51
Yleistä keskustelua / Vs: Atostek ID ja Chrome (Organisaatiosi ylläpitää selainta)
« Uusin viesti kirjoittanut Efraiminpoika 16.04.26 - klo:09.19 »Oisiko selitys tässä; https://dvv.fi/kansalaisvarmenne-kortinlukijaohjelmisto ?
Ubuntu Suomen keskustelualueet
Uutiset:
Ubuntu Suomen pääsivusto on palvelinvaihdoksen alla, palaamme 26.04 LTS -julkaisuun mennessä.
Ubuntu 24.04.4 LTS | Lataa ja asenna | Tutustu yhteisöön | Blogi | Yritysten tarjoamat palvelut
Liity Ubuntu Suomen seuraan muualla: Discourse, Facebook, Mastodon, Matrix, Telegram, X
Tuoreimmat viestit
52
Yleistä keskustelua / Atostek ID ja Chrome (Organisaatiosi ylläpitää selainta)
« Uusin viesti kirjoittanut AimoE 16.04.26 - klo:07.41 »Minulla on Chrome asennettuna vain Windowsilla, mutta tämä asia ei koske Windowsia, joten postaan yleiseen keskusteluun.
Olen ihmetellyt miksi Google Chrome kertoo, että "Organisaatiosi ylläpitää selainta". Netistä löytyviä neuvoja seuraamalla päättelen, että selitys on policy-asetus PopupsAllowedForUrls, jonka arvo on ["https://[*.]ehoito.fi:443"]. Mitään muita policy-setuksia nimittäin ole tehty.
Arvon perusteella näyttää siltä, että tämän policyn on asettanut Atostek ID. Kansalaisen kannalta tuntuu aika rajulta että Atostek ID onnistuu kaappaamaan Chrome-asetukset tällä tavalla, kun asetusta kuitenkin tarvitaan vain reseptien kirjoittamiseen. Virkakäytössä selain varmaan on muutenkin organisaation hallinnassa, mutta selvästikään Atostek ID ei ole tarkoitettu kansalaisten käyttöön ainakaan laajamittaisesti.
En ole vielä keksinyt miten kaappaan selaimen hallinnan takaisin itselleni.
Olen ihmetellyt miksi Google Chrome kertoo, että "Organisaatiosi ylläpitää selainta". Netistä löytyviä neuvoja seuraamalla päättelen, että selitys on policy-asetus PopupsAllowedForUrls, jonka arvo on ["https://[*.]ehoito.fi:443"]. Mitään muita policy-setuksia nimittäin ole tehty.
Arvon perusteella näyttää siltä, että tämän policyn on asettanut Atostek ID. Kansalaisen kannalta tuntuu aika rajulta että Atostek ID onnistuu kaappaamaan Chrome-asetukset tällä tavalla, kun asetusta kuitenkin tarvitaan vain reseptien kirjoittamiseen. Virkakäytössä selain varmaan on muutenkin organisaation hallinnassa, mutta selvästikään Atostek ID ei ole tarkoitettu kansalaisten käyttöön ainakaan laajamittaisesti.
En ole vielä keksinyt miten kaappaan selaimen hallinnan takaisin itselleni.
53
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Jumissa waylandissa
« Uusin viesti kirjoittanut LeHiX 15.04.26 - klo:15.06 »Testattu, mitään vaihtoehtoja ei näy :/
54
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Firefox 149.02 ei näytä videoita
« Uusin viesti kirjoittanut nm 15.04.26 - klo:12.56 »Tarkista vapaan levytilan määrä osioilla:
Poista Firefoxin snap perusteellisesti:
Asenna takaisin:
Voisit myös varmistaa, että kaikki keskeiset järjestelmäpaketit on asennettu. Jos kyseessä on normaali Ubuntun työpöytäversio, tarkista päivitykset ja asenna paketti ubuntu-desktop:
Koodia: [Valitse]
df -hPoista Firefoxin snap perusteellisesti:
Koodia: [Valitse]
sudo snap remove --purge firefoxAsenna takaisin:
Koodia: [Valitse]
sudo snap install firefoxVoisit myös varmistaa, että kaikki keskeiset järjestelmäpaketit on asennettu. Jos kyseessä on normaali Ubuntun työpöytäversio, tarkista päivitykset ja asenna paketti ubuntu-desktop:
Koodia: [Valitse]
sudo apt updateKoodia: [Valitse]
sudo apt full-upgradeKoodia: [Valitse]
sudo apt install ubuntu-desktop55
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Firefox 149.02 ei näytä videoita
« Uusin viesti kirjoittanut New_user 15.04.26 - klo:10.00 »sudo snap refresh
Kaikki snapit ovat ajan tasalla. Ei apuja. Ongelma jatkuu.
56
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« Uusin viesti kirjoittanut JaniAlander 14.04.26 - klo:22.09 »No toki näin, mutta jos ajatellaan että vaikka Suomen valtio kehittäisi oman protokollan, joka olisi salainen ja sisältäisi avoimen puolen salauksen, niin sellaista voisi käyttää kriittisen infran toimintoihin. Avoin salaus takaa, että salaus on todennetusti hyvää ja salattu protokolla tarkoitaa, että sitä on vaikea murtaa. Eli vaikka joku onnistuisi saamaan protokollan rakenteen tietoonsa, hänellä olisi vielä luotettava salaus murretavanaan.
Tuossa siis kaksi lukkoa nykyisen yhden sijaan.
Siinä on silti "security by obscurity" aines mukana, ja se ei nyt vaan oikein kummasti auta asioita.
Tuosta oli jo hyvin ennen vanhaan aineksia, mekaanisten lukkojen tekemiseen oli pari lähestymistapaa, toinen niistä oli salainen konstruktio, ts. lukon sisuskalut pyrittiin hautaamaan kaikenlaisen fyysisen esteen taakse, jotta ei voisi nähdä helposti miten se pelaa. Ja yksityiskohdat olivat salaisia. Toinen sitten oli avoin, vaikkapa abloy lukon toimintatapa ei ollut mitenkään salattu juttu. Mutta no lukitsemis"algoritmi" oli sikäli hyvä että se tarjosi kohtalaisen fyysisen turvallisuuden.
57
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« Uusin viesti kirjoittanut JaniAlander 14.04.26 - klo:22.05 »On pitkä prosessi EU:lla päästä irti noista rapakon takaa sijaitsevista teknojäteistä omavaraikseksi palveluiden tuottajana, mitä Euroopassa ole yhtään prosessoritehdastakaan taida olla.Ja siihen tilaan ei ainakaan päästä ylitiukalla säädellään etukäteen tietämättä mitä oikeastaan olisi luvassa meiningillä.
58
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« Uusin viesti kirjoittanut Jere Sumell 14.04.26 - klo:20.21 »
Sitä ei valitettavasti voi rajata Suomeen, olemme Euroopan Unionin jäsen ja iso osa säätelystä tulee sieltä, plus boonuksena vaikka emme olisikaan emme voisi muuttaa maata jonkin sortin ulkoilmamuseoksi.
Juu, Euroopan Unionin päätöksenteko on kiinteä osa myös Suomen kansallisisia lainsäädäntöprosesseja, eurooppalaisia ollaan. Ja sitten sotilaat kokevat myös laajemmin itsensä osaksi puolustusliitto NATO:a nykyisin vastavuoroisesti yhtenä osana sitä avun tarpeen annon/saamisen suhteen jos tosipaikka tulee, ja tulevat sukupolvet kasvavat ajatukseen, että Suomi on aina tai koko heidän elinikänsä ajan kuulunut puolustusliittoon ja se on luonteva osa varusmiespalvelun suorittavien osalta mielessä. Siellä on lisäksi sitten artikloita ja sopimuksia, joissa Suomi on mukana itäportin vartijana täällä Pohjoisessa itänurkassa.
Tuntui ainakin johonkin aikaa, että nuo isot teknojätit lähinnä nyt läntisessä maailmassa Jenkeistä toimivat mielivaltaisesti ja sitten kun tulee EU-tasolla jokin todella iso uhkasakko ennakkotapaus-oikeusprosessin tuomiona, muuttavat sitten vasta toimintaansa. Liikeyrityksinä laskevat, että kannattaa sakonkin uhalla toimia, ja sitten maksavat maallikkokansalaisen näkökulmasta tähtitieteelliset sakot, joka lienee jokin prosenttiosuus liikevaihdosta,
On pitkä prosessi EU:lla päästä irti noista rapakon takaa sijaitsevista teknojäteistä omavaraikseksi palveluiden tuottajana, mitä Euroopassa ole yhtään prosessoritehdastakaan taida olla.
59
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« Uusin viesti kirjoittanut Snufkin 14.04.26 - klo:20.10 »Siinä salaisessa protokollassa voi olla myös salaisia vikoja, tai ihan tarkoituksella salainen takaportti. Tuo turvallisuusmalli ei tosiaan toimi ihan halutulla tavalla.
No toki näin, mutta jos ajatellaan että vaikka Suomen valtio kehittäisi oman protokollan, joka olisi salainen ja sisältäisi avoimen puolen salauksen, niin sellaista voisi käyttää kriittisen infran toimintoihin. Avoin salaus takaa, että salaus on todennetusti hyvää ja salattu protokolla tarkoitaa, että sitä on vaikea murtaa. Eli vaikka joku onnistuisi saamaan protokollan rakenteen tietoonsa, hänellä olisi vielä luotettava salaus murretavanaan.
Tuossa siis kaksi lukkoa nykyisen yhden sijaan.
60
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« Uusin viesti kirjoittanut JaniAlander 14.04.26 - klo:19.35 »Pointti on se, että "Security by obscurity" -menetelmät on jo moneen kertaan murrettu. Salauksen luotettavuus päinvastoin paranee siitä, että salausalgoritmit ja -kättelyt ovat yleisesti tiedossa, jolloin niitä voidaan jatkuvasti katselmoida, testata ja parannella.
Et vieläkään hahmota ongelman ydintä. Kun kaikki liikenne on samalla avoimella protokollalla, niin se salauksen murtuminen vaikkapa nollapäiväbugin tai tietoisen takaportin takia aiheuttaa koko systeemin romahtamisen. Ja tekoälyn kautta tuollainen löydetty bugi levinnee hetkessä kaikkialle.
Mikään ei estäisi kehittämästä protokollaa, jossa olisi enemmänkin lukkoja. Voisi olla sekä salainen protokolla että sille vahva salaus. Tällainen lisäisi merkittävästi kriittisen infran turvallisuutta. Ja vielä parempi olisi, kun kriittinen infra olisi ihan fyysisesti omassa verkossaan.
Siinä salaisessa protokollassa voi olla myös salaisia vikoja, tai ihan tarkoituksella salainen takaportti. Tuo turvallisuusmalli ei tosiaan toimi ihan halutulla tavalla.
