Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - charmless

Sivuja: [1]
1
Koneessa Ubuntu 8.10. WLAN-yhteys tipahtaa silloin tällöin. /var/log/syslog:

Koodia: [Valitse]
Dec 12 18:01:40 kernel: [17655.764420] phy0 -> rt2x00queue_write_tx_frame: Error - Arrived at non-free entry in the non-full queue 2.
Dec 12 18:01:40 kernel: [17655.764425] Please file bug report to http://rt2x00.serialmonkey.com.

Ilmeisesti kyseessä on bugi joka korjattu täällä http://git.kernel.org/?p=linux/kernel/git/ivd/rt2x00.git;a=commit;h=ed2096427ca5c2953161a005e465fef925e2a062

Tähän kohtaan loppuu meikäläisen Linux-taidot. Miten saan rt2x00:n Gitistä uusimman ajurin käyttööni? Miten pakitan jos operaatiossa menee jotain pieleen?

Kiitos vinkeistä etukäteen!

2
Ensimmäiset kokeilut tehty. Kotona on remppa ja verkon rakennus vielä kesken, joten tein ekan testin siten, Ubuntu serveri oli WLAN:n yli kiinni tukiasemassa, mutta Thin Can piuhalla. Istunnon käynnistäminen kesti turkasen kauan ja aloin jo epäillä laitehankintojeni järkevyyttä. Loppujen lopuksi työpöytä ei edes latautunut kunnolla vaan jäi mustaksi harmaita ylä/alapalkkeja lukuunottamatta.

Toisen testin tein tänään siten, että myös serveri oli piuhalla kiinni tukiasemassa. Johan alkoi tapahtua: login-ruutu tuli päätteen ruudulle todella ripeästi. Ääniä sun muita hienouksia en vielä ehtinyt kokeilla, mutta muuten työpöytä näytti toimivan sujuvasti! Tästä on hyvä jatkaa! Kiitos vinkeistä ja kannustuksesta!

3
Katselin Asmo linkkaamiasi ohjeita ja thin clienttien asennus vaikutti varsin suoraviivaiselta. Yksi kysymys jäi askarruttamaan: onko mitään mahdollisuutta jättää WLAN-tukaria toimimaan DHCP-serverinä muille verkon laitteille siten, että LTSP/Edubuntu-serverini toimisi DHCP-serverinä vain päätteille? Linksysin WRT54G:ssa ei näytä olevan optiota IP-osoitteiden jakoon esim. MAC-osoitteiden perusteella.

Jos menee vaikeaksi, laitan suosiolla staattiset IP-osoitteet muille koneille ja saa LTSP-serveri jakaa päätteille IP-osoitteet.

4
64-bittisellä on omat ongelmansa jotka korostuvat nimenomaan ltsp-ympäristössä. Vistan käynnistäminen jättää päätteesi pimeäksi; sille kai sitten on suuri tarve. Silloin varaisin ko. tarkoitusta varten jonkin toisen koneen.

Mitä tarkalleen ottaen ovat 64-bittisen ongelmat LTSP-ympäristössä? Tai ylipäänsä Ubuntun kanssa? Pystyykö ongelmat kiertämään jotenkin vai estävätkö jonkin oleellisen ohjelman/konfiguraation täysin?

EDIT: Jaa, Googletin nopeasti ja ainakin Flashin kanssa näyttäisi olevan ongelmia. Mitäs muuta? 64-bittinen käyttis ei ole mikään ehdoton, jos niikseen tulee.
 
Päätteen pimeneminen ei ole ongelma, koska päätteiden ei tarvitse olla saatavilla 24/7. En tosin usko, että Vistaa käynnistellään useasti, mutta koska kovalevytilaa on riittävästi, ajattelin jättää sen rinnalle - lähinnä "varmuuden vuoksi".

5
Jatkanpa tätä itseni aloittamaa ketjua, koska "projektini" on edennyt asennusvaiheeseen. Minut oli suht helppo ylipuhua, joten päädyin server/client-ratkaisuun. Mulla on nyt pari Artecin ThinCan DBE61A-PXE päätettä ja HP:n Dual Core pöytäkone serverinä. Pöytäkone tosin on 64-bittinen - vastoin Asmon suositusta... Pöytäkoneessa on vielä Vista asennettuna (tuli kylkiäisenä) ja tarkoitus oli jättää se Ubuntun rinnalle.

Kysymys: hyllyllä olis jo Ubuntu Server 64-bit asennuslevy (8.04 LTS). Onnistuuko LTSP:n+Edubuntun+normi-Gnome-työpöydän asennus tuolla levyllä kivuttomasti? Vai onko helpompaa asentaa Edubuntu sillä alternate-CD:llä (classroom tjsp.)?

6
Alkuperäinen visio oli tosiaan pystyttää verkko LTSP:n ympärille. Ratkaisussa on jotain joka vetää perusinsinööriä puoleensa ;) Jossain vaiheessa aloin kuitenkin miettiä, että onkohan LTSP "ylimitoitettu" kotikäyttöön ja/tai hankala pystyttää/ylläpitää. Kiitos Asmo siis rohkaisusta!

Lähiverkko kannattaa yksinkertaisuuden vuoksi toteuttaa varmaankin Ethernetillä ja langatonta vain sinne missä välttämätöntä? Kaapelointi asettaa omat haasteensa, mutta nyt sekin on hyvä huomioida kun muutamme uuteen asuntoon ja teemme remonttia.

Lapseni aloittavat näillä näkymin koulutaipaleensa koulussa, jossa oppilasverkko on toteutettu LTSP:n ympärille. Siinäkin on muuten yksi hyvä syy tutustuttaa jälkipolvi pingviiniin jo ennen koulua  ;)

--
Ville

7
Tämä kysymys saattaisi sopia paremmin Laitealueelle, mutta menköön tänne. Ja vaikka kysymys syleileekin Edubuntua & LSTP:tä, kysymys ei ole pelkästään Ubuntu-spesifiinen. Uskoisin kuitenkin, että tältä foorumilta saattaisi irrota parhaimmat kommentit.

Käyttäjät:

- kaksi aikuista
- kolme muksua (eka kouluun syksyllä)

Tarpeet:

...parin kuukauden sisällä:
- 1 aikuisten kone
- 1 lasten kone

...parin vuoden sisällä:
- 2 aikuisten konetta
- 2-3 lasten konetta

Reunaehdot:
- softa avointa
- rauta sähköpihiä, hiljaista ja pienikokoista
- ei tarvetta videomuokkaukselle, raskaille peleille yms.
- pääkäyttö: nettiselaus, sähköposti, kuvien ja musan jako, Edu-ohjelmat, toimisto-ohjelmat
- ylläpito helppoa

Toki hinta on yksi tärkeä kriteeri. Mitä lähestymistapaa suosittelisitte kotiverkon rakennukseen:

1) palvelin + 3-4 thin clientiä
- yksi tehokone joka suoriutuu palvelinaskareista
- loput thin clienttejä hyllystä tai itse rakennettuna

2) jokaiselle omat PC:t
- yksi tehokkaampi kone optisella asemalla yms.
- loput energiapihejä pikkukoneita (esim. linutop, zonbu)

3) joku muu, mikä?


Tällä hetkellä perheessä yksi ikivanha pöytäkone, jossa Xubuntu Fluxboxilla ja vanha IBM:n läppäri, jossa W2k. Näitä siis tuskin voidaan hyödyntää jatkossa. Roku Soundbridge tosin pysyy ja sitä varten täytyy saada Firefly-serveri (mt-daapd) pyörimään jossain koneessa. Yksi vaihtoehto on tietty hankkia tuota varten NSLU2.

Jälleen kerran, kiitokset jo etukäteen.

8
Taitaa olla zd1211b-ajurin ominaisuuksia noi yllä mainitut ongelmat. Ratkaisin ongelman karulla workaroundilla. Ensin DHCP mäkeen ja staattinen konffis tilalle:

ville@lumiukko:~$ cat /etc/network/interfaces
...
iface eth1 inet static
address 192.168.1.110
gateway 192.168.1.1
netmask 255.255.255.0
auto eth1


Sen jälkeen tein wlan.sh -skriptin:

ville@lumiukko:~$ cat /etc/init.d/wlan.sh
iwconfig eth1 mode Managed
iwconfig eth1 essid SID-NAME
iwconfig eth1 key XXXXXXXX


Ja tein linkin siihen:

sudo ln -s /etc/init.d/wlan.sh /etc/rcS.d/S41wlan

Voila! Ei kaunista, mutta toimii.

9
Tänks Patskumaster! Joo, lsmod näyttää, että wlan-sovittimen ajuri on latautunut. Kokeilin ohjeitasi ja nyt Ubuntu nostaa wlan-yhteyden ylös bootissa, mutta DHCP silti epäonnistuu. iwconfig eth1 näytti tyhjää essid:n kohdalla. Jotenkin tuntuu, että /etc/network/interfaces tiedostossa olevat wireless-loitsut:

iface eth1 inet dhcp
wireless-essid MYESSID
wireless-key XXXXXXXXXX
wireless-mode managed
auto eth1


eivät toimi. Toisin sanoen, vaikuttaa aivan kuin ainoastaan "iface eht1 inet dhcp" ja "auto eth1" olisivat efektiivisiä. Nämä ovat kuitenkin network-admin gui:n aikaansaannoksia, joten luulisi toimivan. Onkohan noiden rivien järjestyksellä väliä? Millä perusteella wireless-xxx rivit liitetään nimenomaan eth1:een?

Hetki sitten tipahti kone verkosta: huomasin, kun Soundbridge meni mykäksi. Oli menettänyt yhteyden Firefly serveriin. Kokeilen ifconfig eth1 down/up loitsuja, muttei auttanut. Logeissa tällaista: ...

Edit: Ohjeita kokeiltu & tulokset lisätty. Lisäksi selvyyden vuoksi poistin ton toisen ongelman tästä säikeestä. Otan sen esiin omassa ketjussaan, jos vielä toistuu.

10
Pari viikkoa olen yrittänyt, googlettanut, yrittänyt, googlettanut... Ei vaan ole ratkaisua löytynyt. Ongelmana on A-Linkin WL54USB-sovitin, jonka saan kyllä valmistajan ohjeiden mukaisesti konffattua, mutta konfiguraatio ei "säily" bootin yli. Aina kun olen saanut wlanin konffattua, olen yrittänyt varmistaa tilanteen käynnistämällä verkkorajapinnan uudestaan (/etc/init.d/networking restart). Tämä on onnistunut aina ja wlan-yhteys on toiminut mallikaasti uudelleenkäynnistyksen jälkeen. Mutta jos sammutan+käynnistän koneeni tai restarttaan, wlan-yhteys ei toimi. Välillä koko sovitinta ei näy ja välillä näkyy, mutta "not configured" tilaisena (network-admin tai ifconfig).

Edellisen kerran kun kävin konffisrumban läpi ja sain wlanin toimimaan, näytti interfaces tältä:

ville@lumiukko:~$ cat /etc/network/interfaces
# This file describes the network interfaces available on your system
# and how to activate them. For more information, see interfaces(5).

# The loopback network interface
auto lo
iface lo inet loopback

# This is a list of hotpluggable network interfaces.
# They will be activated automatically by the hotplug subsystem.

# The primary network interface
# iface eth0 inet dhcp
# auto eth0

# WLAN
iface eth1 inet dhcp
wireless-essid MYESSID
wireless-key XXXXXXXXXX

auto eth1


Ja ifconfig kertoi tällaista:

ville@lumiukko:~$ ifconfig
eth1      Link encap:Ethernet  HWaddr 00:02:72:5A:86:CD
          inet addr:192.168.1.103  Bcast:192.168.1.255  Mask:255.255.255.0
          inet6 addr: fe80::202:72ff:fe5a:86cd/64 Scope:Link
          UP BROADCAST RUNNING MULTICAST  MTU:1500  Metric:1
          RX packets:41 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
          TX packets:59 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
          collisions:0 txqueuelen:1000
          RX bytes:16427 (16.0 KiB)  TX bytes:7069 (6.9 KiB)

lo        Link encap:Local Loopback
          inet addr:127.0.0.1  Mask:255.0.0.0
          inet6 addr: ::1/128 Scope:Host
          UP LOOPBACK RUNNING  MTU:16436  Metric:1
          RX packets:20 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
          TX packets:20 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
          collisions:0 txqueuelen:0
          RX bytes:8704 (8.5 KiB)  TX bytes:8704 (8.5 KiB)


network restart yskähteli hiukan, mutta wlan toimi kuitenkin tämän jälkeen:

ville@lumiukko:~$ sudo /etc/init.d/networking restart
 * Reconfiguring network interfaces... Internet Systems Consortium DHCP Client V3.0.3
Copyright 2004-2005 Internet Systems Consortium.
All rights reserved.
For info, please visit http://www.isc.org/products/DHCP

Listening on LPF/eth1/00:02:72:5a:86:cd
Sending on   LPF/eth1/00:02:72:5a:86:cd
Sending on   Socket/fallback
DHCPRELEASE on eth1 to 192.168.1.1 port 67
Error for wireless request "Set Encode" (8B2A) :
    SET failed on device eth1 ; Invalid argument.
Error for wireless request "Set ESSID" (8B1A) :
    SET failed on device eth1 ; Invalid argument.
Error for wireless request "Set Encode" (8B2A) :
    SET failed on device eth1 ; Invalid argument.
Error for wireless request "Set ESSID" (8B1A) :
    SET failed on device eth1 ; Invalid argument.
Internet Systems Consortium DHCP Client V3.0.3
Copyright 2004-2005 Internet Systems Consortium.
All rights reserved.
For info, please visit http://www.isc.org/products/DHCP

Listening on LPF/eth1/00:02:72:5a:86:cd
Sending on   LPF/eth1/00:02:72:5a:86:cd
Sending on   Socket/fallback
DHCPDISCOVER on eth1 to 255.255.255.255 port 67 interval 7
DHCPOFFER from 192.168.1.1
DHCPREQUEST on eth1 to 255.255.255.255 port 67
DHCPACK from 192.168.1.1
bound to 192.168.1.103 -- renewal in 33596 seconds.
                                                                         [ ok ]


Tämän jälkeen tein koneelle restartin eikä eth1:stä näkynyt lainkaan. En päässyt siihen millään komennolla käsiksi. Sammutin koneen ja käynnistin uudelleen. Nyt eth1 näkyi:

ville@lumiukko:~$ ifconfig
eth1      Link encap:Ethernet  HWaddr 00:02:72:5A:86:CD
          UP BROADCAST MULTICAST  MTU:1500  Metric:1
          RX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
          TX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
          collisions:0 txqueuelen:1000
          RX bytes:0 (0.0 b)  TX bytes:0 (0.0 b)
...


...ja kun olin takonut essid/key/mode -asetukset kohdalleen, sain eth1:n taas toimimaan. Mitä ihmettä olen missannut? Mitä asetuksista puuttuu? Auttakee viisammat! Alustana on muuten Xubuntu 6.06.

Tiesin, että WLAN ei välttämättä ihan heittämällä uppoa Ubuntuun. Tähän asti olinkin pärjännyt LAN-piuhalla, mutta nyt olin pakotettu siirtämään pöydän uuteen paikkaan enkä saanut verkkokaapelia järkevästi vedettyä. Siksi siis wlan...

T. Ville

11
Ubuntu tietokoneissa / Partitions overlap?
« : 30.10.06 - klo:21.05 »
Täällä yksi tyytyväinen uusi Linux-käyttäjä lisää... Ubuntu tuntuu todella mukavalta ja helppokäyttöiseltä. Ehdin jo Suseakin kokeilla, mutta Ubuntu on paremmin mun makuuni.

Koneeni alkaa tosin olla jo antiikkia, joten ajattelin kokeilla rinnalla Damn Small Linuxia. Siinä puuhassa törmäsin tällaiseen osiointiongelmaan...:

Loin Ubuntun asennuksen yhteydessä seuraavat osiot:

Levy /dev/hda: 10.0 Gt, 10005037056 tavua
255 päätä, 63 sektoria/ura, 1216 sylinteriä
Yksiköt = 16065 * 512 = 8225280 -tavuiset sylinterit
    Laite Käynn     Alku        Loppu       Lohkot     Id     Järjestelmä
/dev/hda1   *           1            547     4393746      83     Linux
/dev/hda2             560        1216     5277352+      5     Laajennettu
/dev/hda3             548          559         96390        6      FAT16
/dev/hda5            1171       1216       369463+    82     Linux swap / Solaris
/dev/hda6             560          571         96327       83     Linux
/dev/hda7             572          595       192748+    83     Linux
/dev/hda8             596          692       779121       83     Linux
/dev/hda9             693        1170     3839503+    83     Linux

jotka ovat mountattu seuraavasti:

/dev/hda1 on / type ext3 (rw,errors=remount-ro)
/dev/hda3 on /dos type vfat (rw)
/dev/hda9 on /home type ext3 (rw)
/dev/hda6 on /mnt/dsl type ext2 (rw)
/dev/hda7 on /mnt/dsl-n type ext2 (rw)
/dev/hda8 on /tmp type ext3 (rw)

Nyt kuitenkin DSL:n frugal-asennus (ja cfdisk) herjaavat näin:

sudo cfdisk -Ps /dev/hda
VAKAVA VIRHE: Viallinen looginen osio 6: suurennetut loogiset osiot ovat päällekkäiset

Ilmeisesti tuo sylinterimäärä aiheuttaa ongelmia ja vaikka näyttää, että osiot eivät ole päällekäin, niin näin kai sitten on.

1) Miksi Ubuntun asennuksessa käytetty osiointisovellus ei osaa tehdä osioita oikein?

2) Miten saan korjattua osiot?


Suuret kiitokset kaikista avuista!

12
... Olen pitänyt näkemästäni. Ainoa asia mikä ihmetyttää on ohjelmien asennus. ...
Tämä rajoitus häiritsee minua erityisesti Firefox 1.5 kohdalla. Kertokaa näistä Synapticin ulkopuolelta tapahtuvista asennuksista lisää.

Sama vika! Siis pidin näkemästäni: lyhyen Suse-koeajan jälkeen siirryin Ubuntuun ja tuntui heti paljon "kotoisammalta". Paketinhallinnan ulkopuolisten ohjelmien asennus myös ihmetytti - mutta kiitos tämän ketjun vastauksien, ei ihmetytä enää.

Tai no, hieman. Tuntematta (vielä) Linuxin ja Ubuntun sovellusten hallintaa sen tarkemmin, tuntuu erikoiselta, ettei ohjelmia voi (helposti) asentaa paketinhallinnan "ohi". Toki ymmärrän kolikon kääntöpuolenkin: paketinhallinnalla kone pysyy "järjestyksessä".

Ja mitä tulee Firefox 1.5:een, niin sisältäähän se mm. tietoturvapäivityksiä 1.0.7 verrattuna. Mutta ehkä jään odottamaan, että se tulee viralliseen tarjontaan...

Sivuja: [1]