Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Efraiminpoika - 05.02.26 - klo:08.20
-
Ehkä olen vanhetessani tullut entistäkin epäluuloisemmaksi?
Tämä linkki kertoo minusta hyvin mikä on tekoälyn, AI:n, synkempi puoli: https://dev.to/damogallagher/malicious-ai-extensions-are-stealing-code-from-15-million-developers-heres-what-you-need-to-know-174p (https://dev.to/damogallagher/malicious-ai-extensions-are-stealing-code-from-15-million-developers-heres-what-you-need-to-know-174p)
Kyseessä on siis parannettu versio Googlen, Metan (Facebook) ja Microsoftin "'kyttäyskapitalimista", Surveillance Capitalism. Siksi Kiina huolettaa Yhdysvaltoja ja siksi Euroopaassakin ja Suomessa pitäisi herätä todellisuuteen ja huolestua molemmista.
Tavalliset asiakkaat tuovat vain hiekkaa konttorin lattialle, on menneitten aikojen puhetta. Nyt viedään tuhkatkin pesästä.
Ikävä totuus ?
Tämä tuhkaimuri (AI) syö kyllä valtavasti sähköä, mutta kyllä se ainakin tähän saakka on kannattanut imuroijille tosi hyvin.
-
Tuhkaimuri versiolla 1 tulosta tekeneet uskovat versioon 2 (AI) niin paljon, että sijoittajiakin on vauhti alkanut pelottaa https://www.hs.fi/visio/art-2000011797097.html (https://www.hs.fi/visio/art-2000011797097.html)
Jos tuotot ei vastaakaan odotuksia saadaankin vain tuhkaa poltetuista rahoista
Samoin jos joku keksii ratkaisu, jossa ei tarvitaakaan tuhottomasti NVIDIA:n GPU:ita, muistia ja sähköä, jota niiden pitäisi käyttää vain kun tuulee https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011793474.html (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011793474.html). Itsenikin pitäisi kai lämmittää vain silloin kun tuulee ja sähkö on halpaa, eikä silloin kun on kylmä.
Samoin kaikkien pitäisi ymmärtää, että kaikkien tietojen siirto Kiinaan tai Yhdysvaltoihin on vain AI:n ja sitä edeltäneiden yksinkertaisempien tuhkaimureiden omainaisuus?
-
Cambridge Analytica -tapausta (https://en.wikipedia.org/wiki/Facebook%E2%80%93Cambridge_Analytica_data_scandal) on analysoitu paljon ja käytetty esimerkkinä siitä, miten poliitikot voivat ostaa some-dataa ja työkaluja sen datan hyödyntämiseen. Sen lisäksi, että palveluiden ostajia (https://influenceindustry.org/en/explorer/case-studies/cambridge-analytica/) on päästy tunnistamaan, on myöskin koottu yhteen sitä, miten Cambridge Analytica ja sen maksavat asiakkaat ovat onnistuneet kokeilemaan menetelmiä ensin maissa, joissa some-sääntely on heikkoa, ja sitten soveltamaan niitä Brexit-kampanjoinnissa ja USA:n vaaleissa.
Nobel-palkittu Filippiiniläinen toimittaja Maria Ressa on monessa yhteydessä tuonut esiin (https://www.rappler.com/technology/social-media/239972-cambridge-analytica-interview-christopher-wylie/) siitä, miten erityisesti Filippiinit on ollut Cambridge Analytican koekenttä. Facebook-datan ja vaalivaikuttamisen avulla Duterte onnistuttiin nostamaan valtaan ensin demokraattisissa vaaleissa, ja sitten pitämään vallassa diktaattorina. Kun se onnistui, samoja menetelmiä saatiin sitten myydyksi etenkin konservatiivipoliitikoille. Trump ei ollut ainoa asiakas USA:ssa.
Ei ole mitään syytä olettaa, että kaikki manipulointi loppui siihen paikkaan, kun Cambridge Analytica paljastettiin ja Facebook maksoi korvauksia käyttäjilleen. Tekoäly tekee tämän kaiken entistä vaarallisemmaksi.
-
Avain sana tässä on luottamus tai luotettavuus.
Tekoälyllä voi luoda ääntä ja kuvaa joka on täysin keinotekoista siis väärennös.
Avaa siis aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kaikenlaisille huijareille
Onko se itsessään suurin huijaus tähän mennessä
Richard Stallmanin mielesta kyseessä on vain puppugeneraattori, joka tuottaa sanoja, kohta 3: https://fossforce.com/2026/01/seven-years-after-stallman-is-still-stallman/ (https://fossforce.com/2026/01/seven-years-after-stallman-is-still-stallman/)
Lainaus: "I’ve come up with the term ‘pretend intelligence.’ We can call it PI. So, if the system can really understand statements in some domain, maybe it’s real artificial intelligence within that domain, but if it can’t, then it’s pretend intelligence.”
Koko 2 tuntia Stallmania, jos on aikaa ja kiinnostusta: https://www.youtube.com/watch?v=YDxPJs1EPS4 (https://www.youtube.com/watch?v=YDxPJs1EPS4)
Tässä päästään miksi GPL on merkittävä: lisää läpinäkyvyyttä, joka on oleellista toisen ketjun vaalikeskustelussakin
Yhdysvalloissa on kautta aikojen ollut "snake olil sellers", joiden toimeentulo perustuu huijaukseen.
Kukaan tai mikään ei ole 100%:n luotettava, mutta kun luotettavuus lähenee 0:aa on kyseessä varmasti huijari tai "hyväuskoinen idiootti", joka levittää puuta heinää
Onko AI kuten Titan-sukellusvene, jolla sukellettiin uppoamattomalle Titanicille. Liian hyvää ollakseen totta.
-
90-luvulla kehiteltiin tuotteita, joiden nimeen pantiin etuliitteeksi "äly". Silloin todettiin, että tekoälyn tarkoitus on saada järjestelmän suunnittelijat näyttämään älykkäiltä. Nykyinen "tekoäly" mahdollistaa sen, että tehdään ihan muuta kuin miltä päälle päin näyttää; koodin imurointi on siitä helppo esimerkki. Kyse ei ole enää siitä, mikä vaikuttaa äklykkäältä, vaan siitä, mikä on hallittua ja mikä hallitsematonta. Ja kuka hallitsee ja miksi.
Amerikkalaiset teeskentelivät haluavansa kieltää TikTokin siksi, että he näkivät TikTok-algoritmin arvon manipuloinitvälineenä ja halusivat sen omaan käyttöönsä. Sehän on kehitetty ihan toisenlaisen sääntelyn oloissa, ja osoittautunut hyvin tehokkaaksi.
-
Ylen artikkeli Tekoäly tunnistaa ihmiset yhä yllättävämmillä tavoilla (https://yle.fi/a/74-20208098) on taas esimerkki datan imuroinnista. Tosin tässä kerrotaan sellaisesta datasta, jota täytyy kerätä pitkän ajan kuluessa per käyttäjä, joten luulisi että tällaista tarkkailtavien tunnistusta käytetään vain kohdennetusti. Mutta eihän se asiaa mitenkään mukavammaksi tee.
-
Mitä curl:n ylläpitäjä, ruotsalainen, Daniel Stenberg https://en.wikipedia.org/wiki/Daniel_Stenberg (https://en.wikipedia.org/wiki/Daniel_Stenberg) kertoi AI:n vaikutuksista (varoitus esitys kestää 50min.) Fosdem 26:ssa https://fosdem.org/2026/schedule/event/B7YKQ7-oss-in-spite-of-ai/ (https://fosdem.org/2026/schedule/event/B7YKQ7-oss-in-spite-of-ai/)
curl:ia käytetään arvolta 10 miljardissa laitteessa: 47 automerkkiä (ei siis mallia) käyttäää sitä, Googlea ja muita unohtamatta....
-
Koko 2 tuntia Stallmania, jos on aikaa ja kiinnostusta: https://www.youtube.com/watch?v=YDxPJs1EPS4 (https://www.youtube.com/watch?v=YDxPJs1EPS4)
Henk.kohtaisesti en aio antaa tuolle saastalle sekuntiakaan katseluaikaa. Canceloitu ja ihan syystä. Phtyi.
-
Koko 2 tuntia Stallmania, jos on aikaa ja kiinnostusta: https://www.youtube.com/watch?v=YDxPJs1EPS4 (https://www.youtube.com/watch?v=YDxPJs1EPS4)
Henk.kohtaisesti en aio antaa tuolle saastalle sekuntiakaan katseluaikaa. Canceloitu ja ihan syystä. Phtyi.
Ihan ymmärrettävää ja aika samaa mieltä. En jaksanut yli 5 minuuttia itsekään ;), mutta kun tuli viitattua johonkin Stallman sanomiseen siinä, toisen käden tietona...
Tässä nyt ihan python koodina (243 riviä) mikä on totuus tekoälyn (AI) takana: https://www.towardsdeeplearning.com/andrej-karpathy-just-built-an-entire-gpt-in-243-lines-of-python-7d66cfdfa301 (https://www.towardsdeeplearning.com/andrej-karpathy-just-built-an-entire-gpt-in-243-lines-of-python-7d66cfdfa301)
Jos et ole Mediumin tilaaja klikkaa jutussa olevaa linkkiä niin näet koko jutun
MicroGPT GitHUbissa: https://gist.github.com/karpathy/8627fe009c40f57531cb18360106ce95 (https://gist.github.com/karpathy/8627fe009c40f57531cb18360106ce95)
Jutussa väännetään rautalangasta, mistä AI:ssa on kysymys, ainakin ChatGPT:ssä. Kyseessä siis microGPT tai leikkiGPT, niin kuin Tesla ja leikiauto.
Tälläinen on oma intuitio asiasta ollut jo tähänkin asti. Vain koodia, kuten ennenkin, uusia algoritmejä, mutta nyt se onkin AI:ta, tekoaälyä, eikä ohjelma tai äppi...
Neyraaliverkoija tuli opiskeltua jo viime vuosituhannella Oulun Yliopistosssa, kun kuuluivat opetusohjelmaan. Tuntuivat ihan huuaalta sillon, nyt ei enää täysin, kun ovatkin vain algoritmeja, kuten kaikki muutkin vähemmän hypetetyt algoritmitkin.
-
Neyraaliverkoija tuli opiskeltua jo viime vuosituhannella Oulun Yliopistosssa, kun kuuluivat opetusohjelmaan. Tuntuivat ihan huuaalta sillon, nyt ei enää täysin, kun ovatkin vain algoritmeja, kuten kaikki muutkin vähemmän hypetetyt algoritmitkin.
Lisää viime vuosituhannen muisteluja:
Kaivoin todistuksen, siis paperidokumentin, jossa luki:
... Syventävät opinnot:
.... Sumeat järjestelmät ja neurotietokoneet, 3 opintoviikkoa arvosana: tyydyttävä
Mitä tällä on tekemistä tekoälyn (AI) kanssa?
Neurotietokoneet olivat tulevisuuden koneita, joten neuroverkkoja simuloitiin matriiseilla Excel-taulukoissa, 1990-luvun PC:eillä, joissa ei ollut GPT grafikkaprosessoreita
Mallit jota sai kohtuulisessa ajassa viikoissa, parissa ajettua olivat "aika yksinkertaisia", mutta neuroverkkoja kuitenkin niin kuin nykyinen AI.
2026 näitä samoja ja ehkä asteen monimutkaisempia malleja simuloidaan nopeammilla useita GPT:tä sisältävälillä koneilla "aika paljon" nopeammin
Ovatko nämä GPT:t neurotietoneita vai nopeampia simulaattoreita en osaa sanoa ja väliäkö sillä enää eläkeläisäijälle on?
.
-
Ehkä pitäisi suhtautua siihen kuin lahjaan:
https://www.politico.com/gallery/2026/02/20/the-nations-cartoonists-on-the-week-in-politics-00790190?slide=15 (https://www.politico.com/gallery/2026/02/20/the-nations-cartoonists-on-the-week-in-politics-00790190?slide=15)
-
Uskoisin, että "tekoälyn" parhaillaan tulee olemaan todella mullistava ja mahdollistamaan esim. lähes virheettömät käännökset reaaliajassa erilaisista syötteistä esim. videot, äänet yms. ja toinen oikeasti hyvä sovellus on nämä esim. taulukkolaskentaohjelmien avut kun haluaa jonkinlaisen muotoilun tai vaikka ihan vain kysyä, että miten sen keskiarvon sai soluista esille.
Eli ts. tällaiset käyttäjän sovelluskohtaiset avustajat. Siinä sitä metsään mennään kun annetaan tekoälylle liikaa ja liian avoimet kädet, eli toisin sanottuna käyttjä on niin pirun laiska, että yrittää tekoälyn saada tekeen kaikki hänen puolestaan. Tämä jälkimmäinen on varmasti myös se mikä kuormittaa ympäristöä ihan liikaa. On tai tuskin enää edes on, oliko Järviradiolla vai missä pirussa se oli se tekoälybottien keskusteluohjelma, niin eihän sitä oikeasti kuunnellut pirukaan yli 5min :D
-
Uskoisin, että "tekoälyn" parhaillaan tulee olemaan todella mullistava ja mahdollistamaan esim. lähes virheettömät käännökset reaaliajassa erilaisista syötteistä esim. videot, äänet yms.
(korostus lisätty)
On se ihmeellistä tämä ikuinen optimismi.
Löysin kauan sitten kirjahyllystä manuaalin isän opiskeluajoilta (60-luvulta). Jos oikein muistan, kaapelitehdas oli lahjoittanut ensimmäisen tietokoneensa polille kun hankkivat uuden koneen, ja manuaali tuli sen mukana. Ohjelmat kirjoitettiin reikänauhoille, ja ohjelmointikieli oli paljaan konekielen ja hieman modernimman assemblyn välimuoto. Silti manuaali kehui että uudella (en muista minkä nimisellä) "ohjelmointijärjestelmällä" voi verrattain kokematonkin ohjelmoija oppia kirjoittamaan virheettömiä ohjelmia. Ihan kuin se ohjelmoitikielestä olisi kiinni.
Saat vielä nähdä, että ihmiskielten kääntäminen on paljon vaikeampaa kuin uskot.
Tekoäly käsitteenä perustuu siihen ajatukseen, että ajattelu on mekaanista. Mutta ihmisen aivot eivät erota toisistaan tietoa ja sen käsittelyä, vaan kaikki elämykset koko ajan fyysisesti muokkaavat neuroneita ja niiden yhteyksiä, sekä aivoissa että muualla kehossa. Ihmiset voivat tietokoneilla tehdä asioita, joilla jäljitellään ihmisen ajattelua, mutta ihmiskielten ymmärrykseen se ei riitä.
-
On se ihmeellistä tämä ikuinen optimismi.
Saat vielä nähdä, että ihmiskielten kääntäminen on paljon vaikeampaa kuin uskot.
Täysin erimieltä kyllä. Minä kyllä oikeasti uskon, että käännöksistä tulee käytännössä reaaliaikaisia ja lähes virheettömiä. Tuo korostus nyt on sinänsä minustta täysin turha, koska materiaaleissa on kyllä ihmisten tekemänäkin aivan uskomattomia virheitä, vielä ihan mukamas ammattilaistasolla.
Miksi uskon noin? Koska nopeat konekäännökset on jo nyt varsin luettavia, riippuen mikä konteksti on. Joku esim. Google kääntäjä on jo nyt yllättävän hyvä kääntään reaaliajassa monenlaisia tekstejä, ottaen huomioon todella rajallisen prosessoritehon mitä puhelimissa on ja kehitys on vähintään eksponentiaalista ollut kun katsotaan vain vuosikymmen taaksepäin. Mutta tosiaan miksi konekäännökset on välillä tosi outoja, niin siihen on minusta ihan täysin selkeä syy ja se on tuo konsteksti. Konekäännöllä ei minkäänlaista tietoa mikä käännöksen asiayhteys on, mutta tekoälyn alulla voidaan kartalla olla ihan kokoajan, vaikka se muuttuisi juonen mukaan.
Eli ihmeellistä optimismi? Minä sanon, että ihmeellistä tuo pessimismi.
Kyllä se on niin, että muutaman vuosikymmenen päästä joku katsoo tätä ketjua jollain wayback machinellä ja nauraa, että kuinka alkeelliset spekulaatiot meillä oli. Aika vain painaa meneen ja me jäädään jalkoihin :)
Jos ajatellaan, että jo nyt voidaan tehdä tällaisia satiireja kuolleilla hahmoilla, niin sehän on jo selvä indikaattori, että kaikki on vain prosessointitehosta kiinni ja sen kehittyminen vain jatkuu ja ihan takuulla ne käännökset saadaan jäljittelemään alkuperäistä fonttia yms. Onhan tietotekniikassa framegen ollut juttu jo varmaan vuosikymmenen. Siinäkin kehitetään tyhjästä uusia väliruutuja ja vieläpä mediaan, jonka sisältö on dynaaminen, eikä mikään ennalta arvattava video.
https://www.youtube.com/watch?v=aEd9OrNify8&t=2s
Mutta saa tietysti olla erimieltä. Mutta kuten meinaat tuossa, että ihmiskielen ymmärrykseen tekoäly ei riitä, niin ei muuten riitä sinullekaan, eikä parhaille kääntäjille tietyt aiheet jos annetaan, vaikkapa pelkästään yksi pitkä lause. Kyllä se vaatii sinultakin hetken ymmärtää, että mistäs nyt puhutaan kun alat tekemään käännöksiä mielessäsi.
Lisäksi on huomioitavaa muistaa, että tyhjästä luominen on ihan eri asia kuin käyttää jotain pohjana, vaikkapa käännökseen.
-
Kielimallit käsittelevät tekstiä, musiikkimallit musiikkia, jne. Ihminen käsittelee aistimuksia ja niiden aiheuttamia elämyksiä -- joista suurin osa ei edes nouse tietoisuuteen. Kun AI-robotti lukee tätä keskustelua, se lukee tekstiä. Kun ihminen lukee postauksia ja vastaa niihin, hän kokee elämyksiä, jotka täydentävät ja muokkaavat aiempia elämyksiä ja kokemuksia. Tietokoneilla ei ole elämyskokemuksia tai ylipäätään kokemuksia.
-
Neurotietokoneet olivat tulevisuuden koneita, joten neuroverkkoja simuloitiin matriiseilla Excel-taulukoissa, 1990-luvun PC:eillä, joissa ei ollut GPT grafikkaprosessoreita
Mallit jota sai kohtuulisessa ajassa viikoissa, parissa ajettua olivat "aika yksinkertaisia", mutta neuroverkkoja kuitenkin niin kuin nykyinen AI.
2026 näitä samoja ja ehkä asteen monimutkaisempia malleja simuloidaan nopeammilla useita GPT:tä sisältävälillä koneilla "aika paljon" nopeammin
Ovatko nämä GPT:t neurotietoneita vai nopeampia simulaattoreita en osaa sanoa ja väliäkö sillä enää eläkeläisäijälle on?
Tarkoitat GPT:llä todennäköisesti GPU:ta (Graphics Processing Unit), joka on alun perin näytönohjaimiin kehitetty mikroprosessorityyppi. GPT (Generative Pre-trained Transformer) on OpenAI:n kehittämä LLM-tyyppinen kielimalli, joka perustuu transformer-arkkitehtuuriin. GPT-mallit, samoin kuin muut LLM:t on opetettu ja niitä ajetaan suurissa datakeskuksissa GPU-suorittimilla.
Tässä hieman juttua menneiden vuosikymmenien "neurotietokoneista": https://www.sigarch.org/neurochips-from-the-90s/
Nettihaun perusteella myös japanilaiset tutkijat ja teknologiafirmat ovat olleet kiinnostuneita aihepiirista 90-luvulla. Näitä voisi pitää hitaina ja pieninä, rajatun sovelluskohteen versioina GPU-suorittimista.
Nykyisin neuroverkkoja opetetaan lähes yksinomaan näytönohjainten arkkitehtuuriin perustuvilla piireillä (GPU = Graphics Processing Unit). Ne ovat helposti ohjelmoitavissa erilaisiin tehtäviin ja tarjoavat leveän muistiväylän, joka mahdollistaa massiivisen rinnakkaislaskennan suurilla datamäärillä. Äärimmilleen viety esimerkki tällaisesta piiristä on Cerebrasin piikiekon kokoinen siru (https://www.cerebras.ai/chip). Nvidia on kuitenkin toistaiseksi säilyttänyt johtavan asemansa, eikä vakavasti otettavia haastajia oikein ole näköpiirissä ehkä AMD:tä lukuun ottamatta. Nvidian markkinaosuus datakeskusten laskentapiireistä lienee 90 %:n luokkaa ja AMD:n osuus jää alle 10 %:n.
Viimeisimpänä kehitysaskeleena Nvidian laskentapiireissä on säädetty lähinnä sitä, kuinka iso osa piiristä erikoistuu pienen tarkkuuden liukulukujen FP8 ja FP4 laskentaan. Perinteisesti suurin osa piirin laskentayksiköistä on erikoistunut korkeamman tarkkuuden 32- tai 64-bittisiin liukulukuihin, joita on tarvittu grafiikassa, mallinnuksessa ja simulaatioissa. Neuroverkkolaskennassa ja muissa koneoppimistehtävissä riittää usein 8-bittiset tai jopa 4-bittiset liukuluvut (https://en.wikipedia.org/wiki/Minifloat#Machine_learning), jolloin laskentayksiköiden lukumäärää voidaan kasvattaa huomattavasti.
Kyselyjen tai tehtävien suorittaminen aiemmin opetetulla mallilla (ns. päättely, englanniksi inference) onnistuu joissain tapauksissa kohtuullisen nopeasti myös perinteisillä prosessoreilla (CPU), joskin silloinkin hyödynnetään yleensä SIMD-tyyppistä rinnakkaislaskentaa ja useita ytimiä. Päättelyyn on kehitetty myös erikoissiruja, kuten Googlen TPU, prosessoreihin integroidut NPU:t tai viimeisimpänä pari päivää sitten julkaistu Taalas (https://taalas.com/the-path-to-ubiquitous-ai/), jossa opetettu malli itsessään rakennetaan fyysisesti sirulle. Tällainen arkkitehtuuri mahdollistaa erittäin tehokkaan suorituksen ja minimaalisen viiveen, mutta sirua ei voi uudelleenohjelmoida, eikä mallia voi päivittää
Mullistavia kehitysharppauksia ei ehkä ole odotettavissa laitteistopuolella ainakaan lähivuosina. Mallien kykyjen kasvu on sen sijaan ollut huimaa etenkin viimeisten 5-10 vuoden aikana, eikä kehitys ole mielestäni vielä hidastunut, vaikka resursseista alkaa olla pulaa. Vielä 5 vuotta sitten olisin kuvitellut tekoälyn nykyisen tason Star Trek -scifiksi, huomattavasti kaukaisempaan tulevaisuuteen.
-
Mullistavia kehitysharppauksia ei ehkä ole odotettavissa laitteistopuolella ainakaan lähivuosina. Mallien kykyjen kasvu on sen sijaan ollut huimaa etenkin viimeisten 5-10 vuoden aikana, eikä kehitys ole mielestäni vielä hidastunut, vaikka resursseista alkaa olla pulaa. Vielä 5 vuotta sitten olisin kuvitellut tekoälyn nykyisen tason Star Trek -scifiksi, huomattavasti kaukaisempaan tulevaisuuteen.
Trumpin hallinnossa varmistellaan takapakkia ihan urakalla. Ilmastokatastrofi asettaa kasvulle tiukat rajat -- tai maailmansota jo sitä ennen.
-
Tietokoneilla ei ole elämyskokemuksia tai ylipäätään kokemuksia.
Mutta aika ironisesti tämä pätee myös ihmisiin. Valtaosalla meistä, ei ole suoraa kokemusta jostain aiheesta X, vaan mielipiteemme se perustuu henkilön ABC kokemuksiin ja kertomuksiin. Lisäksi jos ajatellaan vaikkapa tuota ylläolevaa Kekkos/Irwin parodiaa, niin aika hyvin siellä on intonaatio ja sävy puheessa jo nyt. En minä ainakaan saisi imitoitua kumpaakaan oikein hyvin. Sitten jos ajatellaan kääntäjiä vaikkapa ihan yleisesti, niin kuinka moni heistä on erikoistunut vaikkapa lääketieteeseen, japanilaiseen mytologiaan, tietotekniikkaan, psykologiaan jne. kun tietokoneella voi olla teratavuja jo paikallisesti vertailumateriaalina. Toisin sanottuna, miksi tekoäly ei osaisi tehdä jopa parempia ja soveltuvampia käännöksiä lähes reaaliajassa?
Vielä tärkeämpää on minusta huomioida esim. tuossa linkkaamassani parodiassa, että se on.....Suomeksi! Tuskin kehtaat väittää, että puheesta ei saa mitään selvää? Mille sitä on naureskeltu vuosikymmeniä? Oliko niin, että käytännössä kukaan ei voi noin vain alkaa lausuun suomea tuosta noin vain ja selkeästi?
Minua alkaa ainakin oikeasti hiukan jo huolestuttamaan näiden taso. Vielä kun mennään takaisin tuonne lähdemateriaaleihin ja persoonallisuuteen yms. niin tälläkin hetkellä ihan takuuvarmasti jokin malli louhii läpi jonkinlaista vuodettua materiaalia tyyliin Vastaamo, mistä valtaosa meistä ei moraalisien syiden takia ole edes kiinnostunut etsimään. Eli miksi tekoälystä ei voisi tulla pelottavan vakuuttavaa ja tietoisempaa mitä oikeastaan kukaan meistä on?
Oliko Cameron ysärillä reilusti aikaansa edellä? Boston Dynamicsin Atlaksiin kun saadaan upotettua tekoälyohjaus ja vielä vähän lisää tarkkuutta, niin tuleeko ihmiskunnan tuho? Jenkithän jo puhuu, että pitää saada kunnolliset tekoälyt taistelukenttien ohjaukseen laskemaan potentiaalisia kohteita ja tekemään maksimaalista strategista tuhoa. No onneksi ihminen on sen verran pirullinen olento, että todennäköisyys on vielä aika pieni :D
Trumpin hallinnossa varmistellaan takapakkia ihan urakalla. Ilmastokatastrofi asettaa kasvulle tiukat rajat -- tai maailmansota jo sitä ennen.
Sielläkin, mutta se on tuo itänaapuri paljon tehokkaampi vielä näissä asioissa.
-
Kielimallit käsittelevät tekstiä, musiikkimallit musiikkia, jne. Ihminen käsittelee aistimuksia ja niiden aiheuttamia elämyksiä -- joista suurin osa ei edes nouse tietoisuuteen. Kun AI-robotti lukee tätä keskustelua, se lukee tekstiä. Kun ihminen lukee postauksia ja vastaa niihin, hän kokee elämyksiä, jotka täydentävät ja muokkaavat aiempia elämyksiä ja kokemuksia. Tietokoneilla ei ole elämyskokemuksia tai ylipäätään kokemuksia.
Vielä lisätäkseni tähän, niin katsoppas ihan mielenkiinnosta tämä video. Biisin tekijä on sitä mieltä, että tekoälyn versio onkin parempi mitä hänen. Tuli yllätetyksi, koska ajatteli tehdä videon siitä huono tekoäly vielä on.
https://www.youtube.com/watch?v=ZxYAtL0D50A
Lisäksi Spotify on jo pari vuotta sitten kertonut, että Ai on jo ongelma, kun rahan ahneet tunkee Ai kamaa streamauspalveluun.
https://newsroom.spotify.com/2025-09-25/spotify-strengthens-ai-protections/
Tämä on oikeastaan aika mielenkiintoinen ongelma, koska missä vaiheessa päätös keinotekoisesta musiikista tehdään? Lukuisat nykyartistit vetää studiossa AutoTunella lauluäänen, joka poikkeaa oikeasta merkittävästi. Mutta onko tekoälyllä kirjoittamalla tehty lyriikka sitten sen kummempaa? Oikeastaan aika mielenkiintoisia moraalisia ongelmia.
-
Onhan tietotekniikassa framegen ollut juttu jo varmaan vuosikymmenen. Siinäkin kehitetään tyhjästä uusia väliruutuja ja vieläpä mediaan, jonka sisältö on dynaaminen, eikä mikään ennalta arvattava video.
https://www.youtube.com/watch?v=aEd9OrNify8&t=2s
Pitäisi tietää millaisilla prompteilla tuo on tehty, eli kuinka paljon kässäri on prompteista peräisin.
Tulee mieleen Speden sketsi, joka ei voisi toimia koneälyversiona. Spede kutsui vieraaksi M.A. Nummisen, jutteli muodon vuoksi hetken, ja ehdotti duettoa. Numminen soitti kitaraa ja kumpikin lauloi, M.A. vingahtelevalla tyylillään ja Spede normaalisti. Kesken laulun he vaihtoivat tyyliä keskenään niin sujuvasti, että monelta se vaihto varmaan jäi huomaamatta. Minua Spede harvemmin viihdytti, mutta tästä tempusta Spede saa aplodit minultakin.
-
Vielä lisätäkseni tähän, niin katsoppas ihan mielenkiinnosta tämä video. Biisin tekijä on sitä mieltä, että tekoälyn versio onkin parempi mitä hänen. Tuli yllätetyksi, koska ajatteli tehdä videon siitä huono tekoäly vielä on.
https://www.youtube.com/watch?v=ZxYAtL0D50A
Edellisessä videossa koko idea oli tekstissä ja sen ääniasussa. Sitä ei jaksanut katsoa, sitä piti kuunnella. Musavideo jatkaa samaa rataa, vaikka esiintyjä onkin elävä. Tekstiä ja ääntä on helpompi käsitellä mekaanisesti kuin kuvaa.
Kuuloaistimukset käsitellään liskoaivoissa, mutta näköaistimukset muokkaavat aivoja niin paljon, että vain pikkuvauva voi oppia näkemään. Kun ihminen sokeutuu myöhemmässä elämässä ja elää täysin sokeana useamman vuoden, mikään leikkaus tms. ei voi enää palauttaa näkökykyä vaikka silmät olisivat terveet. Aivot näkevät vain valoa ja varjoa, mutta eivät pysty tunnistamaan muuta. Sokeiden vuosien aikana aivojen näköalueet muokkautuvat uuteen käyttöön, eikä niitä enää voi muokata näköaistin käyttöön. Vain vastasyntyneen vauvan aivot kykenevät siihen.
[[Neurologi Oliver Sacks kertoi eräässä kirjassaan juuri tästä. Eräs mies oli sokeutunut ja tottunut siihen jo. Sitten auttamishaluiset sukulaiset järjestivät hänet leikkaukseen jossa silmät korjattiin, mutta miehen aivot eivät kyenneet käsittelemään sitä mitä silmät kertoivat. Ennen leikkausta hän koki itsensä terveeksi, leikkauksen jälkeen hän oli yhtäkkiä vammainen. Se oli valtava romahdus itsetunnossa.]]
-
Edellisessä videossa koko idea oli tekstissä ja sen ääniasussa. Sitä ei jaksanut katsoa, sitä piti kuunnella. Musavideo jatkaa samaa rataa, vaikka esiintyjä onkin elävä. Tekstiä ja ääntä on helpompi käsitellä mekaanisesti kuin kuvaa.
En sanoisi ihan noinkaan. Jos ajatellaan sitä reaaliaikaista kääntämistä, niin kuvan puolesta referenssi on näkyvissä kokoajan ja aiemmin mainittu "framegen" tyyppinen tekniikka pystyisi jo hyvin generoimaan tekstin tilalle hyvin lähelle oikeat pikselit, onhan mm. esim. kanavalogojen sumentaminen ollut juttu vuosikymmeniä kotitietokoneilla ja sehän on oikeastaan pelkää interpolointia ja silti tulos yllättävän hyvä.
Kaikki tekniikka on jo käytännössä olemassa, kyse on vain prosessointitehosta. Netti suorastaan tulvii monenlaista demoa. Väitän edelleen, että kaukana ei olla siitä, että tämä on mahdollista reaaliajassa ja niin, että prosessointi ei isommin häiritse käyttäjää.
Tässä vaiheessa aloin mielenkiinnosta selaileen aiheesta ja mielenkiinnosta kysyin Geminiltä teoriasta ja sieltä tulikin hyvin odotetun tyyppinen vastaus, että kaikki tekniikat on tosiaan olemassa ja erityisesti OCR ja kontekstin ymmärtävät kielimallit on jo olemassa ja niihin perustuvia kääntäjiä on jo nyt olemassa ja linkkasi RSTGameTranslation projektin
https://thanhkeke97.github.io/RSTGameTranslation/
joka oikeasti näyttää toimivan aika kivasti ainakin heidän YT demossa.
https://www.youtube.com/watch?v=PFrWheMeT5k
Lisäksi ilmeisesti Googlen Veo ja Sora osaa jo kuvasta hahmottaa esim. 3D objektit, eli sekin osalta tuo taustan "ennakointi" on jo täysin mahdollista esim. peleissä. Vain "in-painting" vaatii suorituskykyä niin paljon, että esim. peleissä se ei vielä ole mahdollinen. Vaan tätä en tiennyt, että videon osalta tuo on jo mahdollista, no ei ehkä enää voi sanoa kuluttajaraudalla, mutta silti. Aika mielenkiintoinen projekti, jossa videota muokataan rajusti reaaliajassa uusimmilla Nvidian korteilla :o
https://www.youtube.com/watch?v=RaNay3x0Fmk
Pyysin arvioimaan, että minkälaista rautaa voisi vaatia videon OCR, käännös ja kohtuullinen in-painting laatu ja arvioi, että RTX 4090 voisi selvitä noin 720p videosta noin 30fps, eli sehän olisi jo ihan ok minusta.
Lisäksi tekoäly pääsi yllättämään kyselyissäni ja huomautti, että tämä varmaankin tulee olemaan tulevaisuutta ja että se ei ole välttämättä kaukana, koska tulossa on paljon NPU tekniikkaa toimiin taustalla ja mm. nvidia ilmeisesti tekee juuri projekteja liittyen tähän "in-painting" tekniikkaan ja huomautti, että tämä voisi olla mielenkiintoinen tekniikka soveltaa kääntää esim. Kanji merkit pystysuunnasta länsimaiseksi reaaliajassa. Pakko myöntää, että tuo tuli täysin puskista ja olisi aika villi jos/kun siinä onnistutaan.
Lisäksi aika realistisesti huomautti, että NPU voisi tulevaisuudessa prosessoida kuvaa tämän tyyppisessä käytössä ja etsiä mm. tekstiä näytöltä, että prosessointitehoa säästyisi mahdollisimman paljon, eikä koko kuva-alaa siis tarvisi prosessoida jatkuvasti, vaan ohjata se vaikka näytönohjaimelle vain jos tekstiä löytyy. CPU voisi periaatteessa ajaa vaikka llmama tai mistral kielimallia, että käännöksen konteksti pysyy järkevänä, juuri kuten oli puhetta aiemmin ja GPU sitten tosiaan hoitaa tuon "in-painting" ja häivyttää alkuperäiset tekstit ja piirtää uuden käännöksen päälle.
Sitten tekoäly vielä antoi kyllä oikein hyvän pointin, että esim. pelien osalta tämä reaaliaikakäännös olisi ihan triviaali jos Ai pääsisi suoraan pelimoottorin muistiin ja/tai DirectX/Vulkan kutsuihin, niin in-paintingiä ei tarvisi tehdä lainkaan ja suorituskyky riittäisi helposti käännöksiin ja kuvanlaatu olisi täysin virheetön, jos teksti siis otetaan pelissä aina omaksi tasoksi, eikä ole kirjoitettu vaikkapa pelimaailman objekteihin, kuten aika monesti on. Ei varmaan olisi lainkaan huono ajatus tehdä jonkinlaista omaa standardia nykyään tätä varten. Eipä ole moinen käynyt mielessä.
Se vain jyrää toi tekniikka niin vauhdilla eteenpäin, että perässä on vaikea pysyä. Varsinkin jos tuo nvidian demo on oikeasti reaaliajassa mahdollinen juttu jo nyt, niin ehkä "universaali käännin" ei olekaan kohta enää niin scifiä.
Kaikkea sitä. Toi OmnimatteZero 🤯
-
Kaikki tekniikka on jo käytännössä olemassa, kyse on vain prosessointitehosta.
Prosessoreita voi käyttää vain mekaaniseen päättelyyn. Tekstiä koneella voi käsitellä koska tekstiä ei tarvitse kaivaa esiin ihmisen aivoista. Me olemme kirjoittaneet paljon tekstiä. Me olemmme tuottaneet paljon ääntä analysoitavaksi. Mutta aivoissamme meillä jokaisella kokemusmaailma, jota ei voi syöttää tekoälylle oppimateriaaliksi tai syötteeksi.
-
Haluatko tekoälymalliesi ja tekoälysi opettamiseen käytettävän materiaalin olevan kaikille avointa, siis myös Googlelle, Microsftille ja kaikille kiinalaisille toimijoille?
https://netbird.io/use-cases/securely-connect-ai-workloads (https://netbird.io/use-cases/securely-connect-ai-workloads)
Netbirdistä tulee GitHubissa uusia versioita aika tiheään, mitenköhän se onnistuu ...
-
Mutta aivoissamme meillä jokaisella kokemusmaailma, jota ei voi syöttää tekoälylle oppimateriaaliksi tai syötteeksi.
Jaa, niin, no. Tavallaan esim. BD:n Atlas tekee tuota kokoajan liikkuessaan, se oppii kun jalat luiskahtelee ja tasapaino muuttuu ja se saa tietoa samaan aikaan optiikalta, kiihtyvyysantureilta, virrankulutuksesta, liikenopeuksista jne. ja jalostaa toimintaansa kokoajan paremmaksi ja jouheammaksi. Ei ihminenkään ole seppä syntyessään.
Jos vielä ollaan tuossa Boston Dynamicsin Atlaksessa. Kävelevä robotti, joka on oppinut tasapainon. Sen on luonut ihminen, joka osaa kävellä ja omaa tasapainon. Eli toisinsanottuna ihminen on nimenomaan siirtänyt kokemusmaailmansa robotille välillisesti mm. painovoiman ja muiden fysikaalisten ilmiöiden kautta, oppimateriaaliksi, että se osaa jäljitellä meitä, eikö totta?
Sitten vaikka heidän Spot
https://bostondynamics.com/products/spot/
Robotti jonka tehtävänä on kulkea ympäri laitosta ja esim. lukea mittalaitteita ja kirjata ne. Toisin sanottuna sitä, mitä monet ihmiset tekee päivittäin. Eikö tässäkin voida sanoa, että ihminen siirtää kokemusmaailmansa, eli rutiinin robottiin? Antaa vaikkapa lisäohjeen, että jos reittejä on useampia, niin kulje väljempää, että muiden on helpompi kulkea.
Aika suhteellinen käsite se on tuokin.
-
Kaikki tekniikka on jo käytännössä olemassa, kyse on vain prosessointitehosta.
Prosessoreita voi käyttää vain mekaaniseen päättelyyn. Tekstiä koneella voi käsitellä koska tekstiä ei tarvitse kaivaa esiin ihmisen aivoista. Me olemme kirjoittaneet paljon tekstiä. Me olemmme tuottaneet paljon ääntä analysoitavaksi. Mutta aivoissamme meillä jokaisella kokemusmaailma, jota ei voi syöttää tekoälylle oppimateriaaliksi tai syötteeksi.
Vielä. Katsotaan mitä ajan kanssa käy. Koska se aivojenkin tieto on tasan tarkkaan jollain tavalla luettavissa. (Pakko olla eivät ne muuten toimisi)
-
Tietokoneilla ei ole nälkä eikä jano eikä vessahätä, eikä niitä paneta.
Aivoihin kertyvä elämysmaailma koostuu sekä sisäisistä että ulkoisista elämyksistä, eikä kaikki ohjaus tapahdu hermoratojen välityksellä. Sisäelimet (ja suolistobakteerit) viestivät tuottamalla hormoneita. Hermostossa on yhtäältä reseptoreja, jotka tunnistavat umpieritysjärjestelmän hormoniviestejä, ja toisaalta neuroneja, jotka itse tuottavat hormoneja. Osa tästä viestinnästä on tarkoitettu toisille hermosoluille kaukana aivoista. Kaikki ohjaus ei todellakaan tapahdu hermoratojen välityksellä.
Tietokoneella voi vain jäljitellä ulkoisia asioita.
-
Tietokoneella voi vain jäljitellä ulkoisia asioita.
Mutta toi tasapaino aiemmin mainitusta. Se on sisäisiä asioita, joita tuo Atlas jäljittelee. Ihmisen tasapainoelimet ja se kokemus on jo nyt jäljitelty Atlakselle.
Nussimista ei toki osaa, mutta Japanista varmaan löytyy sellainenkin ihme.
-
Nussimista ei toki osaa, mutta Japanista varmaan löytyy sellainenkin ihme.
Mekaanisesti, ehkä. Mutta tuntemukset ja tunteet ei kyllä koneellistu. Nussisitko itse koneen kanssa?
-
Nussimista ei toki osaa, mutta Japanista varmaan löytyy sellainenkin ihme.
Mekaanisesti, ehkä. Mutta tuntemukset ja tunteet ei kyllä koneellistu. Nussisitko itse koneen kanssa?
Eli sekään ei poikkea siitä kun nussit omaa kättäsi.
-
Ajatusleikki: on olemassa tekoälyrobotti, jonka kanssa voi harrastaa seksiä.
Olisitko valmis
- nussimaan robottia
- robotin nussittavaksi
- rakastelemaan robotin kanssa
- ei, en harrastaisi seksiä robotin kanssa
(ei tarvitse vastata, kysymys on retorinen)
-
Ajatusleikki: on olemassa tekoälyrobotti, jonka kanssa voi harrastaa seksiä.
Olisitko valmis
- nussimaan robottia
- robotin nussittavaksi
- rakastelemaan robotin kanssa
- ei, en harrastaisi seksiä robotin kanssa
(ei tarvitse vastata, kysymys on retorinen)
Noin kiinnostunut kun aiheesta olet, niin ainakin 200 henkilöä on ollut kiinnostunut ainakin kolmesta ensimmäisestä vaihtoehdosta
https://asianews.network/artificial-intelligence-takes-sex-toy-industry-by-storm/
Itse asiassa olin oikeastaan väärässä aiemmassa vastauksessani. Kyllä robotti näemmä osaa nussia ja itse asiassa miksi ei osaisi. Sehän on hyvin mekaaninen tapahtuma :D
Mutta kait se on tuokin kiinnostuksen aihe tekoälyssä ja selkeästi kun sen toit esille.
-
Onnistuit taaskin väistämään varsinaisen pointin.
Jotta tekoäly voisi oikeasti ymmärtää ihmisiä niin hyvin, että se esimerkiksi pystyy "virheettömään" kääntämiseen, robotin täytyy pystyä kokemaan tuntemuksia joita ihmiset tuntevat. Uskotko että voidaan rakentaa robotti, jolla on tarve syödä ja juoda, tarve pissata ja ulostaa, ja tarve ejakuloida?
-
Onnistuit taaskin väistämään varsinaisen pointin.
Jotta tekoäly voisi oikeasti ymmärtää ihmisiä niin hyvin, että se esimerkiksi pystyy "virheettömään" kääntämiseen, robotin täytyy pystyä kokemaan tuntemuksia joita ihmiset tuntevat. Uskotko että voidaan rakentaa robotti, jolla on tarve syödä ja juoda, tarve pissata ja ulostaa, ja tarve ejakuloida?
Itsehän sinä olet tälle fyysiselle linjalle lähtenyt, vedät ja ylläpidät sitä koko ajan, etkä ole antanut oikein järkeviä vasta-argumentteja esim. tuosta tasapainosta. Todellakin uskon, että virheettömän kääntämiseen ei todellakaan tarvi osata syödä, nussia, paskantaa ja mitä nyt sitten sinä ajatteletkaan. Minä olen kyllä täysin eri mieltä.
Oikeastaan pidän linjaasi jossain määrin jopa monia halventana, koska sain ainakin kovat vibat tuosta, että olet sitä mieltä, että pyörätuolipotilas tai kehitysvammainen. Ensin mainittu ei todennäköisesti tunne lähellekään kaikkea, ei osaa pissata, ulostaa tai ejakuloida. Ilmeisesti näiden puuttuessa on jotenkin vailinainen sitten mielestäsi.
Mutta no joo. Jätän tämän tähän ja olen siis sata varma siitä, että virheetön kääntäminen ei todellakaan tarvi minkäänlaisia fysikaalisia ominaisuuksia, etkä kyllä ole saanut päätäni käännettyä. En edes ymmärrä mistä olet saanut noin outoja ajatuksia, koska monet ihmiset ovat jo menneet halpaan esim. tekoälypuheluissa ihan todistettavasti. Itse asiassa uskon, että tekoäly voi helposti päästä virheettömämpään käännökseen esim. mitä sinä tai minä. Tulevaisuudessa ihan varmasti jopa ammattikääntäjät jää toiseksi. Mutta jos nuo kaggailut yms. on jotenkin välttämättömiä mielestäsi, niin no, meidän on ihan turha jatkaa tätä ketjua.
Vielä sen verran, niin totta kai uskon, että robotin voi tehdä sellaiseksi, että se jäljittelee vaikkapa juomista ja virtsaamista. Miksi ihmeessä ei voisi? Se, että mitä hiton järkeä siinä olisi? Koska edelleenkään ei tarvitse fyysesti tuntea. Uskoisin että ihminen joka on elänyt rautakeuhkoissa osaa kyllä itkeä tai tuntea esim. empatiaa ihan yhtälailla kuin kuka muu, heillä ei ole esim. lihaksia.
Minä näen asian niin, että ihmisen aivot on oikeastaan hyvin lähellä tekoälyä. Sähköisiä pulsseja ja periaatteessa täysin luettavissa niistä pulsseista. Isoin ero on siinä, että ihmisen aivot osaa prosessoida todella nopeasti ja monenlaisia asioita ja päämme on täynnä monenlaisia "malleja". Vielä jos palataan tuohon rautakeuhko esimerkkiin, niin sellaisilla ihmisillä ei ole enää tosiaan hermosto ylipäätään kunnossa. Stephen Hawking eli yllättävän pitkään sairautensa kanssa, joka huom. tuhosi hänen hermostonsa.
Vaikuttiko se sinusta hänen älykkyyteen? Minusta ei.
-
"Ajatusleikki: on olemassa tekoälyrobotti, jonka kanssa voi harrastaa seksiä"
Kyllähän Kaliforniassa on valmistettu jo vuosia seksinukkeja varustettuna puhuvalla AL päällä.
Tuntuvat menevän kaupaksi.
Muun vartalon liikuttelu onkin jo monimutkaisempaa. Tulee paino ja hinta vastaan
-
@TMD106:
Kysymyksen tarkoitus oli herättää miettimään robottia siltä kannalta, miten paljon luotat robottiin, jota pidät tekoälyrobottina. Luotatko siihen, että valmistaja on tehnyt siitä täysin turvallisen (ja onko se silloin "oikeasti" tekoälyrobotti) vai luotatko siihen, että se ymmärtää sinua niin hyvin, ettei sen kanssa ole mitään riskiä.
@qwertyy:
Vammaisten mukaan vetäminen on harhautus. Enhän minä puhunut pissaamisesta vaan puhuin vessahädästä ja tarpeesta pissata ja ulostaa.
Mitä käännöksen virheettömyyteen tulee, niin on aika mahdotonta määritellä mikä olisi virheetön käännös. Käännöksen tarkkuus on aina suhteellista.
Kielitaju ei kehity aivoihin itsestään, vaan kielen oppiminen perustuu kokemuksiin. Sanoja ja ilmauksia ei voi ymmärtää ellei niitä voi yhdistää omiin kokemuksiinsa jollakin mielekkäällä tavalla.
Mistä tuleekin mieleen, että samalla tavalla kuin näkökyky kehittyy vauvana, myöskin kielikyvyn kehittymiseen on aikaikkuna. Jos esimerkiksi aistivammojen takia ei ole päässyt oppimaan kieltä ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, ei enää sen jälkeen pysty oppimaan mitään kieltä. Siitä on tietoa lääketieteellisessä kirjallisuudessa, ja myöskin Oliver Sacks kertoo siitä jossakin kirjassaan.
-
Tuon Oliverin jutut on vain osoitettu olevan valheellisia. On olemassa syntymävammaisia, jotka ovat oppineet puhumaan tyyliin 30 -40 vuotiaana. Lueppas myös se ensimmäinen kohta täydellisestä, sen edessä lukee lähes jos et huomannut. Vessahädällä ei edelleenkään ole mitään merkitystä kielitajuun.
-
Sacksin kirjassa esimerkkinä oli mies, joka periaatteessa ei ollut oppinut mitään kieltä, mutta aikuisena kuitenkin oppi. Hänelle oli lapsena opetettu algebraa, eli hänelle oli kehittynyt kyky ymmärtää symboleja, ja ilmeisesti se auttoi kielen oppimisessa myöhemmin. Mehän emme voi tietää mitä kaikkia kokemuksia kielettömällä ihmisellä on lapsena ollut, joten jokaisessa tapauksessa ei löydetä selitystä miten kielen oppiminen myöhemmin onnistuu.
Joka tapauksessa kielikyvyn syntymiseen ihmisen aivoissa tarvitaan kokemuksia, kuten kosketus-, ääni-, maku- yms. kokemuksia ja monimutkaisempia elämyksiä, joihin kielen sanat ja ilmaukset aivoissa liitetään. Tietokoneet nielevät sana-aineistoja ihan eri tavalla, eikä siitä synny sellaista kielitajua joka ihmisillä on.
-
Näin käytännön kokemuksena käännöstarkkuuksista, itse kyllä olen kohtalaisen vaikuttunut, mitä noiden mallien kanssa tullut leikkineeksi. Asiaahan voi helposti testata kääntämällä tekstiä itse tuntemiensa kielten välillä.
-
Mitähän tarkoittaa Windows 11:ssa aamulla nähty varoitus: "Juuri myönnetty tulvavaroitus" eiköhän kuitenkin oisi pitänyt olla "Juuri annettu tulvavaroitus"
Kielet täynnä vastaavia. Ennenkin maininnut eglannin play, jonka käännös riippuu melkoisesti asiayhteydestä.
Minä olin penkkariajelulla kuorma-auton lavalla nykyään ajetaan yleensä rekalla, vaikka minusta kyseessä edelleen kuorma-auto. Epäilen tähänkin syyksi käännötä englannista (am.): truck, joka tekstityksissä yleensä rekka, Jollen sitten enää muista yli 50 vuotta sitten tapahtunutta oikein ;)
Kyllä Hurstikin kohta myöntää eikä jaa ruoka-apua...
-
Issued= Myönnetty, annettu....
-
Vielä. Katsotaan mitä ajan kanssa käy. Koska se aivojenkin tieto on tasan tarkkaan jollain tavalla luettavissa. (Pakko olla eivät ne muuten toimisi)
Aivoja ei voi lukea sillä tavalla kuin tietokoneen muistia voi lukea. Aivoja voidaan tutkia vain tutkimalla niiden toimintaa, ei sisältöä. Ja toimintaakin voidaan seurata vain aivojen pintakerroksissa. Syvälle ei päästä.
Kielikyky on evoluution tulos kuten ihminenkin. Tiedetään, että sikiön kehitys seuraa esi-isien evoluutiovaiheita. Myöskin kielikyky alkaa muotoutua aivoihin jo sikiöaikana. Kielen oppiminen on orgaaninen prosessi; kieli ei tipahda meille taivaasta.
Usein sanotaan, että ajattelu perustuu sanoihin. En tiedä onko näin, mutta jos siinä on mitään perää, niin sanoja on ollut jo ihmisen esi-isien aivoissa, ja edelleenkin on (ainakin ihmis-) apinoiden aivoissa. Kielen evoluutiota ajaa vuorovaikutustarve. Ihmisellä se tarve on paljon suurempi kuin muilla apinoilla, koska muihin lajeihin verrattuna ihminen on voimakas vain yhteisönä; yksilöinä olemme aivan avuttomia (iho on ohut, luut eivät kestä, lihasvoima ei riitä, jne.)
-
Tuli tässä mieleen kultaneidon taonta (Kalevalassa). Ihminen on rakentanut ensimmäiset koneistot rautakauden aikana, ja heti on joku alkanut pohtia mekaanisen ihmisen rakentamista. Seppo Ilmarinen joutui kuitenkin huomaamaan, että kultaneidon kylki on kylmä vaikka kuinka monta peittoa petiin haalisi.
Meinaan vaan että ei ole ihan uusi puheenaihe tämä.
-
Mitähän tarkoittaa Windows 11:ssa aamulla nähty varoitus: "Juuri myönnetty tulvavaroitus" eiköhän kuitenkin oisi pitänyt olla "Juuri annettu tulvavaroitus"
Kielet täynnä vastaavia. Ennenkin maininnut eglannin play, jonka käännös riippuu melkoisesti asiayhteydestä.
Minä olin penkkariajelulla kuorma-auton lavalla nykyään ajetaan yleensä rekalla, vaikka minusta kyseessä edelleen kuorma-auto. Epäilen tähänkin syyksi käännötä englannista (am.): truck, joka tekstityksissä yleensä rekka, Jollen sitten enää muista yli 50 vuotta sitten tapahtunutta oikein ;)
Kyllä Hurstikin kohta myöntää eikä jaa ruoka-apua...
Jep, näitä on aika erikoisia. Erityisesti ajoneuvot on kyllä varsin sekavia ihan kansainvälisesti. Kuorma-auto ei jenkkilässäkään truck, vaan semi-truck, eli puoliperävaunu ns. "18 wheeler". Mutta tästäkin on vielä se Rig väännös, mitä varmaankin aussit käyttää enemmän. Truck taitaa olla jokin laviksen ja jonkin jakuauton tapainen yleensä, mutta voi käsittää avolavoja yms. Sitten jos en ihan väärin muista, niin Australiassa taitaa tämä truck taas tarkottaa sitä puoliperää ja kuorma-autoa, jos ei maantie junista puhuta. Heidän lava-autot taas ute, utility vehicle. Monesti ihmetellyt näitä, että miten sekavaksi nuo on mennyt :D
Aivoja voidaan tutkia vain tutkimalla niiden toimintaa, ei sisältöä. Ja toimintaakin voidaan seurata vain aivojen pintakerroksissa. Syvälle ei päästä...
Tämähän muuten on sitten varsin vanhaa tietoa. Katso esim. DBS
-
Aivoja ei voi lukea sillä tavalla kuin tietokoneen muistia voi lukea. Aivoja voidaan tutkia vain tutkimalla niiden toimintaa, ei sisältöä. Ja toimintaakin voidaan seurata vain aivojen pintakerroksissa. Syvälle ei päästä.
Vielä. Yksi jos toinenkin asia saattaa teknisen kehityksen myötä muuttua.
Usein sanotaan, että ajattelu perustuu sanoihin. En tiedä onko näin, mutta jos siinä on mitään perää, niin sanoja on ollut jo ihmisen esi-isien aivoissa, ja edelleenkin on (ainakin ihmis-) apinoiden aivoissa.
No jaa epäilenpä asiaa vahvasti ihmiskeskeiseksi näkemykseksi, joita kaikenlaiset filosofit ovat hanakoita tyrkyttämään.
-
Tekoäly saa jotkut tuntemaan itsensä vanhoiksi,
toisille se on antanut uuden nuoruuden:
https://news.ycombinator.com/item?id=47282777 (https://news.ycombinator.com/item?id=47282777)
-
Tekoäly on suuri muutos, mikään ei ole ennallaan!
Voiko tekoäly muuttaa ohjelman lisenssin:
https://arstechnica.com/ai/2026/03/ai-can-rewrite-open-source-code-but-can-it-rewrite-the-license-too/ (https://arstechnica.com/ai/2026/03/ai-can-rewrite-open-source-code-but-can-it-rewrite-the-license-too/)
Kommentteja edelliseen, viimeisenä Bruce Perens: 'The entire economics of software development are dead';
https://www.theregister.com/2026/03/06/ai_kills_software_licensing/ (https://www.theregister.com/2026/03/06/ai_kills_software_licensing/)
Tekoälytauhka eli
https://yle.fi/a/74-20213363 (https://yle.fi/a/74-20213363)
https://yle.fi/a/74-20212565 (https://yle.fi/a/74-20212565)
Samasta ilmiöstä kertoi myös curl'in kehittäjä aikaisemmassa linkissäni
Tekoälystä seuraa jotain hyvää,
valtavasti turhaa tauhkaa, joka tuhlaa resursseja, energiaa, tietokone- ja tietoliikennekapasiteettia ja ihmisten aikaa
paljon pahaa
Jotenkin pitäisi vielä pysyä kärryillä joitain vuosia, että säilyttäisi tekoälynkin suhteen itsemääräämisoikeutensa...
-
Tietokoneella voi vain jäljitellä ulkoisia asioita.
Mutta toi tasapaino aiemmin mainitusta. Se on sisäisiä asioita, joita tuo Atlas jäljittelee. Ihmisen tasapainoelimet ja se kokemus on jo nyt jäljitelty Atlakselle.
Nussimista ei toki osaa, mutta Japanista varmaan löytyy sellainenkin ihme.
Ihminen pystyi kävelemään jo ennen kuin Newton sai omenan päähänsä.
Tekoäly ei olisi siihen pystynyt ennen sitä eli kyllä näihin tekoälyn ihmeisiin tarvitaan nykyaikaista fysiikkaa ja kaikkea ihmisen ajan myötä kehitettämää matematiikkaa ja edellisten pohjalta kehitettyä tekniikkaa
Tietokone ymmärtää: kytkin auki, kytkin kiinni, pari yksinkertaista loogista operaatiota ja on pirun nopea. Näin tosi yksinkertaistettuna eli melkoinen elefantti siellä tietokoneessakin on tekoälyn alla.
Melkoisen ihmisen ilman tekoälyä kehittämän elefantin päällä tämä tekoäly "virus" rehvastelee...
Tekoäly perustuu siis täysin ihmisälyyn, sitähän teko tarkoittaa.
Nyt kun tekoäly on keksitty ja pullon henki on karannut pullosta ei sitä sinne takaisin saa, Sen kanssa on vaan yritettävä tulla toimeen
-
Ihminen pystyi kävelemään jo ennen kuin Newton sai omenan päähänsä.
Tekoäly ei olisi siihen pystynyt ennen sitä eli kyllä näihin tekoälyn ihmeisiin tarvitaan nykyaikaista fysiikkaa ja kaikkea ihmisen ajan myötä kehitettämää matematiikkaa ja edellisten pohjalta kehitettyä tekniikkaa
Tietokone ymmärtää: kytkin auki, kytkin kiinni, pari yksinkertaista loogista operaatiota ja on pirun nopea. Näin tosi yksinkertaistettuna eli melkoinen elefantti siellä tietokoneessakin on tekoälyn alla.
Melkoisen ihmisen ilman tekoälyä kehittämän elefantin päällä tämä tekoäly "virus" rehvastelee...
Tekoäly perustuu siis täysin ihmisälyyn, sitähän teko tarkoittaa.
Nyt kun tekoäly on keksitty ja pullon henki on karannut pullosta ei sitä sinne takaisin saa, Sen kanssa on vaan yritettävä tulla toimeen
Niin no meidän omat aivosolut eivät funktionaalisesti kovin kummoisia ymmärrä, niillä toiminta on sorttia on laukaisukynnys ja se ratkaisee lähetäänkö pulssi vai ei.
Sivumennen mainittakoon tasapainon voi kyllä robotille antaa ilman hirmuista laskentaakin, ja niin ettei robotin tarvitse "tietää" mitään fysiikasta. Analogisia palautepiirejä ja jokunen gyroskooppi.
-
Niin no meidän omat aivosolut eivät funktionaalisesti kovin kummoisia ymmärrä, niillä toiminta on sorttia on laukaisukynnys ja se ratkaisee lähetäänkö pulssi vai ei.
Melko ihmeellisiä työkaluja on kuitenkin vuosituhansien aikana onnistuttu ihmisten aivoilla ja aisteilla kehittämään. Ensin tapeltiin ihan nyrkeillä ja potkuilla, sitten puunkappeleiden avulla, sitten kivikirveillä ja kivikärkisillä nuolilla ja nyt radioyhteyden, kuidun tai tekoälyn ohjaamilla drooneilla, jotka tunnistavat maalit lämpöantureilla, hahmontunnistuksella ja ties millä. Niin on niissä myös näitä gyrojakin ja näitä drooneja vastaan puolustaudutaan vanhoilla kalaverkoilla ja kaikenlaisilla ihme häkkyröillä autojen, panssarivaunujen ja bunkkerien suojana. Meinasi haulikko droonien torjunnassa unohtua...
Vain mielikuvitus on rajana taas kerran.
Onko tekoälyllä jo mielikuvituskin?
Ainakin tekoäly on vielä ihmisten aivojen ja niiden kehittämillä työkaluilla rakennettu työkalu vain olenko taas tippunut kärryiltä.
-
Tekoäly on suuri muutos, mikään ei ole ennallaan!
Voiko tekoäly muuttaa ohjelman lisenssin:
https://arstechnica.com/ai/2026/03/ai-can-rewrite-open-source-code-but-can-it-rewrite-the-license-too/ (https://arstechnica.com/ai/2026/03/ai-can-rewrite-open-source-code-but-can-it-rewrite-the-license-too/)
Kun puhutaan kirjaston uudesta toteutuksesta, kyse on käsittääkseni kahdesta eri asiasta: yhtäältä API ja toisaalta lähdekoodi API:n takana.
Jos API perustuu standardiin, sillä on julkaisija ja julkaisijan määrittelemä lisenssi. Jos kyseessä on de-facto-API, kuten esimerkiksi coreutils:n tapauksessa, API:lla ei ole lisenssiä. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta jos API-lisenssiä ei ole, niin Blanchardilla on oikeus vain oman lähdekoodinsa lisensointiin, eikä tämä tapaus mitenkään eroa kaikista niistä muista tapauksista, joissa tekoäly haravoi koodia lisensseistä välittämättä.
-
Kun puhutaan kirjaston uudesta toteutuksesta, kyse on käsittääkseni kahdesta eri asiasta: yhtäältä API ja toisaalta lähdekoodi API:n takana.
Jos API perustuu standardiin, sillä on julkaisija ja julkaisijan määrittelemä lisenssi.
Standardin dokumenteilla ja referenssitoteutuksella voi olla lisenssi, mutta itse rajapinnan toiminnallisuus on vapaasti toteutettavissa ja käytettävissä millä tahansa koodilla. Eli vaikka standardi olisi kaupallinen ja esimerkkikoodi olisi suljetun lisenssin alaista, voisin toteuttaa oman kirjaston, joka toteuttaa standardin dokumentoiman rajapinnan ja lisensoida oman koodini miten tahansa. Tästä on USA:ssa korkeimman oikeuden ennakkotapaus Google LLC v. Oracle America, Inc. (https://en.wikipedia.org/wiki/Google_LLC_v._Oracle_America,_Inc.) koskien Javan rajapintoja, ja ymmärtääkseni EU:ssa toimitaan samalla periaatteella. Euroopassa ja Suomessa tästä ei tosin taida olla toistaiseksi merkittäviä oikeuden päätöksiä. Jos asiassa päädytään tulevaisuudessa eri kannalle, vaikutukset voivat olla merkittäviä myös avoimen koodin projekteihin. Luulisin, että ainakin Wine ja monet emulaattorit olisivat hankalassa tilanteessa.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta jos API-lisenssiä ei ole, niin Blanchardilla on oikeus vain oman lähdekoodinsa lisensointiin, eikä tämä tapaus mitenkään eroa kaikista niistä muista tapauksista, joissa tekoäly haravoi koodia lisensseistä välittämättä.
Niin, tässä on pitkälti sama ongelma kuin muussakin tekoälyn koodissa, mutta ehkä vielä erityisen korostetusti, ja siksi asia herättää keskustelua ja pohdintaa. Vastaava tekijänoikeuskysymys nousisi kyllä siitäkin, että chardetin ylläpitäjä olisi kirjoittanut uuden version kokonaan itse ilman tekoälyä. Hänellä on 12 vuoden kokemus ja tietämys vanhasta koodista, joten silloinkaan kyseessä ei olisi ns. clean-room design (https://en.wikipedia.org/wiki/Clean-room_design).
-
Jatkan tässä ketjussa, enkä uudessa Tekoäly ja ammatit...
Joku oli kirjoittanut SQLiten uudelleen tekoälyllä Rustilla ja tulos ei tunnu olevan kovin vakuuttava. Oli tosi paljon aluperäistä hittaampi:
https://blog.katanaquant.com/p/your-llm-doesnt-write-correct-code (https://blog.katanaquant.com/p/your-llm-doesnt-write-correct-code)
Oliko vika tekoälyn vai sitä ohjanneen ei voi kuin arvailla
Hidas koodi vaatii enemmän laskentatehoa ja lisää helposti sähkönkulutusta
On myös sovellutuksia, joissa nopeudella on todella merkitystä kuten autonomiset ajoneuvot. Jos väistää esteen tai pysähtyy vasta kun siihen on jo törmätty niin ei ole hyvä tai edes riittävä.
Kehitys ja myös AI kehittyy, mutta mihin se riittää nyt?
-
Täällä toinen eläkeläisäijä muistelee, kuinka –60 luvulla ensimmäiset tietokoneet tulivat pankkeihin ja isompiin kaupaketjuihin ja samalla tuli paljon sekaannuksia ja virheellisiä laskutuksia ym. harmeja. Usin selitys oli vastuuta pakoileva kommentti "tietokone on tehnyt virheen" ja siitä tuli oikein vakiosanonta kaikkeen töppäilyyn, sen osasivat pikkulapsetkin. Ennustan, että kohta kuullaan selittely "tekoäly on tehnyt virheen" ja sillä taas pakoillaan vastuuta.