Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 4 5 [6] 7 8 ... 10
51
Millä saan rippaukset toimimaan DVD soittimella? Itselläni on Ubuntu ja tarvisi ne saada toimimaan! Mulla on polttava asema koneessa, josta aion saada poltettua myös .iso formaatissa olevat levykuvat DVD muotoon! :)
52
Yleistä keskustelua / Vs: Jussi Erosen kolumni homeisesta koodista
« Uusin viesti kirjoittanut Snufkin 18.01.26 - klo:23.17 »
Mä näen perusongelman siinä, että koodia kopioidaan ihan liikaa. Ei ohjelmiston tietoturvaongelman syyllinen ole se harrastelijakoodaaja, vaan firma/taho, joka käytää hänen avointa koodiaan hyödyksi. Ja tämä kai tehdään lähinnä kustannusten säästämiseksi. Ja tekoälyn myötä tämä kopionti vain pahenee ja riskin kasvavat.

Rakennusten valesokkelit ovat siinä hyvä esimerkki, että siinäkin alettiin kopioimaan yhtä uutta ratkaisua ja sitten kun ongelmat vuosikymmeniä myöhemmin havaitiin, oli vahinko jo massiivinen. 


53

Ratkesi, kokeilin vielä uudestaan,niin kuin vastauksessa ehdotettiin ja usean lukuyrityksen jälkeen lukija jotenkin herkistyi ja seuraavat kerrat samaa laskua lukiessa se toimi jo hyvin. Numerosarja meni hyvin geditiin.

Mutta viime kertojen lukuyritykset ovat tehty päiväaikaan päivänvalossa. Mitään selitystä, miksi nyt toimii, en kyllä keksi.

Kiitos vastauksesta, en varmaan ilman sitä olisi enää kokeillut   :)
54
Yleistä keskustelua / Vs: Jussi Erosen kolumni homeisesta koodista
« Uusin viesti kirjoittanut Tomin 18.01.26 - klo:18.59 »
Onpa harvinaisen huonosti muotoiltu: Jussi Erosen kolumni: ”Homeinen” koodi ei haise nenään, mutta se mädättää ohjelmistot

On aika mahdotonta välttyä saamasta sitä käsitystä, että home tulee koodiin nimenomaan avoimen koodin käytön takia. Tarkoittaako Eronen todellakin juuuri sitä?

En tiedä tulkitsisinko tuota nyt ihan niinkään, mutta mielestäni tuohon lauseeseen liittyy toinen syvempi ongelma: siinä rinnastetaan avoin lähdekoodi vapaaehtoistyöhön. Sehän ei sitä läheskään aina ole. Monet komponentit ovat isompien tai pienempien ohjelmistoyritysten toteuttamia. Toki mukaan mahtuu harrastusprojektejakin ja niitä lienee syytä käyttää vain harkitusti.

Lainaus
Kukaan tuskin valmistaa harrastuksekseen betonielementtejä, mutta kaikki myytävät tietotekniikan ohjelmistot sisältävät sen sijaan runsaasti avointa lähdekoodia eli vapaaehtoistyönä kehitettyjä koodielementtejä.
55
Yleistä keskustelua / Vs: Jussi Erosen kolumni homeisesta koodista
« Uusin viesti kirjoittanut Jere Sumell 18.01.26 - klo:13.31 »
Olen nyt lukenut myöskin Kyberturvallisuuskeskuksen sivun, johon Eronen viittaa ("Kyberkestävyyssäädös"). Erosen mukaan "säädös vaatii hyvää tietoturvan perustasoa kaikkiin myytyihin ohjelmistoihin", mutta todellisuudessa säädös on rajatumpi. Täytyyhän sen olla, että sen voisi ottaa vakavasti.

Ihan totta. Avoimen lähdekoodin ennen stable-julkaisua etuna on se, että riittävän moni (sisältäen myös huippuammattilaisia/koulutettuja omalla alallaan) ovat nähneet koodin ja yleinen hyväksyntä ennen julkaisuun päätyä vaatii tietyt ehdot ja mitä suurempi joukko oman alansa asiantuntijoita on mukana projektissa, "virheiden" todennäköisyys laskee, eikä käsittääkseni Suomessa ainakaan firmat kykenisi eikä koskaan varmaan kykenekään täysin 100-varmaa ohjelmistoa luomaan?

Jos nyt suljetut päivitykset yms. otetaan nimeltä mainitsematon MS, jonka käyttöehtoihin massa/peruskäyttäjät ovat osa ehkä tiedostettuaan myös riskin antaneet suostumuksensa "lakiteknisiin" kirjoituksiin jos aikovat käyttää ylipäätäänsä tietokonetta mihin tahansa, joista Eronenkin mainitsee tuon "lakitekninen", niin nyt ei ole mitään tutkimusaineistoa esittää mutta mututuntumalla vaikuttaa, että suljettujen tietoturvapäivitysten jakelu ihan riskitasoa hyökkäyksille ole ainakaan vähempää, mitä avoimuuden lähestymistavalla. Tämän voinee kaikki allekirjoittaa.

Ei tuo Erosen kolumni omasta mielestäni kovinkaan hyvä ole, vaikka ehkä johdanto-kappaleessa mainitsee avoimen lähdekoodin viritelläkseen lukijan mielenkiinnon ja varmaan jonkinlaista kokemuspohjaa on rakennusalalta kolumnin kirjoittalta, mitä viittaa perinteiseen rakennuselementtien valmistamiseen, niistä ja rakentamisesta en tiedä mitään mutta kait siellä pätee pääasiassa suljetut standardit yms. firmakohtaisesti myös, mitä avoimuus varmaan on altavastaajana osuudesta noiden elementtirakenteiden osalta. En tiedä, mutta vaikuttaa jotenkin huonolta vertauskohteelta onko siellä muuta yhteistä. muuta kuin "rakennuskomponentti" -termi kielessä, jos ei oteta huomioon että elementtien suunnittelijat käyttävät avoimia ohjelmistoja niiden rakennuselementtien suunnitteluun?

Mitä johdanto-kappaleessa tuo avoin lähdekoodi on mainittu, niin varmaan normilukija YLE:n kohdeyleisön massasta mieltää tuon avoimeen koodiin koko tekstin viitaten myöhemmin noihin tietoturvapäivityksiin, jos viesti on tämä, mielestäni ei kovin hyvä kolumni tekstisisällöltään.
56
Pelit / Vs: RetroArch flatpak +näppäimistö ei enää toimi [RATKAISTU]
« Uusin viesti kirjoittanut qwertyy 18.01.26 - klo:13.13 »
Niin no se vain joskus tosiaan pakollinen tuo flatseal ja monet sitä käyttää. Paketoijilla on kuitenkin monesti vaikea hahmottaa, että mitä käyttäjä X tarvii käyttöoikeuksien puolesta. Plus jos asennat Retroarchin jostain tyylliin deb paketista, niin sillä on jo enemmän oikeuksia oletuksena.
57
Pelit / Vs: RetroArch flatpak +näppäimistö ei enää toimi [RATKAISTU]
« Uusin viesti kirjoittanut Jere Sumell 18.01.26 - klo:13.10 »
Tulipa mieleen, että olisikohan muuten Flatseal toiminut jos sillä olisi antanut lisää "rauta oikeuksia", eli näppäimistön vielä erikseen? Paha sanoa.

Itsekään en tiedä.

Ilman maalaisjärkeä "maallikkoajattelu":n päättelyllä aina tuntuu jotenkin vaaralliselta, että resurssien jakamista lähtee harjoittamaan niin ennen pitkää jokin kone/ohjelmisto tai ihminen haltuunottaa ei-toivotusti resursseja tyyliin "välistäveto".

En ole käyttänyt tuota ohjelmistoa enkä asenna sitä, minkä linkkasit. Tehojen puolesta tämä Linux-läppärini ei ole elinehtoni (videopelaamisen suhteen) saada 8BitDo Pro Controller 2:ta tällä hetkellä toimimaan, plussaa jos sen saisi jotenkin järkevästi firmiksen päivityksen suhteen myös mitä ohjain oli hyvä investointi kokemukseni mukaan. Winkkari-käyttäjät ovat netissä kirjoittaneet, että tuo ohjain tukee myös Switch 2 -konsolin osalta ketä sillä pelaa, mutta itse olen lähinnä retroasteella pelaamieni pelien ja konsolien suhteen-
58
Minulla on Kubuntu 24.04 ja viivakoodin luku onnistuu kaikissa tilanteissa missä numeroita voi kirjoittaa näppäimistöllä. Viivakoodissa saattaa olla jotain vikaa. Pystytkö kokeilemaan viivakoodilla mikä on varmasti toiminut, esimerkiksi maksettu lasku.
59
Ennen geditissä tai tekstieditorissa oli mahdollista lukea viivakoodi tilillepanokaavakkeesta suoraan numerosarjaksi, mutta nyt se ei näyttänyt onnistuvan u24.04-koneessani.

Onko olemassa jokin niksi tai säätö tai valinta, jolla viivakoodin saa luettua viivakoodinlukijalla numerosarjaksi tekstinkäsittelyyn.  En muista, milloin viimeksi luku toimi tekstinkäsittelyssä, ehkä silloinkin oli joku 2:lla alkava ubuntu koneessa.

Selaimessa pankin sivun kautta viivakoodi tunnistetaan oikein numerosarjaksi eli se kyllä osataan lukea firefoxissa ja siis ubuntussa 24.04-versiossa.

Saisiko viivakoodin numerosarjaksi jollain muulla tavalla, vaikka päätteeseen, josta sen voisi kopioida minne haluaa.



60
Yleistä keskustelua / Vs: Jussi Erosen kolumni homeisesta koodista
« Uusin viesti kirjoittanut AimoE 18.01.26 - klo:09.19 »
Olen nyt lukenut myöskin Kyberturvallisuuskeskuksen sivun, johon Eronen viittaa ("Kyberkestävyyssäädös"). Erosen mukaan "säädös vaatii hyvää tietoturvan perustasoa kaikkiin myytyihin ohjelmistoihin", mutta todellisuudessa säädös on rajatumpi. Täytyyhän sen olla, että sen voisi ottaa vakavasti.

Ehkäpä Erosen mopo lähti lapasesta sen takia, että säädöstä ei voi kohdistaa avoimen koodin kehittäjäyhteisöön; se kohdistuu vain  yrityksiin. Mutta sekin on näkökohta, jonka Eronen onnistuu hämärtämään sekasotkuksi.
Sivuja: 1 ... 4 5 [6] 7 8 ... 10