Sen verran ketjuun aiheen vierestä puutun, että pitihän se arvata, kuka tämän digitalisaation kanssa viime kädessä painii: perheet, joille menee muutaman satasen lisälasku koneiden hankkimisesta, sekä tietysti yksittäisten lukioiden yksittäiset opettajat, jotka joutuu miettimään millä ajalla nämä softat asennetaan, konffitaan ja opetetaan niiden käyttö. Korjatkaa toki, jos olen väärässä, mutta en usko että oppikirjoja voidaan kokonaan suoraan korvata koneella – eli käytännössä kirjoihin menevän summan kylkeen tulee vielä koneen hankinta. Ja että kuitenkaan oppilaat ei ihan itsestään opi ohjelmistoja käyttämään, vaikka olisivatkin helppoja (mitä eivät välttämättä ole).
Olen pitänyt Abitti-hanketta monessa mielessä ihan kiinnostavana pyrkimyksenä siirtää edes jotain toimintoja Linux-ympäristöön, mutta mielestäni on kyllä lähdetty omituisesta suunnasta liikkeelle: että ensin sähköistetään ylioppilaskokeet ja sitten ihmetellään, että mitenköhän itse opiskelun kanssa oikein tehdään.
Olisi varmastikin ollut järkevämpää aluksi etsiä jokin fiksu tapa rakentaa Linux-alusta, jossa on suunnilleen ne opetuksessa tarvittavat softat mahdollista saada toimimaan. Tuntuu vain, että Suomessa yleensäkin on nyt opetuksessa otettu linja, että kaikki kunnat tekevät omalla tavallaan nämä tietotekniikkahankinnat, ja että valtakunnallisia projekteja ei hirveämmin suosita - paria poikkeusta kuten Abitti ja Opetuksen pilviväylä lukuunottamatta.
Aihe: Lukiot nähtävästi suosivat vain kaupallisia käyttöjärjestelmiä (Luettu 16889 kertaa)
