Viestit

1

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Vs: Lisää markkinointi-ihmisiä yhteisöstämme?

« : 22.04.09 - klo:00.04 »

Kannustan kaikkia pientäkin mielenkiintoa asiaa kohtaan tuntevia liittymään joukkoon. Tehtävää on monenlaista, josta voi valita isompia, tai pienempiä juttuja mahdollisuuksiensa ja halunsa mukaan.

Markkinointi-toimiin osallistuvalta ei vaadita näyttöjä osaamisesta, tai kokemuksesta. Ikä-, ammatti-, rotu-, uskonto-, sukupuolirajoitteita ei ole. Tärkeimpänä edellytyksenä halu auttaa avoimien-ohjelmistojen leviämistä Suomessa. Yllyttäisin varsinkin markkinointi-, it-, kasvatus- ja sosiaalialan opiskelijoita ja ammattilaisia, sekä aloille aikovia miettimään mitä annettavaa teillä voisi yhteisölle olla (ideoita, kehitystä, käytännön toimia). Vähätellä ei myöskään voi oppimis- mahdollisuuksia ja onnistumisen tunteita, jonka osallistuminen voi tarjota.
estelyihin.

Markkinointi amatöörivoimin ole ihan ongelmatonta. Kokemattomalla mainostekstin tai -kuvan tekijältä saattaa syntyä jälkeä, joka ei ole hyväksi. Kuten muutkin Linux-distrot, Ubuntu kaipaisi terävämpää ja helpompaa brändiä. Ihmiset ovat tuskastuneita linux-käyttöjärjestelmien määrään. Ongelma on Ubuntullakin - on Kubuntu ja Xubuntu, joiden roolit on asianmukaisesti kuvattu kotisivuilla. Hyvän brändin luomiseen tarvitaan mm. seuraavaa

1. Brändin pitää olla systemaattine, selkeä ja pitkällä ajalla johdonmukaisesti toteutettu. Sen luonti on kollektiivityötä, jossa mietitään, mikä on simppeli, yksinertainen vastaus, jona Ubuntu tarjoaa tietokoneen käyttäjälle

2. Kilpailijoita ei saa julkisesti haukkua, vaikka siihen olisi  usein aihettakin.  Kilpailjan moittimen tuo helposti negatiivista sävyä tuotteen ympärille ja on siis brändille vahingollista.

3. Ei saa koskaan luvata mitään, mitä ei voi varmasti pitää.

4. Ubuntun visuaalista ilmettä, joka on erinomainen, kannattaa hyödyntää markkinoinnissa, jotta tuoe näyttää ensikertalaisenkin silmillä tutulta, jos hän on nähnyt verkossa sen kuvan.

5. Tuotteen perusominaisuudet, helppo ladata, helppo asentaa ja helppo käyttää, ovat hyviä markkinointiviestejä

6. Ubuntun ja Linuxin ohjelmistofilosofinen, tai sanoisinko suoraan "aatteellinen" puoli ovat hyviä myyntivaltteja tietekniikasta kiinnostuneille, mutta vanhemmalle ja vähän kyyniselle prospektille niillä ei ole paljon arvoa. Heihin vetoaa Ubuntulla saatava säästö.


Tässä vain muutamia ajatuksia, mutta mielestäni nämä saattaisivat toimia laveammalla käyttäjäkunnalla kuin nykyinen Ubuntu
.

2

Laitealue / Vs: Näppäimisto ei toimi graafisessa tilassa

« : 21.04.09 - klo:23.08 »

Hei mitäs tämmöinen on! Luin X.org Logia KSystemLogilla, ja sieltä lokin loppupäästä pisti silmään tämmöistä tietoa. Erityisesti seitsemenneksi viiminen rivi nostatti kulmakarvojani:

"Information   XINPUT: Adding extended input device "Budget-CI dvb ir receiver saa7146 (0)" (type: KEYBOARD)"

Mitä häh, yrittääkö se asettaa digiteeveekorttiani näppäimistöksi? Siitäkö tämä sotku johtuu!? 

Tässä tuon lokin häntää:

        Information   AT Translated Set 2 keyboard: Found keys
   Information   AT Translated Set 2 keyboard: Configuring as keyboard
   Information   XINPUT: Adding extended input device "AT Translated Set 2 keyboard" (type: KEYBOARD)
   From config file   Option "xkb_rules" "evdev"
   From config file   AT Translated Set 2 keyboard: xkb_rules: "evdev"
   From config file   Option "xkb_model" "pc105"
   From config file   AT Translated Set 2 keyboard: xkb_model: "pc105"
   From config file   Option "xkb_layout" "fi"
   From config file   AT Translated Set 2 keyboard: xkb_layout: "fi"
   Information   config/hal: Adding input device Budget-CI dvb ir receiver saa7146 (0)
   From config file   Budget-CI dvb ir receiver saa7146 (0): always reports core events
   From config file   Budget-CI dvb ir receiver saa7146 (0): Device: "/dev/input/event4"
   Information   Budget-CI dvb ir receiver saa7146 (0): Found keys
   Information   Budget-CI dvb ir receiver saa7146 (0): Configuring as keyboard
   Information   XINPUT: Adding extended input device "Budget-CI dvb ir receiver saa7146 (0)" (type: KEYBOARD)
   From config file   Option "xkb_rules" "evdev"
   From config file   Budget-CI dvb ir receiver saa7146 (0): xkb_rules: "evdev"
   From config file   Option "xkb_model" "pc105"
   From config file   Budget-CI dvb ir receiver saa7146 (0): xkb_model: "pc105"
   From config file   Option "xkb_layout" "fi"
   From config file   Budget-CI dvb ir receiver saa7146 (0): xkb_layout: "fi"

Minulla on joskus ollut hankaluuksia Debian-pohjaisen järjestelmän kanssa, kun olen poistanut siitä hiiren käytääkseni sitä tekstitilassa. Jos vaihdat usb-hiiren ja digitv-kortin toistensa usb-portteihin, mitä käy? En tunne niin tarkasti tämän distron sielua, että uskaltaisin sanoa varmasti, mutta jotkut distrot ovat liiankin hyvämuistisia sille, mitä missäkin USB-portissa on asennushetkellä sattunut olemaan.

3

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Voiko Xubuntun aritmetiikkasuoritinvaatimuksen kiertää

« : 21.04.09 - klo:22.56 »

Luulisin, että ihan oikein luet. Varmaan Debian 4.0 on oikea ko. hardikselle, mikäli sillä saat koneen pelittämään. Lisäksi Debian on kuitenkin aktiivinen distro, vaikka Suomessa näyttää olevan käytetyin (X/K)Ubuntu.

Luultavasti saat myös vikkelämmäksi Debianissa kuin Xubuntussa, kun tää Ubuntu-pohjainen ei mikään raketti ole.

Tulipa vielä mieleeni seuraava murhe, jos kääntäisinkin Xubuntun ytimen, panisin sen 486 tilaan ja aritmetiikkasuorittimen emuloinnin päälle, sekä lisäisin eBoxin verkkoajurit.

Muistuipa mieleeni juuri, että X taitaa jossain vaiheessa latauksessa laukaista suorittimelle assembly-käskyn CPUID, (http://en.wikipedia.org/wiki/CPUID)  joka kertoo suorittimen tyypin. Ja sen suorittimen tyypin pitää olla vähintään Pentium-tasoa joitain 486:sia lukuunottamatta , koska usemmat 486:t ja vanhemmat eivät tunnista käskyä. Ja mitä käy ohjelmalle, joka lähtee kiusaamaan prossua komenolla, jota se ei tunnista....  Siinäkin mielessä ytimen kääntö hitaassa Vortex86sx-koneessa on perusteltua, ettei tuollaisia alaspäinyhteensopimattomuuksia pääse livahtamaan käännettyyn ohjelmat.

Eli vaikka kääntäisin Xubuntun ytimen 486 prossulle matikkalutikkaemulaattorilla, minun pitäisi rukata X:n koodia, josta muuten olenjossain nähnyt dokumentitkin, jolloin saisin aikaan todella mielenkiintoisen Xubuntu-installaation, jonka ylläpitäminen tosin voisi olla pahempaa kuin  vanilla-kernelin ympärille pykätyn oman minidristron hoito.

Jos kenelläkään ei ole parempaa tietoa, niin päätteleisin, että eBox-2300SX ja Xubuntu on yhdistelmä, jolla kaivaa verta nenästään virkkuukoukulla, ja jonka selvittämisen ja kokeilut lopetan saman tien.

4

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Voiko Xubuntun aritmetiikkasuoritinvaatimuksen kiertää

« : 21.04.09 - klo:22.15 »

Nyt kannattaa ihan tutustua Linux käyttiksen kääntämiseen. Unohda valmiiksi paketoidut linux käyttiksen paketit canonicalilta ja käännä käyttis kokonaan itse. Menee kyllä aika vaikeaksi mutta pitäisi onnistua ilman matematiikkasuoritinta.
Sulautetuissa systeemeissä kannattaa myös unohtaa valmiiksi käännetyt systeemit ja paketoida itse koko systeemi itse. Ensin haet linux käyttiksen kernel.org sivustolta ja sitten kääntelet gnu systeemikirjastot ja hoidat asennuksen periaatteessa LFS oppaan mukaan. Kun oot saanut perussysteemin kuntoon (pari megatavua) niin rupeat asentelemaan tarvittavia softia että saat halutunlaisen systeemin kokonaisuudessaa.

Kyllä se linux käyttis siihen asentuu mutta voipi olla vain 2.4 versio minkä joudut asentaa ja tämä asettaa paljo vaatimuksia sitten muille softille.

Mukavuussyistä haluaisin aktiivisen distron, koska sulautettu kone on kiinni vepissä, ajantasaisista tietoturvapäivityksistä olisi iloa. Ytimen kääntäminen onnistuu kyllä ja minulla on Debian 4.0 ympäristö siinä Vortex86sx-koneessa. Distrojen mukavuus on myös, että jos haluaa laitteeseen lisätoiminnallisuutta, valmiit paketit säästävät aikaa. Oman version kasaamista scratcheistä vierastan. Debian 4.0 kernelin säätäminen menuconfigilla vie 15 minuuttia, sitten voi kirjoitaa "make" ja mennä nukkumaan. Joskus aamupäivällä käännös on valmis. Voisihan sen kääntää nopeammallakin koneella, mutta öinen eräajo toimiva ratkaisu.

Xubuntua katselin sillä silmällä, että siinä saisi ehkä graafisen ympäristön toimimaan, ja koska varsinainen työ liittyy anturipuolen kehittämiseen, olen kiinnostunut kaikessa joka säästää vaivaa. Siinä anturipuolen ohjelmoinnissa vasta aikaa menekin, joten haluaisin keskittyä siihen, ja pitää pohjana jotain toimivaa jakelua.

Jos nyt luen rivienvälistä, niin vastauksesi lienee "Älä tuhlaa aikaa Xubuntuun". Olenko ymmärtänyt oikein? Jos niin, niin jatkan Debian 4.0:n tiellä. Vortex86sx:lle on muuten oma distro, Xlinux, mutta sen asennus on hankalaa, ja kun skriptien komennoissa on yksinkertaisia kirjoitusvirheitä eikä päivityksiä Xlinuxiin ole tullut aikoihin, en oikein viitsisi panostaa tälle.

5

Laitealue / Vs: Pieni ja hiljainen työkone

« : 19.04.09 - klo:15.11 »

Hello!

Olen itsekkin ostamassa samaa prosessoria "ATOM 330" tyokoneeseeni.
Tarkoitus rakentaa lautapeli sivusto SHUTTLE X27D bareboneen rakennetulla kokoonpanolla.
Nämä virtavaatimukset ovat niin alhaiset ATOM 330 kohdalla että valikoin sen käyttööni, koska se on sitten vihreää.

kysyisin hieman ->

Koska en itse vielä omista tuota SHUTTLEa, niin, kysyisin siis, että, minkälainen on käyttää tuo ATOM 330 konepaketti.
Pystyykö sillä GIMP ja INKSCAPEa työskentelyyn ihan hyvin ?? vähän huolettaa tää graafinen rakentelu kyseisellä prossulla.
Myöskin huolettaa java pelailu. tahtois tietää tarkat frame ratet tälle seuraavalle pelilleni -> http://temp4321.dy.fi/JavaGame001/dist/launch.jnlp
niin, tietäisin sitten pystyykö tolla SHUTTLE koneella mihinkään ??

//----

Kiitos,,

Olen käyttänyt vastaavaa (tosin halvempaa) Atom-lautaa  (http://www.computeruniverse.net/info.asp?id=90282715) Windows XP:n ja Debian 4.0:n ja uusiman Ubununtun kanssa, ja olen yllättynyt positiivisesti sen suorituskyvystä. Sain itse ATOM cpu:n kuorineen kaikkineen vähän yli 100 euron tilaamalla Atom emon ja kuoret Saksasta Computeruniverse.net:istä. Muisti maksoi 18 euroa tms. SATA-levyyn saa tietysti panna niin paljon tai vähän kuin huvittaa. Ostamassani laudassa oli integroitu grafiikkaprosessori, joka täytti hyvin vaatimattomat graafiseni tarpeeni - käytän kokoonpanoa ohjelmointialustana, mutta XP:llä leikkiessäni grafiikasta ei ollut harmia. Kokoonpano on älyttömän halpa, ja hakkaa Linuxin kanssa esim. tekstinkäsittelyssä Dual Core Centrino-kannettavan miten päin tahansa. Kokonaan ilman tuuletinta lauta ei tule, vaikkakaan Atom itse toimii passiivijäähdytyksellä.

Yritin piruuttani katsoa blu-rayta tällä virityksellä, mutta siitä ei tietenkään tullut mitään.

Alkuperäiseen kysymykseesi palatakseni, uskon että pärjäät, mikäli sinulla on kunnon grafiikkakortti kokoonpanossasi. Graafisten tarpeiden skaala ulottuu niin laajalle, että varmasti tulee vastaan tilanteita, joissa valitsemasi kokoonpanon suorituskyky ei riitä. Siksi seuraava kysymys, joka kannattaa kysyä itseltäsi, on skaalautuuko grafiikkasuoritin ylöspäin tilanteessa, jossa toteat alkuperäisen suunnitelmasi alimitoitetuksi. Jos nopea grafiikka ja päivitysmahdollisuudet tärkeitä, Atom-alustaa ei kannata hankkia, koska sille ei ole läheskään vastaavaa tarjontaa kuin perus-pc-laitteille.
 

6

Laitealue / Vs: Uusi Core 2 duo pohjainen kone

« : 19.04.09 - klo:14.41 »

Täältä tulee varmaa tietoa eli Gigabyten EP45-DS3 (P45) toimii out-of-the-box periaatteella! Kaikki toimii asennuksen jälkeen moitteetta joten en voi kuin lämpimästi suositella.

Minä puolestani olen pannut Gigabyten emot pois ostoslistaltani, koska yhdessä mallissa käytettiin prosessorituulettimen kiinnitysssovittimessa niin huonoa muovimateriaalia, että se hapertui puolessatoista vuodessa. Tuulettimen kiinnitysnasta murtui itsekseen, tuuletin lähti irti, ja ilman asian pikaista korjausta suoritin olisi palanut. Onneksi biosissa oli järkevät lämpötilasensorit, jotka sammuttivat suorittimen, ennen kuin se ehti vaurioitua ja onneksi ne oli säädetty konservatiiviseen asentoon. Voi tietysti sanoa, että kysymys on yksittäistapauksesta, mutta tällaisia yksittäistapauksia en halua uusia, joten pidin suunnitteluvirhettä niin karkeana, että Gigabyteen en enää halua panna senttiäkään.

Kaikista merkeistä, joita olen käyttäny vuosien varrella, Asus ja Intel ovat osoittautuneet luotettavimmiksi vuosien käytössä. Edellinen on valintani AMD:lle, jälkimmäinen - yllätys - Intelille. Lisäksi vanhojen mallien tuki on kummallakin hyvällä tasolla, ja vanhojen lautojen käyttö kierrätyskoneissa vaatimattomampiin tarkoituksiin onnistuu.

Tyan tekee teknisesti luotettavia ja pitkäikäisiä emoja, jotka kestävät, mutta niissä on epästandardeja piirteitä biosissa ja moniprosessorilautoina ne edustavat huonoa suunnittelua, joissa suoritinten välinen väylä lagittaa pahasti. Toinen Tyanien ongelma on joskus epästandardi APCI, joka saa aikaan vaikeasti identifoitavia bugeja.

 

7

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Voiko Xubuntun aritmetiikkasuoritinvaatimuksen kiertää[RATKAISTU]

« : 18.04.09 - klo:21.10 »

Väsäilen sulautettuja järjestelmiä, ja Xubuntu sopisi hyvin erittäin halpaan eBox-2300SX:ään, ellei koneen suorittimesta, Vortex86sx:stä puuttuisi aritmetiikkasuoritinta. Vortex86sx on risc-tekniikalla toteutettu suoritin, joka kuitenkin tottelee x86 käskykantaa, mutta siitä puuttuu matikkaprosessori - kyseessä on siis Intel 486sx:n klooni, jossa kuienkin on riittävästi vääntöä sulautettuihin ratkaisuihin.

Xubuntu menisi eBox-2300SX:ään speksiensä puolesta muuten, mutta sen ydin vaatii aritmetiikkasuorittimen. Debianista tutu keinot aritmetiikkasuorittimen puutteen kiertämiseen eivät Xubuntussa toimi, ellei sitten lähde kääntämään uudestaan Xubuntun ydintä, homma johon en viitsisi heti lähteä, koska se on Debian 4:ssä helpompi toteuttaa (tai ainakin siitä on hyvät ohjeet, joita en ole Xubuntun kohdalta löytänyt). Ideana on panna aritmetiikkasuorittimen emulointi päälle ytimessä, ja silloin järjestelmä toimii ongelmitta. Debian 5:ttyä en muuten ole myöskään saanut Vortex86sx:ssä toimimaan, mutta vanhempi versio on aivan riittävän hyvä tarkoituksiini.

Onko kenelläkään kokemusta Xubununtun ajamisesta ympäristössä, josta puuttuu matikkalutikka? Asennuksen yhteydessä se komentoriviparametri (pnpbios=off)t, joka toimi Debian 4:ssä, eit Xubuntussa toiminut, ei myöskään 387:n disablointi.

Jos joku ihmettelee, miksi olen kiinnostunut moisesta antiikkiympäristöstä, niin 100 euron hintaero on merkittävä, jos koneita joutuu ostamaan esim. 20 kpl.