Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - masu

Sivuja: [1]
1
Lainaus

5. Lisätään b43 /etc/modules:ihin

Koodia: [Valitse]
sudo gedit /etc/modules
Minulla näköjään oikeat ajurit olivat juuri nuo b43-fwcutter sekä firmware-b43-installer.

Toivottavasti ohjeesta on apua myös muille! :)



Kiitoksia todella paljon hyvistä ohjeista. Sain Wlanin toimimaan 10 minuutissa, joista tiedon etsimiseen ja lukemiseen meni ehkä se 7 minuuttia :)

Ainoaksi ihmetykseksi jäi kohta 5. Wlan alkoi toimimaan ennen sitä, joten mikä ko. tiedoston editoinnin funktio on? En siis tehnyt sitä.

2


Kertokaa toki jos on jotain (kirjoitus-)virheitä (hyvin todennäköistä) tai muuta parannettavaa, niin korjailen sitten noita tekstejä.

Leikin viikonloppuna samanlaisen S6010-läppärin kanssa. Ohjeet toimivat ihan hyvin, mutta lopputulos ei ollut se mitä piti. :)

- Niinkin "tyhmä" juttu jäi mysteeriksi, eli miten asennetaan tekstitilasta gnome. Tyydyin xubuntuun, mutta kuvittelin että gnomen saisi asennettua käskyllä

sudo apt-get install gnome-desktop

9.04 homma meni kivasti, mutta sitten testasin päivitystä 9.10:n ja se taisi olla virhe. Näyttö ei toiminut enää, mutta grubista se lähti vanhemmalla kernelillä toimimaan low-graphic -tilassa. Tosin resojen muuton jälkeen toiminta lakkasi.

Selviteltyäni tekstitilassa, huomasin, että i810 oli poistettu, vaikka se olikin holdissa. "vesa"-ajuri jotenkin pyöritti näyttöä, mutta ei mitenkään vakaasti. Jos nyt keksin jotakin ihmeellistä, päivitän tähän sitten.


3
Laitealue / Vs: Verkkomonitoimilaite
« : 06.01.10 - klo:20.54 »
Ostin joulun alla HP Photosmart Plus tulostimen. Meni heittämällä Wlaniin ja toimii Ubuntussa hienosti. Paketinhallinnasta asensin HPLIP:n josta pääsee hallitsemaan tulostimen asetuksia. Laitteessa on oma web-serveri jos voi myöskin muuttaa asetuksia tai vaikka käyttää skanneria. Laitteen hinta on alle 150e, joka ei mielestäni ole paljoa tuon tasoisesta vehkeestä. Mustekasetit on aika pieniä eli kuluja tulee sitten sitäkautta. Kannattaa tutustua jos mustesuihkua kaipaat.

Juu, jotakin tällaista olen etsinytkin. Olin aika varma, että HP:n laitteet toimivat linux-puolella. Pitänee vielä selvitellä millainen musteen kulutus tuolla on. Tosin kympin verran maksaa mustepatruuna, joten jos ei nyt ihan hillitöntä se kulutus ole, niin varmaan aika hyvä valinta.

4
Laitealue / Verkkomonitoimilaite
« : 05.01.10 - klo:17.33 »
Viime aikoina on tullut säädettyä tulostimien kanssa urakalla. Parisen vuotta sitten tuli ostettua Lexmarkin monitoimilaite (2480), jolle ei vaan löydy ajureita linux-puolelta. Aikani jaksoin käynnistää koneen windows-puolelle vain tulostamista varten, mutta pitemmän päälle en nyt koe sitä kovinkaan järkevänä vaihtoehtona.

Ajattelin hommata itselleni verkkomonitoimilaitteen, jonka saisin toimimaan sekä windowsilla että ubuntulla. Yritin etsiskellä tietoa, mutta en oikein löytänyt järkevää vastausta. Ehkä täällä joku voisi auttaa ja vihjata, että mikä olisi kohtuuhintainen (n. 200 euroa) ja luotettava monitoimilaite, joka asentuisi verkkoon helposti ubuntulle. Langattomuus olisi lisäksi oiva bonus.

masu

5
Linux leviää Suomen kouluihin, siinähän nyt ei sinänsä mitään uutta ole. MIelenkiinnolla odottelen päivitystä, siitä miten omassa kotikunnassani asiat etenevät.

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=38638&tyyppi=1

Taitaa vaan suurin ongelma se, että ylläpitoon ja asenteluun vihkiytynyttä atk-tukea ei juurikaan löydy. Saa nähdä kuinka nykyinen lama vaikuttaa siihen, että kunnat ryhtyvät tosissaan etsimään vaihtoehtoja nykyisille windows-systeemeille.

mats

6
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Re: Kaavaeditori
« : 09.07.09 - klo:23.58 »

Onhan se minustakin näppärä. Hän on tottunut MathTypeen... Eikä OO:n valikkopohjainen käyttö tunnu sopivan.

Vaikka on jo aika vanha ketju, niin laitan silti tähän.

Olen aiemmin käyttänyt windows puolella kaavaeditorina juuri mathtypeä, koska sillä on helppo liittää valmiita kaavoja diaesityksiin. Math ei ole oikein tuntunut hyvältä omassa käytössäni, joten sattuuko kukaan tietämään muita kaavaeditoreja, joilla voisi vaivatta oofficen diaesityksiin liittää kaavoja.

masu

edit: Varmaan ihan hyvä lisätä tähän tiedoksi OOoLateX lisäosa, jonka avulla voi siis liittää LateXilla kirjoitettuja kaavoja suoraan Ooffice-dokumentteihin. Tämä löytyy osoitteesta http://ooolatex.sourceforge.net/

7
Lainaus
No puhtaasti ******* kunnan atk-tuelle asennan yhden toisen koulun opettajan kanssa oppilaiden käytössä oleviin koneisiin xubuntut. Saadaan vanhat xp:n+virustorjunnan kanssa jumittavat koneet toimimaan nopeasti ja tehokkaasti.

Puuttumatta kielenkäyttöön, kysyn ihan mielenkiinnosta miksi Xubuntu eikä Ubuntu tai Kubuntu?

Juu, anteeksi huono kielenkäyttöni. Asia sinällään ärsyttää vieläkin sen verran, että vaahdotessani unohtui hyvät tavat.

Olen testannut ubuntua ja xubuntua vanhoilla koneilla. Vanhimmissa koneissa prosessori on luokkaa 700 Mhz ja muistia 256. Xubuntu tuntui asennuksen jälkeen toimivan nopeammin. Lisäksi tarkoitus on tehdä mahdollisimman samanlainen asennus kaikkiin koneisiin, jotta ylläpitäminen ja käyttö olisi mahdollisimman helppoa. Tämän takia kaipaankin apua vaivattomaan kovalevyn kloonaukseen, asiasta enemmän http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=27355.0 tuolta.

Käyttötarkoituksena on lähinnä netin käyttö ja tekstinkäsittely. Xubuntussa nuo onnistuvat ihan ok.

Itse asentelin vanhalle kannettavalle xubuntun ja tämä kyllä tuntuu ihan kivasti toimivalta. Vanhaan pöytäkoneeseen laitoin ubuntun ja 1,2 Ghz AMD:n prosessorilla sekä 768 Mb muistilla se tuntuu välillä vähän kankealta. Toimii kuitenkin ihan ok.

Eli siis lyhyesti Gnome ja KDE tuntuvat vaativan enemmän kuin Xfce työpöytäympäristönä.

masu

8
Pakko onnitella rohkeasta valinnasta. Itse olen omassa kunnassani lukiossa opettajana ja kunnan koulujen tietotekniikkaryhmässä mukana. Koko viime vuoden painostin muutosta linux-pohjaiseen palvelinjärjestelmään, jossa vanhat koneet muutetaan ns. tyhmiksi päätteiksi.

Hain jopa tarjouksen Opinsysistä yhden koulun muuttamiseksi linux-pohjaiseksi ja koko homma olisi minun mielestä ollut ilman muuta järkevä sekä käytettävyydeltään että kustannuksiltaan.

Pitkän vääntö kunnan atk-tuen kanssa päättyi siihen, että kouluille hommataan uusia koneita ja niihin asennetaan xp. Lisäksi vanhat koneet heitetään kierrätykseen. Vitutukselleni ei ollut rajoja, sillä toiminta on hirveää rahan haaskausta. Lisäksi väännön lopulla paljastui lopullinen syy, miksei linuxiin voitu lähteä. Syy oli se että kukaan atk-tuessa ei tiedä näistä mitään.  No puhtaasti vittullaikseni kunnan atk-tuelle asennan yhden toisen koulun opettajan kanssa oppilaiden käytössä oleviin koneisiin xubuntut. Saadaan vanhat xp:n+virustorjunnan kanssa jumittavat koneet toimimaan nopeasti ja tehokkaasti.

masu


9
Hiphei ja jipii

Vanhassa läppirissä XP alkoi tökkimään ja muutenkin näytti siltä, että tästä ei enää kalua saada. Sain Xubuntun asennus-cd:n ja Asentelin tuon yhtenä iltana koneeseen. Nyt wlanit, äänet, näytöt, verkkolevyasemat yms. toimivatainiosti.

Vanhasta läppäristä on päässyt tehokäyttöön ja pari kuukautta vanhaa windows-konettani en ole vähään aikaan aukaissut ollenkaan.

10
Hei

Asensin itselleni vanhaan läppäriini xubuntun ja kaikki on tähän mennessä mennyt kuin tanssi. Ongelmana on tällä hetkellä vain se, että minulla ei ole mitään tietoa, miten pystyin ylipäätään löytämään verkossa olevan buffalon linkstation live- verkkolevyn saati sitten miten se mountataan siten, että verkkolevy on aina käytettävissä joka buutin jälkeen.

Edit: Ratkaisu löytyi. Aluksi sain verkkolevyn näkymään automaattisesti asentamalla nautiluksen. Muutenhan homma meni täysin samalla lailla kuin ubuntussa. Wikistä löytyi ohjeet.


Toisena ongelmana on xubuntun kloonaaminen. Töissä olisi tarkoitus tehdä useampi samanlainen asennus täysin keskenään identtisille koneille. Tarkoitus on siis, että työpöydät ja asetukset ovat jokaisessa täysin samanlaisia. Ajatus olisi, että tekisin yhdesä koneesta mallikoneen ja  jotenkin pystyisin kopioimaan koko systeemin muihin koneisiin.

Onko tällaisen homman tekemiseen, jokin verkosta käynnistyvä systeemi järkevämpi? Tehdään siis palvelin ja käynnistetään koneet "tyhminä päätteinä" verkon kautta?

Masu

edit: Meni vahingossa väärään alueeseen, josko joku mode voisi siirtää tämän oikeaan osoitteeseen.

11
vai tarviiko lähteä sittenkin uuden asennuksen tielle.

Uusi asennus ei auta rautavioissa.

juu ei. Jos vika on raudassa niin sitten vaan roskiin, mutta nyt näyttää kaikki toimivan toistaiseksi ihan hyvin.

12
Kiitoksia ohjeista.

Putsasin koneen ja samalla tarkistin muistikammat, joita olikin kolme (kaksi kingstonia 512 ja 256 ja yksi spectek tms. 256) Poistin Spectekin ja lisäksi laitoin biosista defaultiksi asetukset. Ehdin testata illalla konetta nopeasti ja nyt tuntui toimivan ihan hyvin. Lisäksi ubuntu löysi automaattisesti nvidian näyttiksen ajurit ja nyt sekin ainakin nopealla testauksella näyttää toimivan ihan hyvin.  Nyt pitää testata  hetken aikaa, että toimiiko kaikki vai tarviiko lähteä sittenkin uuden asennuksen tielle.

Ilmeisesti ratkaisu oli ylikellotuksessa, joka aiheutti epävakautta. Katsotaan nyt.


13
Edit: Ne jotka eivät jaksa vastausta etsiä, niin syy oli soltekin emon ylikellotuksessa.

Oli hankala keksiä otsikkoon sopivaa termiä ongelmille.

Hommasin parisen kuukautta sitten uuden pöytäkoneeni ja samalla vanha koneeni kävi tarpeettomaksi. Olin jo aiemmin asentanut  tähän koneenseen winXP:n rinnalle Ubuntu 7.04:n, mutta se ei toiminut tyydyttävästi sillä mm. firefox ja Epiphany olivat molemmat tajuttoman hitaita nettiselauksessa. Kyllästyin parin viikon jälkeen tappeluun ja ajattelin, että asennuksen ja osiointien takia on mahdollisesti jäänyt jotakin hämärää koneelle ja siksi ubuntu ei nyt toimi niin kuin pitäisi.

No nyt kun sain  uuden koneen, niin ajattelin tehdä tästä vanhasta kokonaan  linux-koneen ja opetella uuden käyttöjärjestelmän salat. Poltin asennus-cd:n uusimmasta 8.10 versiosta ja tämä onnistui ihan ongelmitta.

Minulla on vanhassa koneessa 40 Gt:n kovalevy (merkkiä en muista), jonka puhdistin asennuksen yhdistyksessä kokonaan, joten sinne ei pitänyt jäädä vanhastaan yhtään mitään. Lisäksi koneessani on toisena kovalevynä 160 Gt:n kovalevy.

Asennus meni muuten ihan hyvin, paitsi kun asennus-cd kyseli osioinneista, niin ennen kuin ehdin klikkaamaan mitään, se heitti minut takaisin live-cd:n puolelle. Kun klikkasin uudestaan asennuskuvaketta, niin sain vastailla uudestaan kellonajat yms. ja sain tehtyä osioinnin samalla. Tämän jälkeen asennus meni ihan normaalisti loppuun asti.

Itse Ubuntun käyttö sitten masensi. Kun yritän avata firefoxin, niin pääsen surffaamaan 1-2 sivua, jonka jälkeen ohjelma jumiutuu kokonaan. Tämän jälkeen joudun sen sulkemaan väkisin. Päivityksiä ladatessani en päässyt vaihtamaan toiseen työtilaan ja hetken päästä koko systeemi oli niin jumissa, että päätin käynnistää sen uudestaan virtanappulasta.

Ohjeita yritin lukea, mutta parin sivun lukemisen jälkeen ohjeet sulkeutuvat kokonaan ja muutaman kerran minut on mystisesti kirjattu ulos, niin että olen joutunut kirjautumaan uudestaan sisään.

Mietin, että mistä kannattaisi lähteä hakemaan vikaa. Vaikka XP onkin aiemmin koneella toiminut hyvin, niin jotenkin tuntuu että vika on rautapuolella.

Ulkomuistista sanon että koneessa on alunperin AMD Turon 1,2 Ghz prosessori, jota on tosin hieman ylikellotettu (voisiko tällä olla merkitystä?)
Emolevy on Soltekin joku (ostettu jo viime vuosituhannella) Jos Emolla on merkitystä, niin yritän metsästää selville, että mikä on kysessä.
Muistia on Gigan verran, joten tämän pitäisi riittää hyvin. (Kingston 512 Mt kampoja pari kappaletta.)

Mistä siis kannattaisi lähteä hakea ongelmaan ratkaisua?

14
Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Vs: WWW-sivuston uudistus
« : 02.05.07 - klo:21.52 »
En nyt tiedä kuinka hyvä ajatus tämä on tai löytyykö tällaiselle toteuttajaa, mutta olisiko mahdollista tehdä oma kouluihin soveltuva osio, johon olisi kerätty perustietoa yläateikäiselle/lukioikäiselle aloittelijalle ja jonkinsortin opettajan materiaali. Tätä voisi sitten lähetellä linkkinä eri kouluihin ja se olisi minusta hyvä markkinointikeino.

Itse olen käyttänyt dapperia vuoden alusta, joten ole todella vasta-alkaja. Pienellä vaivalla sain tehtyä tietotekniikassa yläasteikäsille oppilaille muutaman tunnin linux-paketin, jossa käytettiin liveCD:tä. Kokeen pitäminen ja koealueen antaminen oli vähän hankalaa kun asiat olivat jossakin määrin hajallaan eri sivuilla ja yleensä tietoa oli enemmän kuin vasta-alkaja pystyy omaksumaan. 

Oma kouluihin suunnattu osuus varmasti auttaisi tietotekniikan opettajia ottamaan erilaisia distrubuutioihin tutustumisen  osaksi tietotekniikan opiskelua ja lapset oppisivat jotakin muutakin kuin winukan käyttöä.

masu

Sivuja: [1]