Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - X-1985

Sivuja: [1]
1
Opinnäytetyö ja multimediatyö on yhdessä arvioitu parhaalla numerolla, 3:lla (kiitettävä) kokonaisarvosanaltaan ja jokaiselta osa-alueeltaan.

Minulla on tarkistusta ja korjailua vailla oleva englanninkielinenkin versio.

Ainoa ongelma on, että ohje on Ubuntun uusien versioiden myötä vanhentunut.

Harkitsen tekstien julkaisua creative commons-lisenssillä huhtikuussa.

Mietin vain viitsinkö tehdä niin, koska koko juttu tuskin kiinnostaa ketään...

2
Lainaus
Nuo kaikki pyörivät sen populistisen mutun ympärillä, että Mac tulee kalliimmaksi kuin Ubuntun käyttö, joten siinä mielessä ovat mutu-mielessä vaihtoehtoja

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että mac on huomattavasti kalliimpi kuin Ubuntu. Mutta kyse onkin henkilökohtaisesta tilanteesta. Teoriassa mikäli ostaa yli tuhannen euron keskusyksikön ja laskee kulutetulle ajalle hinnan, mac voi olla halvempi.

Toimivan, hyvän käytetyn ubuntu-koneen saa 100-200 eurolla mikäli osaa laittaa sen itse kuntoon. Halvimmankin uuden macin hinta alkaa reilusta 800 eurosta.

Suoraan ja rehellisesti sanottuna tuossa kommentissa näkyi turhautuminen henkilökohtaiseen köyhyyteen, sitä tarkemmin erittelemättä. Suomen tukijärjestelmä on kuitenkin niin hyvä, että saan kaiken tarvittavan, vaikka taloudenpito vaatiikiin kuria ja huomattavaa pitkäjänteisyyttä. Ihmiset eivät kuitenkaan köyhää arvosta, ja oikeasti järkevien päätösten tekeminen sulkee monen tuotteen ostaminen pois, muissakin kuin tietotekniikkahankinnoissa.

Luulisin, etten ole kirjoittanut mitään joka ei ole faktaa, ts. en pystyisi perustelemaan. Mutta mikäli tämä tai jokin tämän ohjeen versio saisi laajemman lukijakunnan, siitä pitäisi tehdä mahdollisimman neutraali. Uskon pystyväni halutessani tekemään sen.

"Rikas käyttää Macia."

Tuon voisi laittaa vaikka muotoon.. mietitäänpäs. Mac-tietokoneiden hinnat ovat huomattavasti korkeammat niin lähtöhinnaltaan kuin rahalla saavutettuun tehoon nähden. Mac-koneet ovat kuitenkin suljettuja: komponenttien ja käyttöjärjestämän yhteenliittäminen on huomattavan tiukasti tehty. Niille saa parhaana pidettyjä kaupallisia ammattilaisohjelmia graafiseen ja audiovisuaaliseen työhön ja tukipalveluita on paremmin tarjolla.

Lainaus
Et ehkä ole vielä havainnut, että kaikki eivät pysty tuollaista sujuvaa ohjetta tekemään ollenkaan - oppilaitoksesta riippumatta.

Tuo saattaa osaltaan olla totta. Mutta kun näkee tosiasiassa kuinka ihmiset jättävät hommat tekemättä ja tekevät vain sen mikä on pakko, en siitä erityisemmin pidä. Meillä oli koulussa osaltaan huono työilmapiiri, jossa oppilaat eivät tee hommia ja opettajatkin tekevät vain sen, mikä on pakko.

Mm. minua suuttutti erittäin paljon erään opettajan jatkuva poissaolo jaksomme lopussa, hän jätti meidät itse tekemään hommia yksin, kun meni kokouksiin opetusaikana ja sen jälkeen vielä kehtasi tiukata ketkä olivat paikalla. Lopulta minulle selvisi, että hän teki tuntiemme aikana erästä koulussa olevaa tapahtumaa (järjestelyjä), joka ei taatusti kuulunut mihinkään opetussuunnitelmaan. Mutta eiköhän vastaavaa työpaikoiltakin löydy.

Myönnän olevani taipuvainen perfektionismiin, siitäkin huolimatta että olen kyvyiltäni vain hyvää keskitasoa ja rajallinen budjetti asettaa omat rajoitteensa. Haluaisin myös hallita ja muistaa kaikki yksityiskohdat. Omassa elinpiirissäni tapaavani ihmiset sen sijaan suhtautuvat asioihin aivan toisin. Tuo opinnäytetyn kirjoittaminen sujui ilman isompia ongelmia, mutta ei se hirvittävän helppoa ollut, tai ennenminkin nopeaa.

Sivustolla on käynyt 28 javascriptiä käyttävää kävijää, kiitos siitä.

Englanninkielinen käännös on tekeillä, pitänee tarkistaa se ennen julkaisua.

3
Lainaus
Mielestäni tämä on sinänsä hyvä. Varmaan joku jatko-osa olisi tarpeen, esim. "Käyttöönotto", jossa olisi perusjutut, eihän niitä montaa ole, kuten "ubuntu-restricted-extras".

Tämä on ihan valtavan hyvä tuossa jutussa. Tästä opin perusjutut.
http://www.johannes-eva.net/2009-10-useful-ubuntu-guide-karmic

Mitäs mieltä itse olette?
Yleensäkin suomenkielisten ohjeiden tekohaluja vähentää se, että hyvät englanninkieliset ohjeet on, ja usein vapaalla lisenssillä. Ne vain pitäisi suomentaa ja tehdä pari lokalisointia.

Lainaus
Tässä on hieman sotkettu käsitettä "ohje" ja "mielipidekirjoittelu", jopa provakatiivinen sellainen. Ei tarvitse olla "rikas" ostaakseen Macin - tämä on provosoiva mielipide.

Totta. Eikä ollut vahinko. Meillä vaan ei olla "turhan" tarkkoja. Tosiasiassa olenkin vaan kateellinen, kun ei ole käytössä macciä! Joo. Pitänee vähän muokata noita siihen englanninkieliseen.

Lainaus
Maininnat suljetun Word ja Powerpoint -formaattien käytöstä on paha tyylivirhe Linux-ohjeessa. Samoin ensimmäinen lause  "Linux kehittyy ja alkaa olla helppokäyttöisyydessään jo lähes Microsoftin Windowsien tasolla".

Mitä helppokäyttöistä on Windowsin palomuureissa, virustorjunnassa ja erittäin sekavassa menusysteemissä, ajureiden hakemisessa ympäri nettiä latausvaiheessa ... ennenkuin järjestelmää voi edes käyttää jne?

Tämä on täysin perustelematon väite ja viittaa kirjoittajan asenteellisuuteen ... opinnäyteessä pitäisi puhua faktoista.

Tuo oli asenteellinen, ja se perustuu ajatteluun siitä, mikä on ohjeen kohderyhmä ja miten se ajattelee. Minulla on sellainen kuva, että noin ajatellaan ja tuota ajattelua ei voi faktoilla korjata. Mutta toisalta on kyllä ihan fakta, että useampi vuosi sitten Linux-jakelut olivat vaikeakäyttöisiä, ajureiden asentelu oli hirveää ja ntsf-tukikin piti itse erikseen asentaa. Sekä uusimmat Windowsit että Ubuntut ovat aivan eri tasolla kuin joskus ennen.

Melkeinpä toivon, että Ubuntusta ei tulisi täysin peruskäyttäjien käyttistä, koska nykyään vähemmistöosuus suojaa monilta haittaohjelmilta.

Lainaus
Vaillinaista wikiä en tarkoita
Kaikki ovat tervetulleita tekemään siitä parempaa...

Totta. Kuinkakohan paljon saisi aikaan, jos joku vain suomentaisi sitä hirviästi, mikä englanninkielinen on. Minä tosin en ole mikään suomentaja.

Lainaus
Tämän ohjeen suhdetta opinnäytetyön vaatimuksiin kyseisessä oppilaitoksessa - sitä en osaa kommentoida ollenkaan.

Sanoisin että opinäytetyöt olisivat sielläkin hyviä, jos oppilaat panostaisivat enemmän. Tosiasiassa lähes kaikki tehtiin käytännössä kahdessa viikossa kiireessä ja se näkyi viimeistelyssä sekä laajuudessa.

Itse mm. luin opinnäytetyön Microsoft publicerista, joka oli lähes suoraan Microsoftin mainostekstiä (netistä) sivukaupalla ja ilman mitään sisältöä tai omaa pohdintaa. Meni kuitenkin läpi.

En sitten tiedä kuinka paljon opinnäytetöillä on oikeasti merkitystä.

4
Lainaus
Sivu 1: Toteutustapa Word 2007. Tehty mikä tehty, mutta olisi ehkä kannattanut tedhä OpenOfficella. Ei tuossa mitään sellaista ole mitä ei sillä vois tehdä. Harkitse konvertointi eli aukaise OpenOfficella ja tallenna odt-formaattiin ja kato miten käy.

Ei olisi, me käytämme koulussa Office 2007:kaa. En myöskään pidä openofficen formaattia järin hyvänä sitäkään, koska se toimii kunnolla vain OpenOfficessa. Tiedostoa ei myöskään kannata avata OpenOfficessa, vaan kääntää Office 2007:lla oikeaan formaattiin (muistaakseni odf:lla oli suoraan tuki).Ainoa formaatti johon on hyvä tuki kaikilla, on pdf.

Lainaus
Sivu 4: Macillekin on haittaohjelmia tietääkseni.

Kyllä, on. Aivan kuten Linuxillekin. Kyse on kuitenkin aloittelijan oppaasta, joten käytän yleistyksiä.

Lainaus
Tässä on selostettu asennuksesta ne helpoimmat asiat. Laajentaisin sisältöä seuraavilla jutskilla:

Laajentamisvaraa on vaikka kuinka, aiheesta voisi tehdä kokonaisen kattavan kirjan.

Lainaus
Henkilökohtaisen työaseman asentaminen itsessään on niin suoraviivasta, ettei se pelkästään riitä kunnolliseen lopputyöhön, ainakaan kiitettävään.

Olen eri mieltä. Meille annettiin selkeä ohje lopputyön laajuudeksi 10-20 sivua. Monelta unohtuu, että kyseessä on on 2. asteen perustutkinto. Jos tuota jatkaisi AMK:ssa niin lisättävää kyllä olisi. En kuitenkaan pyri amk:hon, koska tradenomeja on koulutettu/koulutetaan liikaa.

Lainaus
Ubuntun voi asentaa myös usb-tikulta, jota itse pidän parhaana, sen nopeuden takia. Tämä ei tosin vanhemmissa koneissa välttämättä aina onnistu.

Totta, tiedä tuon itsekin. Mutta se olisi vaatinut paljon seikkaperäisempää ohjetta sen tekemiseen Windowsissa yms. On paljon helpompaa tehdä tavallinen cd-levy.

Lainaus
Minulla on mac ja linux koneet molemmat päivittäisessä käytössä ja vähän häiritsi seuraava kohta:"Jos olet rikas ja sinulla on varaa maksaa tietokoneestasi, käytät mielelläsi kaupallisia
ohjelmia ja et ole käyttänyt Ubuntua, järkevintä on ostaa käyttötarkoitukseesi soveltuva
Applen Mac. Et joudu säätämään juuri lainkaan tietokoneesi kanssa."  Ubuntu vaatii ehkä pientä säätöä aluksi mutta esim Mint tai Pinguy OS on melkeinpä yhtä valmiita paketteja kuin mac os x

Olen täysin eri mieltä. Mutta periaatteessa pitää varmasti paikkansa yhdellä ehdolla: kaikki tietokoneen osat täytyy toimia kyseisellä kokoonpanolla täysin out of box. Jos olet jonkin noista käyttöjärjestelmistä Macciin asentanut, niin kaikki on varmaan niin toiminutkin. Mintistä olen kuullut huonoja kokemuksia niillä, joilla kyseinen viritys on vetänyt koneen softapuolen solmuun. En sitten tiedä kuinka yleistä tämä oikeasti on.

Lainaus
Kaupallisissa ohjelmissa ainakin pelipuolella ei ole macillä kehumista melkeinpä pelikoneena linux winen avulla on jopa parempi vaikka surkea silti windowsiin tai pleikkariin verrattuna

Tässä puhutaan samassa lauseessa aivan eri asioista. Pelikonsolit ovat aivan ylivoimaisia käytettävyyden suhteen. Winen käyttöä pelaamiseen en suosittele kenellekään. Olen kyseistä ohjelmaa kokeillut ja sillä saa pelit toimimaan hirveällä säätämisellä ja silloinkin epävarmasti. Jotkut pikkupelit toimivat kyllä ongelmitta, mutta silloin ne on yleensä ohjelmoitu niin, että ne olisi helppo kääntää Linuxillekin. Macille sentään SAA virallisia, isoja kaupallisia pelejä. Niitä ei vaan ole kovin paljon.

Lainaus
Laitteet toimii varmimmin suoraan linux koneella koska ajurit on kernelissä mukana(toivottavasti) Windowsissa tulee sen takia usein mukana cd jolta ne pitää asentaa koneelle. Kokemuksesta sanon kuitenkin että uutta tavaraa ostettaessa kannattaa tarkistaa toimiiko se, sillä jos kernelissä ei ole vielä ajureita laitteellesi niin sitten se on sitä säätämistä.Molemmilla on puolensa, mutta suosittelisin mieluimmin jotain linuxia kuin maciä noilla perusteilla.

Erittäin monille erilaisille laitteilla ei ole olemassakaan Linux-ajuria. Se saattaa olla tekeillä, mutta saattaa silti mennä vuosia, ennen kuin se löytää tiensä kerneliin. Minulla ei ole koskaan ollut Maciä sen korkean hinnan takia, mutta olen lukenut siitä ja joillakin tutuilla on kyseisiä koneita. Windows- koneisiin verrattuna ne ovat vaikuttaneet hämmästyttävän nopeilta.

Lainaus
Noin aluksi silmään pistää vaikutelma, että kirjoittalla ei ole kokemusta linuxien käytöstä kovinkaan paljon, joten tiukka asiasisältö puuttuu lähes täysin kirjotelmasta. Esimerkisi ohjelmien asennus, paketinhallinta, tiedostojärjestelmät ja oikea osiointi loistavat puutteellaan.

Itse osaan noista kaikista asioista aivan perusasiat, mutta en ole mikään komentoriviguru. Ne eivät "loista puutteellaan", vaan ne eivät mahtuneet lopputyön laajuuteen. Kyseinen opinnäytetyö oli laajuudeltaan 2 opintoviikkoa.

Olen myös sitä mieltä, että on paljon parempi, että asiantuntijat eivät tekisi käyttöohjeita, koska niistä tulee tällöin lähes aina liian mutkikkaita. Ei aloittelijat käytä jatkuvasti komentoriviä. Ubuntu on työpöytäkäytössä hyvä käyttöjärjestelmä, mutta ohjeistuksessa ja markkinoinnissa olisi valtavasti parannettavaa.

Lainaus
Ihan mielenkiintosta ja rohkeaa, että joku uskaltaa tuoda työnsä julkisesti arvosteltavaksi
'

Aivan. Julkaisin sen arvosteluun jättämisen jälkeen, koska en halunnut sitä ennen teidän kommenttejanne.

Saatte kommentoida enemmänkin jos sanottavaa on.

Kysyisin samalla, onko Ubuntulle olemassa hyvää ja kattavaa suomenkielistä ohjetta? Vaillinaista wikiä en tarkoita.

5
Niille jotka tätä keskustelua seurasivat, ilmoitan opinnäytetyöni olevan nyt valmis, katso: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=36466.0

6
Terve!

Olen Koulutuskeskus Salpauksen datanomi-opiskelija informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin koulutusohjelmasta.
Kuten aiemmin palstalla apuja näytönohjainongelmaan pyytäessäni lupasin, tein opinnäytetyöni Ubuntusta.

Kysessä on siis Ubuntu 9.10 asennusohje.

Se löytyy PDF-muodossa osoitteesta: [Ei löydy, poistettu]

Opinnäytetyö on palautettu ja opponoitu, odotan enää arvostelua. Tavoitteenani on kiitettävä.
Olen myös sopinut sen kääntämisestä englanniksi yhdessä toisen henkilön kanssa.

Ubuntu 9.10 on vanha julkaisu, ja saatan päivittää ohjeen uudempaan versioon, mikäli se kiinnostaa ihmisiä.
Kehittävät kommentit ovat tervetulleita. Myös kysymykset ja tarkennus/parannusehdotukset.

Ja kyllä, tiedän että työllistyminen tällä tutkinnolla on erittäin vaikeaa, palkka heikko ja tradenomiksi ei kannata kouluttautua, koska niitä on ihan liikaa.

7
Pelit / Vs: Hyviä ilmaispelejä Linuxille
« : 02.09.10 - klo:16.09 »
Opentyrian:

Opentyrian on C-ohjelmointikielelle käännetty versio vuoden 1995 DOS -peli Tyrianista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tyrian_(video_game) (englanniksi)

YOUTUBE: http://www.youtube.com/watch?v=bNzFURIqM-E

lähdekoodit saa täältä:
http://code.google.com/p/opentyrian/

Tekemäni kääntöohjeet Ubuntulle lähdekoodista tuossa:
http://vihmoa.blogspot.com/2010/09/linux-pelaamista-opentyrian.html

8
Xlink Kai

http://www.teamxlink.co.uk/

Olen käyttänyt noin 4 vuotta sitten. Vaatii tietokoneelle ohjelmiston, tietokoneelta kiinteän yhteyden nettiin ja koneelta piuhan xboxiin. Toimi ainakin silloin.

Saattaa vaatia koneeseen kaksi verkkokorttia, ja en tiedä toimiiko modaamattomalla xboxilla.
Pelituki rajallinen, ainakin halo 2 toimi. En tiedä onko nykyään Linux-ohjemistoa koneeseen.

Joudut ottamaan itse selvää tuosta, itse en ole käyttänyt neljään vuoteen, enkä osaa neuvoa enempää.
Kerro jos saat toimimaan.

9
Löysin vian sitten itse  ;D:

/var/log/Xorg.conf:

(WW) RADEON(0): [agp] AGP not available
(EE) RADEON(0): [agp] AGP failed to initialize. Disabling the DRI.
(II) RADEON(0): [agp] You may want to make sure the agpgart kernel module
is loaded before the radeon kernel module.
(II) RADEON(0): [drm] removed 1 reserved context for kernel

Tämä siis vikana. Radeonin ajuri latautui ennen agp-ajureita.

Löysin:
https://launchpad.net/bugs/468413

tämä korjasi väliaikaisesti (seuraavaan boottiin asti):

sudo stop gdm
sudo modprobe -r radeon drm
sudo start gdm

Loppujen lopuksi ratkaisu oli helppo:

Järjestelmä - Ylläpito - Ohjelmalähteet - Päivitykset(välilehti)
Esijulkaistut päivitykset käyttöön ja Päivitysten hallinnasta uudet päivitykset
--> Uusi kerneli, bootti ja ongelma katosi.

Sen jälkeen esijulkaisut päivitykset pois käytöstä.

Netissä olleiden keskustelujen mukaan sama ongelma olisi myös Ubuntu 10.04:jässä.

Miltä vaikuttaa?

10
Ongelma palasi heti bootin jälkeen  >:(

Itse luin tuota logia, ja arvailin ymmärtäväni siitä jotain, mutta arvailuksi meni. En ymmärtänyt miksi välillä puhuttiin agp ja välillä pci väylästä näyttiksen kanssa.

Jos joku tuosta logista löytäisi vian, niin olisin kiitollinen. Sen enempää ei liene täällä ole tarjottavassakaan.

Xorg.0.log:

http://pastebin.com/0bCyPXuj

Ja muuten tänään jo vähän pelästyi, kun alkoi bios piippaamaan käynnistyessä. Arvaus on, että 17 asteen huoneen lämpötila on koneen mielestä liian alhainen...  ::)
Uudella yrittämällä kyllä lähti käyntiin.

11
Ongelma tuntuu nyt korjaantuneen, mutta älkää sulkeko tätä ennen kuin pääsen ylihuomenna testaamaan kunnolla toimivuutta. Ei ole huomenna tai tänään aikaa.

Käynnistin koneen nyt illalla (uudestaan, koska suljin sen), ja sain työpöytätehosteet laitettua käyttööni.
Sitä ennen olin yrittänyt korjata ongelmaa ottamalla käyttöön xorg.conf -tiedostoa.

/var/log/Xorg.0.log ensin:
http://pastebin.com/YPVRxVs4

Muutosten jälkeen:
http://pastebin.com/VjWiJWex

COMPIZ - check menee läpi myös nyt:

desktop:~$ ./compiz-check

Gathering information about your system...

 Distribution:          Ubuntu 9.10
 Desktop environment:   GNOME
 Graphics chip:         ATI Technologies Inc RV505 [Radeon X1550 Series]
 Driver in use:         radeon
 Rendering method:      AIGLX

Checking if it's possible to run Compiz on your system...

 Checking for texture_from_pixmap...               [ OK ]
 Checking for non power of two support...          [ OK ]
 Checking for composite extension...               [ OK ]
 Checking for FBConfig...                          [ OK ]
 Checking for hardware/setup problems...           [ OK ]

Onkos jollain kokemusta, mikä voisi selittää tämän yhtäkkisen korjaantumisen?

12
Liittyykö amiksen lopputyö Ubuntuun?

Kyllä, liittyy. Olen siis datanomiopiskelija.
JOS siitä syntyy julkaisukelpoista, julkaisen sen sitten (n. 3 kk tästä hetkestä) kotisivullani.

Voi aina kysyä, onko järkeä käyttää vanhaa jakelua, mutta en sitä rupea keskenkään vaihtamaan.
Ei tämä kuitenkaan ole mikään elämän ja kuoleman kysymys, käytän sitten sitä mitä tarvitsee, vaikka nikotteleekin.

13
Asiaan on kyllä hyvä syy. Olen tehnyt amiksen lopputyöstä jo ehkä noin puolet, ja käyttänyt siinä ubuntu 9.10, ja en voi kesken vaihtaa käyttistä mm. kuvakaappausten vuoksi. Tämä ongelmallinen asennus on menossa kotikoneeseen.

Itse en ole Linux-asiantuntija, joten toivon, että tuohon Radeon-ongelmaan löytyisi asiaa tietävän vastaus/neuvo. Näytönohjaimen pitäisi käsittääkseni olla tuettu. En ole myöskään innokas vaihtamaan näytönohjainta, koska kyseinen ohjain on Windowsin puolella käytössä.

14
Rautakiihdytys ei toimi Ubuntu 9.10 32-bit käyttöjärjestelmälläni,
ja ikkunat toimivat hitaasti ja kone jumahtaa välillä 100% suoritinkäytölle,
odottaminen auttaa. Tuo jumahtaminen on nimenomaan paha ongelma.

Käytän resoluutiota 1920x1080 ja dvi-liitäntää.

Näytönohjain on Radeon X1550 512 mt AGP
Prosessori AMD Athlon 64 3000+
Keskusmuistia 1,5 Gt

Virallista ATI:n ajuria en voi käyttää, koska näytönohjain on niin vanha,
että tuki on lopetettu Ubuntu 9.10:lle. En voi päivittää uusimpaan Ubuntuun,
koska tarvitsen nimenomaan juuri tätä versiota. Siinä vika olisi ehkä korjattukin.

Käytän ydintä 2.6.31-22-generic
Kaikki päivitykset on asennettu 29.8.2010

Ajoin tämän scriptin http://forlong.blogage.de/entries/pages/Compiz-Check
joka tarkistaa näytönohjainongelmia, ja tulos oli tämä:

Googlella olen yrittänyt etsiä ratkaisua ongelmaan, ja en löytänyt mitään selvää,
ja kokeiluista ei ollut apua.
Olen aloittelija, joten ongelman ratkaisu saattaa olla helppo.

Gathering information about your system...

 Distribution:          Ubuntu 9.10
 Desktop environment:   GNOME
 Graphics chip:         ATI Technologies Inc RV505 [Radeon X1550 Series]
 Driver in use:         radeon
 Rendering method:      AIGLX

Checking if it's possible to run Compiz on your system...

 Checking for texture_from_pixmap...               [ OK ]
 Checking for non power of two support...          [ OK ]
 Checking for composite extension...               [ OK ]
 Checking for FBConfig...                          [ OK ]
 Checking for hardware/setup problems...           [FAIL]

There has been (at least) one error detected with your setup:
 Error: Software Rasterizer in use

Visuaalisia lisätehosteita yritin laittaa päälle,
mutta ajureiden asettamisyritysten jälkeen tuli vain viesti,
että niitä ei voi ottaa käyttöön.

Mites ongelmaa ryhtyisi etsimään ja korjaamaan?

Sivuja: [1]