Noh, alkuun vaikka noista windows-linux-yhteiselosta:
Eli linux asennetaan windowsista täysin erilleen omalle osiolleen. Käyttöjärjestelmät eivät oikeastaan toisistaan sitten juuri välitä, vaan hoitavat toimintonsa sen oman osionsa sisällä ja silleen.... Linuxin puolelta voi tosin Windows-levyä lueskella rauhassa. Vanhempien FAT32:a käyttävien Windowsien, levyille voi Linuxin puolelta jopa kirjoittaa. Windows ei ilman erikoisajureita "näe" Linux -osioita ollenkaan.
Jos siis asennat Windowsiin ajurin, niin se menee sinne Windowsin kiintolevyosiolle Windowsin systeemihakemistoihin. Jos taas asennat Linuxiin ajurin, se päätyy Linux -osiolle. Siispä yhteiselo menee varsin rauhallisesti, koska järjestelmät eivät ole toistensa tekemisistä kovin riippuvaisia.
Eipä ollut niin kauhean newbie-kysymys, on sama homma kuultu ennenkin.
Terminaali eli Pääte, joka on siis sen komentorivin käyttöön tarkoitettu ohjelma, löytyy Ubuntussa ihan tuolta ylävalikosta selaamalla, muistaakseni Apuohjelmat -valikon alta. Ohjeissa on usein juuri noita komentoja, koska niillä on helppo neuvoa täsmällisesti ja copy-paste on helppoa. Ohjeita lukiessa kannattaa kuitenkin käyttää hieman harkintaa, koska osa ohjeista voi olla virheellisiä. Päätteen kautta voi suorittaa vaikka koko käyttöjärjestelmän asennuksen, joten myös sen sekoittaminen on helppoa. Kannattaa opetella päätteen käyttöä ainakin sen verran, että suunnilleen tietää, mitä on tekemässä.
Päätteen kautta voi ajaa minkä tahansa ohjelman. Pääpiirteissään homma menee niin, että kirjoitetaan sinne riville komento ja painetaan enteriä. Ensimmäinen komennon sana on ohjelma, joka käynnistetään, joskus ei tarvitakaan sen lisäksi mitään. Yleensä tekstipohjaisissa ohjelmissa ohjelman nimen perään kirjoitetaan tälle käynnistettävälle ohjelmalle parametreja, joilla ohjataan ohjelman toimintaa. Päätteestä voi siis käynnistää vaikka Firefoxin komennolla firefox. Voidaan myös käyttää komentoa "firefox
http://www.google.com" (ilman lainausmerkkejä), jolloin Firefox avaa sinulle Googlen sivun valmiiksi. Myös paljon monimutkaisempia rimpsuja voi parametreiksi tulla, mutta idean varmaan tajuat jo tuosta.
Onnea kokeiluihin.