Aikoinaan 286:lle asensin windows 2.0 ja siitä alkoi windowsin käyttöni. Linuxista paljon olen kuullut ja joskus pikaisesti kokeillut kaverin koneella suse 7.1:stä mutta siinäpä ne kokemukset. Kesällä sitten ajattelin, että on aika laittaa rinnalle XP:n
Muistan hyvin tuon ajan windowsin ja omat epäilykseni sen suhteen. en ymmärtänyt silloin mitä järkeä on tökkiä hiirellä
johonkin, kun saman voi tehdä paljon helpommin kirjoittamalla käskyn commandpromptiin
Tämä muisto sai minut tarttumaan näppiseen ja kirjoittamaan tämän kommentin kirjoitukseesi.
Minä olen muutaman kerran asentanut Linuxin koneeseeni ja tähän saakka se on aina saanut väistyä M$n tieltä, mutta
Edubuntu/Ubuntu taisi viimein katkaista kamelin selän. Nyt koneessani on ollut enää pelkkä Linux (sähläsin vähän ja sain wintoosalevyn sekoamaan) ja tuskin enä wintoosaa takaisin tulee. Loppujen lopuksi kyse taitaa olla siitä, että nämä käyttikset ovat riittävän lähellä toisiaan ja Ubuntussa on hiukan lisäarvoa Windowsiin verrattuna. Hyvä esimerkki tästä olkoon vaimoni vastaus kysymykseeni: "Oletko kaivannut Windowssia?" "En, tällä voi tehdä ihan samat asiat ja vähän muutakin."
KDE ei kuitenkaan oikein innostunut.
Minä löysin KDEstä joitain mukavia lisäominaisuuksia Gnomeen, mutta nehän saa käyttöön myös tässä työpöydässä.
Ja sitten se pamahti... Voi herranen aika sentään. Gnome on kuin minulle luotu.
Netistä luin, että Gnome on idiooteille suunniteltu, jos näin on nautin täysin siemauksin idioottina olosta.
vakavasti puhuen, minusta työpöydän merkitys on lähinnä makuasia, tärkeämpää on, että saa kaiken toimimaan niin kuin haluaa ja muokattavuus Linuxissa on mielestäni riittävän helppoa. (Ei niin, ettenkö aina silloin tällöin jne.)
Siis miksi minulle ei ole koskaan kerrottu tätä ennen, että koneen käyttö voi olla hauskaakin 
. Olen jo kolme ystäväänikin kääntänyt Ubuntun puoleen (kunhan ehdin käydä heille sen asentamassa ).
Minusta uuden oppiminen on aina ollut hauskaa ja siitä kiitos myös M$lle, ei minulla huonoja muistoja ole Dossista tai Windowssistakaan, mutta nyt on aika suunnata askeleet muualle ja oppia toivottavasti taas jotain uutta. Olen minäkin saanut yhden ystäväni asentamaan jo Ubuntun, no tosin hän on työssä käytänyt Unixia, joten harppaus ei ollut aivan valtava.
Tässä keskellä viestiä täytyy todeta, etten tiedä näkyvätkö lainaukset erotettuina minun kirjoittamisestani, kun mitään merkkejä lainatun tekstin alkuun ei tulostu tässä kirjoitusruudussa, eikä mikään väri niitä erota. Jos arvoisa lukijakaan ei eroa näe, haluan korostaa, että mitkään älyttömältä vaikuttavat ajatukset tai sanomiset eivät voi olla minun päästäni lähtöisin, väitti vaimoni mitä hyvänsä.
(Sain muotoiltua, kun hiukan tutkailin, mutta kieltämättä automaattisesti ei täm editori erottanut lainaajaa ja kirjastovirkailijaa
Ja tässä sitten tämän hetkisiä hyviä ja huonoja puolia omasta mielestäni:
Hyvät puolet:
Synaptic (ja vastaavat ohjelmat)
- Helppo ohjelmien asennus ( Ei tarvitse ensin ladata zippia, sitten purkaa ja sen jälkeen painaa puoli vuotta next-next-next... )
Ei tuo minua koskaan suuremmin haitannut, vaikka toimii tämä näinkin.
- Helppo käyttöjärjestelmän asennus (Edellyttäen, että ei tule ongelmia, toisaalta sama on windowsissa)
Se oli helppo, mutta niin se on mielestäni ollut aiemminkin mm. RedHat versio jotain.
- Toimiva ja upea käyttöliittymä
Minäkin pidän Gnomesta, enkä tiedä miksi. Tosin vaihdoin ylä- ja alapalkin keskenään. Ja tautakuvakin on sama kuin oli Windowsissa.
- Toimiva moniajo (vihdoinkin yksi ohjelma ei hidasta koko konetta käyttökelvottomaksi...)
Tuossa en ole huomannut eroa, mutta ei moniajo ollut minulle ongelma wintoosassakaan.
- toimiva suomenkielinen yhteisö, josta näyttää löytyvän helpit kaikkeen (ainakin toistaiseksi)
Vanhana pieruna kaipaan aina toisinaan BBS aikoja. Esim. Metropol (aiemmin Intropol) oli hieno paikka, kysymyksiin sai vastauksia, ei linkkejä johonkin muualle, eikä huomautuksia, että toveri x ja y ja b ja c jne olivat jo sitä kysyneet viime viikolla. Toki ongelmat olivat samanlaisia useilla samaan aikaan ja siksi meistä kaikki eivät samaa kysymystä esittäneetkään vaan opimme jo toisten saamista vastauksista ennen kuin ehdimme kysyä. Vastaajien asenne oli kuitenkin erinomainen.
Nykyisin kaikkialla sanotaan: Älä kysy ennenkuin olet lukenut kaikki 3 miljardia keskusteluviestiä aiheesta ja olet omissa hautajaisissasi.
Ymmärrän aktiivisen vastaajan "hatutuksen" nähdessään viidennen kerran saman kysymyksen, mutta mielestäni se on pienempi paha kuin se, että jokaisen on keksittävä pyörä uudelleen ja uudelleen, eihä aina tarvitse vastata.
Huonoja puolia...
- Manuaalit välillä todella heikkoja
Kehitys on melko vauhdikasta ja manuaalien tekeminen hidasta.
- Paketit välillä todella haussa (ilmeisesti PLF:n lopettamisen takia)
Tähän olen myös törmännyt
- Näytönohjaimen yms ajurit haettava itse (ymmärrettävää kyllä, eikä mitään hankalaa)
Nuo menivät minulla ihan automaattisesti tällä kertaa, mutta ei niistä suurta vaivaa ole aiemmilla kerroilla ollut.
T: Uusi tulokas TheSilmä
Tuosta "Uusi tulokas" tuli mieleeni, että pitäisikö perustaa keskustelualue, jolla aloittelijat saavat kysellä toisiltaan ja kasvaa yhdessä Linuxun käyttäjinä.
Ismo Knuutti
Näytä kirjoitukset
Tuon voisi lisätä siihen FAQ:hun. Siitä on keskusteltu esim. täällä
