Mutta kukas muka kaiken ilmaiseksi koodaa ja ylläpitää ja tukee ... ja elää palkatta esim. Suomessa.
Tunnen ihmisiä, jotka elävät palkatta vain laiskuuttaan. Ilmaista ylläpitäjää sen sijaan en ole tavannut. Ilmaisia ts. vapaaehtoisia koodaajia, kääntäjiä, bugeista raportoivia ihmisiä sen sijaan on onneksi olemassa.
Nythän ilmaisohjelmat on joko "harrastuksia", ponnahduslautoja tuotteisiin tai jonkun maksullisilla tuotteilla tai palveluilla ansaitsevan firman sponssaamia tai sitten saavat lahjoituksia eli maksuja. Mitään ilmaista ei kunnon laajemman toiminnan tasolla voi olla, ne rahat tulee jostain ei-ilmaisesta.
Moni Windowsille saatava ilmainen tuote on todella vain riisuttu versio saman yrityksen kaupallisesta ohjelmistosta. Silti joukossa on ohjelmia, joiden ilmainen versio on täysin riittävät useimmille käyttäjille esimerkiksi ZoneAlarm. Samoin (Windowsille) on olemassa lukuisia täysin ilmaisia ja vapaita ohjelmia, joiden ominaisuudet kestävät vertailun kaupallisten verrokkiensa kanssa (esimerkiksi GIMP).
Sponsorointi taas on lahjoitus. Lahjoituksen tarkoitus tietenkin on (loppupeleissä) maksaa jostain asiasta. Kuitenkin sponsoroija ei omaa päätösvaltaa tai tekijänoikeuksia sponsoriudun yrityksen tms. tuotteisiin. Varsinkin, kun sponsoroidaan vapaita lisenssejä käyttäviä yrityksiä/yhteisöjä.
Ubuntunkaan Canonical ja sille linuxia ja linux-ohjelmia kehittävä "yhteisö" on joko liiketoimintaa pyörittävien firmojen tukemia tai niiden palkkalistoilla olevia ja osin sitten harrastusta, mutta nekin ihmiset tekevät muuten leipätyötään tai saavat muuten tuloja jostain.
Canonicalin henkilökunta on tietenkin palkkatyötä tekeviä ihmisiä. Linuxin ja muiden vapaiden projektien kanssa työskentelevistä sen sijaan monet ovat mukana vapaaehtoisina. Tässä on suuri ero harrastelijoiden tekemään työhön. Toki vapaahetoiset harrastejijatkin voivat tehdä työtä saman asian eteen. (Esimerkiksi taannoinen kääntämisprojekti.)
Ohjelman tai ohjelmiston vapaus ei tarkoita, ettei joku voisi ansaita elantoaan ko. ohjelmaa käyttämällä tai sitä kehittämällä. Riittävä esimerkki lienee RedHat.
Ja yritystoiminnan tai muun toiminnan välineinä käytettäviltä käyttöjärjestelmiltä, sovelluksilta ja järjestelmiltä edellytetään tietty pysyvyyttä, tukea yms. - tai muuten riski nojata niihin on liian suuri.
Edellä mainitsemani RedHatin työntekijät saavat palkakseen oikeata rahaa, jonka maksavat oikeat asiakkaat. Siinä olet oikeassa. Ubuntulla ei ainakaan vielä ole tähän verrattavaa asemaa tuettuna ja pysyvänä käyttöjärjestelmänä (jakeluversiona), mutta RedHat pohjautuu samaan vapaaseen, vapaaehtoisten tekemään työhön kuin muutkin linux-jakelut. Toki heillä tehdään paljon omaa työtä, mutta sekin on vapaasti muiden hyödynnettävissä ja kopioitavissa (mm. CentOS).
Ajatus, jonka mukaan ilmaisohjelmat ovat vain huonoja VIC-20-näköisiä pelejä tai täysin epävakaita, kehitykseltään pysähtyneitä (tätä tietenkin tapahtuu, kun kerran on vapaus jättää kehitys kesken), on minulle tuttu monien Windows-käyttäjien ajatusmaailmasta. Ennemmin maksetaan koneen keskusyksikön verran virustorjunnasta kolmessa vuodessa kuin luotetaan ilmaiseen versioon, koska ei uskota, että ilmainen voi toimia yhtä hyvin kuin ilmainen.
Redhat ja GNU/Linux toiminevat muutenkin hyvänä esimerkkinä luotettavuudesta ja jatkuvuudesta. Melkoisen suuri osa maailman web-, sähköposti- ym. -palvelimista toimivat linuxin päällä. Osa kaupallisesti distron edustajien ylläpitäminä (taas vaikka se RedHat), osa päikallisten yritysten ylläpitäminä ja osa muuten vaan.