Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: rob - 19.05.16 - klo:14.27
-
(http://i.imgur.com/53HkNxp.jpg)
Poika toi tälläisen lapun koulusta, ihmetyttää että miksi vain kaupalliset käyttöjärjestelmät käyvät >:(
Ajattelin laittaa palautetta koululle mutta mitenkäs tätä perustelisi järkevästi että myös linux olisi oltava tuossa listassa?
-
Näyttää vanhentuneelta, viimevuotiselta. Sivulla https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi on linkki pdf-tiedostoon jossa on päätelaitteen vaatimukset tänä vuonna. Siellä mainitaan että vaatimukset täyttävässä laitteessa on "tavallisesti" Windows tai OS X tai Linux.
-
Jos idea on se että oma kone bootataan USB-tikulta koeympäristöön, on ihan sama mikä käyttis koneessa on kovalevyllä.
Edit: .. ja USB-tikku on Debain-pohjainen: https://digabi.fi/materiaalit/digabi-os/.
-
Ylioppilaskirjoitukset on tuskin ongelma niissä kai käytetäänkin jotain live-linuxia? mutta opetuksessa käytettävät ohjelmat kyllä voi olla. Vaikka linuxille olisikin vastaava ohjelma kuin mitä opetuksessa käytetään niin ei ole kenenkää etu jos joku jää jälkeen sen vuoksi että "tässä ohjelmassa tämä menee jotenkin erilailla...." Koska OSX:kin kuitenkin hyväksytään niin mielestäni sitten myös Ubuntukin. Jos ihan mikä vaan Linux tai muu käyttis kävisi niin hankaa olisi. Ihan varmasti joku kiusallaan kokeilis kaikenlaista Haikua,React Os ja mitä niitä onkaan opetajaa kiusatakseen.
-
Tavoitteena on se, että palvelimeksi sopii mikä tahansa koulusta löytyvä x86-pohjainen 32/64-bittinen työasema.
Tämä vaatimus mahdollistaa varsin antiikkisten laitteiden käytön palvelimena, eikä taida olla kovin tarkoin harkittu.
-
Tavoitteena on se, että palvelimeksi sopii mikä tahansa koulusta löytyvä x86-pohjainen 32/64-bittinen työasema.
Tämä vaatimus mahdollistaa varsin antiikkisten laitteiden käytön palvelimena, eikä taida olla kovin tarkoin harkittu.
Sivulla https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi on linkki myöskin palvelinvaatimuksiin, jotka nekin on päivitetty. Antiikkinen kone ei pärjää.
Te jatkatte nyt arvostelua vaan siltä pohjalta mitä lukio ilmoittaa, eikä siltä pohjalta mitkä oikeasti on vaatimukset.
Minullakin eka reaktio kun näin ketjun otsikon oli että älkää viitsikö, ei lukio niitä vaatimuksia päätä, ne tulee yo-lautakunnalta. Mutta ennen kuin vastasin näin, päätin ensin tarkistaa mitä vaatimuksia lautakunnalta tule, ja kun näin että yo-lautakunnan vaatimukset on ihan ajan tasalla, totesin että tässä yksittäistapauksessa vika tosiaan on yksittäisessä lukiossa, siinä miten huonosti siellä viestitään noita vaatimuksia.
Katsokaa itse, lautakunnalta tulee ihan ajan tasalla olevia vaatimuksia.
-
"Mahtuu reppuun, käsilaukkuun...". Kuinka hyvin ohjeissa mainittu maksimissaan 17" näyttö (tätä kokoa suuremmat näytöt vain erityisjärjestelynä) täyttää nämä kriteerit vai onko tarkoituksena armeijatyylisten kantolaitteiden käyttö?
-
"Mahtuu reppuun, käsilaukkuun...". Kuinka hyvin ohjeissa mainittu maksimissaan 17" näyttö (tätä kokoa suuremmat näytöt vain erityisjärjestelynä) täyttää nämä kriteerit vai onko tarkoituksena armeijatyylisten kantolaitteiden käyttö?
17'' on ytl:n ohje. Koskee ylioppilaskirjoituksia.
Mahtuu reppuun on koulun ohje. Koskee jokapäiväistä opiskelua laitteen kanssa.
Muoks: Itse asiassa win/ios kriteeri voi olla osittain tarpeen. Itse en ainakaan vielä ole saanut Casion laskinohjelmaa toimimaan linuxilla. Texasin saa netin mukaan kyllä pelaamaan ja ilmeisesti casionkin, koska se on uudella abitti-tikulla. Ainakaan tavisopettajilta ei kyllä löydy taitoa neuvoa niiden asennusta ja käyttöä linuxilla, kun pelkkä käytön opettelu vie aikaa matikan oppimiselta. Tohon päälle vielä kemian ohjelmisto(t), joita ei ole vielä edes päätetty.
-
Kyllä kai suurin ongelma tässä alkuhärdellissä on se että vaatimukset ja ratkaisut ehtivät muuttua moneen kertaan ennen kuin nyt syksyllä lukioon menevät ovat abivaiheessa (2019), jolloin kaikki kirjoitusten osat on sähköistetty.
-
Kyllä kai suurin ongelma tässä alkuhärdellissä on se että vaatimukset ja ratkaisut ehtivät muuttua moneen kertaan ennen kuin nyt syksyllä lukioon menevät ovat abivaiheessa (2019), jolloin kaikki kirjoitusten osat on sähköistetty.
Mutta ei tässä ole kyse pelkästään kirjoituksista. Jos olis niin mitään ongelmaa tuskin olisi. Tuoskin sanotaan heti ensimmäisenä "Tästä syystä kailla opintonsa aloittavilla tulee olla kone " Eli Windoes Mac vaatimus on opiskelua varten ei niinkään kirjoituksia.
-
Mutta ei tässä ole kyse pelkästään kirjoituksista.
No sitähän minä juuri tarkoitin. Syksyllä lukion aloittaville kolmen vuoden opintojen tarpeet ovat nyt etusijalla, mutta tietenkin he toivovat että voisivat käyttää koko lukioajan konetta joka sitten kelpaa myös kirjoituksissa, mutta tässä vaiheessa on vaikea ennustaa mitkä vaatimukset on keväällä -19 kun matikka on mukana. Ja kun lukion oman tiedotus vielä on noin hakoteillä, niin hohhoijaa. Saa vanhemmatkin raapia päätään ja perstaskuaan vielä monta kertaa.
-
Laittelin jo heti torstaina viestiä lapun lähettäneelle rehtorille. Kiitos AimoE joka huomasi nuo vanhentuneet tiedot tuossa kirjeessä joten hieman lainailin häntä :)
En nyt hirveen hyvin osannut perustella asiaa mutta toisaalta en nyt viitsinyt ihan hirveetä sepustustakaan tuohon tekemään, toivottavasti nyt kumminkin vastaa jotenkin perustellen.
Hei
Poikani pitäisi siirtyä ensi syksynä lukioon ja heille jaettiin koulusta ohjeet tietokoneen hankintaan. Ihmettelen vapaan lähdekoodin käyttäjänä että vain windows ja osx käyttöjärjestelmät käyvät lukiossa, eikä vaihtoehtona ole linuxia?
Linuxilla kumminkin juuret Suomessa koska kehittäjä on suomenruotsalainen Linus Torvalds.
Kuvittelisin myös että kovin monellakaan lukiolaisella ei hirveästi rahaa ole ja linux käyttöjärjestelmä on ilmainen ja siihen saatavana laaja avoimen lähdekoodin ohjelmisto, jotka ilmaisia.
Linux toimii myös hyvin vanhemmallakin laitteistolla joten kulut tässäkin pienenee.
Myös linkki ylioppilaslautakunnan kone vaatimuksesta näyttää vanhentuneelta, viimevuotiselta. Sivulla https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi on linkki pdf-tiedostoon jossa on päätelaitteen vaatimukset tänä vuonna. Siellä mainitaan että vaatimukset täyttävässä laitteessa on "tavallisesti" Windows tai OS X tai Linux.
Ystävällisin Terveisin
xxxxx
Tuossa kirjeen toisella puolella vielä kimppatilaus mahdollisuus muutamasta koneesta, mitä mieltä koneista muut ovat hinta/laatusuhteeltaan?
(http://i.imgur.com/tm7R4De.jpg)
xxxxx
-
En kyllä voi suositella lukiolaiselle linuxia läppärinsä käyttöjärjestelmäksi.
Laskinohjelmistot (TI-inspire +/ Casio classpad manager) toimivat natiivisti vain windowsilla ja mäkillä. Niiden saaminen toimimaan linuxissa on ainakin nyt vaikeata tai mahdotonta. Vaikkei matikkaa kirjoittaisikaan, tarvitaan näitä kurssien opiskelussa ja niiden kokeissa. Opinnoissa ne voi tietysti korvata ~200 euron oikealla laskimella. Kun kemiassa käytettävät ohjelmat päätetään, voi olla, että nekin toimivat vain windowsilla.
Sähköiset ylppärit kehittyvät ja mm. sitä kemian ohjelmistoa ei ole vielä löydetty/päätetty. Onkin erinomaisen harmillista, kun syksyllä pitäisi alkaa opettaa matemaattiset aineet sähköisesti kirjoittavia vaikka ei vielä tiedä millä. Laitevaatimukset kokelaan laitteen osalta tuskin kuitenkaan muuttuvat ihan lähiaikoina.
Meillä toi vastaava kirje on muotoilematta, mutta jo edellisvuotisilta edellytimme kannettavaa tietokonetta (pc tai mac), nyt mukaan tulee tuo laskinohjelma.
Ville, Raisio, MA+TVT
-
joo, nämä ovat kuitenkin organisaatio tason päätöksiä. Kuten se että käytetäänhän me Office365:sta. Kun tämä päätös on tehty Helsingissä niin muiden on paha siihen puuttua.
-
Office ei edes ole koulunkäynnin kannalta se hankalin vaan kuten Villekin mainitsi niin esim. matematiikka on hankala. Ammatillisissa opinnoissa tilanne on luultavasti vielä surkeampi Linuxin kannalta.
-
Onhan tuosta opinnoista vierähtänyt aikaa mutta miksi pitää laskimet muuttaa sitten ohjelmistoiksi ja jättää laskimet kotia ... Kaikki ympätään yhteen laitteeseen joka sitten menee helposti rikki. Ihan sama, nämä ovat organisaatio tason päätöksiä joilla pakotetaan kaikki valitsemaan kahdesta se toinen pakko.
-
Mikäli jatkossa aiotaan tolla debianiin perustuvalla systeemillä tutkintoja toteuttaa, niin kai ne matemaattisten aineiden softatkin pitää saada linuxiin yhteensopiviksi? ::)
-
Mikäli jatkossa aiotaan tolla debianiin perustuvalla systeemillä tutkintoja toteuttaa, niin kai ne matemaattisten aineiden softatkin pitää saada linuxiin yhteensopiviksi? ::)
No sepä se. Nyt äskettäin julkaistulla digabios:llä on ilmeisesti tuo canonin classpad manager, ja ti inspiren kanssa sopimus kai on.
En tiedä miten manager on tuolle livelevylle toteutettu tai miten inspire tullaan toteuttamaan. Kumpaakaan ei kaikkitietävän internetin mukaan oikein saa toimimaan linuxilla. Ei ainakaan niin, että voisin sanoa oppilaille, että asenna vaan linux ainoaksi käyttikseksi... Liekö valmistajat tehneet jonkin oman käännöksen tuohon digabiossään. Sen pohjalla tosiaan debian jessie.
http://www.abitti.fi/blogi/2016/05/uutta-abitissa-matemaattisia-merkintoja-koetehtaviin-ja-casio-classpad-manager/ (http://www.abitti.fi/blogi/2016/05/uutta-abitissa-matemaattisia-merkintoja-koetehtaviin-ja-casio-classpad-manager/): "Tällä hetkellä Abitissa toimii kolme CAS-laskentaan kykenevää ohjelmaa: Geogebra, wxMaxima ja tässä versiossa uutena myös Casion ClassPad Manager. Myös Texas Instrumentsin TI-Nspire-ohjelmistosta on tehty Abitti-käytön mahdollistava lisenssisopimus, mutta ohjelma ei vielä ennättänyt tähän Abitti-versioon."
-
Vastauskin tuolta tuli ja kun näitä foorumin tekstejä luki niin ennakoitu.
--------------
Hei,
kiitoksia yhteydenotosta. Olemme täällä miettineet tätä ajatusta ja pidämme Linuxia tietenkin yhtenä vaihtoehtona.
Olemme päätyneet suosittelemaan näitä käyttöjärjestelmiä siksi, että tämän hetkisten tietojen mukaan esim. matematiikassa käyttöön otettavasta laskinohjelmistosta ei ole Linux-versiota. Matematiikan opettajat ovat päätyneet yhteen laskinohjelmistoon siksi, että oppitunneilla on näin helpompi opastaa opiskelijoita ohjelmiston käyttöön. Olemme siis suosituksessamme miettineet muutakin kuin ylioppilaskokeisiin ja sähköisiin kurssikokeisiin osallistumista.
----------------
Toivottavasti linuxiinkin saataisiin nuo ohjelmat jotta noille tulevaisuuden toivoille voisi suositella jo heti alkumatkalla hyvää käyttäjärjestelmää.
-
Katsoin ja winen avulla tuo Canonin Classpadmanager toimii siinä Abitissa. Mutta ilmeisesti jotenkin muokattu versio, sillä netistä ei siis kyllä löydy sille mitään toimivaa wineohjetta. Tai siis en ole löytänyt. TI:n Inspirelle löysin yhden, mutta sekin on niin hankalan oloinen (eikä meidän ykkösvalinta), etten tutkinut pidemmälle...
-
Mahdollistaako Abitti-ympäristö winen asetusten kopioinnin talteen? Ehkä niitä tutkimalla (ja kopsaamalla) laskinohjelmiston saisi toimimaan myös linuxissa.
-
Kokeilin tätä: ClassPad Manager Subscription for ClassPad II Series v2.00.4000 (90 Day Trial) (https://edu.casio.com/freetrial/fi/freetrial_list.php)
Tuntuu toimivan Ubuntu 14.04:ssä ainakin Wine 1.7.55:llä, joka sattui olemaan asennettuna. Sekava käyttöliittymä ja hidas piirtämään, mutta ehkä se kuuluu asiaan?
-
Kouluissa yleensä käytetään Ti-nspire tai jokin Casion vastaava CAS malli. Ainakin nspiren toiminta winellä on vähän niin ja näin https://appdb.winehq.org/objectManager.php?sClass=application&iId=5961 Itselleni laskin on kuitenkin ollut vähintäin riittävä ja samalla voin todeta että en usko että mikään kännykkä appi on lähelläkään. Eni ainakaan mikään minun kokeilemani. Geogebraa ja wxMaximaan olen kokeillut koneella mutta en oikein ole innostunut kun kerran on hyvä laskin joka hoitaa tehtävän
-
Sen verran ketjuun aiheen vierestä puutun, että pitihän se arvata, kuka tämän digitalisaation kanssa viime kädessä painii: perheet, joille menee muutaman satasen lisälasku koneiden hankkimisesta, sekä tietysti yksittäisten lukioiden yksittäiset opettajat, jotka joutuu miettimään millä ajalla nämä softat asennetaan, konffitaan ja opetetaan niiden käyttö. Korjatkaa toki, jos olen väärässä, mutta en usko että oppikirjoja voidaan kokonaan suoraan korvata koneella – eli käytännössä kirjoihin menevän summan kylkeen tulee vielä koneen hankinta. Ja että kuitenkaan oppilaat ei ihan itsestään opi ohjelmistoja käyttämään, vaikka olisivatkin helppoja (mitä eivät välttämättä ole).
Olen pitänyt Abitti-hanketta monessa mielessä ihan kiinnostavana pyrkimyksenä siirtää edes jotain toimintoja Linux-ympäristöön, mutta mielestäni on kyllä lähdetty omituisesta suunnasta liikkeelle: että ensin sähköistetään ylioppilaskokeet ja sitten ihmetellään, että mitenköhän itse opiskelun kanssa oikein tehdään.
Olisi varmastikin ollut järkevämpää aluksi etsiä jokin fiksu tapa rakentaa Linux-alusta, jossa on suunnilleen ne opetuksessa tarvittavat softat mahdollista saada toimimaan. Tuntuu vain, että Suomessa yleensäkin on nyt opetuksessa otettu linja, että kaikki kunnat tekevät omalla tavallaan nämä tietotekniikkahankinnat, ja että valtakunnallisia projekteja ei hirveämmin suosita - paria poikkeusta kuten Abitti ja Opetuksen pilviväylä lukuunottamatta.
-
Korjatkaa toki, jos olen väärässä, mutta en usko että oppikirjoja voidaan kokonaan suoraan korvata koneella
Ainakin ammattikouluissa ja AMK:ssa aika pitkälle on näin tehty. Toki muistiinpanoja tehdään ja koulunsivuilta printataan matskua mutta ihan yhtä hyvin sen materiaalin voi katsoa vaikka tabletilta. AMK:ssa ei edes suositeltu mitään kirjaa matematiikassa, fysiikassa kyllä mutta sanottiin ettei sekään ole pakollinen. Kone on siis pakollinen mutta kirjat ei. Lukiossa on toki aineita joissa kirjoja tarvitaan. Tai luulisin...
-
Lukiossa on toki aineita joissa kirjoja tarvitaan. Tai luulisin...
Kyllä 90% lukion kursseista vaatii oppikirjan. Aika paljon on mahdollista ostaa sähköisenä. Se on hieman paperikirjaa edullisempi, mutta sitäpä ei voi myydä eteenpäin. Lisäksi joillain kustantajilla on 3 kk / 4 v lisenssivaihtoehtoja.
Noin yleisesti, edullisen koneen hinta on melko pieni kustannus lukiolaisperheelle verrattuna noihin oppikirjoihin. Toki lisäkulu silti, harva meistä kylpee seteleissä.
-
Geogebraa ja wxMaximaan olen kokeillut koneella mutta en oikein ole innostunut kun kerran on hyvä laskin joka hoitaa tehtävän
Geogebra näyttää olevan erikoistunut geometriaan, joten se ei ole kovin monipuolinen, mutta väitän että wxmaxima on riittävä, mutta käyttöliittymä ei yllä laskimien tasolle. Sitten vielä on octave numeerisia laskuja varten. Sen esikuva on matlab, vaikka eroavaisuuksia siinä toki on.
Kuitenkin, jos opiskelee wxmaximan ja octaven käytön, niin tehokas softa on aina mukana, kunhan kännykkä on tallessa.
Vai oletko sitä mieltä, että wxmaximasta puuttuu jotakin oleellista ?
-
Geogebraa ja wxMaximaan olen kokeillut koneella mutta en oikein ole innostunut kun kerran on hyvä laskin joka hoitaa tehtävän
Vai oletko sitä mieltä, että wxmaximasta puuttuu jotakin oleellista ?
En, päinvastoin vaikuttaa oikein pätevältä mutta vaatii opettelua. Onneksi kesällä aikaa ja ohjelman opettelu luonnollisesti on hyvää matematiikan kertausta samalla. Pitää yrittää etsiä jotain tutoriaalia ohjelmaan.
-
Geogebraa ja wxMaximaan olen kokeillut koneella mutta en oikein ole innostunut kun kerran on hyvä laskin joka hoitaa tehtävän
Vai oletko sitä mieltä, että wxmaximasta puuttuu jotakin oleellista ?
En, päinvastoin vaikuttaa oikein pätevältä mutta vaatii opettelua. Onneksi kesällä aikaa ja ohjelman opettelu luonnollisesti on hyvää matematiikan kertausta samalla. Pitää yrittää etsiä jotain tutoriaalia ohjelmaan.
Joo opettelua vaatii... Maxima-ohjelman omat ohjesivut ovat ainakin omasta mielestäni varsin kattavat. Se mikä siitä puuttuu on animaatiot. Nykyiset laskimet näyttävät olevan varsin laajoja numeron/symbolien murskaimia.
Kyseinen ohjelma löytyy Ubuntun ohjelmavarastoista. Kaksi ensimmäistä ongelmaa on, että kun avaa Maximan, niin ohje-tip:t jäävät ainakin omassak oneessani pääikkunan alle, ja kun tip-ikkuna on auki, niin siihen ei voi kirjoittaa. Toinen huomioitava seikka on, että jotta wxMaxima suorittaa käskyt, niin pitää painaa CTRL+Enter pelkän Enterin sijaan.
-
Geogebra 5:ssä on cas-laskenta mukana.
-
Geogebra 5:ssä on cas-laskenta mukana.
Ubuntussa on Geogebra 4.
Senkin lisensseissä lukee...
Libraries used by GeoGebra:
...
* Maxima, http://maxima.sourceforge.net/ (GPL)
...
-
If you want to include GeoGebra in your custom Linux distribution with GeoGebra included, the best way is to add the official GeoGebra repository (http://www.geogebra.net/linux/) to your package management system. The GPG key of the repository is at https://static.geogebra.org/linux/office@geogebra.org.gpg.key - the name of the package is geogebra5. This will conflict with the earlier versions (4.0, 4.2 and 4.4), which are named geogebra (and geogebra44 for 4.4) and should be deleted first.
-
Suora linkki pakettiin, joka on helppo asentaa *buntuun.
http://www.geogebra.net/linux/pool/main/g/geogebra5/
Täytyy myöntää, että hyppäys 4:sta 5:seen on huima. Propsit suomentajalle.
Sopinee Lukiolaiselle, mutta itse tykkään enemmän WxMaxima-toteutuksesta (ja lisenssistä).