Kevytjakelu ja sen merkitys.

[sputnik]

Hei
Tässä yritetään aloittelijana kovasti ymmärtää Linux strategiaa. Näyttäisi olevan monenlaisia versioita eri käyttöjärjestelmistä
että itseasiassa valinnanvaikeus alkaa olla ilmeistä. Hienoa sinänsä että on varaa valita mutta näin aloittelevalle voi olla aikamoinen
viidakko. Itse suosin graafista käyttöjärjestelmää raskaudesta huolimatta  mutta ei keveyden nopeudestakaan ole haittaa.
Mielestäni internetin toimivuus on monelle avainasia ja niiden ympärillä olevat peruskuviot(adobe,youtube,areena,puhelinliitettävyys,tulostin ym)
Miten tietää kuinka keveäksi järjestelmän voi päästää  jotta esim ko.kuviot toimivat. Monien versioiden toimintaa on vaikeaa ennustaa...

[juyli]

Itse suosin graafista käyttöjärjestelmää raskaudesta huolimatta  mutta ei keveyden nopeudestakaan ole haittaa.

Aikuisen oikeasti ei monikaan Linux-jakelu tarjoa yksinomaan tekstipohjaista liittymää. Linux-jakeluihin on tarjolla monia graafisia työpöytiä monenkirjavine sovellutusohjelmineen tai graafisia X-ympäristöjä käynnistää haluamiaan ohjelmia. Näistä kevyemmistä X-ympäristöistä voi käyttää nimitystä ikkunamanageri.

Mielestäni internetin toimivuus on monelle avainasia ja niiden ympärillä olevat peruskuviot(adobe,youtube,areena,puhelinliitettävyys,tulostin ym) 

Linux-jakelut perustuvat pääsääntöisesti avoimeen lähdekoodiin (Open Source), ja ohjemat, joita oletuksena tarjotaan ovat avoimia, vapaita ja niiden lähdekoodi on vapaasti tarjolla kenen hyvänsä editoitavaksi ja kehiteltäväksi. Esim. Adobe Inc taas on yritys, joka myy ohjelmiaan ja niiden käyttäminen vaatii tarvittavat lisenssit. Kun Linux on ilmainen, Linux-jakelija ei voi lunastaa linsenssimaksuja käyttäjiltään. Adobe (pdf-reader, Flash-plugin jne.) tarjoaa kuitenkin ohjelmistojaan ilmaiseksi, mutta ne eivät täysin vastaa kaupallisia ohjelmistoja, joita yritys tarjoaa.
Laitevalmistajat taas tietävät kaiken kehittelemistään laitteista, ja tekevät laiteajurit laitteilleen haluamiinsa käyttöjärjestelmiin. Kukin laite toimii niin hyvin, kuin sen laiteajurit toimivat. Joissakin tapauksissa ei laitevalmistaja edes tarjoa laitteen speksejä avoimien ajureiden tekemiseksi - yleensä suojellakseen omia patenttejaan. Yleisten standardien mukaiset laitteet (kuten esim. tulostimissa PS=PostScript) toimivat ongelmitta, mutta kun laitevalmistaja on tehnyt laitteensa toimimaan _omien_ standardiensa mukaan, voi avoimien ajureiden teko Linux-jakeluun olla joskus hyvin työlästä - eikä joissakin tapauksissa edes mahdollista.

Miten tietää kuinka keveäksi järjestelmän voi päästää  jotta esim ko.kuviot toimivat. Monien versioiden toimintaa on vaikeaa ennustaa...

Mikään ei estä kokeilemasta jakelua, ja tehdä sen mukaan oma valintasi. Jo useimmista jakeluista on käytettävissä ns. Live-versio, jossa saa jo tuntumaa, kuinka järjestelmä toimii... Myös useisiin käyttöjärjestelmiin on tarjolla mahdollisuus käyttää virtuaaliympäristöä käyttää/testata eri käyttöjärjestelmiä.

[sputnik]

Kiitos palautteestasi. Vähän rivien välistä, jos tunnistin, edustat ehkä ohjelmoijaa tai vastaavia. Ymmärrän tai ainakin yritän ymmärtää näkökantaasi.
Itse asensin aikanaan käyttöjärjestelmän ns.viidakkorumpujen pohjalta. Seurasin saitteja ja mielipiteitä ja arvosteluja.

En ole varma edustanko persoonana suurempaa käyttäjäkuntaa tietokoneen käytön osalta, mutta odotan järjestelmältä tiettyjä perusasioita(ko). En lähde arvostelemaan ohjelmoijien ja monien vapaaehtoista uhrautumista riippumattomalle käyttöjärjetelmälle.
Siitä suuri kiitos heidän työstään,itselläni ei rahkeet riittäis.
Ehkä tämä menee enemmän kehitysehdotusten puolelle...hyvää illanjatkoa sinulle.

[juyli]

Vähän rivien välistä, jos tunnistin, edustat ehkä ohjelmoijaa tai vastaavia. Ymmärrän tai ainakin yritän ymmärtää näkökantaasi.

Ei nyt ihan. En ole Linux-kehittäjä tai muutenkaan aktiivisesti mukana Linux-yhteisöissä. Tavoitteeni on vain aktiivisena Linux-käyttäjänä (vuodesta 1994/1995) avittaa (uusia) käyttäjiä ymmärtämään, mistä on kyse avoimessa lähdekoodissa kuin käyttämästämme käyttöjärjestelmästä eri jakeluversioineen. Ja toki aktiivisesti koittaa tarjota käyttäjille ratkaisuvaihtoehtoja ongelmatilanteissa.

.. mutta odotan järjestelmältä tiettyjä perusasioita(ko).

Mielestäni on jo ollut vuosia nähtävissä, kuinka avoin lähdekoodi, ja sen ympärillä toimivat ohjelmoijat, suoriutuvat tukemisessaan saada toimimaan laitteita/ohjelmia ilman tarkempia tietoja ohjelmista tai laitteista. Myös näillä sivuilla on henkilöitä, jotka viitseliäisyydellään tai tietiotekniikkataidoillaan ovat tehneet upeita ajureita. Puhumattakaan muista palstalla aktiivisesti asiallisia ohjeitaan tarjoavista osaajista ns. Linux-guruista.
Esimerkkejä näistä siis riittäisi, mutta esim. libdvdcss osoittaa myös niistä ongelmista, joita taitava ohjelmoija voi kohdata kehitellessään ohjelmia/ajureita/kirjastoja

Vielä voinee muistuttaa, että koko Linux-järjestelmä on lähtenyt Linus Thorvaldsin tarjoamasta lähdekoodista, jota kuka tahansa voi kehittää, ja tarjota muille kehitettäväksi - tänään siis tässä mennään   - ja tästä on helppo jatkaa eteenpäin.

[Storck]

Kokeile virtuaalisesti eri vaihtoehtoja ja kun mieleinen löytyy niin sitä alat sitten käyttämään eli asennat oikeasti koneelle.

Tuonne kun sopivat valitsimet laittaa niin saa juuri sitä mitä tilaa 

Itse käytän "Oracle VN VirtualBox" nimistä virtuaalisysteemiä ja sitä kautta koneellani on toistakymmentä "Linuxia" mitä testailen.

[John Hilly]

Minä koetan pärjäillä 10 -vuotiaalla pöytäkoneella, jossa on vain 1 GB muistia ja emolevykin hidas. Olen pärjännyt Ubuntu 12.04.3 LTS käyttöjärjestelmällä, jossa on Unity 2D.
Mukana on siis graafinen käyttöliittymä ja "tehtaan" tukipäivitykset.
Asensin Unityn rinnalle Xfce ikkunamanagerin, joka nopeutti toimintaa, vaikkakin on ehkä hieman monimutkaisempi muokata mieleisekseen kuin Unity.
Niinpä käynnistän aina sen  ikkunamanageriversion, joka sopii kulloisenkiin mielialaan ja käyntitarkoitukseen.


Ystävällisin terveisin ja kiitoksin avuliaille ihmisille tällä sivustolla
Juha-Pekka 

Korjailtu.. -Storck

[Storck]

Laita tuo kysymyksesi omaan keskusteluun, ei liity aiheeseen. Pidetään keskustelut selkeinä.

Hoidettu

[qwertyy]

Linuxit on siinä mielessä todella kivikautisia käyttöjärjestelmiä, että ne kuitenkin vaativat päätteen käyttöä lähes jokaisessa jakelussa. openSUSE:ssa on kyllä varsin hyvin graafisia ohjelmia järjestelmänhallintaan. Monesti kyllä väitetään kivikovaan, että päätteeseen ei ole pakko koskea ikinä, mutta olen kyllä aika kovasti erimieltä. Ei tarvitse kuin kerran epähuomiossa keskeyttää vaikkapa päivitykset, niin päätteen käyttö tulee hyvin todennäköisesti pakolliseksi. Tai tekee edes niin perus asian kuin että asentaa vaikkapa Spotifyn Linuxiin. openSUSE on ainoa Linux, jossa 1click asennukset oikeasti toimii.

Mitä tulee järjestelmän keveyteen, niin se on _aina_ raudasta kiinni. Jos on tuoretta rautaa käytössä, niin käyttöjärjestelmä sama mikä se on kyllä toimii hienosti tai jotain on pahasti pielessä. Toisaalta myös rautatuen puute voi tehdä sama mistä käyttäjärjestelmästä raskaan. Itse parhaillaan tuskailen yhden Lenovon kanssa kun en voi käyttää näemmä mitään Linux jakelua sillä järkevästi. Lukuisat eri jakelut, ytimet ja ajurit läpikäyneenä tämä läppäri tuntuu vain Linux käytössä sietämättömältä. Sinänsä työpöydällä jne. kaikki toimii oikein hienosti, mutta vaadin ehdottomasti, että jokaisessa kannettavassa toimii suspend/hibernate tai minusta järjestelmä ei ole toimiva. Tämä on kyllä aina ollut Linuxien yksi pahimmista käyttökokemuksen tuhoajista. Valtavat määrät bugiraportteja netissä aiheesta, mutta kehittäjiä ei tunnu aihe liiemmin kiinnostavan.

*edit*
Niin ja nuokin toimi joskus aiemmin. Ilmeisesti joku kernel kehittäjä on taas ryssinyt jossain 
Omat ongelmansa Windowsissa, mutta ainakaan siitä ei ole toistaiseksi hävinnyt toiminnallisuutta järjestelmän tukiaikana raudasta. Samaa ei todellakaan voi sanoa Linuxeista 

[nm]

Omat ongelmansa Windowsissa, mutta ainakaan siitä ei ole toistaiseksi hävinnyt toiminnallisuutta järjestelmän tukiaikana raudasta. Samaa ei todellakaan voi sanoa Linuxeista 

Eihän Linuxissakaan toiminnallisuus häviä tietyn kernelin tukiaikana. Esim. Ubuntu 12.04:ää voi käyttää vielä muutaman vuoden kernelillä 3.2.0, eikä toiminnallisuus muutu käytännössä lainkaan koko viiden vuoden tukiajan sisällä.

Tämä vertautuu paremmin Windowsiin, joka pysyy tietyn version tukiaikana samassa kernelissä, eikä useimpiin ajureihinkaan tule olennaisia päivityksiä. Sen sijaan on aivan eri asia hypätä uudempaan kernelin versioon (esim. 3.2->3.11). Windows-puolellahan on ihan tavallista, että laitevalmistaja lopettaa tuen parin vuoden jälkeen, jolloin laite ei välttämättä toimi enää lainkaan uusimmissa Windows-versioissa.

Erona on toki se, että uusien laitteiden mukana tulee ajurit myös vanhempiin Windows-versioihin, kun taas Linuxissa on melkeinpä pakko päivittää uusimpaan versioon uusinta laitetukea varten.

[qwertyy]

Muuten hyvä, mutta tuossa 12.04:ssa myös jossain välissä päivityksissä loppui suspend/hibernate toiminta. Samoin kävi myös langattomalle.

Todella raivostuttavaa kun luulet, että nyt järjestelmä on täysin tiptop kunnossa ja jossain välissä päivitysten jälkeen taas jotain hajoaa. Harmillisesti Debian, CentOS yms. ei toimi senkään vertaa tällä raudalla, niihin kun tulisi huomattaen vähemmän päivityksiä. Juuri äsken sain kyllä aikaiseksi kokeilla ChakraOS:ää ja tässä poikkeuksellisesti tuntuu toimivan tällä hetkellä kaikki out-of-box, vaikka kernel versiokin on väittääkseni sama, mitä eilen testasin Fedoran eri ytimiä.

[John Hilly]

Tai tekee edes niin perus asian kuin että asentaa vaikkapa Spotifyn Linuxiin. openSUSE on ainoa Linux, jossa 1click asennukset oikeasti toimii.

Kyllä minä pystyin asentamaan Spotify:n Ubuntuun ilman päätteen käyttöä. Toisin se tuli operaattorin sivujen kautta. 

[John Hilly]

Muuten hyvä, mutta tuossa 12.04:ssa myös jossain välissä päivityksissä loppui suspend/hibernate toiminta. Samoin kävi myös langattomalle.

Joskus vuosi sitten hibernate toiminto ilmestyi toimivana takaisin Ubuntu 12.04.3 LTS:iin ainakin 3.2.0 Kernel päivitysten yhteydessä.
Tosin sitä ei erityisesti mainostettu. Huomasin itse vain kokeiltuani tuuriani.