Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Samu Wikstedt

Sivuja: [1] 2 3
1
Jaa, minä kun ajattelin että syrtek66 tarkoitti sen sarkasmiksi. Tai ironiaksi. Tai jotain sinne päin.

Sarkasmi on vaikea laji, ja viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta -ja jos se onnistuu, kyseessä on todennäköisesti väärinkäsitys... :-)

Tuo tikku-vaihtoehto alkaa kiinnostamaan eniten, sillä sen tietoturva on kohtalaisen kova. Siihen pääsy edellyttää jo fyysisiä toimia allekirjoittaneen fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseksi ja silloin meikäläisellä lienee muutakin murehdittavaa kuin tietoturva...

KeepassX näemmä tukee linux versiossa keepass 1 formaattia kun taas win versiossa keepass2 formaattia. Lienee kuitenkin aika turvallista olettaa että vaikka jälkimmäiseen siirryttäisiinkin enenevässä määrin, pystyy koversion näin välillä tekemään vielä vuosien ajan?

2

Ensinnäkin, yleishuomio on että synkkaus puhelimien ja tietokoneiden välillä vaatii joka tapauksessa jonkun pilvipalvelun, joko salasanamanagerin osana, kuten LastPassin tapauksessa, tai sitten omana karvalakkitoteutuksena, kuten Samu aikoo tehdä. Kumpi näistä on turvallisempi on ihan spekulaatiota.

Juu, tällä hetkellä Keepass -variaatiot tuntuvat yleisyytensä takia turvallisimmilta vaihtoehdoilta jatkuvuus -mielessä. Lisäksi lähes kaikki muut managerit osaavat importoida keepass -tietokannat.

Yksi mahdollisuus tietokannan siirtelyyn, joka tupsahti mieleen, on usb -tikku. Uusimmat puhelimet tukevat usb:n käyttöä tikun kanssa. Ja ne mobiililaitteet jotka eivät, voi synkata bluetoothin yli. Ei ihan hirveän näppärää, mutta ei noita salasanojakaan ihan joka viikko tule vaihdettua.

-Samu

3
Tuli otettua käyttöön F-securen Keys salasana manageri aikanaan. Siinä viehätti melkoisen suuri turvataso. Nykyään on pakko todeta, että se on omaan käyttöön hiukan vajavainen koska käytössä on melkoinen plattojen sekamelska:
Linux (useassa koneessa), Android-tabletti, Win7-työkone, WinPhone, Ipad. Näistä keys ei tue linuxia ja WinPhonea.
Varsinkin linux-tuen puute rassaa, pitäisi siirtyä toiseen, mieluummin open-sourceen. Ja myös tuossa win-koneessa keys pätkii chromen kanssa auto-type, sensijan linuxin puoellla ainakin yhdistelmä chromium ja keepassX autotypettää varsin luotettavasti.

Haarukoinnissa nousi pari hyvää kandidaattia: keepass ja keepassX, joista jälkimmäinen on portattu nähtävästi kaikille kuviteltavissa oleville alustoille, lisäcrediittinä se on vakiona TAILS issa, joka kertonee jotain sen tietoturvan tasosta. Sitä voisi hyvinkin harkita.

Nyt sitten ongelmaksi jää, miten synkata helposti database laitteiden välillä. Yksi tapa olisi  käyttää dropboxia, joka on myös hyvin tuettu eri alustoilla, mutta hiukan vie ideaa turvallisuudesta pitää näin kriittistä dataa pilvipalvelussa, vaikakkin keepassx :n database on cryptattu.
Onko muita ideoita manageriksi tai sitten ehdotuksia tuohon tiedonsiirtoon. Itsellä on kevyttä osaamista scriptailuun, pythoniin ja oman serverin ylläpitoon.

Laitoin tälle alueelle vaikka kyseessä ei (välttämättä) ole ohjelmointi. Täällä kuitenkni löytynee ihmisiä jotka tedennäköäisesti miettivät myös tämänkaltaisia tietoturvaratkaisuja. Mutta siirtäkää vapaasti toiselle alueelle jos sopii premmin.

-Samu 

4
Laitealue / Vs: Nopea USB tikku kiinteään asennukseen?
« : 02.01.16 - klo:17.53 »
Kuten vastauksissa viitattiin, niin sopii testata, ei tämä muuten selviä :-)

Pähkin kustannus/nopeus asioita hetken ja kokeilin sitten tälläistä:

http://www.clasohlson.com/fi/USB-muisti-3.0,-32-Gt-Sandisk-Ultra/38-7047

Tuo on riittävän nopea omaan käyttööni (nytkin käytössä), jopa tällä hetkellä alustana olevalla vanhalla thinkpad x61:lä (usb2). Uudella työkoneella (HP folio 9480m), jossa usb3, suorastaan lentää*.

Tämä siis omassa käytössä, en ota vastuuta muiden tarpeista :-)

*)
Cryptauksen salasanan syöttämisestä n. 10 sekunnissa työpöytä käytettävissä

5
Laitealue / Vs: Nopea USB tikku kiinteään asennukseen?
« : 02.01.16 - klo:12.53 »
Kingstonilla löytyy tämmöinenkin:

http://www.kingston.com/en/usb/bootable

Kysäreistä löytyy tämöinen vastaus:
"Since DT Workspace boots from the BIOS, the OS on the host PC isn't an issue."

Eli luenkohan nyt oikein, kyseessä on pelkästään nopealla kirjoitus/luku ominaisuuksilla varustelusta tikusta, jossa ei ole mitään varsinaista sidosta windows-käyttöjärjestelmään?

6
Laitealue / Nopea USB tikku kiinteään asennukseen?
« : 27.12.15 - klo:13.57 »
Mielessä on idea mukana kulkevasta henkilökohtaisesta ja riittävän turvallisesta linuxista. Jossa voisi kuljettaa mukana myös sensitiivisempiä tiedostoja. Perusongelmana usb tikussa on, että sen voi kadottaa, joten salaus on aika tarpeellinen.

Löytyy tietysti TAILS, mutta se on hiukan tönkkö käyttää tiedostojen käyttämiseen ja varsinkin päivittää. Eikä sitä ole selvästikään tarkoitettu tiedostojen mukanakuljettamiseen. Toisekseen, useimmat sivut joita käytän, eivät toimi kovinkaan nätisti TOR-verkon yli.

Tarpeiden summauksena päädyin lubuntu jakeluun joka asennetaan tikulle cryptattyna (LUKS), ja homma kyllä toimii, tavallaan... ...mutta useimmat USB-tikut ovat luokattoman hitaita ja käyttö tölkkii pahasti, ongelma kulminoituu huonoon kirjoitusnopeuteen. Ongelma vaivaa myös usb 3.0 tikkuja, joiden väylänopeuden pitäisi olla huomattavan iso.

Onko olemassakaan usb tikuja luku ja kirjoitusnopeus riittää yo. käyttöön, vai pitäisikö vain etsiä muita live-linux ratkaisuja?

7
Oma kokemukseni on, että jos käytettävissä on sekä langallinen (eth0) ja wlan (wlan0), niin ubuntu käyttää oletuksena langallista.
Jeps, tämä siis network managerin ohjauksessa, mutta jos verkot on konffittu käsin /etc/interfaces tiedostoon, ei näin tapahdu?

Jos nyt sitten halutaan käyttää lähiverkon palveluita jotka ovat sillä wlanin puolella, niin molempien verkkojen pitää sijaita eri osoiteavaruudessa. Useinhan sisäverkon osoiteavaruus on muotoa 192.168.1.xxx.
Jos molemmat verkot käyttävät tuota samaa muotoa, pitää toisen "nettipurkin" dhcp määrittää antamaan osoitteita esimerkiksi muodossa 192.168.2.xxx.
Tällöin normaali nettiliikenne kulkee eth0:n kautta ja wlan0:n takana olevat lähiverkon palvelut ovat käytettävissä. Mitään kummempia palomuurin säätämisiä ei tarvita.

Unohtui mainita oleellisena asiana se, että tuohon "siviili"-liittymään tulee kiinni _vain_ tuo asrock ETH0:lla, ilman että välissä on reititintä. Ja tuon ADSL-liittymän puolella adsl modeemi on "tyhmä" silta, jonka jälkeen on linksysin reititin hoitamassa palomuurin, sisäverkon dhcp:n ja wlanin.

Tuolloin homma ilmeisesti ratkeaa itsestään: eth0:n kauttahan tulee soneran tarjoama ip, kun taas wlan0:n kautta näkyy 192.168.x.x avaruus. Oleellisena juttuna lienee käyttää wlan0:ssa staattista IPtä, jolloin voi jättää gatewayn määrittämättä, Ainoa gateway on tuolloin etho0:n puolelta dhcp:llä saatu ja reititys internettiin kulkee vain sieltä?

8
Tai oikeastaan muotoillaan kysymys näin, olenko ymmärtänyt oikein:

Dongle kiinni koneeseen, ohitetaan network manager, koska se pitää vain yhden yhteyden (nopeamman) käynnissä. Eli konffitaan käsin kumpikin yhteys (/etc/network/interfaces).

Jonka jälkeen luodaan Linksysillä rule, jolla estetään pääsy internettiin päin wlan-donglen MACistä. Tuosta seuraa automaagisesti että sisäverkon osoitteet (192.168... 10.16...) menevät Wlanin yli, mutta ulkoverkon reititys menee ETH0:aa pitkin?

Ts kaikki toimii kuten pitääkin? Vai meneekö tuossa nyt joku reititys aivan totaalisen metsään? UFW:lla tehty palomuuraus koskee kumpaakin liityntää?

9
Tätä aihetta sivuavia linkkejä löytyy, mutta sanokaas hyvä, en keksinyt kunnon hakusanoja itse tälläiseen tarpeeseen:

- Kotiin tulee kaksi nettiliittymää, toinen työnantajan puolesta (ADSL) ja toinen "siviili" soneran 2Mbit/2Mbit
- ADSL on kytketty Linksysin reititin wlan purkkiin

Kone (asrock ION, Ubuntu 12.04 LTS) on kiinni soneran liittymässä eetteripiuhalla, mutta olisi halua hankkia siihen wlan dongle,  josta ko. kone ei kuitenkaan pääse wlan-purkista internettiin, vaan ainoastaan sisäverkkoon. Eli gateway pitäisi olla ainoastaan soneran kautta.

Periaatteessa tuo näyttäisi olevan helppo tehdä, mutta olisi hyvä löytää sivu josta käy ilmi mitä kaikkea olisi hyvä ottaa huomioon.

10
Laitealue / Vs: BLuetooth handsfree
« : 09.06.12 - klo:09.36 »

Puhelinyhteensopivuus lienee helppo millä laitteella vaan, mutta ilmeisesti tuo tietokoneen kanssa käyttö on sitten hiukan niin ja näin?

Haarukoinnin ja pähkäilyn tuloksena, onkos joku todistettavasti saanut tämmöisen palikan juttelemaan ubuntun kanssa:

http://www.markantalo.fi/product/puhelimet-ja-gps/matkapuhelintarvikkeet/handsfree-ja-kuulokkeet/SBH650WHITE/samsung-sbh650-kuulokkeet

Google ei hirveästi jelppinyt, semmoiseen käsitykseen jäin että nuo olisi onnistuttu parittamaan tietokoneen kanssa, mutta streamaus ei välttämättä wörki, ja tuo fiitseri ei meikäliselle mitenkään oleellinen ole.

11
Laitealue / BLuetooth handsfree
« : 06.06.12 - klo:13.40 »
Onkos kellään kolemuksia bluetooth HF:stä joka täyttää seuraavat vaatimukset:

- Stereo (sis ääni kumpaankin korvaan)
- Toimii useimpien puhelimien kanssa
- Toimii ubuntun kanssa kuuloke/mikrofoni yhdistelmänä.
- Taittuu kasaan ja mahtuu taskuun


Puhelinyhteensopivuus lienee helppo millä laitteella vaan, mutta ilmeisesti tuo tietokoneen kanssa käyttö on sitten hiukan niin ja näin?

12
Tuo zeroshell tuntuisi olevan sellainen distro jota haetaan. dänks.

Tarkoituksena ei ole tässä vaiheessa tehdä mitään sellaista johon tuo vanha Linksys WRT54GL ei pystyisi. Elikkäs tarvitaan vain boxi 'tyhmän' adsl-modeemin ja kotiverkon väliin, jolla tarjotaan kotiverkolle NATin takainen yhteys internetiin langattomasti ja piuhalla.

Tämä idea uharata vanha miniläppäri selittyy tähänastisella kokemuksella ja johtopäätöksellä(joka luonnollisesti perustuu perstuntumaan eikä tieteelliseen tutkimukseen :-) ):
reitittimiä/adsl purkkeja on hajonnut käytössä,  läppäreitä / tietokoneita on poistettu käytöstä ikääntymisen vuoksi -ei koskaan rautarikon takia (poislukien kovalevyrikot).

Oletan syynä olevan laitteiden hankintahinta, ts. reitittimiin, jopa ns. laadukkaisiin laitetaan huomattavasti halvempaa rautaa kuin tietokoneisiin. Reitittimet myös usein kyykähtävät jos niiden takana on enemmän kuin kaksi konetta liikennöimässä. Näinollen voisi ainakin kokeilla pystyykö zeroshellillä ja vanhalla asuksen eepc 701:llä tekemään saman kuin tuolla linksysillä. Todennäköisesti projekti kaatuu pariin tekijään:
- zeroshell ei tarjoa tukea 701:n langattomalle piirisarjalle
- koska 701:ssä no vain yksi eth portti, toisen joutuisi hoitamaan usb-eth mokkulalla, jolle ei myöskään välttämättä ole luotettavasti toimivaa tukea.

Toinen vaihtoehto olisi tietysti korvata linksysin firmis openWRT:llä, mutta lienee turhaa kun purkin pystyssä pysymisaikaa pystyy lisäämään jäähdyttämällä, joka viittaa tinauksen kypsymiseen piirilevyllä.

13
Vanha Linksys WRT-54GL alkaa temppuilemaan vanhuuttaan , ja sille pitäisi miettiä korvaaja.

Tuumasin että vanhan miniläppärin voisi pistää hoitamaan palomuuraus/NAT/wlan. sisäverkolle jossa on 3 laitetta kiinni piuhalla ja useita langattomasti.

- Onnistuuko kohtuullisella vaivalla, palomuuridistroja on pilvin pimein, mutta osaako yksikään toimia wlan tukiasemana?
- Löytyykö tarkoitukseen sopivaa selaimella säädettävää softaa (Ubuntulle/debianille) joka hoitaisi kaiken tyyliin DD-WRT?
- Koska miniläppäreissä on vain yksi eth portti, toimiiko USB-eth adapterit tälläisessä käytössä kuinka luotettavasti?

Aiheesta on varmaan jossakin äärimmäisen selkeät sivut olemassa, mutta en ilmeisesti keksinyt oikeita taikasanoja googlelle.

-Samu

14
Siinäpä se just että kun mielummin jotain tuoretta tietenkin asentelis ja kokeilisi, mutta tuossa vehkeessä on nimenomaisena ongelmana se WLAN, jonka toimintakuntoon saattaminen menee meikäläisen ymmärryksen yli. :) Se osuus ei toimi myöskään Jolicloudissa tuolla vehkeellä.

Sitten meneekin jo vaikeammaksi. Mitä jos muttaisi lähestymistapaa: anna pa**an raudan olla ja kyttää esim. huuto.netistä tuettu pcmcia -wlan kortti, hinnat lähtee ~5 € sta. Siirtyy sitten tarvittaessa muihinkin koneisiin.

Itse koin aikoinaan tuon lähestymistavan niin aikaa kuin hermoja säästäväksi. :-)

15
Käyttötarkoitus tällä ei tosiaankaan tule olemaan muuta kuin sohvanmutkan surffailu- ja chättäilyvehje. Jos aina sitäkään,

Yksi kokeilemisen arvoinen voisi olla myös enemmän miniläppäreihin suunnattu Jolicloud:

http://www.jolicloud.com/download

Koneelle ei asenneta juuri mitään vaan tukeutuu pilvipalveluihin.

16
Tämä asia ratkesi -tavallaan...

Kiusasin Aceria eri testeillä joita tuo ehdotettu ultimate boot cd sisälsi, mutta en saanut kiinni muistivirhettä koneen tai näytön muistista (olettaen että näytönohjainmuistin testaus testasi oikeasti nimenomaan näytön muistia). LEvykirjoitus meni myös nätisti läpi ja em. prosessien aikana kone kuumeni kuin saunan kiuas.

Edelleen ongelmat pysyivät, eli windowsin asennusyritys (Acerin tehdasimagen palautus) päättyi aina tilttiin. Ubuntun asennus  eelleen vasta siinä vaiheessa kun aktivoi nvidian suljetut ajurit.

---> Omistaja siirsi tuon läppärin tyttären käyttöön kakkoskoneeksi saatteella, että ubuntu toimii nyt, muttei välttämättä kauaa. ts koneella ei tehdä mitään äärettömän tärkeää ja tiedostot pidetään tikulla tms. Uuden koneen ostamiseen en osannut antaa muuta suositusta kuin ettei osta uutta acerin halvinta mallia... :-) Tai no yhden konkreettisen vinkin:

Testaa koneen mekaanisen lujuuden kaupassa ennen ostopäätöstä ts. nostaa yhdestä kulmasta ilmaan ja katsoo vääntyykö muu kone samalla. Ja tarkistaa onko saranat valmiiksi löysät. Veikkaisin että noiden halapkoneiden ongelmat johtuvat suurimmaksi osaksi siitä että löysä runko päästää emolevyn vääntyilemään joka ennenpitkää johtaa kosketushäiriöihin.

-Samu

17

Mie yleensä käytän tätä:
http://www.ultimatebootcd.com/
Ja sieltä työkalua MHDD32, tarkistaa huomattavasti nopeammin levyn ja pitäisin tulosta varsin luotettavana. Eli jos hakuajat nousee yksittäisissä sektoreissa korkeiksi tai jotain ei voi lukea niin vikaa on melko varmasti.

Näyttää pätevältä, hyvä lisä 'työkalupakkiin', pakko kyllä myöntää että osasta noista työkaluista oppimiskäyrä on aika jyrkkä.
Jos oikein ymmärsin mitä tuolla MHDD32 testillä haetaan niin valitaan ilmeisesti CX (seek&read test) ja pällistellään ruutua riittävän pitkä aika. Tällä hetkellä tuossa näyttäisi average access time olevan 17.xx eli ei juurikan muutu.


Muistin testaisin kanssa. Siihen tuskin menee montaa tuntia, vaikka ainakin yksi on ihan hyvä varata.

Muistitestin annoin rullata läpi ~tunnin, jona aikana ei tullut vielä ongelmia. Riittänee koska windows asennus saa tiltin aikaan välittömästi.

Viime yönä pyörittelin lisäksi tuolta CDltä näytönohajimen muistitestin, joka sekään ei kyykyttänyt yön aikana konetta.

Jos siis muisti on kaikinpuolin toimivaa, alkaa jäljelle jäämään näytönohjaimen kiihdytetyn piirin kylmäjuotos / piirin hajoaminen.

-Samu

18
Onks toi joku hybrid graphics läppäri, jossa on intelin ja amd:n näyttis?

Eli vaikka sudo lshw > lshw.txt pastebiniin.

tässäpä tämä:
http://pastebin.com/SgHfMWPv

Ja HUOM! Typotin kiireessä mallin väärin, kyseessä on siis Acer Aspire 7520

Kirjoitan muuten tätä postausta tälläkin hetkellä ko. koneella live-ubuntulla. Asennetun osion tarkastin juuri ja ainakaan Gparted ei löytänyt siitä mitään raportoimisen arvoista:
http://pastebin.com/W04gqYHd

Varmaa alkaa olemaan lähinnä se että raudassa mättää, ja ainakaan levylle ei ole tullut bad sectoreita, mikä ei tietysti poissulje sitä etteikö levyllä voisi olla lämmöstä aiheutuvaa kylmäjuotosta ohjainpiirissa. Tosin tähän mennessä on yhdessä Linux-asennuksessa lähtenyt levy alta ja systeemi ei siitä kaatunut, joskaan ei kyllä toiminutkaan kunnolla.

Meinasin kokeilla lanata tuon asennetun osion, asentaa ubuntun uudestaan ilman suljettuja ajureita (=kiihdytettyä näytönohjainta), jättää yöksi kopioimaan sisäverkosta x^n gigaa dataa levylle ja katsoa aamulla onko rakkine pystyssä. Jos on, voitaneen levy katsoa kunnossa olevaksi, jolloin vikaa on pakko olla muualla?

-Samu

19
Tutun Acer läppäri tuli korjattavaksi hämärien, satunnaisten jumitusten vuoksi, oletuksena windowsin itse-sössintä.

-> kokeillaan levyn korjausta windowsin omillatyökalauilla jaununtun Gpartedilla
---> Gparted lyö heti hanskat tiskiin ja ilmoittaa ettei halua/voi tehdä ko. ntfs osiolle mitään
---->Windows osio sileäksi (gpartedilla delete + new partiotion -format, ntfs) ja uudelleenasennusta, joka tilttasi pariin oteeseen
-----> Ubuntun (10.04) asennus windows osion tilalle
-------> ubuntu käynnistyy ja toimii nätisti, asennetaan päivitykset ja restricted-extras
----------> Näyttötilana maximi on 1025x768, aktivoidaan suljetut ajurit
--------------bootissa törmätään ao. ongelmaan, eikä käynnisty enää ollenkaan:

https://picasaweb.google.com/117885663181463373535/Public#5672197664799433506

Ylläolevasta oletan seuraavaa:
-Itse kiintolevy on kunnossa
-Kiihdytetyssä näytönohjainpiirissä on kylmäjuotos/lämpöongelma joka aktivoituu kun ko. piiriä kuormitetaan kovempaa.

Olenko oikeilla jäljillä, vai viittaisiko tuo johonkin muuhun ongelmaan?

- Samu

20
Tälläiseen ongelmaan en keksinyt sopivia taikasanoja googleen, kun kaikki hitit keskittyivät lähinnä käsin tapahtuvaan mounttaamiseen:

SMB levymountti joka on asetettu FSTABiin, jolloin mounttaus tapahtuu aina käynnistettäessä.

Mitä tapahtuu jos verkkokatkon tms. vuoksi yhteys mounttaukseen katoaa, onko mountissa jonkunlainen sisäänrakennettu pollaus re-mountilla vai pitääkö rakentaa scripti joka pollaa tietyin välein mounttia ja mounttaa tarvittaessa?

tavoitteena siis järjestelmä joka toipuu ilman ihmistyötä verkkokatkoista.

-Samu

Sivuja: [1] 2 3