Tuoreimmat viestit

51

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« Uusin viesti kirjoittanut qwertyy 22.02.26 - klo:20.09 »

Kielimallit käsittelevät tekstiä, musiikkimallit musiikkia, jne. Ihminen käsittelee aistimuksia ja niiden aiheuttamia elämyksiä -- joista suurin osa ei edes nouse tietoisuuteen. Kun AI-robotti lukee tätä keskustelua, se lukee tekstiä. Kun ihminen lukee postauksia ja vastaa niihin, hän kokee elämyksiä, jotka täydentävät ja muokkaavat aiempia elämyksiä ja kokemuksia. Tietokoneilla ei ole elämyskokemuksia tai ylipäätään kokemuksia.

Vielä lisätäkseni tähän, niin katsoppas ihan mielenkiinnosta tämä video. Biisin tekijä on sitä mieltä, että tekoälyn versio onkin parempi mitä hänen. Tuli yllätetyksi, koska ajatteli tehdä videon siitä huono tekoäly vielä on.
https://www.youtube.com/watch?v=ZxYAtL0D50A

Lisäksi Spotify on jo pari vuotta sitten kertonut, että Ai on jo ongelma, kun rahan ahneet tunkee Ai kamaa streamauspalveluun.
https://newsroom.spotify.com/2025-09-25/spotify-strengthens-ai-protections/

Tämä on oikeastaan aika mielenkiintoinen ongelma, koska missä vaiheessa päätös keinotekoisesta musiikista tehdään? Lukuisat nykyartistit vetää studiossa AutoTunella lauluäänen, joka poikkeaa oikeasta merkittävästi. Mutta onko tekoälyllä kirjoittamalla tehty lyriikka sitten sen kummempaa? Oikeastaan aika mielenkiintoisia moraalisia ongelmia.

52

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Hiiri herättää koneen

« Uusin viesti kirjoittanut AimoE 22.02.26 - klo:19.50 »

Alkoi ärsyttää se, että hiiri herättää koneen valmiustilasta. Netistä löytyy paljon ohjeita, joissa herätys estetään tyyliin

Koodia: [Valitse]

echo disable | sudo tee /sys/bus/usb/devices/*/power/wakeup
Yritin noudattaa tätä neuvoa, mutta sain Invalid argument -virheilmoituksia. Päättelin, että kernel varmaankin suojaa sisuksiaan nykyään paremmin. Oli jo aikakin.


Päädyin tähän ratkaisuun:

Koodia: [Valitse]

#!/bin/bash

rules=/etc/udev/rules.d/90-usb-wakeup.rules
format=(
    'ACTION=="add", SUBSYSTEM=="usb", DRIVERS=="usb",'
    'ATTRS{idVendor}=="%s", ATTRS{idProduct}=="%s",'
    'ATTRS{power/wakeup}="disabled"'
)
format=${format[@]}

for file in /sys/bus/usb/devices/*/power/wakeup
do
    [[ $(cat $file) == enabled ]] || continue

    d=${file%/power/wakeup}
    printf "$format\n" $(cat $d/idVendor) $(cat $d/idProduct)

done | sudo tee -a $rules
Aiempaan verrattuna tässä on se hyvä puoli, että estosta jää jälki, jonka avulla eston voi perua; sääntötiedoston voi poistaa helposti. Sekin on hyvä puoli, että näin lyhyt koodinpätkä on helppo lukea.

Mutta tämä komentotiedosto täytyy suorittaa sokkona. Teki mieli kirjoittaa viimeinen rivi muotoon

Koodia: [Valitse]

done # | sudo tee -a $rules # uncomment for immediate effect

Tein siitä sitten interaktiivisemman version:

Koodia: [Valitse]

#!/bin/bash

rules=/etc/udev/rules.d/90-usb-wakeup.rules
format=(
    'ACTION=="add", SUBSYSTEM=="usb", DRIVERS=="usb",'
    'ATTRS{idVendor}=="%s", ATTRS{idProduct}=="%s",'
    'ATTRS{power/wakeup}="disabled"'
)
format=${format[@]}

comment(){
    for f in iManufacturer iProduct manufacturer product
    do
[[ -f $1//$f ]] && printf " $(cat $1/$f)"
    done
}
pick(){
    zenity --list --checklist \
   --title 'Estä herätys valmiustilasta' \
   --text 'Herätys on sallittu näille:' \
   --ok-label 'Jatka' --cancel-label 'Peru' \
   --column '' --column '' --column 'USB-laite' \
   --hide-column 2 --print-column 2 --separator ' ' \
   "$@" || exit # cancel button
}
advice(){
    echo "
Esto tulee voimaan kun USB-laite kytketään uudelleen.

Voit palauttaa herätyksen poistamalla estosäännöt:
    sudo rm $rules
"
}
menu=()
for file in /sys/bus/usb/devices/*/power/wakeup
do
    [[ $(cat $file) == enabled ]] || continue

    d=${file%/power/wakeup}
    menu+=( true $d "$(comment $d)" )
done
for d in $(pick ${menu[@]})
do
    echo "#$(comment $d)"
    printf "$format\n" $(cat $d/idVendor) $(cat $d/idProduct)

done | sudo tee -a $rules && advice

... ja työn touhussa totesin, että ainoa USB-laite, joka herättää koneen, on Logitech Universal Receiver, eikä siihen paritettuja laitteita voi estää yksitellen. Plääh.

53

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« Uusin viesti kirjoittanut qwertyy 22.02.26 - klo:19.49 »

Tietokoneilla ei ole elämyskokemuksia tai ylipäätään kokemuksia.

Mutta aika ironisesti tämä pätee myös ihmisiin. Valtaosalla meistä, ei ole suoraa kokemusta jostain aiheesta X, vaan mielipiteemme se perustuu henkilön ABC kokemuksiin ja kertomuksiin. Lisäksi jos ajatellaan vaikkapa tuota ylläolevaa Kekkos/Irwin parodiaa, niin aika hyvin siellä on intonaatio ja sävy puheessa jo nyt. En minä ainakaan saisi imitoitua kumpaakaan oikein hyvin. Sitten jos ajatellaan kääntäjiä vaikkapa ihan yleisesti, niin kuinka moni heistä on erikoistunut vaikkapa lääketieteeseen, japanilaiseen mytologiaan, tietotekniikkaan, psykologiaan jne. kun tietokoneella voi olla teratavuja jo paikallisesti vertailumateriaalina. Toisin sanottuna, miksi tekoäly ei osaisi tehdä jopa parempia ja soveltuvampia käännöksiä lähes reaaliajassa?

Vielä tärkeämpää on minusta huomioida esim. tuossa linkkaamassani parodiassa, että se on.....Suomeksi! Tuskin kehtaat väittää, että puheesta ei saa mitään selvää? Mille sitä on naureskeltu vuosikymmeniä? Oliko niin, että käytännössä kukaan ei voi noin vain alkaa lausuun suomea tuosta noin vain ja selkeästi?

Minua alkaa ainakin oikeasti hiukan jo huolestuttamaan näiden taso. Vielä kun mennään takaisin tuonne lähdemateriaaleihin ja persoonallisuuteen yms. niin tälläkin hetkellä ihan takuuvarmasti jokin malli louhii läpi jonkinlaista vuodettua materiaalia tyyliin Vastaamo, mistä valtaosa meistä ei moraalisien syiden takia ole edes kiinnostunut etsimään. Eli miksi tekoälystä ei voisi tulla pelottavan vakuuttavaa ja tietoisempaa mitä oikeastaan kukaan meistä on?

Oliko Cameron ysärillä reilusti aikaansa edellä? Boston Dynamicsin Atlaksiin kun saadaan upotettua tekoälyohjaus ja vielä vähän lisää tarkkuutta, niin tuleeko ihmiskunnan tuho? Jenkithän jo puhuu, että pitää saada kunnolliset tekoälyt taistelukenttien ohjaukseen laskemaan potentiaalisia kohteita ja tekemään maksimaalista strategista tuhoa. No onneksi ihminen on sen verran pirullinen olento, että todennäköisyys on vielä aika pieni 

Trumpin hallinnossa varmistellaan takapakkia ihan urakalla. Ilmastokatastrofi asettaa kasvulle tiukat rajat -- tai maailmansota jo sitä ennen.

Sielläkin, mutta se on tuo itänaapuri paljon tehokkaampi vielä näissä asioissa.

54

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« Uusin viesti kirjoittanut AimoE 22.02.26 - klo:19.19 »

Mullistavia kehitysharppauksia ei ehkä ole odotettavissa laitteistopuolella ainakaan lähivuosina. Mallien kykyjen kasvu on sen sijaan ollut huimaa etenkin viimeisten 5-10 vuoden aikana, eikä kehitys ole mielestäni vielä hidastunut, vaikka resursseista alkaa olla pulaa. Vielä 5 vuotta sitten olisin kuvitellut tekoälyn nykyisen tason Star Trek -scifiksi, huomattavasti kaukaisempaan tulevaisuuteen.

Trumpin hallinnossa varmistellaan takapakkia ihan urakalla. Ilmastokatastrofi asettaa kasvulle tiukat rajat -- tai maailmansota jo sitä ennen.

55

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vanha acer E-523 -läppäri ja uusimmat ytimet

« Uusin viesti kirjoittanut teele 22.02.26 - klo:19.19 »

 Koneessa on nyt Mint 22.2, joka toimii hyvin. Mint oli asennettava, koska Ubuntu 24.04-asennuksessa oli ongelmia. Kun nyt tutkin tilannetta tekoälyn kautta, siellä kirjoitettiin, että " Vanhat prosessorit (yleensä AMD A- tai E-sarja) ja näytönohjaimet (esim. Radeon R3) eivät sovi suoraan Ubuntu 24.04:n uudempaan Linux-ytimeen (6.8+)."

Tarkoittaako tämä sitä, että on tulossa ongelmia, kun Mint päivittyy. Nyt käytössä on 6.17.0-14-generic.

Milloin asiaan pitäisi alkaa varautua, eli onko olemassa arviota, milloin Mint päivittyy niin uuteen ytimeen.

56

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« Uusin viesti kirjoittanut nm 22.02.26 - klo:18.49 »

Neurotietokoneet olivat tulevisuuden koneita, joten neuroverkkoja simuloitiin matriiseilla Excel-taulukoissa, 1990-luvun PC:eillä, joissa ei ollut GPT grafikkaprosessoreita

Mallit jota sai kohtuulisessa ajassa viikoissa, parissa ajettua olivat "aika yksinkertaisia", mutta neuroverkkoja kuitenkin niin kuin nykyinen AI.

2026 näitä samoja ja ehkä asteen monimutkaisempia malleja simuloidaan nopeammilla useita GPT:tä sisältävälillä koneilla "aika paljon" nopeammin

Ovatko nämä GPT:t neurotietoneita vai nopeampia simulaattoreita en osaa sanoa ja väliäkö sillä enää eläkeläisäijälle on?

Tarkoitat GPT:llä todennäköisesti GPU:ta (Graphics Processing Unit), joka on alun perin näytönohjaimiin kehitetty mikroprosessorityyppi. GPT (Generative Pre-trained Transformer) on OpenAI:n kehittämä LLM-tyyppinen kielimalli, joka perustuu transformer-arkkitehtuuriin. GPT-mallit, samoin kuin muut LLM:t on opetettu ja niitä ajetaan suurissa datakeskuksissa GPU-suorittimilla.

Tässä hieman juttua menneiden vuosikymmenien "neurotietokoneista": https://www.sigarch.org/neurochips-from-the-90s/
Nettihaun perusteella myös japanilaiset tutkijat ja teknologiafirmat ovat olleet kiinnostuneita aihepiirista 90-luvulla. Näitä voisi pitää hitaina ja pieninä, rajatun sovelluskohteen versioina GPU-suorittimista.

Nykyisin neuroverkkoja opetetaan lähes yksinomaan näytönohjainten arkkitehtuuriin perustuvilla piireillä (GPU = Graphics Processing Unit). Ne ovat helposti ohjelmoitavissa erilaisiin tehtäviin ja tarjoavat leveän muistiväylän, joka mahdollistaa massiivisen rinnakkaislaskennan suurilla datamäärillä. Äärimmilleen viety esimerkki tällaisesta piiristä on Cerebrasin piikiekon kokoinen siru. Nvidia on kuitenkin toistaiseksi säilyttänyt johtavan asemansa, eikä vakavasti otettavia haastajia oikein ole näköpiirissä ehkä AMD:tä lukuun ottamatta. Nvidian markkinaosuus datakeskusten laskentapiireistä lienee 90 %:n luokkaa ja AMD:n osuus jää alle 10 %:n.

Viimeisimpänä kehitysaskeleena Nvidian laskentapiireissä on säädetty lähinnä sitä, kuinka iso osa piiristä erikoistuu pienen tarkkuuden liukulukujen FP8 ja FP4 laskentaan. Perinteisesti suurin osa piirin laskentayksiköistä on erikoistunut korkeamman tarkkuuden 32- tai 64-bittisiin liukulukuihin, joita on tarvittu grafiikassa, mallinnuksessa ja simulaatioissa. Neuroverkkolaskennassa ja muissa koneoppimistehtävissä riittää usein 8-bittiset tai jopa 4-bittiset liukuluvut, jolloin laskentayksiköiden lukumäärää voidaan kasvattaa huomattavasti.

Kyselyjen tai tehtävien suorittaminen aiemmin opetetulla mallilla (ns. päättely, englanniksi inference) onnistuu joissain tapauksissa kohtuullisen nopeasti myös perinteisillä prosessoreilla (CPU), joskin silloinkin hyödynnetään yleensä SIMD-tyyppistä rinnakkaislaskentaa ja useita ytimiä. Päättelyyn on kehitetty myös erikoissiruja, kuten Googlen TPU, prosessoreihin integroidut NPU:t tai viimeisimpänä pari päivää sitten julkaistu Taalas, jossa opetettu malli itsessään rakennetaan fyysisesti sirulle. Tällainen arkkitehtuuri mahdollistaa erittäin tehokkaan suorituksen ja minimaalisen viiveen, mutta sirua ei voi uudelleenohjelmoida, eikä mallia voi päivittää

Mullistavia kehitysharppauksia ei ehkä ole odotettavissa laitteistopuolella ainakaan lähivuosina. Mallien kykyjen kasvu on sen sijaan ollut huimaa etenkin viimeisten 5-10 vuoden aikana, eikä kehitys ole mielestäni vielä hidastunut, vaikka resursseista alkaa olla pulaa. Vielä 5 vuotta sitten olisin kuvitellut tekoälyn nykyisen tason Star Trek -scifiksi, huomattavasti kaukaisempaan tulevaisuuteen.

57

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« Uusin viesti kirjoittanut AimoE 22.02.26 - klo:18.29 »

Kielimallit käsittelevät tekstiä, musiikkimallit musiikkia, jne. Ihminen käsittelee aistimuksia ja niiden aiheuttamia elämyksiä -- joista suurin osa ei edes nouse tietoisuuteen. Kun AI-robotti lukee tätä keskustelua, se lukee tekstiä. Kun ihminen lukee postauksia ja vastaa niihin, hän kokee elämyksiä, jotka täydentävät ja muokkaavat aiempia elämyksiä ja kokemuksia. Tietokoneilla ei ole elämyskokemuksia tai ylipäätään kokemuksia.

58

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« Uusin viesti kirjoittanut qwertyy 22.02.26 - klo:18.07 »

On se ihmeellistä tämä ikuinen optimismi.

Saat vielä nähdä, että ihmiskielten kääntäminen on paljon vaikeampaa kuin uskot.

Täysin erimieltä kyllä. Minä kyllä oikeasti uskon, että käännöksistä tulee käytännössä reaaliaikaisia ja lähes virheettömiä. Tuo korostus nyt on sinänsä minustta täysin turha, koska materiaaleissa on kyllä ihmisten tekemänäkin aivan uskomattomia virheitä, vielä ihan mukamas ammattilaistasolla.

Miksi uskon noin? Koska nopeat konekäännökset on jo nyt varsin luettavia, riippuen mikä konteksti on. Joku esim. Google kääntäjä on jo nyt yllättävän hyvä kääntään reaaliajassa monenlaisia tekstejä, ottaen huomioon todella rajallisen prosessoritehon mitä puhelimissa on ja kehitys on vähintään eksponentiaalista ollut kun katsotaan vain vuosikymmen taaksepäin. Mutta tosiaan miksi konekäännökset on välillä tosi outoja, niin siihen on minusta ihan täysin selkeä syy ja se on tuo konsteksti. Konekäännöllä ei minkäänlaista tietoa mikä käännöksen asiayhteys on, mutta tekoälyn alulla voidaan kartalla olla ihan kokoajan, vaikka se muuttuisi juonen mukaan.

Eli ihmeellistä optimismi? Minä sanon, että ihmeellistä tuo pessimismi.

Kyllä se on niin, että muutaman vuosikymmenen päästä joku katsoo tätä ketjua jollain wayback machinellä ja nauraa, että kuinka alkeelliset spekulaatiot meillä oli. Aika vain painaa meneen ja me jäädään jalkoihin 

Jos ajatellaan, että jo nyt voidaan tehdä tällaisia satiireja kuolleilla hahmoilla, niin sehän on jo selvä indikaattori, että kaikki on vain prosessointitehosta kiinni ja sen kehittyminen vain jatkuu ja ihan takuulla ne käännökset saadaan jäljittelemään alkuperäistä fonttia yms. Onhan tietotekniikassa framegen ollut juttu jo varmaan vuosikymmenen. Siinäkin kehitetään tyhjästä uusia väliruutuja ja vieläpä mediaan, jonka sisältö on dynaaminen, eikä mikään ennalta arvattava video.
https://www.youtube.com/watch?v=aEd9OrNify8&t=2s

Mutta saa tietysti olla erimieltä. Mutta kuten meinaat tuossa, että ihmiskielen ymmärrykseen tekoäly ei riitä, niin ei muuten riitä sinullekaan, eikä parhaille kääntäjille tietyt aiheet jos annetaan, vaikkapa pelkästään yksi pitkä lause. Kyllä se vaatii sinultakin hetken ymmärtää, että mistäs nyt puhutaan kun alat tekemään käännöksiä mielessäsi.

Lisäksi on huomioitavaa muistaa, että tyhjästä luominen on ihan eri asia kuin käyttää jotain pohjana, vaikkapa käännökseen.

59

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« Uusin viesti kirjoittanut AimoE 22.02.26 - klo:15.48 »

Uskoisin, että "tekoälyn" parhaillaan tulee olemaan todella mullistava ja mahdollistamaan esim. lähes virheettömät käännökset reaaliajassa erilaisista syötteistä esim. videot, äänet yms.

(korostus lisätty)

On se ihmeellistä tämä ikuinen optimismi.

Löysin kauan sitten kirjahyllystä manuaalin isän opiskeluajoilta (60-luvulta). Jos oikein muistan, kaapelitehdas oli lahjoittanut ensimmäisen tietokoneensa polille kun hankkivat uuden koneen, ja manuaali tuli sen mukana. Ohjelmat kirjoitettiin reikänauhoille, ja ohjelmointikieli oli paljaan konekielen ja hieman modernimman assemblyn välimuoto. Silti manuaali kehui että uudella (en muista minkä nimisellä) "ohjelmointijärjestelmällä" voi verrattain kokematonkin ohjelmoija oppia kirjoittamaan virheettömiä ohjelmia. Ihan kuin se ohjelmoitikielestä olisi kiinni.

Saat vielä nähdä, että ihmiskielten kääntäminen on paljon vaikeampaa kuin uskot.

Tekoäly käsitteenä perustuu siihen ajatukseen, että ajattelu on mekaanista. Mutta ihmisen aivot eivät erota toisistaan tietoa ja sen käsittelyä, vaan kaikki elämykset koko ajan fyysisesti muokkaavat neuroneita ja niiden yhteyksiä, sekä aivoissa että muualla kehossa. Ihmiset voivat tietokoneilla tehdä asioita, joilla jäljitellään ihmisen ajattelua, mutta ihmiskielten ymmärrykseen se ei riitä.

60

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Käyttis jämähtää

« Uusin viesti kirjoittanut Snufkin 22.02.26 - klo:15.34 »

Xubuntun Xfce-työpöytä itsessään toimii n. gigatavun keskusmuistilla, mutta selain käyttää helposti useita gigatavuja, jos siinä on auki useita välilehtiä.

Aika tarkkaan näin. Mulla on Xubuntussa usein auki kaksi selainta (yht. kymmenkunta välilehteä), LibreOffice ja jokunen pdf, niin noin 5G on muistin käyttö. Yht. sitä on 12G, joka ei ole vielä koskaan loppunut. 8G sain muutaman kerran täyteen juuri selaimilla.