Tekijänoikeus on pahasta ja hyvästä.

[matsukan]

Tekijäinoikeus ei ole omistusoikeutta vaan mahdollisuutta hallita muiden omaisuutta ! 

(muutettu otsikkoa !)

[JaniAlander]

Tekijäinoikeus ei ole omistusoikeutta vaan mahdollisuutta hallita muiden omaisuutta ! 

No ei ihan näinkään. Jos vaikka kirjoitan kirjan, niin olen sen tekijä. Ja minulla on oikeus odottaa että saan tekemästäni työstä tulot. Minun kantiltani on sangen ikävää jos joku ostaa painetun teoksen ja skannaa sen ja pistää verkkoon. Voipi olla etten kirjoitakaan enää mitään kun näin riittävän laajassa mitassa käy. Luomisprosessi on saattanut olla aika työläs ja olen joutunut käyttämään siihen aikaani runsaasti, jopa siinä määrin että muuta työtä ei ole tehty. Toki jos teokseni on surkea ja se ei myy niin oma häpeä, mutta jos se on hyvä ja joku pöllii työni se on kokonaan toinen juttu.

[matsukan]

Tekijäinoikeus ei ole omistusoikeutta vaan mahdollisuutta hallita muiden omaisuutta ! 

No ei ihan näinkään. Jos vaikka kirjoitan kirjan, niin olen sen tekijä. Ja minulla on oikeus odottaa että saan tekemästäni työstä tulot. Minun kantiltani on sangen ikävää jos joku ostaa painetun teoksen ja skannaa sen ja pistää verkkoon. Voipi olla etten kirjoitakaan enää mitään kun näin riittävän laajassa mitassa käy. Luomisprosessi on saattanut olla aika työläs ja olen joutunut käyttämään siihen aikaani runsaasti, jopa siinä määrin että muuta työtä ei ole tehty. Toki jos teokseni on surkea ja se ei myy niin oma häpeä, mutta jos se on hyvä ja joku pöllii työni se on kokonaan toinen juttu.

 

Ja miten tienaaminen jotenkin kiellettäisiin jos ei olisi copyright olemassa ? Muista vaikka muut voisivat tehdä julkaista sinun kirjaasi niin sinäkin voit tehdä samoin. Et voi myöskään hyödyntää muiden tuotoksia omassa kirjallisuudessa juurikin tekijäinoikeuksien takia. Siten tekijäinoikeudet on myöskin taiteellisuuden pakkopaitoja joiden avulla jäädytetään taiteellisuus harvojen rahantekokoneeksi.

edit1
Tekijäinoikeudet on luotu kustannustoiminnan turvaamiseksi eikä sitä ole tarkoitetuttu siten kirjailijoiden talouden turvaamiseksi vaikka se sitä tekeekin välillisesti.

[Tomin]

Pitää muistaa, että vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistotkin käyttävät tekijänoikeuslakia.

[matsukan]

Tällöin käytetään sitä hyväkseen sitä että tekijäinoikeudet voidaan lisensoida. GPL, BSD on lisenssejä, oikeuksia käyttää koodia.

[JaniAlander]

Tekijäinoikeus ei ole omistusoikeutta vaan mahdollisuutta hallita muiden omaisuutta ! 

No ei ihan näinkään. Jos vaikka kirjoitan kirjan, niin olen sen tekijä. Ja minulla on oikeus odottaa että saan tekemästäni työstä tulot. Minun kantiltani on sangen ikävää jos joku ostaa painetun teoksen ja skannaa sen ja pistää verkkoon. Voipi olla etten kirjoitakaan enää mitään kun näin riittävän laajassa mitassa käy. Luomisprosessi on saattanut olla aika työläs ja olen joutunut käyttämään siihen aikaani runsaasti, jopa siinä määrin että muuta työtä ei ole tehty. Toki jos teokseni on surkea ja se ei myy niin oma häpeä, mutta jos se on hyvä ja joku pöllii työni se on kokonaan toinen juttu.

 

Ja miten tienaaminen jotenkin kiellettäisiin jos ei olisi copyright olemassa ? Muista vaikka muut voisivat tehdä julkaista sinun kirjaasi niin sinäkin voit tehdä samoin. Et voi myöskään hyödyntää muiden tuotoksia omassa kirjallisuudessa juurikin tekijäinoikeuksien takia. Siten tekijäinoikeudet on myöskin taiteellisuuden pakkopaitoja joiden avulla jäädytetään taiteellisuus harvojen rahantekokoneeksi.

edit1
Tekijäinoikeudet on luotu kustannustoiminnan turvaamiseksi eikä sitä ole tarkoitetuttu siten kirjailijoiden talouden turvaamiseksi vaikka se sitä tekeekin välillisesti.

Käytännössä kuvaamasi kaltainen tilanne antaa etua sille joka omaa tehokkaimman tavan levittää tuotetta. Ennen vanhaan sille joka omisti painokoneen ja löyhän moraalin, nykyään taas no, okei teos voidaan pistää vaikka skannattuna tai suorana elektronisena painoksena vertaisverkkoon ja antaa palaa. Ei tule tuloja itselle, mutta eipä tule tekijällekään.

[Heikki Ketoharju]

Tekijäinoikeus ei ole omistusoikeutta vaan mahdollisuutta hallita muiden omaisuutta ! 

No ei ihan näinkään. Jos vaikka kirjoitan kirjan, niin olen sen tekijä. Ja minulla on oikeus odottaa että saan tekemästäni työstä tulot. Minun kantiltani on sangen ikävää jos joku ostaa painetun teoksen ja skannaa sen ja pistää verkkoon. Voipi olla etten kirjoitakaan enää mitään kun näin riittävän laajassa mitassa käy. Luomisprosessi on saattanut olla aika työläs ja olen joutunut käyttämään siihen aikaani runsaasti, jopa siinä määrin että muuta työtä ei ole tehty. Toki jos teokseni on surkea ja se ei myy niin oma häpeä, mutta jos se on hyvä ja joku pöllii työni se on kokonaan toinen juttu.

 

Ja miten tienaaminen jotenkin kiellettäisiin jos ei olisi copyright olemassa ? Muista vaikka muut voisivat tehdä julkaista sinun kirjaasi niin sinäkin voit tehdä samoin. Et voi myöskään hyödyntää muiden tuotoksia omassa kirjallisuudessa juurikin tekijäinoikeuksien takia. Siten tekijäinoikeudet on myöskin taiteellisuuden pakkopaitoja joiden avulla jäädytetään taiteellisuus harvojen rahantekokoneeksi.

edit1
Tekijäinoikeudet on luotu kustannustoiminnan turvaamiseksi eikä sitä ole tarkoitetuttu siten kirjailijoiden talouden turvaamiseksi vaikka se sitä tekeekin välillisesti.

Minusta ei välttämättä ole kohteliasta väitellä tässä ketjussa tekijänoikeuden määritelmästä. Sen kuitenkin sanon, että tekijänoikeus on osaltaan tekijän oikeus sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta siihen kyllä sisältyy myös osia, joita kuvaa paremmin sana "omistusoikeus". Tässäkin tapauksessahan näiden ohjelmistojen "tekijänoikeus" siirtyy perikunnalle, vaikka perikunta ei ehkä ohjelmiston varsinainen tekijä olekaan. Omistaja ja hallinnoija kuitenkin tästä eteenpäin.

Minusta tekijän oikeus sekä tulla tunnustetuksi että ansaita elantonsa tekemisellään pitää mahdollistaa. Kokonaan toinen juttu on, keille kaikille muille pitää myöntää oikeus hallita teoskappaleita, missä tilanteessa, ja minkä vuoksi. Kustannustoiminta tuntuu varsinkin viime vuosina kaventuneen lyhytnäköiseksi hittien tavoitteluksi. Samahan on käynyt myös musiikkibisneksessä, jossa hyvää musiikkia tehdään ehkä enemmän kuin koskaan, mutta samaan aikaan suuret levy-yhtiöt ovat yhä haluttomampia sitä rahoittamaan ja etenkään ottamaan riskejä. Tämä näkyy sitten tuotantojen laadun heikkenemisenä ja kotikutoisuutena. Sopii toki joihinkin tyyleihin, mutta moniin muihin ei.

Vapaa jakaminen vertaisverkoissa toimii tietokoneohjelmien kanssa hyvin, mutta aika paljon huonommin monessa muussa asiassa, kuten vaikka kirjoissa tai lehdissä. Toki asian voisi ratkaista esim. rahoittamalla teosten tuotantoa pelkästään julkisen tuen avulla. Varsinaista estettä sille ei liene, mutta verojahan silloin luultavasti pitää korottaa. Esim. kirjojen osaltahan tilanne on tämä jo nyt. Vaikkapa runoutta ei markkinaehtoisesti voi Suomessa tehdä oikeastaan lainkaan. Toisaalta julkiset laitokset kuten kirjastot tuottavat myös kirjailijoille tuloja kirjastokorvausten muodossa.

Noh, nyt meni kyllä niin kauaksi asian viereen, että omalta osaltani taidan katkaista keskustelun tähän.

Tässä ketjussa käytävän varsinaisen keskustelun pyrkimys vaikuttaa hyvältä. Ja hienoa, jos perikunta ymmärtää avata ohjelmiston lähdekoodin, hyödyttämään tarvitsevia ja myös mahdollistamaan jatkokehityksen.

[matsukan]

Jotta ymmärrättäisiin mistä tässä on kyse pitää muistaa mikä on tekijäinoikeuden englannin kielinen termi : Copyrigth.   Kopioiden oikeus, kenellä on oikeus tehdä kopioita teoksesta. Moraalinen oikeus on taasen sitä että Aleksis Kivi omistaa moraalisen oikeuden Seitsemään veljekseen eli on teoksen tekijä mutta ei omista tai kenelläkään ei ole yksinoikeutta tehdä siitä siitä kopioita koska sen suoja-aika on umpeutunut. 

Kirjan eli fyysinen kirjan eli teoskappaleen omistusoikeus on teoskappaleen omistajalla.  Apple taasen haluaa sen että teoskappaleita vain lisenssoidaan käyttäjille ja siten omistusoikeutta ei siirry eli musiikin omistaminen (ostaminen) ei kerrytä ostajan omaisuutta.

Kaikilla on oikeus tienata mutta onko esim Harry Potter kirjasarjan yksinoikeus kirjailijan elinaika plus 70 vuotta kohtuullinen (eli jopa 170 vuotta niin siitä pitää voida keskutella) .

Tässä ketjun lähtökohtana on se että ohjelmiston tekijällä on moraalinen oikeus lähdekoodiin ja perikunta hienosti ajattelee isommalla kaavalla ja jakaa lähdekoodin avoimen lähdekoodin lisenssillä.

-edit,

Niin ohjelmistoja jaellaan lisensseillä eli Microsoft omistaa Windows:n lähdekoodin mutta jakaa Windos ohjelmistoa (käännöstä, pakettia) lisenssillä eli maksua vastaan . Eli Microsoftilla on  oikeus tehdä Windows:n kopioita, eli omistaa kopiointioikeudet. Kukaan ei ole ainakaan tähän mennessä onnistunut ostamaan Windowsia ... 

[Tomin]

Jaettu tämä tekijänoikeuskeskustelu omaksi aiheekseen. Otsikon valitsin aloitusviestin perusteella, mutta syrtek66 voi sen muuttaa halutessaan.
Alkuperäinen aihe: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=50010.0

[Heikki Ketoharju]

Jotta ymmärrättäisiin mistä tässä on kyse pitää muistaa mikä on tekijäinoikeuden englannin kielinen termi : Copyrigth.   Kopioiden oikeus, kenellä on oikeus tehdä kopioita teoksesta. Moraalinen oikeus on taasen sitä että Aleksis Kivi omistaa moraalisen oikeuden Seitsemään veljekseen[...]

Kaikilla on oikeus tienata mutta onko esim Harry Potter kirjasarjan yksinoikeus kirjailijan elinaika plus 70 vuotta kohtuullinen (eli jopa 170 vuotta niin siitä pitää voida keskutella) .

Moraalinen oikeus on itselleni tuttu, ja niin ovat tietysti myös tekijänoikeuden laajennus kuoleman jälkeen. Minä en tarkoituksella viitannut vain moraaliseen oikeuteen, vaan myös siihen, että alkuperäisen kappaleen tekijällä tulisi olla jokin mahdollisuus myös ansaita tekemisillään.

Minusta tekijänoikeuden laajennus ei ole nykyään kohtuullinen: 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen on ehdottomasti liian pitkä. Ei minusta perikunnan tarvitse välttämättä kovin kauaa tienata teoksen yksinoikeudella. En kuitenkaan pidä siitäkään ajatuksesta, että McDonaldsin tai Microsoftin kaltaiset yritykset saisivat vapaat kädet hyödyntää kulttuurituotteita (kuten voisi käydä mikäli teokset siirtyisivät public domainiin). Siksi järkevimmältä tuntuisi teosten siirtäminen jollain tapaa julkiseen ja yhteiseen valvontaan, aiempaa vapaammin hyödynnettäväksi.

Toinen ongelma on rajallinen mahdollisuus uudelleenkäyttää teosten osia uuden teoksen luomiseen. Joku valitteli taannoin, että tuohan on vain rap-musiikin ongelma. Kuitenkin vaikkapa tämän vuoden Finlandia-voittajaa selailemalla huomaa kyllä, että erilaiset viittaukset ja intertekstuaalisuus lisääntyy taatusti tulevaisuudessa. Samoin vaikkapa tämän vuoden Nuoret 2015 -taidenäyttelyssä oli esillä videoremixejä, dokumentteja ja ties mitä vastaavaa. Tällaista lainaamis- tai sitaattioikeutta pitäisikin laajentaa tekstin lisäksi myös muihin taidemuotoihin, kuten esim. kuvaan, ääneen ja ohjelmakoodiin.


Minusta tekijänoikeuden alaista tuotantoa pitäisi ajatella vähän samalla tavalla kuin vaikkapa tuotantolinjoja. Esim. keksitehtaassahan jokaisen keksin hintaan pitää laskea mukaan myös tuotantolinjan huolto- ja hankintakustannuksia, jotta liiketoiminta olisi järkevällä pohjalla. Samalla tavalla kirjailijan kirjoittama käsikirjoitus on ikäänkuin tuotantolinja, johon tehty "investointi" (eli kirjoitusajan palkka sivukuluineen) pitää kuolettaa yksittäisten teoskappaleiden myynnillä. Tämä on tullut erityisen keskeiseksi kysymykseksi nyt, kun teoskappaleiden kopiointi on halpaa, käytännössä ilmaista. Kuitenkaan se peruskysymys, että käsikirjoituksen tuottaminen maksaa, ei ole muuttunut. Siksi koko kulttuurimarkkina on murroksessa, ja kaikki pohtivat, millä tavoin ihmiset haluaisivat maksaa kulttuurituotteista.

P.S. Kiitoksia modelle ketjun jakamisesta. Ei häiritä varsinaista keskustelua!

[matsukan]

Kuitenkaan se peruskysymys, että käsikirjoituksen tuottaminen maksaa, ei ole muuttunut. Siksi koko kulttuurimarkkina on murroksessa, ja kaikki pohtivat, millä tavoin ihmiset haluaisivat maksaa kulttuurituotteista.

Näinhän se, musiikkia ja muuta taidetta tehdään entistä nopeammin, tehokkaammin ja entistä useamman toimesta. Tällöin pakostakin teoksien arvo laskee ja yksittäisten helmien hinta ja arvo nousee. Ainoastaan tuotantolinjojen yksityistäminen ja omien keksitehtaiden muodostaminen vois olla ratkaisu taiteilijoiden toimeentulon turvaamiseen. Mutta tähän ei isot pelurit ole valmiit. Joten taitaa vain olla että suurin osa ei tule koskaan tienaamaan suuria summia markkinoiden valtameressä.

[JaniAlander]

Sinänsä tuo 70-vuoden jatkoaika on täysin posketon varsinkin monen ns. ei perinteisen tuotteen kanssa. Kuten nyt vaikka tietokoneohjelmiston. On jokseenkin kiintoisa ajatus, että vaikkapa jonkin 80-luvun pelin kanssa riippuen siitä milloin tuo suoja vanhenee voi mennä hyvän matkaa 2100 luvulle ennen kuin se olisi virallisesti vapaata levitykseen.

[Heikki Ketoharju]

Kuitenkaan se peruskysymys, että käsikirjoituksen tuottaminen maksaa, ei ole muuttunut. Siksi koko kulttuurimarkkina on murroksessa, ja kaikki pohtivat, millä tavoin ihmiset haluaisivat maksaa kulttuurituotteista.

Näinhän se, musiikkia ja muuta taidetta tehdään entistä nopeammin, tehokkaammin ja entistä useamman toimesta. Tällöin pakostakin teoksien arvo laskee ja yksittäisten helmien hinta ja arvo nousee. Ainoastaan tuotantolinjojen yksityistäminen ja omien keksitehtaiden muodostaminen vois olla ratkaisu taiteilijoiden toimeentulon turvaamiseen. Mutta tähän ei isot pelurit ole valmiit. Joten taitaa vain olla että suurin osa ei tule koskaan tienaamaan suuria summia markkinoiden valtameressä.

Minun mielestäni ei ole järkeä laskea kulttuurituotteelle "hintaa" tai "arvoa". Kulttuuri ja etenkään taide ei ole hyvää tai huonoa, eikä ole myöskään väliä sillä, saako se yleisöä paljon vai vähän. Jokaisella meillä on tietysti näistä asioista omat mielipiteemme ja omat suosikkimme, mutta mielestäni ainoa, joka talouden näkökulmasta merkkaa on, että kulttuuria tekevien ihmisten on kyettävä elämään. Se, tehdäänkö tämä myymällä lopputuotetta, kanavoimalla julkista tukea, hakemalla mesenaatti tai keksimällä muu rahoituksen tapa, on mielestäni toissijaista. Toimeentulon  järjestäminen tekijälle pitäiä olla ensisijainen tavoite, ja sitä kautta syntyvät teokset itsessään arvokkaita.

Toki etenkin tietokoneohjelmien kohdalla asiaa kannattaa miettiä myös talouden näkökulmasta. Kuten JaniAlander totesikin, ei ole mitään järkeä pitää jotain tietokonepeliä suojattuna kovin montaa vuosikymmentä. Luultavammin uusia ideoita ja uusia käyttötapoja syntyisi, kun peli annettaisiin vapaaseen levitykseen ja ehkä muokkaukseenkin.

[Karvameduusa]

Vähän asiaan liittyen, kun isompien musiikki genreillä ja lafkailla on raha huolia. Samaan aikaan pienemmät lafkat ja artistit ovat tyytyväisiä. Tämmöinen dokumentti jos jotain kiinnostaa https://www.youtube.com/watch?v=Xua8VROyKss

[matsukan]

Kuitenkaan se peruskysymys, että käsikirjoituksen tuottaminen maksaa, ei ole muuttunut. Siksi koko kulttuurimarkkina on murroksessa, ja kaikki pohtivat, millä tavoin ihmiset haluaisivat maksaa kulttuurituotteista.

Näinhän se, musiikkia ja muuta taidetta tehdään entistä nopeammin, tehokkaammin ja entistä useamman toimesta. Tällöin pakostakin teoksien arvo laskee ja yksittäisten helmien hinta ja arvo nousee. Ainoastaan tuotantolinjojen yksityistäminen ja omien keksitehtaiden muodostaminen vois olla ratkaisu taiteilijoiden toimeentulon turvaamiseen. Mutta tähän ei isot pelurit ole valmiit. Joten taitaa vain olla että suurin osa ei tule koskaan tienaamaan suuria summia markkinoiden valtameressä.

Minun mielestäni ei ole järkeä laskea kulttuurituotteelle "hintaa" tai "arvoa". Kulttuuri ja etenkään taide ei ole hyvää tai huonoa, eikä ole myöskään väliä sillä, saako se yleisöä paljon vai vähän. Jokaisella meillä on tietysti näistä asioista omat mielipiteemme ja omat suosikkimme, mutta mielestäni ainoa, joka talouden näkökulmasta merkkaa on, että kulttuuria tekevien ihmisten on kyettävä elämään. Se, tehdäänkö tämä myymällä lopputuotetta, kanavoimalla julkista tukea, hakemalla mesenaatti tai keksimällä muu rahoituksen tapa, on mielestäni toissijaista. Toimeentulon  järjestäminen tekijälle pitäiä olla ensisijainen tavoite, ja sitä kautta syntyvät teokset itsessään arvokkaita.

Toki etenkin tietokoneohjelmien kohdalla asiaa kannattaa miettiä myös talouden näkökulmasta. Kuten JaniAlander totesikin, ei ole mitään järkeä pitää jotain tietokonepeliä suojattuna kovin montaa vuosikymmentä. Luultavammin uusia ideoita ja uusia käyttötapoja syntyisi, kun peli annettaisiin vapaaseen levitykseen ja ehkä muokkaukseenkin.

Tähän pitää ottaa se kanta että kun peleistä puhutaan niin siihen koskee monenlaista IPR:ää. Peliengine, pelin koodi, pelin grafiikka, pelin musiikk, kaikilla näillä on omat rajoitteensa tekijäinoikeuden kannalta. Näiden kaikkien tekijä voi olla sama mutta käytännössä ei. Pelinengine voi sisältää vielä sitten kolmannen osapuolen IPR:ää jotka on ostettu lisenssi vain siihen peliin itsessään.

Tähän mennessä en ole nähnyt yhtään peliä jossa koko paketti olisi annettu vapaaseen levitykseen vaan käytännössä vain pelin koodi yhdessä ehkä moottorin kanssa jättäen siis pelin grafiikan ja musiikin
ulos julkistuksesta.

Tosin näistä moottoreista on tehty monta open/closed source peliä jotka käyttävät levitykseen tehdyistä peleistä. (esim Urbanterror Linux client)

[Tomin]

Tähän mennessä en ole nähnyt yhtään peliä jossa koko paketti olisi annettu vapaaseen levitykseen vaan käytännössä vain pelin koodi yhdessä ehkä moottorin kanssa jättäen siis pelin grafiikan ja musiikin
ulos julkistuksesta.

Ilmeisesti tarkoitat tässä sitä, kun jotkin pelitalot ovat julkaisseet pelinsä lähdekoodin jälkikäteen, sillä kyllähän avoimen lähdekoodin pelejä on sellaisia, joissa muutkin pelin tiedostot ovat avoimen lähdekoodin mukaisella lisenssillä.