Rinnakkaisuusongelmaan liittyvä lukkiutumisen esto-algoritmistä

[Jere Sumell]

En ole yhtään juovuksissa päivän ohjelmoinnista tämän postauksen yhteydessä.

Jos Suomessa ei olisi rahapeli-monopolia Veikkauksella, varmaan päätyisin hakemaan rahapeli-toimintalupaa ja perustaisin "Euronklikit", kun näyttää ihan julkisessa netissäkin olevan kaikki "Euronklikit" -osoitteet vapaana, ja modifioi vähän tuota pankki-simulaattori-koodiani, ja pistää etusivulle alkuvaiheessa houkuttimeksi sen, että näyttäisi että jotain toimintaa sivulla on, ja Kolikonheitto pelinä. Jos tarjoaa joko kruunalle tai klaavalle kerrointa 2.10, ja kolikkoa heitettäessä on pieni todennäköisyys, että kolikko päätyy pystyyn, talo voittaa siinä tapauksessa, muutoin pelaaja oikein veikattuaan voittaa 2.10 kertaisena rahat takaisin. Euroklikki tulee siitä, että panos olisi vakio aina 1 euro, eikä järjestelmää sallita. Se on joko tai.

Ajan mittaan Suomi on niin pelihullua kansaa, että näennäistoimintaa, kun pyörittää jonkun aikaa, ennen pitkää löytyy joku, ketä maksaa esim. Paypal-sijoituksella yhden euron siinä toivossa, että saa tuplattua rahat.

Olen ihmisten asialla, eikä ketään saa huijata, mutta jos palautusprosentin ja tuon kolikon lappeelle jäännin mahdollisuuden tarjoaa talon etuna, tommosen Euronklikit-kolikonheitto-pelin pystyisi aika pienellä alkupääomalla pistämään siten pystyyn, että pitkässä juoksussa talo voittaa lopulta kaikkien pelaajien rahat ilman, että pelinjärjestäjä menee konkurssiin, mitä olen simuloinut Java-ohjelmallani. Olettaen tietenkin, että ainut panosvaihtoehto 1 euro pysyy vakiona joka kolikonheitto-panostuksessa.

En tosissani ole toimimassa tosin ihmisten rahoja vieden huijaamalla uhkapeliin tai yllyttämällä, enkä halua edesauttaa kenekään ryhtyvän moiseen. Ei ole kestävän kehityksen edesauttamisen positiivisessa mielessä kuuluva filosofiaani, mutta teoriassahan kaikkea voi esittää.

[_Pete_]

Suora linkki Dropbox-jakooni on
https://www.dropbox.com/sh/njgchl6ym67sqwc/AAAygWRXRcHw-1d8VJ9xASmQa?dl=0

Olet tässäkin keksinyt pistää pariin kohtaan turhaan threadin joka käynnistyessään ei tee mitään ja siis on tämän ohjelman toiminnan kannalta ihan turha. Transaktiot eivät ole sama asia kun Thread. Niiden tarkoitus on suojata käytettyjä resursseja niin että yhtä resurssia ei voi muuttaa transaktion aikana muualta ja tarvittaessa kaikki transaktion sisällä tehdyt resurssien muutokset ja voidaan palauttaa tilaan joka oli ennen transaktion alkua.

[Jere Sumell]

Totta puhut. En ole finanssitekniikan ja pankkimaailman ykkösmiehiä edes. On totta, että kaikkia säikeitä ei käsitellä tuossa luokkakokonaisuudessa, jonka jaoin tuolla Dropboxissa. Onpahan nyt jokin ajankulutus-ratto ollut tänään, kun ei ole oikein muutakaan ollut.

[Jere Sumell]

Ennen koronaa tietokanta-kurssilla jonkin verran puuhasin JSON-datan tuottamiseen liittyvän ohjelmakoodin  parissa sen tuppaamiseen SQL-tietokantaan, käytin org.JSON-kirjastoa, jonka saa ladattua osoitteesta https://jar-download.com/artifacts/org.json niin siinäkin olisi jouten aikaa jos on, niin sovellskehityksen paikka, joka HTML-lomakkeen tiedot tuppaa JSON-muodossa tietokantaan.

Tuollaisen verkkopalvelun ohjelmointi, jos luppoaikaa on, joka tarjoaa web-käyttöliittymän SQL-tietokannan luontikoodin generointiin käyttäjän lomakesyötteiden pohjalta, ei Javalla kannata melkein lähteä toteuttamaan. Mitän olen Pythonin Djangoa tässä kertaillut kesäpäivien ajan kuluksi, backendin voisi kätevämmin ehkä toteuttaa Pythonilla.

Googlasin parsereita, jotka muuntaa JSON-formaatista SQL-tietokannan luontikoodin, niitäkin löytyy netistä jonkin verran vaihtelevalla menestyksellä toimivia, ja varmaan löytyy jo tuollaisiakin aputyökaluja ohjelmoijien mielenterveyden säästämisen edistämiseksi, joka tarjoaisi helpon graafisen web-käyttöliittymän, jonka parametrien pohjalta sitten tulosteena olisi .sql -tiedosto, joka sisältää käyttäjän tietokannan luontikoodin.

[jekku]

Kuulostaa huimalta, suorastaan monimutkaiselta?

Kun kannan luonti lienee kertakeikka.
Kun minulle tuli tuollainen vastaan niin spekseistä (eli tilaajan toivomuksista) kokosin tarvittavat askelmerkit, ja sitten ihan uniikki luontiskripti.

Ja skriptikin vain sen takia että jäipä jonkinsortin dokumentaatio

No, jos kyse vain kannan luonnista niin ei siinä kai mitään konstikasta, mutta yleensä siihen liittyi kokoelma tauluja, käyttäjiä, käyttäjien oikeuksia jne.

[Jere Sumell]

Googlasin tuosta aiheesta, jonka esitin viimeismpänä "Database Schema Creation Tool", tai vastaavalla hakutermillä, ja löysin muutamia kaupallisia yrityksiä, jotka tarjoavat kalliita lisenssejä web-sovelluksiinsa, jotka luovat noita skriptejä. Graafisia ER-mallinnus-työkaluja on pilvin pimein, osa niistäkin maksullisia, mutta harvassa, DIA:ssakaan, joka tosin ei ole verkkopohjainen sovellus, vaan Standalone, DIA:kaan ei sisällä ominaisuutta generoida tietokannan metadatasta tietokantaan ajettavaa .sql-tiedostoa.

Windows-ympäristössä Turun AMK:n Tietokannan suunnittelukurssilla käytettiin muistaakseni Rise -nimistä työkalua, joka sisältää graafisen käyttöliittymän ER-mallinnukseen, ja sitten http://www.risetobloome.com/Page_1_S_NoPadding.aspx?item=530 valmistajan sivuilta saa myös ladattua noita koodigeneraattoreita, jotka luo tuon ER-mallin pohjalta jonkinlaisen kooditiedoston, jonka voi ajaa sitten terminaalista tietokantaan. Tosin lopputulos oli Postgres -kannan luodun koodin osalta sekava, ja ilman dokumentointia.

Jos nyt lähinnä tarkentaisin, että ER-mallista SQL-Database Schema (en tarkalleen ottaen tiedä tuota Scheman tietotekniikan yhteydessä käytettävää suomennosta, mutta psykologiassa se on Skeema, sisäinen malli, olen kuullut tuon tietotekniikka-kontekstiin liitettynä joskus, mutta se on unohtunut, koska sitä tule koskaan suomeksi näitä termejä käytetyksi) koodin SQL-scheman (Tietokannan Metadata) koodiluonti -generaattori -sovellus, jos helpottaa vähän, siihenhän ei näitä käyttöoikeuksien määritystä sisällytetä.

Tosiaan voisi mennä ehkä liian kompleksiseksi, jos ajattelee tietokannan ylläpitäjän (Database Administrator ) osalta kompleksiseksi mitään automatisoitua metadatan luonti-casea hoitaa? Mutta ohjelmistokehittäjät eivät tavallisesti hoida noita Adminin tehtäviä, ainoastaan hoitavat tilauksesta tietokannan suunnittelun ja määrittelyn. Ajattelen siis ohjelmistokehitys-firman kautta tätä asiaa. Tietokannan tilaava yritys palkka jonkin pää-käyttäjän tietokannalle, jonka työtehtävä sitten hoitaa nuo käyttäjäoikeus-määrittelyt.

Googlaa tuolla aloittamallani hakutermillä, ja hämmästy, miten voisi "Valmistettu Suomessa" -logon jos hakee, ensimmäisenä kotimaisena tarjoajana tarjota kotimaisen palvelun ohjelmistoyritysten työkaluksi. Jos tuotteen kaupallistaa, ja markkinoi sitä järkevällä tavalla, koska kuitenkin tuotteen kanssa täytyy jossain olla esillä, että potentiaaliset asiakkaat löytävät sen, voi olla, että se saisi jonkinlaista menestystä.

Sitten jos vielä haluaa kompleksisemman haasteen, jos on nörtti, joka hallitsee tietokannat jo syntymästä saakka täydellisesti, voi alkaa suunnittelemaan omaa Tietokantahallintajärjestelmää -koko paketti haltuun, RDBMS -markkinat ja niche haltuun sitten, kun on kaupallinen koulutus tietokoneinsinöörin tohtoritutkinnon jälkeen. Lolz.