Viestit

1

Multimedia ja grafiikka / Vs: HBO Nordicin katsominen Linuxilla

« : 01.05.15 - klo:23.27 »

Lisäsinpä user agentin vaihdon ensimmäisen viestin ohjeeseen kun oli päässyt siitä unohtumaan. User agentin vaihto ei tosin taida enää olla välttämätön HBO Nordicilla, mutta esim. Netflix ei toimi tällä hetkellä ilman sitä.

2

Yleistä keskustelua / Vs: Vähävaraisten tukeminen Linuxin avulla

« : 21.04.15 - klo:21.27 »

Noiden vanhojen koneiden osalta on huomioitava myös vastuu asiat eli miten jos joku vähävarainen saa sähköiskun laitteesta jonka olet luovuttanut ? Tosi tämä riski on vähäinen mutta silti.

Mukaan tulee tietty vastuuvapauslauseke, jolla sen laatija päästetään pälkähästä mahdollisen fyysisen, henkisen tai hengellisen tapaturman sattuessa.. 

3

Yleistä keskustelua / Vs: Vähävaraisten tukeminen Linuxin avulla

« : 21.04.15 - klo:21.13 »

Lubuntua nyt ei ainakaan kannata asentaa. Linux Mint Mate tai Ubuntun Mate. On vähän tutumman näköinen työpöytä, eikä ole niin karu ilmestys, kuin Lubuntu.

Itselleni on tullut testaillessa (toki vaatimattomat ovat vielä nämä testien määrät) sellainen tunnelma, että Lubuntu on näistä kaikkein kevein ja todennäköisimmin ja helpoiten vanhaan koneeseen asentuva - sen vuoksi olen sitä suosinut. Sitä paitsi jo ihan vaan ikoneja vaihtamalla yleisilme muuttuu kummasti. Linux Mint on toki näyttävän näköinen ja varsin vahvoilla distrosodassa ellen väärin ole ymmärtänyt, joten voisi itse asiassa olla vaihtoehto sekin. Kysymykseen "mikä on paras jakelu" saataneen aina varsin pitkä ketju vastauksia.. 
Mikähän olisi toimintavarmin ja tähän juttuun sopivin?

4

Yleistä keskustelua / Vs: Vähävaraisten tukeminen Linuxin avulla

« : 21.04.15 - klo:14.00 »

Jos siirrytään hetkeksi isosta kuvasta itse koneeseen, niin millainenkohan kokonaisuus palvelisi käyttäjää parhaiten? (puhun nyt siis lähinnä Lubuntusta ja oletan etteivät käyttäjät keskimäärin innostu säätämään konettaan ainakaan kovin paljon itse)

Joidenkin toiminnallisuuksien lisäämiseen tarvitsee ainakin jonkun verran perehtymistä. Esim. Lubuntun kohdalla asennuksen jälkeen olen yleensä lisännyt PulseAudio Volume Controlin ja tarvittavat muut paketit, jotta mm. bluetooth-kuulokkeet toimisivat. Lisäksi yleensä säätöä aiheuttavat suspend/hibernate toiminnot (itselläni nämä ovat toimineet out-of-the-box tähän mennessä vain yhden koneen kanssa ja yhden kohdalla toimivaa ratkaisua ei edes ole löytynyt). Minulla on varsin lyhyt kokemus päivitysten vaikutuksista tällaisiin konekohtaisiin säätöihin - mitenkähän paljon niistä on odotettavissa ongelmia? Nämähän eivät tietenkään ole täysin välttämättömiä ominaisuuksia käytön kannalta, mutta mukavampi toki jos toimivat.

Entäpä selainlaajennukset? Todennäköisesti keskeinen juttu. Flashin vanha versio tulee perusasennuksen mukana, mutta monet yleiset palvelut käyttävät esim. silverlightia ja widevineä ja jotkut palvelut taitavat vaatia uudempaa flashia, jotka kaikki saa käyttöön esim. pipelightin kautta. Kannattaisikohan pipelight siis asentaa oletuksena? Tietoturvan kannalta kaiketi paras joka tapauksessa laittaa selainlaajennukset päälle vain kysyttäessä. Joku WOT tai vastaava voisi myös olla havainnollisuutensa puolesta hyvä lisä. Noscript olisi myös suositeltava, mutta voi tehdä käytöstä hankalaa, jos käyttäjä ei jaksa siihen perehtyä.

Sovellusvalikoima. Perussovellusten lisäämisen voi jättää käyttäjällekin, mutta itse olen yleensä aina asentanut lisukkeina LibreOfficen, Chromiumin ja VLC:n, jonka kohdalla yleensä kaupallisten DVD-levyjen tuki on pitänyt säätää erikseen. Myös Kodi voisi olla hyvä multimedialisuke.

Tietoturva ja yksityisyys. Näitä tuli jo hieman selainlaajennusten kohdalla, mutta tarvitaankohan muutoksia käyttöjärjestelmän perusasennukseen esim. jotain iptables säätöä? Levy pitää toki ajaa secure-deletellä tai vastaavalla tyhjäksi ennen asennusta. Asennuksen kryptaaminen voisi olla siinä mielessä hyvä juttu, että kone lähtisi käyttäjältä sitten joskus turvallisemmin eteenpäin. Olen yleensä laittanut turvapäivitykset asentumaan automaattisesti ja muut päivitykset ilmoittavat itsestään. Jos koneita menee lapsiperheisiin, jonkinlaista esiasennettua parental control -juttua voisi harkita - itselläni ei ole näistä kokemusta, osaisitteko suositella jotain?

Ohjeistus. Jos koneita alkaisi asentelemaan sarjatyönä, voisi kirjoitella selvällä suomella yksinkertaisen printatun ja työpöydälle tallennetun ohjeen perustoimintoja varten ja lisätä siihen tarvittavat lisätietoja sisältävät nettiosoitteet. Lähinnä siis tyyliin: kirjautuminen, oletusohjelmien esittely, päivitysten ja ohjelmien asentaminen, laitteen tietoturva lyhyesti, tarvittaessa parental control säätöjen aktivointi/poisto jne.

5

Yleistä keskustelua / Vs: Vähävaraisten tukeminen Linuxin avulla

« : 21.04.15 - klo:11.33 »

Helpointa on ottaa yhteys oman paikkakunnan johonkin sopivaan ja olemassa olevaa yhdistykseen. Pyytää heitä alkamaan hankkimaan poistettuja PC-koneita ja ilmoittaa itsensä halukkaaksi sitten asentamaan luppotyönään näitä Linuxeja niihin.

Tämä voisi olla kätevintä. Jos kyseinen toimija olisi vielä valtakunnallinen, ideaa voisi kopioida helpommin - mielessä kävi esim. SPR, jolla on valmis verkosto Kontti-kierrätystavarataloja. En tosin tiedä miten tällainen missio istuu heidän agendaansa - alkuperäinen ajatus kuitenkin oli siis jakaa näitä koneita ilmaiseksi.

6

Yleistä keskustelua / Vs: Vähävaraisten tukeminen Linuxin avulla

« : 21.04.15 - klo:01.58 »

Firmojen kautta saadut koneet voisivat toki olla tasalaatuisinta antia ja kymmeniä koneita kerralla on parempi kuin jokaisen yksitellen hakeminen eri puolilta kaupunkia. Riippuen tekijöiden motivoituneisuudesta molempia väyliä voisi kuitenkin kenties hyödyntää. Ideaalitapauksessa mahdollinen jakelusta huolehtiva järjestö voisi tarjota tilan, jossa kierrätys ja asentaminen hoituisi. Mikä tämä järjestö sitten voisi olla riippuu etenkin siitä kenelle lahjoituksia jaetaan: Suomessa on runsaasti vähävaraisia lapsiperheitä tukevia järjestöjä, ja siellä varmaan kysyntää olisi, mutta toisaalta laitetarvetta löytyisi varmasti myös lapsettomien parien ja yksinäisten vähävaraisten kohdalla.

Liian vanhat koneet tosiaan eivät oikein sopisi kuvaan, mutta olen väsäillyt ainakin noin vuoden 2006 tienoilta olevilla koneilla ja Lubuntulla ihan toimivia paketteja. Laitoin taannoin nettikirpparille ilmoituksen, että otan vastaan vanhoja koneita toimivat tai eivät - eräs naishenkilö lahjoitti täysin toimivan, viitisen vuotta vanhan mm. 4GB DDR3-muisteilla varustetun koneen ilmeisesti koska Windows 7 oli syystä tai toisesta alkanut jumittaa; oli ehtinyt jo ostaa uudenkin. Ehkä tämä on hieman ääripää esimerkki, mutta tällöin vahvistui ajatus siitä, että paljon toimivaa rautaa on ullakoilla ja komeroissa tyhjän panttina. Todellista määrää on vaikea sanoa, mutta eiköhän sitä sen verran löydy että ainakin muutamalle kymmenelle viikonloppuasentajalle riittäisi koko ajan töitä ja kohtuullisen mukava virta peruskoneita saataisiin aikaiseksi.

7

Yleistä keskustelua / Vähävaraisten tukeminen Linuxin avulla

« : 21.04.15 - klo:00.27 »

(Pahoittelen jo etukäteen jos foorumivalintani on huono, mutta ainahan tämän voi siirtää toisaalle.)

Kun Windows XP:n tuki oli lopuillaan asensin ensi kertaa Linuxin (Lubuntu). Yllätyin paitsi siitä miten paljon vanha kone piristyi myös siitä miten helppoa asennus oli suorittaa. Toki mutkia tuli matkaan etenkin virransäästöasetusten, selainliitännäisten ja muun sellaisen kanssa, mutta näistäkin huolimatta paatuneen Windows-käyttäjän ensivaikutelma oli jotain tyyliin "tämähän on yllättävän käyttäjäystävällinen ja etenkin tehokas". Asentelin sitten Lubuntua ja muita kevyitä jakeluja yhä useampaan koneeseen - monet näistä sellaisia, jotka muussa tapauksessa olisivat nyt romukopassa tai kenties pistetty osiksi myyntiin. Tällaisia varastoon heitettyjä koneita lienee Suomessa melkoinen määrä etenkin XP:n tuen loputtua, mikä on sikäli harmi, koska tällaisista koneista voisi edelleen olla iloa lukemattomille peruskäyttäjille.

Siispä itse ajatukseen: mitäpä jos kaivaisimme nämä vanhat Windows-koneet varastoista, asentaisimme niihin jonkun kevyen Linux-jakelun ja laittaisimme eteenpäin hyötykäyttöön esimerkiksi jonkun vähävaraisia tukevan järjestön kautta? Tällainen toiminta vaatisi parhaalla tavalla onnistuakseen toki jonkun verran standardointia ja totta kai sopivan jakelukanavan mutta etenkin joukon aktiivisia osaajia. Erinomainen mahdollisuus auttaa ja toistaalta laajentaa Linuxin käyttäjäkuntaa. Löytyisikö kiinnostuneita? Millaisia ajatuksia idea herättää? Sana on vapaa kuten aina.

8

Multimedia ja grafiikka / HBO Nordicin katsominen Linuxilla

« : 20.04.15 - klo:15.17 »

HBO Nordic ei tue virallisesti Linuxia, mutta toimii ainakin Firefoxilla Lubuntu 14.04:ssa sekä Linux Mint versioissa 17.1 ja 17.2. Palvelu vaatii tällä hetkellä Firefoxiin liitännäiset widevine ja flash. Kun ensi kertaa kokeilin palvelua ja valitsin videon, latauskuvake jäi pyörimään, mutta mitään ei tapahtunut. Ongelma esimerkiksi Lubuntun kohdalla oli ilmeisesti siinä, että minulla oli flashplugin-installer paketin kautta vanha flash-versio, ja se korjautui paketin poiston ja pipelightin kautta tapahtuneen flashin uudelleenasennuksen jälkeen. Lisäksi Firefoxin plugin cache piti tyhjentää, koska uusi flash ilmoitti virheitä.

Tässä siis lyhyt ohje jolla saat HBO Nordicin näkymään Firefoxilla - ohje toimii myös Netflixin kanssa:
(toiminee kaikilla jakeluilla joihin pipelight on saatavilla)

1. Sulje Firefox

2. Asenna Pipelight

Koodia: [Valitse]

sudo add-apt-repository ppa:pipelight/stable
sudo apt-get update
sudo apt-get install --install-recommends pipelight-multi
sudo pipelight-plugin --updatehttp://pipelight.net/cms/install/installation-ubuntu.html

3. Poista varmuuden vuoksi vanha flash-versio eli flashplugin-installer (Lubuntu) tai adobe-flashplugin (Linux Mint) jos se on asennettuna

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get remove flashplugin-installerTAI

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get remove adobe-flashplugin
4. Aktivoi pipelightin flash ja widevine (HBO:ta varten - myös silverlight kannattaa aktivoida mikäli esim. Netflix ja MTV Katsomo kiinnostaa)

Koodia: [Valitse]

sudo pipelight-plugin --enable flash
sudo pipelight-plugin --enable widevine
sudo pipelight-plugin --enable silverlighthttp://pipelight.net/cms/installation.html#section_2

5. Päivitä pipelightin liitännäiset ja tyhjennä Firefoxin plugin cache seuraavalla tavalla:

Koodia: [Valitse]

sudo pipelight-plugin --update
sudo pipelight-plugin --create-mozilla-pluginshttp://pipelight.net/cms/faqs/faq-pipelight-error-in-aboutplugins.html

6. Käynnistä Firefox ja anna pipelightin valmistella liitännäiset (tästä näkyy asennusilmoituksia ruudulla kun Firefox aukeaa). Kun ilmoituksia ei enää tule, käynnistä Firefox uudestaan. Pipelight-liitännäisten pitäisi nyt näkyä Firefoxin liitännäisten listalla.

7. Asenna Firefoxiin User Agent Overrider lisäosa ja valitse profiiliksi "Firefox/Windows", jotta selaimesi näyttäytyy maailmalle Windows-selaimena (muuten HBO ja useat muut vastaavat palvelut saattavat valittaa, että käyttöjärjestelmääsi ei tueta tai eivät yksinkertaisesti vain toimi)
<sub>EDIT 8-2015: HBO Nordic on kenties päivittänyt palveluaan, koska ainakin itse pystyn nyt katsomaan videoita myös ilman User Agent Overrider lisäosaa
EDIT 11-2015: Netflix puolestaan ei toimi ilman että User Agent Overrider on päällä ja esittää selaimesi Windows-selaimena


HUOM1: Jos kohtaat ongelmia, sulje Firefox ja kokeile toistaa kohta 5.
HUOM2: Vanhan flash-version poisto ei ehkä ole kaikissa tapauksissa välttämätöntä. Ainakaan Linux Mint 17.2:ssa ongelmia ei esiinny vaikka molemmat flash-versiot ovat asennettuna yhtä aikaa.
HUOM3: User agentin muutokseen on toki olemassa muitakin lisäosia kuin User Agent Overrider, mutta ne eivät välttämättä toimi tässä yhteydessä toivotulla tavalla (ainakin joillakin foorumeilla tällaista puhetta on ollut)
HUOM4: Kannattaa silloin tällöin päivittää Firefox-version numero User Agent Overriderin asetuksissa, koska muuten jotkut palvelut saattavat urputtaa vanhasta selaimesta</sub>