Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - umount

Sivuja: [1]
1
Lainaus
Yksi dipoli sopii hyvin vain yhden taajuuden vastaanottamiseen, eli se kannattaa sovittaa tarkalleen jonkin kanavanipun vastaanottoon. Jos haluat vastaanottaa yhdellä virittimellä kaikkia kolmea nippua, kannattanee kysellä jostain elektroniikkaliikkeestä valmis antenni kokeiltavaksi.

Tuo dipoli ei sitten ole paras vaihtoehto tilanteessani, koska ei ole kuin yksi viritin käytössä.

Lainaus
Koaksiaalikaapelissa on kaksi johdinta: sisimmäisenä kuparilanka, sen ympärillä eriste ja sitten metallinen tai ohuista langoista punottu suojavaippa eli maa. Toinen dipolin piiska siis tehdään maasta ja toinen sisäjohtimesta, tai langat liitetään niihin. Johtimet eivät saa koskettaa toisiaan missään kohdassa. Antennin on tarkoitus näyttää T-kirjaimelta, jossa antennijohto on pystyssä ja piiskat osoittavat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin vaakatasossa.

Kiitos lisävalaistuksesta ja havainnollistamisesta. Tiesin kyllä, että "ground" liittyy asiaan, mutta lukemastani ohjeesta ei sen merkitys käynyt suoraan selville.

Kävin hakemassa antennikaapelin, mutten viitsinyt ruveta heti rikkomaan sitä ja säheltämään omin päin (en ollut vielä lukenut edellisiä viestejä). Kokeilin kyllä liittää kaksi 11 cm rautalankaa kaapelin vapaan pään liittimeen, toinen sinne keskelle ja toinen vaivalloisesti (toisella rautalangalla) kiinnitettynä liittimen ulkoreunaan, ja yritin saada ne 90 asteen kulmaan itse kaapeliin, mutta tein varmasti jotain väärin. Signaali ei ollut kuin 10% luokkaa, vaikka siirtelin antennia ympäriinsä.

No, sitten laitoin sen laitteen turboantennin antennikaapelin jatkeeksi ja rupesin taas kokeilemaan, ja monien siirtojen ja *kelevaroitusten jälkeen sain A-C kanavaniput (E:kin joskus) näkymään samanaikaisesti. Nekin tulevat vielä kahdesta eri lähettimestä, taajuuksien perusteella. Signaali ei vieläkään ollut parhaimmillaan kuin 45%, ja C-nippu tulee juuri ja juuri n. 30%:lla näkyviin, mutta jotain edistystä kuitenkin.

Jos nyt jonkinlainen status quo löytyi, taidan jättää sen antennin väsäämisen tuonnemmaksi, varsinkin jos tuo dipoli ei ole lopulta paras vaihtoehto. Täällä jo kärsivällisesti auttaneille (erityisesti tomppeli ja nm) paljon kiitoksia, kuin myös niille Linux-ajurien tekijöille.

Itse katselusta vanhalla koneellani voi todeta, että muisti ei todellakaan ole kynnyskysymys. Kaffeine ja Me-tv (molemmat Hardyn varastoista) pyörivät ihan hyvin alle 140MB:n kokonaislastilla. Tosin oma Xubuntuni (jossa muutenkin on turhat palvelut karsittu) on kevyempi kuin perus-Gnome. Katselussa kuva välillä pätkii tai nykii, mutta tiedä sitten, onko se vain signaalin heikkoutta tai enemmänkin prosessorin ylikuormaa.

Periaatteessa tämä ketju on ratkaistu.

2
Kaipa tässä vielä ennen pyyhkeen kehäänheittoa pitää kokeilla jonkin antennin rakentamista, mutta kun on aivoton, herkkäkääminen, vaihtovirrallinen valopää, ei millään tajua kaikkea tai menee sekaisin eri ohjeiden ja käsitteiden kanssa. Suojautukaa siis tyhmien kysymysten sarjatulelta.

Jos siis pelkästä antennijohdosta tekee antennin, mikä se kuorittavan pätkän (onko se se piiska?) pituus tulee olla? 11 cm, vai tuon 300/taajuus tulos metreinä? Ja minkä taajuuden valitsen siihen, kun kunkin nipun perusteella pituudeksi tulisi 0,39 m (- 0,52 m) - 0,61 m? http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=51943 tähän laskutoimitukseen lisättiin vielä joku 0,95 lyhennyskerroin, jolla lopullinen mitta selviäisi. En myöskään käsitä niiden piiskojen asettamista, toisaalta molemmat vaakasuoraan (90 asteen kulmassa antenniin, kuin T-kirjainko?) mutta kuitenkin toinen maahan (?) ja toinen sisäjohtimeen. Tarvitsen aika lailla lisävalaistusta ja rautalangan vääntämistä.

En tiedä, kävisikö vastaanottoon sellainen cd-koteloon kiinnitetty kuorittu antennijohto, kuten http://www.kyrsa.com/diy/diy_digitv_antenni_v2.gif näyttää. Ainakin osaan hahmottaa sen paljon paremmin. Mietin kuitenkin, minkä pituinen antennilanka siihen pitäisi valita. On kuitenkin yli 20 cm eroa noilla ym. ääriarvoilla, ja jos valitsee jonkun keskiarvon, näkyykö sitten mitään hyvin? Toiseksi, miten se antennilangan pää sitten liitetään itse antennikaapeliin, vai olenko ymmärtänyt (tämänkin) väärin?

Tässä ajaudutaan nyt rajusti OT-kiertoradalle, mutta voihan tästä kadonneen signaalin metsästyksestä saada joku muukin teknologiaturistiluokan tumpeloista jotain irti.

3
Artec sinänsä on toimiva laite (tunnistuu ja ajuri latautuu), mutta kiinalaiseen leluantenniin menee aivan hermot. Johto on aivan onnettoman lyhyt (ja liian paksu) jotta saisin sen ulos, ja sisätiloissa se on täyttä pilipalitavaraa. Olen siirrellyt konettani sinne sun tänne epätoivoisissa yrityksissäni, ja koskaan se ei löydä kaikkia kanavanippuja samanaikaisesti. B (turhin itselleni) on yleensä ainoa, minkä se löytää, joskus A ja erittäin harvoin (aina eri paikassa kuin A) C. Signaali on parhaimmillaankin (Kaffeinessa) ollut n. 45%, ja yleensä se pyörii siellä 20-30%:ssa, joten ei paljon juhlita. Lisäksi jos saa A:n tai C:n näkymään, pitää suurin piirtein pitää antenni ilmassa jossain epämääräisessä paikassa, joten vaikka parituntinen pallopeli tai elokuva voi olla aikamoista tuskaa.

Omatoimisissa testeissäni kävin myös kokeilemassa laitetta ihan antenniverkon antennipistorasiaan, ja kyllähän ne kanavat siellä löytyivät, ja signaali huiteli yli 70%:ssa. Katselu onnistui aivan ok siellä. Tuo vaihtoehto ei vain onnistu normaalisti, joten se siitä.

Ei tällainen amatööri oikein tajua, miten signaali ei voi löytää joka nipusta perille, kun ne kuitenkin tulevat samasta mastosta (10-15 km:n päästä). Kanavanippujen parametrit ovat oikeat, kun ne kerran sain haettua kytkettyäni laitteen antennipistorasiaan (testasin sekä scan-komennolla että Kaffeinen haulla). Varmistin ne numerot myös digiboksin kautta.

Nyt kun kirosin tuon kiinalaisen muoviromun alimpaan helvettiin, joku tietysti voi ehdottaa paremman antennin hankkimista tai itse kyhäämistä. Mutta kun ei ole tykötarpeita eikä tajua koko touhusta, en tiedä, mitä tekisin. Onko sekään varmaa, että joku toinen sisäantenni vastaanottaisi signaalia yhtään paremmin? Romuja en halua haalia yhtään lisää. Loputon varustelukierre ei kiinnosta. Reikiäkään en voi ruveta porailemaan seiniin tai availemaan ikkunoita tai ovia, jotta saisin antennin pihalle. Parempi varmaan unohtaa koko juttu ja myöntää, ettei halvalla voi saada hyvää.

4
Taas tuuli kääntyy ja mieli muuttuu, kun lisätietoa leijuu sisälle. USB kelpaa jälleen tälle jahkailijalle.

Tuosta tomppelin suosittelemasta Artec T14 BR:stä vielä, että tuolla http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/DVB-T_USB_Devices kerrottiin näin:

Lainaus
Artec T14BR DVB-T     ✔ Yes, in kernel since 2.6.25.

En nyt viitsi vänkäämään ruveta, mutta jos tuo laite ei toimisikaan suoraan 2.6.24:ssä, saisin asennettua tarvittavat ajurit sen wikin ohjeen avulla. Jos Hardyn kerneliin tulee päivityksiä, pitääkö sen jälkeen siis lyödä samat asennuskomennot uudestaan?

Suurkiitos kaikista neuvoista tähänkin saakka. Täytyy lähiaikoina (vaikka jouluyönä :D) mennä katselemaan kauppoihin, josko tärppäisi. Onhan noita tikkuja tuolla käytettynäkin, mutta kun ei välttämättä tiedä niiden kunnosta eikä myyjän aivoituksista, niin parempi pelata varman päälle. Siat eivät kelpaa säkissä eikä säkin ulkopuolellakaan.

5
Ihan vinkkinä PCI-väylään saa myös niitä USB-kortteja, joilla saa niitä USB 2.0 -paikkoja (yleensä 4 paikkaa). Eli semmoistakin kannattaa harkita, koska se ei liene välttämättä kalliimpi vaihtoehto (ehkä 15€ + 30€ = 45€ eli aika edullinen PCI-korttiin verrattuna).

DVB-T-vastaanottoon USB-laitteet ovat tosiaan nykyisin halvempi vaihtoehto. DVB-C-puolella USB-laitteet ovat kuitenkin melko kalliita.


Eikö sekin voisi olla yksi vaihtoehto, että hommaisinkin tomppelin ehdottaman usb2.0-kortin sinne pci-paikkaan ja siihen liittäisin dvb-t -laitteen (usb), jonka antennin avulla (ilmeisesti ujuttamalla se ulkoilmaan) vastaanottaisin antenniverkon puolelta tavaraa? Suoraviivaista, mutta niin tehokasta ;)

Kuvanlaatu ei nyt ole ihan ensisijainen kriteeri, kun en tuosta turbomyllystäni ole tekemässä mitään tallennuskonetta. Pääasia, että kuva näkyy ilman turhia tökkimisiä.

Lainaus
Hardyn kanssa ongelmana on kuitenkin vanhahkot ohjelmistoversiot. Voit joutua kääntämään ohjelmia itse, jolloin on ehkä käytännössä helpompaa asentaa suoraan Ubuntu 9.10, johon saa uudemmat binääripaketit.

Tiedän tämän, mutta mieluummin asentelen tarvittavat ohjelmat itse (varsinkin jos ne vielä löytyy .deb:nä) kuin asennan kokonaan uuden järjestelmän. Tuo kone on kuitenkin päivittäisessä peruskäytössä, ja kun LTS-päivitykset pelaavat, voin käyttää konetta aivan normaalisti. Jos nyt jonkun toisen koneen hommaisin, siihen tietysti voisi asentaa uusimman version, mutta mieluiten kokeilen ensin nykyisen koneeni kanssa. 

6
Kiitos lisätiedoista. Kuva alkaa seljetä vähitellen, kun vaihtoehdotkin vähenevät. Hylkään siis suosiolla usb-viritelmät (vaikka jossain huutonetissä näkyikin joku laite, joka pitäisi olla myös usb 1.1-yhteensopiva) ja rupean haeskelemaan jotain noista sopivista pci-korteista. Helpointahan se olisikin selvitä yhdellä laiteostolla. Yksi kysymys vielä kuitenkin, kerneleihin liittyen. Hardyssahan on vasta 2.6.24, eikä se ilmeisesti muuksi muutu. Entä jos kortin ajurit eivät löydy tuosta versiosta? Haenko niitä sitten sieltä linuxtv.org:n sivuilta? Tuolla http://wiki.ubuntu-fi.org/digitv_info olevan ohjeen avulla se asennus sitten pitäisi onnistua, eikö?

Lopuksi vielä dvb-kortin ja ohjelmiston resurssivaatimuksista. Milläköhän muistimäärällä pärjää, ettei kone kuukahda rasituksessa? Koneessani (~1GHz prossu) on nyt vain 384MB muistia, ja emon max. on 512MB. Selviääkö tuolla määrällä, vai loppuuko puhti ylämäessä? Ei ole tarkoitus mitään ihmeitä tehdä, vain katsella ja tallentaakin, jos tarve vaatii. Jos noissa puitteissa ei onnistu, kaipa sitten pitää hakea jostain joku P4 tai vastaava.

7
Kiitos vinkeistä. Tutkailin jo noita mahdollisuuksia antamasi linkin takaa. Kaipa joku niistä osuu kohdalle. Itse kortin/tikun asennuksesta on vielä vähän epäselvää. Esim. Anysee E30C Plus -tikku (yksi mahdollisuus ja vielä saatavilla). Sen kohdalla wikissä lukee (vapaa käännös), että uusin versio (numero?) ei ole tuettu, mutta kolme edellistä ovat. Kun ei viitsisi sikaa säkissä raahata, onkohan kenelläkään tietoa noista toimivista tikun versioista ja miten selvitän sen versionumeron itse (paketista tai itse tikusta, esim. kaupassa). Löytääkö järjestelmä sen tikun ihan omatoimisesti ja onko ajurit asennettavissa ilman mieletöntä säätämistä? En nyt ihan kädetön päätteessä ole, mutta ei toisaalta hirveästi innosta tuntemattomien komentojen tykitys sudollakaan.

Kun nyt vielä jahkailen pci-kortin ja usb-tikun välillä, onkohan laitteiden luotettavuudessa, ts. signaalin vastaanotossa ja laadussa, huomattavaa eroa? Vielä usb:n kohdalla, vaatiiko tikku usb 2.0, kun oletetussa tv-koneessani on todennäköisimmin vielä 1.1? Mitä vaikutusta sillä on signaalin vastaanottoon ja katselukokemukseen? Onko parempi hylätä usb ja valita tuo pci-kortti?

Loppuun vielä tyhmät kysymykset -tiivistelmä. Yritin etsiskellä noita kuvankaappauskortteja (suomeksi), mutta ei oikein mitään tarttunut. Mitä eroa niillä on johonkin näyttikseen, jossa on joku noista videon vastaanottoon tarvittavista (komp./s-video/hdmi/dvi)? Omassa nvidian näyttiksessäni on dvi ja s-videokin. Joillain palstoilla noiden kaappauskorttien hinnaksi heiteltiin n. 20€. Onkohan noinkin edullisia kortteja todella saatavilla? Tuolla hintaluokalla ja jollain halvalla perusboksilla, jossa esim. s-video löytyisi, tuokin vaihtoehto voisi tulla kyseeseen.

8
Otsikonmukainen yhdistelmä (mahdollisesti tallennuskin) kiinnostaisi kaapelipuolella, mutta epävarmuus vaivaa vielä tässä alkutaipaleella. Olen lueskellut useita ketjuja täälläkin, mutta niin moni juttu meni (vielä) yli hilseen. Siksi kyselen katselukokemuksistanne sekä lisätietoja kytkennöistä ja asetusten säätämisestä ja kustannuksista. 1.) Mitkä kortit toimivat linuxissa ja mitkä ovat winlose-jätettä? Onko olemassa yhteensopivien/tuettujen korttien tietokantaa/sivustoa, josta voisi tarkistaa ennen hankkimista? 2.) Onko mythtv tässä tilanteessa se ohjelma, jonka kanssa toimia, vai saako kuvan näytölle myös muulla tavalla? Me-tv? Mitä muita vaihtoehtoja on tarjolla? 3.) Miten kytkennät onnistuvat, vai onko niissä mitään ihmeellistä? Itselläni on tähän varattuna dvi-liitäntäinen lcd-näyttö (jossa myös vga) ja nvidian näyttis, jossa on vga, dvi sekä s-video, jos olen oikein ymmärtänyt. Voi olla tyhmä kysymys, mutta koittakaa kestää.

Toisena vaihtoehtona, mikäli ylipäänsä mahdollista, olisi tavallisen tai HDMI-digiboksin kytkentä koneeseen/näyttöön. Onnistuuko tuo, ja millä kaapeli-/adapteriyhdistelmällä? Kaikki selkokielinen lisätieto on tervetullutta tässä hakuammunnassa. Xubuntu Hardy käytössä, ja mielelläni pysyn myös toimivassa LTS-versiossa.

Sivuja: [1]