Tuoreimmat viestit

51

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ubuntun salasana hukassa

« Uusin viesti kirjoittanut Pendeli 03.01.26 - klo:10.50 »

Eiköhän se mene ihan näin.
https://www.sinsmarts.com/fi/blog/ubuntu-forgotten-login-password-reset-steps/?srsltid=AfmBOopn9aaEbxetL8LfOrbualqm-kLoHPPbqRuCrSHWaZJk5KQrTSOi

Hienoa, tämä kysymys voidaan sitten merkata ratkaistuksi.

52

Yleistä keskustelua / Vs: Salasanojen hallinta tietokoneella

« Uusin viesti kirjoittanut tapion 03.01.26 - klo:07.24 »

Brave-selain kaikissa koneissa+puhelimissa synkronoituna ja sen salasanaholvi.

53

Yleistä keskustelua / Vs: Salasanojen hallinta tietokoneella

« Uusin viesti kirjoittanut epiphone 02.01.26 - klo:18.53 »

Minulla on käytössä niin puhelimessa kuin tietokoneella Vivaldi-selain. Siinä on sisään leivottu salasanamanageri. Se on käytössä joka päivä. Osa salasanoista on kuitenkin myös erinäköisillä paperin paloilla.

54

Yleistä keskustelua / Salasanojen hallinta tietokoneella

« Uusin viesti kirjoittanut Pendeli 02.01.26 - klo:18.34 »

Koko elämä on tänä päivänä liian paljon sidoksissa tietotekniikkaan. Jos puhelimesi tai läppärisi menee rikki tai  varastetaan, niin seuraukset saattavat olla katastrofaalisia.

Minulla on käytössä tietokoneella ensisijaisesti KeepassXC jonka kaikkia tietoja itsessään ei ole erikseen tallennettu mihinkään turvalliseen paikkaan. Varalla on myös Bitwarden mikä on oikein hyvä myös, ehkä jopa parempi ja selkeämpi kuin KPXC. Kummankaan tiedot eivät valitettavasti ole ajantasaisia koskaan.  Olen joskus printannut KPXC:n  datan paperille ja laittanut paperit turvalliseen paikkaan mistä löydän ne tarvittaessa. Aikojen kuluessa tietoihin on tullut paljon muutoksia ja lisäyksiä joita ei ole sen koommin tallessa missään.
 
 Tilapäistarpeisiin olen käyttänyt kynää ja paperia. Nyt näitä papereitakin alkaa olla vähän sielläsun täällä ja on ollut vaikeuksia joidenkin tunnusten kanssa aika usein.
 
 Laskin tuossa nopeasti, että minulla on runsas 200 erilaista salasanaa pelkästää KPXC:ssä. Tosin niistä on osa vanhentuneita ja käyttökelvottomia.
 
En ole nettiselainten tarjoamaan salasanapalveluun enkä pilvipalveluihin  koskaan luottanut.
 
 Yksinkertaisinta tietysti olisi käyttää yhtä ainoata tunnusta ja salasanaa joka paikkaan. Ja päivitellä sitä  tietyin väliajoin. Sekin kuitenkin kai on melko huono ja turvaton tapa.
 
Tämä kaikki koskee vain tietokonetta ja sen käyttöä. Puhelimen käyttäjänä olen huono ja vihaan sen pientä ruutua ja kömpelöä näppäilytekniikkaa.
 
 Kuinka ylipäätänsä hallinnoitte salasanojanne kotitietokoneessanne ja missä ne ovat mielestänne turvassa ja parhaiten löydettävissä omiin tarkoituksiinne? Jaksaako joku työntää tikkua koneen kylkeen säännöllisesti päivittääkseen salasanansa  joista ei ole varma edes onko mitään muutoksia tapahtunut?
Tietokoneenne turmeltuessa kokonaan toimiiko tikkuvarmenteenne jossain uudessa virityksessä vastaavassa aplikaatiossa varmasti? Vai joudutteko aloittamaan nollasta koko elämänne uudestaan?

55

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ubuntun salasana hukassa

« Uusin viesti kirjoittanut maksim 02.01.26 - klo:18.21 »

Eiköhän se mene ihan näin.
https://www.sinsmarts.com/fi/blog/ubuntu-forgotten-login-password-reset-steps/?srsltid=AfmBOopn9aaEbxetL8LfOrbualqm-kLoHPPbqRuCrSHWaZJk5KQrTSOi

56

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ubuntun salasana hukassa

« Uusin viesti kirjoittanut Pendeli 02.01.26 - klo:15.58 »

HUOH! Löysin oikean salasanan.
Kuinka tuossa tapauksessa pitäisi menetellä ellei salasanaa löydä?

57

Ubuntu tietokoneissa / Ubuntun salasana hukassa (RATKAISTU)

« Uusin viesti kirjoittanut Pendeli 02.01.26 - klo:14.50 »

Olen asentanut jonkun aikaa sitten eräälle koneelle Ubuntu 22.04 version. Sisäänkirjautuminen on ilman salasanaa mutta päivitys vaatii salasanan jonka olen hukannut eikä ilman salasanaa päivitys  onnistu.
 Kuinka pitäisi jatkaa?

58

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Ohjeita shell-skriptaukseen (bash)

« Uusin viesti kirjoittanut petteriIII 02.01.26 - klo:11.25 »

yse ei ole ainoastaan BASH:in syrjimisen vääryydestä vaan siitä että esimerkiksi kerro18 ratkaisee mahdottomana pidetyn ongelman ja erittäin paljon nopeammin kuin skriptin pituudesta voisi olettaa.
- kerro18 on kahden 18 numeroisen liukuvan-pilkun desimaaliluvun kertolasku ja siis tulos on 36 numeroinen desimaalinen liukuluku ja laskun nopeus on huonoimmillaan 1ms.

Ja muitakin 'mahdottomuuksia' tässä on tullut ratkottua - esimerkiksi likuvanpilkun jakolaskut ja muut - mutta myöntää täytyy: rapatessa on roiskunut paljon. Mutta kun tällaisen matemaattisen ongelman saa ratkaistuksi kouluttamaton ja ikäloppu skriptaaja jolla ei ole ollenkaan matemaattista koulutusta niin voi vain ihmetellä mitä todelliset virtuoosit saisivat aikaiseksi - jos ne jollain ilveellä saisi yrittämään.

Sillä tänäpäivänä BASH on surkea surkimukseksikin koskei sitä ole kehitetty juuri ollenkaan. Ja miksi se jo tulkatun koodin uusintakäyttö vedettiin takaisin - vaikka olisihan se inhottavaa jos BASH olisikin nopeampi kuin Python.

Aikoinaan BASH:ia opetettiin kouluissakin - vaikka tuskin opetettiin Suomessa? Joten taitaa olla niin että 'man bash' on kirjoitettu hakuteokseksi niille joille BASH:in perusteet on jo opetettu. Nykyään kouluissa ei BASH:ia opeteta joten taviksien täytyisi oppiakseen lukea koko 'man bash' eikä sitä kukaan jaksa lukea kokonaan - eikä yksi kerta edes riitä. Ja muualla opetetaan yleensä ainoastaan käskyjä - kylläkin ihan hyvin monessakin paikassa - jopa jokaisessa koneessa oleva 'man käskyn_nimi' kertoo paljon vaikkakin yleensä ilman esimerkkejä. Muuten netistä löytää man-sivut usein silloin harvoin kun koneessa ei käskylle man-sivua ole - tai sivu on pilattu.

Siis mistään me tavikset emme saa perustietoja. Skriptiajuri auttoi minua kokoamaan niitä ainakin jonkinverran - ja samalla opetti että ei skriptejä omiin tiedostoihin kannata tehdä - vaan ne voi kaikki kirjoittaa yhteen tiedostoon - skriptit ja dokumentit versioineen  - ja skriptit leikataan sieltä ja liimataan päätteeseen. Sieltä editorista löytyvät vanhatkin skriptit sillä niistä tai niiden dokumenteista muistaa aina jonkun erikoisen ilmaisun - ja cntrl-f riittää yleensä sen löytämiseen.

---

Aina kuin olet päätteessä niin vaikka mitään ei näyttäisi tapahtuvan niin BASH vaanii kuitenkin monia tapahtumia - matematiikka-skriptissä kuitenkin pääasiassa vain kahta asiaa:

1. koettaa löytää skriptirivin ensimmäistä sanaa massamuistin ohjelma-kansioista kun skriptin rivi lähetetään tulkattavaksi - siis päätteessä ollessa ku painetaan enter -- nimittäin etsitään ainoastaan muuttujan $PATH osoittamat kansiot ja niissä olevat tiedostot on nimetty käskyjen nimillä. Kansiot käydään läpi siinä järjestyksessä missä ne on annettu muuttujassa $PATH - ja sitä käskyä käytetään joka ensiksi löytyy sillä useissakin kansioissa voi olla sama käsky toteutettuna hieman eritavalla - ja jos kirjoittaa käskyyn polunkin niin käytetään sitä käskyä.
- luettelon koneesi ohjelmakansioista saat kun kirjoitat: echo $PATH. Sen tulostuksessa merkki : on erote-välilyönti - sillä vaikka tiedostonimessä on harvoin välilyöntejä niin merkkiä : ei voi olla koskaan. Ja:
A. jos nimi löydetään jostakin noista kansioista niin sen tiedosto suoritetaan ja kaikki sanan perään kirjoitetun oletetaan olevan käskyn tarkentimia elikä 'kytkimiä' mikäli niiden edessä on miinusmerkki ja muuten käsiteltävää dataa - ja koska data voi olla negatiivinenkin niin sellaisen argumentin eteen tulee kirjoittaa -- .
- käskyn  tulos tulostetaan kuvaputkelle ellei toisin ole määrätty.
- muuten se löytyvä ohjelma on harvoin BASH-muotoista vaan yleensä ne ovat käännettyä C:tä. Siten BASH:in käskyt ovat yleensä ällistyttävän nopeita - vain skripti kokonaisuudessaan on ällistyttävän hidas - ja hitautta lisää se että skriptit tehdään niin että tulkkia kutsutaan jokaisen käskyn jälkeen. En ole saanut tarkasti selville kuinka kauan tulkin kutsuminen kestää muttta jotain .5 ms se on.
B. jos nimeä ei löydetä niin koetetan löytää sana määritellyistä funktioista
- funktio on normaali skripti joka on kirjoitettu funktiomuotoon: function funktion_nimi { funktion lauseet yksi- tai monirivisenä täysin normaalina skriptinä }
- funktio voi kutsua mielivaltaisen monia toisia funktioita tai jopa itseään - itseään kutsuvassa skriptistä täytyy löytyä ehto milloin itseä ei enää kutsuta. Funktioketjun pituudelle ei ole tiukkaa ylärajaa. Eikä funktio-nimille juurikaan ole rajoituksia - olemassa olevien käskyjen nimiä kannattaa välttää mutta pakko sekään ei ole ja sellainen funktio korvaakin käskyn - sillä ainoastaan viimeistä määrittelyä käytetään - ja funktion alkuperäinen määrittely palaa voimaan kun pääte suljetaan.
- minkäniminen funktio tahansa voidaan määritellä uudelleen vaikka kuinka useasti ja vain viimeistä määrittelyä käytetään. Uudestaan määrittely ei oikeastaan hidasta mutta muistiahan se vie koska BASH:issa ei automaattista roskankeruuta juurikaan ole - voit kyllä tehdä oman roskankeruu-funktion ja ajaa sitä silloin-tällöin. Samasta syystä todella isojen matriisien uudestaan määrittely on ongelmallista ellei ensin tuhoa matriisin vanhaa määrittelyä käskyllä: unset matriisin-nimi.
- tässä command_not_found_handle on määrätty tulostamaan tyhjää - itseasiassa määrätään uudelleen määritelty command_not_found_handle tulostamaan tyhjää - se jonka pitäisi udella: tarkoititko käskyä xxx paketissa yyy
-jos nimeä ei löydy määritellyistä funktioista niin suoritetaan funktio: command_not_found_handle ja tehdään mitä se määrää - normaalisti tulostetaan 'commad not found' mutta voisihan sensijaan kutsua muita funktioita. Command_not_found_handle niminen funktio on jokaisen koneen päätteessä aina toiminnassa - katso millainen koneessasi on käskyllä: declare -f command_not_found_handle - se on kaikinpuolin ihan normaali funktioksi kirjoitettu skripti. Muuten tulostamatta jättäminen ei ole sama kuin tulostaa tyhjää joten täytyy kirjoittaa echo '' . Funktiossa on pakko tehdä jotakin tai virhe seuraa - ja esimerkiksi ehdollinen luse joka ei toteudu ei myöskään tee mitään ja siitä tuleekin pottumainen virhe.

2. BASH voidaan määrätä seuraaman erilaisia tapahtumia (signaaleja on 32 erilaista) käskyllä: trap. Tulkkauksen aluksi katsotaan onko ohjelman alussa komentoa: trap ja jos on niin mitä komento trap määrää ja suoritetaan trap-käskyn määräämä funktio - tässä trap-käsky on:
trap 'laske "$BASH_COMMAND"' 1 ERR .
- se määrää että virhetilanteessa suoritetaan funktio:laske käyttäen sen parametrina muuttujaa nimeltä: "$BASH_COMMAND" (se on BASH:in itsensä tekemä muuttuja ja sen voi vain lukea muttei kirjoittaa normaalilla tavalla - esimerkissä muuttujassa on se näpytelty teksti: 1+1. Tästä syystä näpytellyssä tekstissa ei saa olla kaarisulkuja vaan on käytettävä hakasulkuja.)
- huomioi muuten että se alkuperäinen funktio command_not_found_handle toimii nyt ja saattaa kirjoittaa: command not found. Laskenta kuitenkin alkaa mutta koska BASH on hidas saattaa näyttö pysyä tyhjänä kauankin joten täytyy olla kärsivällinen - kyllä se tuloskin joskus tulee.

-- BASH pullistelee tämäntasoisia käskyjä ja jokaisella niistä voi olla todella monta kytkintä - mutta koska päätettä ei enää juuri ollenkaan käytetä ovat käskyt hiljokseen melkein unohtuneet.
-- BASH:ille on kymmenin tuhansin pieniä ohjeita siihen kuinka kääntämisen tulisi tapahtua eikä kukaan ole oppinut edes merkittävää osaa käyttämään - joten uutta löytyy kokoajan olipa millainen virtuoosi tahansa. Ei noita käytösohjeita edes kannata osata vaan kyllä BASH toimii ihan hyvin niiden oletusarvoillakin - mutta onhan se kiva tietää että hienouksia löytyy kuinkapaljon vaan. Mutta valitettavasti nuo ohjeet ovat nopeasti hukkumassa internetin syövereihin.

---

Käytännössä kohdattavia muita trap-komentoja:

Koodia: [Valitse]

trap 'echo virherivi:${LINENO[@]}; echo funktiossa:¨${FUNCNAME[@]}" ; read' ERR
trap 'rc=$?; echo "virhekoodi $rc rivillä $LINENO-${FUNCNAME[0]}" ' ERR
trap ' (( $? )) && echo ${FUNCNAME[0]}" palautti virheen:"$?'  RETURN
trap "echo kutsupino: ${FUNCNAME[@]}" ERR                      # kun funktiot kutsuvat toisiaan niin kerrotaan ne funktiot joiden kautta virheeseen päädyttiin.
trap pomppaaTänne SIGINT                                       # mitä tehdään kun painetaan CTRL-c
trap 'echo "Control-C disabled."' 2
trap jälkiensiivous SIGTERM                                    # kun skripti loppuu tai tekee suoritusaikaisen virheen mennään fumktioon: jälkiensiivous
trap 'echo "VARIABLE-TRACE> \$variable = \"$variable\""' DEBUG # muuttujan arvon seuraaminen
set -x; trap "echo hit_return;read x" DEBUG                    # käskyrivien suoritus yksi kerrallaan


59

Laitealue / Vs: Ulkoinen SSD -levy rikki?

« Uusin viesti kirjoittanut Tomin 02.01.26 - klo:08.22 »

Öh. M.2 on liitin. Se ei ole protokolla. Enkä kyllä oikein näe miten sen suunnittelussa olisi varauduttu kovin paljoa ns. hot swappaukseen. En itse lähtisi asentelemaan M.2-liitäntäisiä NVMe- tai SATA-levyjä lennosta koneen ollessa käynnissä. Tämä on myös epärelevanttia jarmalan kommentin kannalta.

Kun siirryin käyttämään konetta, jossa oli M.2 vuonna 2021, luin tietoa tuosta protokollasta. Ehkä olen ymmärtänyt väärin tai kirjoittaja on ollut epätarkka.

Päättelisin ettei M.2-liitintä ole tehty lennosta kiinnitettäväksi siitä, että kaikki pinnit ovat saman pituisia. Tämän voi nähdä vaikkapa SATA-liittimessä, joka tukee ko. toimintoa. M.2:n Wikipedia-sivu ei myöskään mainitse moista mahdollisuutta. Eräs toinen vaihtoehto on NGSFF, joka on suunniteltu palvelimiin ja sen voi tosiaan kytkeä lennosta.

60

Laitealue / Vs: Ulkoinen SSD -levy rikki?

« Uusin viesti kirjoittanut ilkant 02.01.26 - klo:02.09 »

Öh. M.2 on liitin. Se ei ole protokolla. Enkä kyllä oikein näe miten sen suunnittelussa olisi varauduttu kovin paljoa ns. hot swappaukseen. En itse lähtisi asentelemaan M.2-liitäntäisiä NVMe- tai SATA-levyjä lennosta koneen ollessa käynnissä. Tämä on myös epärelevanttia jarmalan kommentin kannalta.

Kun siirryin käyttämään konetta, jossa oli M.2 vuonna 2021, luin tietoa tuosta protokollasta. Ehkä olen ymmärtänyt väärin tai kirjoittaja on ollut epätarkka.