Mikä on totuus AI:n takana...

[Efraiminpoika]

Ehkä olen vanhetessani tullut entistäkin epäluuloisemmaksi?

Tämä linkki kertoo minusta hyvin mikä on tekoälyn, AI:n, synkempi puoli: https://dev.to/damogallagher/malicious-ai-extensions-are-stealing-code-from-15-million-developers-heres-what-you-need-to-know-174p

Kyseessä on siis parannettu versio Googlen, Metan (Facebook) ja Microsoftin "'kyttäyskapitalimista", Surveillance Capitalism. Siksi Kiina huolettaa Yhdysvaltoja ja siksi Euroopaassakin ja Suomessa pitäisi herätä todellisuuteen ja huolestua molemmista.

Tavalliset asiakkaat tuovat vain hiekkaa konttorin lattialle, on menneitten aikojen puhetta. Nyt viedään tuhkatkin pesästä.

Ikävä totuus ?


Tämä tuhkaimuri (AI) syö kyllä valtavasti sähköä, mutta kyllä se ainakin tähän saakka on kannattanut imuroijille tosi hyvin.

[Efraiminpoika]

Tuhkaimuri versiolla 1 tulosta tekeneet uskovat versioon 2 (AI) niin paljon, että sijoittajiakin on vauhti alkanut pelottaa https://www.hs.fi/visio/art-2000011797097.html

Jos tuotot ei vastaakaan odotuksia saadaankin vain tuhkaa poltetuista rahoista

Samoin jos joku keksii ratkaisu, jossa ei tarvitaakaan tuhottomasti NVIDIA:n GPU:ita, muistia ja sähköä, jota niiden pitäisi käyttää vain kun tuulee https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011793474.html. Itsenikin pitäisi kai lämmittää vain silloin kun tuulee ja sähkö on halpaa, eikä silloin kun on kylmä.

Samoin kaikkien pitäisi ymmärtää, että kaikkien tietojen siirto Kiinaan tai Yhdysvaltoihin on vain AI:n ja sitä edeltäneiden yksinkertaisempien tuhkaimureiden omainaisuus?

[AimoE]

Cambridge Analytica -tapausta on analysoitu paljon ja käytetty esimerkkinä siitä, miten poliitikot voivat ostaa some-dataa ja työkaluja sen datan hyödyntämiseen. Sen lisäksi, että palveluiden ostajia on päästy tunnistamaan, on myöskin koottu yhteen sitä, miten Cambridge Analytica ja sen maksavat asiakkaat ovat onnistuneet kokeilemaan menetelmiä ensin maissa, joissa some-sääntely on heikkoa, ja sitten soveltamaan niitä Brexit-kampanjoinnissa ja USA:n vaaleissa.

Nobel-palkittu Filippiiniläinen toimittaja Maria Ressa on monessa yhteydessä tuonut esiin siitä, miten erityisesti Filippiinit on ollut Cambridge Analytican koekenttä. Facebook-datan ja vaalivaikuttamisen avulla Duterte onnistuttiin nostamaan valtaan ensin demokraattisissa vaaleissa, ja sitten pitämään vallassa diktaattorina. Kun se onnistui, samoja menetelmiä saatiin sitten myydyksi etenkin konservatiivipoliitikoille. Trump ei ollut ainoa asiakas USA:ssa.

Ei ole mitään syytä olettaa, että kaikki manipulointi loppui siihen paikkaan, kun Cambridge Analytica paljastettiin ja Facebook maksoi korvauksia käyttäjilleen. Tekoäly tekee tämän kaiken entistä vaarallisemmaksi.

[Efraiminpoika]

Avain sana tässä on luottamus tai luotettavuus.

Tekoälyllä voi luoda ääntä ja kuvaa joka on täysin keinotekoista siis väärennös.

Avaa siis aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kaikenlaisille huijareille

Onko se itsessään suurin huijaus tähän mennessä

Richard Stallmanin mielesta kyseessä on vain puppugeneraattori, joka tuottaa sanoja, kohta 3: https://fossforce.com/2026/01/seven-years-after-stallman-is-still-stallman/
Lainaus: "I’ve come up with the term ‘pretend intelligence.’ We can call it PI. So, if the system can really understand statements in some domain, maybe it’s real artificial intelligence within that domain, but if it can’t, then it’s pretend intelligence.”

Koko 2 tuntia Stallmania, jos on aikaa ja kiinnostusta: https://www.youtube.com/watch?v=YDxPJs1EPS4

Tässä päästään miksi GPL on merkittävä: lisää läpinäkyvyyttä, joka on oleellista toisen ketjun vaalikeskustelussakin

Yhdysvalloissa on kautta aikojen ollut "snake olil sellers", joiden toimeentulo perustuu huijaukseen.

Kukaan tai mikään ei ole 100%:n luotettava, mutta kun luotettavuus lähenee 0:aa on kyseessä varmasti huijari tai "hyväuskoinen idiootti", joka levittää puuta heinää

Onko AI kuten Titan-sukellusvene, jolla sukellettiin uppoamattomalle Titanicille. Liian hyvää ollakseen totta.

[AimoE]

90-luvulla kehiteltiin tuotteita, joiden nimeen pantiin etuliitteeksi "äly". Silloin todettiin, että tekoälyn tarkoitus on saada järjestelmän suunnittelijat näyttämään älykkäiltä. Nykyinen "tekoäly" mahdollistaa sen, että tehdään ihan muuta kuin miltä päälle päin näyttää; koodin imurointi on siitä helppo esimerkki. Kyse ei ole enää siitä, mikä vaikuttaa äklykkäältä, vaan siitä, mikä on hallittua ja mikä hallitsematonta. Ja kuka hallitsee ja miksi.

Amerikkalaiset teeskentelivät haluavansa kieltää TikTokin siksi, että he näkivät TikTok-algoritmin arvon manipuloinitvälineenä ja halusivat sen omaan käyttöönsä. Sehän on kehitetty ihan toisenlaisen sääntelyn oloissa, ja osoittautunut hyvin tehokkaaksi.

[AimoE]

Ylen artikkeli Tekoäly tunnistaa ihmiset yhä yllättävämmillä tavoilla on taas esimerkki datan imuroinnista. Tosin tässä kerrotaan sellaisesta datasta, jota täytyy kerätä pitkän ajan kuluessa per käyttäjä, joten luulisi että tällaista tarkkailtavien tunnistusta käytetään vain kohdennetusti. Mutta eihän se asiaa mitenkään mukavammaksi tee.

[Efraiminpoika]

Mitä curl:n ylläpitäjä, ruotsalainen,  Daniel Stenberg https://en.wikipedia.org/wiki/Daniel_Stenberg kertoi AI:n vaikutuksista (varoitus esitys kestää 50min.) Fosdem 26:ssa https://fosdem.org/2026/schedule/event/B7YKQ7-oss-in-spite-of-ai/

curl:ia käytetään arvolta 10 miljardissa laitteessa: 47 automerkkiä (ei siis mallia) käyttäää sitä, Googlea ja muita unohtamatta....

[qwertyy]

Koko 2 tuntia Stallmania, jos on aikaa ja kiinnostusta: https://www.youtube.com/watch?v=YDxPJs1EPS4

Henk.kohtaisesti en aio antaa tuolle saastalle sekuntiakaan katseluaikaa. Canceloitu ja ihan syystä. Phtyi.

[Efraiminpoika]

Koko 2 tuntia Stallmania, jos on aikaa ja kiinnostusta: https://www.youtube.com/watch?v=YDxPJs1EPS4

Henk.kohtaisesti en aio antaa tuolle saastalle sekuntiakaan katseluaikaa. Canceloitu ja ihan syystä. Phtyi.

Ihan ymmärrettävää ja aika samaa mieltä. En jaksanut yli 5 minuuttia itsekään , mutta kun tuli viitattua johonkin Stallman sanomiseen siinä, toisen käden tietona...

Tässä nyt ihan python koodina (243 riviä) mikä on totuus tekoälyn (AI) takana: https://www.towardsdeeplearning.com/andrej-karpathy-just-built-an-entire-gpt-in-243-lines-of-python-7d66cfdfa301

Jos et ole Mediumin tilaaja klikkaa jutussa olevaa linkkiä niin näet koko jutun

MicroGPT GitHUbissa: https://gist.github.com/karpathy/8627fe009c40f57531cb18360106ce95

Jutussa väännetään rautalangasta, mistä AI:ssa on kysymys, ainakin ChatGPT:ssä. Kyseessä siis microGPT tai leikkiGPT, niin kuin Tesla ja leikiauto.

Tälläinen on oma intuitio asiasta ollut jo tähänkin asti. Vain koodia, kuten ennenkin, uusia  algoritmejä, mutta nyt se onkin AI:ta, tekoaälyä, eikä ohjelma tai äppi...

Neyraaliverkoija tuli opiskeltua jo viime vuosituhannella Oulun Yliopistosssa, kun kuuluivat opetusohjelmaan. Tuntuivat ihan huuaalta sillon, nyt ei enää täysin, kun ovatkin vain algoritmeja, kuten kaikki muutkin vähemmän hypetetyt algoritmitkin.

[Efraiminpoika]

Neyraaliverkoija tuli opiskeltua jo viime vuosituhannella Oulun Yliopistosssa, kun kuuluivat opetusohjelmaan. Tuntuivat ihan huuaalta sillon, nyt ei enää täysin, kun ovatkin vain algoritmeja, kuten kaikki muutkin vähemmän hypetetyt algoritmitkin.

Lisää viime vuosituhannen muisteluja:

Kaivoin todistuksen, siis paperidokumentin, jossa luki:

... Syventävät opinnot:
.... Sumeat järjestelmät ja neurotietokoneet, 3 opintoviikkoa arvosana: tyydyttävä

Mitä tällä on tekemistä tekoälyn (AI) kanssa?
Neurotietokoneet olivat tulevisuuden koneita, joten neuroverkkoja simuloitiin matriiseilla Excel-taulukoissa, 1990-luvun PC:eillä, joissa ei ollut GPT grafikkaprosessoreita

Mallit jota sai kohtuulisessa ajassa viikoissa, parissa ajettua olivat "aika yksinkertaisia", mutta neuroverkkoja kuitenkin niin kuin nykyinen AI.

2026 näitä samoja ja ehkä asteen monimutkaisempia malleja simuloidaan nopeammilla useita GPT:tä sisältävälillä koneilla "aika paljon" nopeammin

Ovatko nämä GPT:t neurotietoneita vai nopeampia simulaattoreita en osaa sanoa ja väliäkö sillä enää eläkeläisäijälle on?
 .

[elohope]

Ehkä pitäisi suhtautua siihen kuin lahjaan:

https://www.politico.com/gallery/2026/02/20/the-nations-cartoonists-on-the-week-in-politics-00790190?slide=15

[qwertyy]

Uskoisin, että "tekoälyn" parhaillaan tulee olemaan todella mullistava ja mahdollistamaan esim. lähes virheettömät käännökset reaaliajassa erilaisista syötteistä esim. videot, äänet yms. ja toinen oikeasti hyvä sovellus on nämä esim. taulukkolaskentaohjelmien avut kun haluaa jonkinlaisen muotoilun tai vaikka ihan vain kysyä, että miten sen keskiarvon sai soluista esille.

Eli ts. tällaiset käyttäjän sovelluskohtaiset avustajat. Siinä sitä metsään mennään kun annetaan tekoälylle liikaa ja liian avoimet kädet, eli toisin sanottuna käyttjä on niin pirun laiska, että yrittää tekoälyn saada tekeen kaikki hänen puolestaan. Tämä jälkimmäinen on varmasti myös se mikä kuormittaa ympäristöä ihan liikaa. On tai tuskin enää edes on, oliko Järviradiolla vai missä pirussa se oli se tekoälybottien keskusteluohjelma, niin eihän sitä oikeasti kuunnellut pirukaan yli 5min

[AimoE]

Uskoisin, että "tekoälyn" parhaillaan tulee olemaan todella mullistava ja mahdollistamaan esim. lähes virheettömät käännökset reaaliajassa erilaisista syötteistä esim. videot, äänet yms.

(korostus lisätty)

On se ihmeellistä tämä ikuinen optimismi.

Löysin kauan sitten kirjahyllystä manuaalin isän opiskeluajoilta (60-luvulta). Jos oikein muistan, kaapelitehdas oli lahjoittanut ensimmäisen tietokoneensa polille kun hankkivat uuden koneen, ja manuaali tuli sen mukana. Ohjelmat kirjoitettiin reikänauhoille, ja ohjelmointikieli oli paljaan konekielen ja hieman modernimman assemblyn välimuoto. Silti manuaali kehui että uudella (en muista minkä nimisellä) "ohjelmointijärjestelmällä" voi verrattain kokematonkin ohjelmoija oppia kirjoittamaan virheettömiä ohjelmia. Ihan kuin se ohjelmoitikielestä olisi kiinni.

Saat vielä nähdä, että ihmiskielten kääntäminen on paljon vaikeampaa kuin uskot.

Tekoäly käsitteenä perustuu siihen ajatukseen, että ajattelu on mekaanista. Mutta ihmisen aivot eivät erota toisistaan tietoa ja sen käsittelyä, vaan kaikki elämykset koko ajan fyysisesti muokkaavat neuroneita ja niiden yhteyksiä, sekä aivoissa että muualla kehossa. Ihmiset voivat tietokoneilla tehdä asioita, joilla jäljitellään ihmisen ajattelua, mutta ihmiskielten ymmärrykseen se ei riitä.

[qwertyy]

On se ihmeellistä tämä ikuinen optimismi.

Saat vielä nähdä, että ihmiskielten kääntäminen on paljon vaikeampaa kuin uskot.

Täysin erimieltä kyllä. Minä kyllä oikeasti uskon, että käännöksistä tulee käytännössä reaaliaikaisia ja lähes virheettömiä. Tuo korostus nyt on sinänsä minustta täysin turha, koska materiaaleissa on kyllä ihmisten tekemänäkin aivan uskomattomia virheitä, vielä ihan mukamas ammattilaistasolla.

Miksi uskon noin? Koska nopeat konekäännökset on jo nyt varsin luettavia, riippuen mikä konteksti on. Joku esim. Google kääntäjä on jo nyt yllättävän hyvä kääntään reaaliajassa monenlaisia tekstejä, ottaen huomioon todella rajallisen prosessoritehon mitä puhelimissa on ja kehitys on vähintään eksponentiaalista ollut kun katsotaan vain vuosikymmen taaksepäin. Mutta tosiaan miksi konekäännökset on välillä tosi outoja, niin siihen on minusta ihan täysin selkeä syy ja se on tuo konsteksti. Konekäännöllä ei minkäänlaista tietoa mikä käännöksen asiayhteys on, mutta tekoälyn alulla voidaan kartalla olla ihan kokoajan, vaikka se muuttuisi juonen mukaan.

Eli ihmeellistä optimismi? Minä sanon, että ihmeellistä tuo pessimismi.

Kyllä se on niin, että muutaman vuosikymmenen päästä joku katsoo tätä ketjua jollain wayback machinellä ja nauraa, että kuinka alkeelliset spekulaatiot meillä oli. Aika vain painaa meneen ja me jäädään jalkoihin 

Jos ajatellaan, että jo nyt voidaan tehdä tällaisia satiireja kuolleilla hahmoilla, niin sehän on jo selvä indikaattori, että kaikki on vain prosessointitehosta kiinni ja sen kehittyminen vain jatkuu ja ihan takuulla ne käännökset saadaan jäljittelemään alkuperäistä fonttia yms. Onhan tietotekniikassa framegen ollut juttu jo varmaan vuosikymmenen. Siinäkin kehitetään tyhjästä uusia väliruutuja ja vieläpä mediaan, jonka sisältö on dynaaminen, eikä mikään ennalta arvattava video.
https://www.youtube.com/watch?v=aEd9OrNify8&t=2s

Mutta saa tietysti olla erimieltä. Mutta kuten meinaat tuossa, että ihmiskielen ymmärrykseen tekoäly ei riitä, niin ei muuten riitä sinullekaan, eikä parhaille kääntäjille tietyt aiheet jos annetaan, vaikkapa pelkästään yksi pitkä lause. Kyllä se vaatii sinultakin hetken ymmärtää, että mistäs nyt puhutaan kun alat tekemään käännöksiä mielessäsi.

Lisäksi on huomioitavaa muistaa, että tyhjästä luominen on ihan eri asia kuin käyttää jotain pohjana, vaikkapa käännökseen.

[AimoE]

Kielimallit käsittelevät tekstiä, musiikkimallit musiikkia, jne. Ihminen käsittelee aistimuksia ja niiden aiheuttamia elämyksiä -- joista suurin osa ei edes nouse tietoisuuteen. Kun AI-robotti lukee tätä keskustelua, se lukee tekstiä. Kun ihminen lukee postauksia ja vastaa niihin, hän kokee elämyksiä, jotka täydentävät ja muokkaavat aiempia elämyksiä ja kokemuksia. Tietokoneilla ei ole elämyskokemuksia tai ylipäätään kokemuksia.

[nm]

Neurotietokoneet olivat tulevisuuden koneita, joten neuroverkkoja simuloitiin matriiseilla Excel-taulukoissa, 1990-luvun PC:eillä, joissa ei ollut GPT grafikkaprosessoreita

Mallit jota sai kohtuulisessa ajassa viikoissa, parissa ajettua olivat "aika yksinkertaisia", mutta neuroverkkoja kuitenkin niin kuin nykyinen AI.

2026 näitä samoja ja ehkä asteen monimutkaisempia malleja simuloidaan nopeammilla useita GPT:tä sisältävälillä koneilla "aika paljon" nopeammin

Ovatko nämä GPT:t neurotietoneita vai nopeampia simulaattoreita en osaa sanoa ja väliäkö sillä enää eläkeläisäijälle on?

Tarkoitat GPT:llä todennäköisesti GPU:ta (Graphics Processing Unit), joka on alun perin näytönohjaimiin kehitetty mikroprosessorityyppi. GPT (Generative Pre-trained Transformer) on OpenAI:n kehittämä LLM-tyyppinen kielimalli, joka perustuu transformer-arkkitehtuuriin. GPT-mallit, samoin kuin muut LLM:t on opetettu ja niitä ajetaan suurissa datakeskuksissa GPU-suorittimilla.

Tässä hieman juttua menneiden vuosikymmenien "neurotietokoneista": https://www.sigarch.org/neurochips-from-the-90s/
Nettihaun perusteella myös japanilaiset tutkijat ja teknologiafirmat ovat olleet kiinnostuneita aihepiirista 90-luvulla. Näitä voisi pitää hitaina ja pieninä, rajatun sovelluskohteen versioina GPU-suorittimista.

Nykyisin neuroverkkoja opetetaan lähes yksinomaan näytönohjainten arkkitehtuuriin perustuvilla piireillä (GPU = Graphics Processing Unit). Ne ovat helposti ohjelmoitavissa erilaisiin tehtäviin ja tarjoavat leveän muistiväylän, joka mahdollistaa massiivisen rinnakkaislaskennan suurilla datamäärillä. Äärimmilleen viety esimerkki tällaisesta piiristä on Cerebrasin piikiekon kokoinen siru. Nvidia on kuitenkin toistaiseksi säilyttänyt johtavan asemansa, eikä vakavasti otettavia haastajia oikein ole näköpiirissä ehkä AMD:tä lukuun ottamatta. Nvidian markkinaosuus datakeskusten laskentapiireistä lienee 90 %:n luokkaa ja AMD:n osuus jää alle 10 %:n.

Viimeisimpänä kehitysaskeleena Nvidian laskentapiireissä on säädetty lähinnä sitä, kuinka iso osa piiristä erikoistuu pienen tarkkuuden liukulukujen FP8 ja FP4 laskentaan. Perinteisesti suurin osa piirin laskentayksiköistä on erikoistunut korkeamman tarkkuuden 32- tai 64-bittisiin liukulukuihin, joita on tarvittu grafiikassa, mallinnuksessa ja simulaatioissa. Neuroverkkolaskennassa ja muissa koneoppimistehtävissä riittää usein 8-bittiset tai jopa 4-bittiset liukuluvut, jolloin laskentayksiköiden lukumäärää voidaan kasvattaa huomattavasti.

Kyselyjen tai tehtävien suorittaminen aiemmin opetetulla mallilla (ns. päättely, englanniksi inference) onnistuu joissain tapauksissa kohtuullisen nopeasti myös perinteisillä prosessoreilla (CPU), joskin silloinkin hyödynnetään yleensä SIMD-tyyppistä rinnakkaislaskentaa ja useita ytimiä. Päättelyyn on kehitetty myös erikoissiruja, kuten Googlen TPU, prosessoreihin integroidut NPU:t tai viimeisimpänä pari päivää sitten julkaistu Taalas, jossa opetettu malli itsessään rakennetaan fyysisesti sirulle. Tällainen arkkitehtuuri mahdollistaa erittäin tehokkaan suorituksen ja minimaalisen viiveen, mutta sirua ei voi uudelleenohjelmoida, eikä mallia voi päivittää

Mullistavia kehitysharppauksia ei ehkä ole odotettavissa laitteistopuolella ainakaan lähivuosina. Mallien kykyjen kasvu on sen sijaan ollut huimaa etenkin viimeisten 5-10 vuoden aikana, eikä kehitys ole mielestäni vielä hidastunut, vaikka resursseista alkaa olla pulaa. Vielä 5 vuotta sitten olisin kuvitellut tekoälyn nykyisen tason Star Trek -scifiksi, huomattavasti kaukaisempaan tulevaisuuteen.

[AimoE]

Mullistavia kehitysharppauksia ei ehkä ole odotettavissa laitteistopuolella ainakaan lähivuosina. Mallien kykyjen kasvu on sen sijaan ollut huimaa etenkin viimeisten 5-10 vuoden aikana, eikä kehitys ole mielestäni vielä hidastunut, vaikka resursseista alkaa olla pulaa. Vielä 5 vuotta sitten olisin kuvitellut tekoälyn nykyisen tason Star Trek -scifiksi, huomattavasti kaukaisempaan tulevaisuuteen.

Trumpin hallinnossa varmistellaan takapakkia ihan urakalla. Ilmastokatastrofi asettaa kasvulle tiukat rajat -- tai maailmansota jo sitä ennen.

[qwertyy]

Tietokoneilla ei ole elämyskokemuksia tai ylipäätään kokemuksia.

Mutta aika ironisesti tämä pätee myös ihmisiin. Valtaosalla meistä, ei ole suoraa kokemusta jostain aiheesta X, vaan mielipiteemme se perustuu henkilön ABC kokemuksiin ja kertomuksiin. Lisäksi jos ajatellaan vaikkapa tuota ylläolevaa Kekkos/Irwin parodiaa, niin aika hyvin siellä on intonaatio ja sävy puheessa jo nyt. En minä ainakaan saisi imitoitua kumpaakaan oikein hyvin. Sitten jos ajatellaan kääntäjiä vaikkapa ihan yleisesti, niin kuinka moni heistä on erikoistunut vaikkapa lääketieteeseen, japanilaiseen mytologiaan, tietotekniikkaan, psykologiaan jne. kun tietokoneella voi olla teratavuja jo paikallisesti vertailumateriaalina. Toisin sanottuna, miksi tekoäly ei osaisi tehdä jopa parempia ja soveltuvampia käännöksiä lähes reaaliajassa?

Vielä tärkeämpää on minusta huomioida esim. tuossa linkkaamassani parodiassa, että se on.....Suomeksi! Tuskin kehtaat väittää, että puheesta ei saa mitään selvää? Mille sitä on naureskeltu vuosikymmeniä? Oliko niin, että käytännössä kukaan ei voi noin vain alkaa lausuun suomea tuosta noin vain ja selkeästi?

Minua alkaa ainakin oikeasti hiukan jo huolestuttamaan näiden taso. Vielä kun mennään takaisin tuonne lähdemateriaaleihin ja persoonallisuuteen yms. niin tälläkin hetkellä ihan takuuvarmasti jokin malli louhii läpi jonkinlaista vuodettua materiaalia tyyliin Vastaamo, mistä valtaosa meistä ei moraalisien syiden takia ole edes kiinnostunut etsimään. Eli miksi tekoälystä ei voisi tulla pelottavan vakuuttavaa ja tietoisempaa mitä oikeastaan kukaan meistä on?

Oliko Cameron ysärillä reilusti aikaansa edellä? Boston Dynamicsin Atlaksiin kun saadaan upotettua tekoälyohjaus ja vielä vähän lisää tarkkuutta, niin tuleeko ihmiskunnan tuho? Jenkithän jo puhuu, että pitää saada kunnolliset tekoälyt taistelukenttien ohjaukseen laskemaan potentiaalisia kohteita ja tekemään maksimaalista strategista tuhoa. No onneksi ihminen on sen verran pirullinen olento, että todennäköisyys on vielä aika pieni 

Trumpin hallinnossa varmistellaan takapakkia ihan urakalla. Ilmastokatastrofi asettaa kasvulle tiukat rajat -- tai maailmansota jo sitä ennen.

Sielläkin, mutta se on tuo itänaapuri paljon tehokkaampi vielä näissä asioissa.

[qwertyy]

Kielimallit käsittelevät tekstiä, musiikkimallit musiikkia, jne. Ihminen käsittelee aistimuksia ja niiden aiheuttamia elämyksiä -- joista suurin osa ei edes nouse tietoisuuteen. Kun AI-robotti lukee tätä keskustelua, se lukee tekstiä. Kun ihminen lukee postauksia ja vastaa niihin, hän kokee elämyksiä, jotka täydentävät ja muokkaavat aiempia elämyksiä ja kokemuksia. Tietokoneilla ei ole elämyskokemuksia tai ylipäätään kokemuksia.

Vielä lisätäkseni tähän, niin katsoppas ihan mielenkiinnosta tämä video. Biisin tekijä on sitä mieltä, että tekoälyn versio onkin parempi mitä hänen. Tuli yllätetyksi, koska ajatteli tehdä videon siitä huono tekoäly vielä on.
https://www.youtube.com/watch?v=ZxYAtL0D50A

Lisäksi Spotify on jo pari vuotta sitten kertonut, että Ai on jo ongelma, kun rahan ahneet tunkee Ai kamaa streamauspalveluun.
https://newsroom.spotify.com/2025-09-25/spotify-strengthens-ai-protections/

Tämä on oikeastaan aika mielenkiintoinen ongelma, koska missä vaiheessa päätös keinotekoisesta musiikista tehdään? Lukuisat nykyartistit vetää studiossa AutoTunella lauluäänen, joka poikkeaa oikeasta merkittävästi. Mutta onko tekoälyllä kirjoittamalla tehty lyriikka sitten sen kummempaa? Oikeastaan aika mielenkiintoisia moraalisia ongelmia.

[AimoE]

Onhan tietotekniikassa framegen ollut juttu jo varmaan vuosikymmenen. Siinäkin kehitetään tyhjästä uusia väliruutuja ja vieläpä mediaan, jonka sisältö on dynaaminen, eikä mikään ennalta arvattava video.
https://www.youtube.com/watch?v=aEd9OrNify8&t=2s

Pitäisi tietää millaisilla prompteilla tuo on tehty, eli kuinka paljon kässäri on prompteista peräisin.

Tulee mieleen Speden sketsi, joka ei voisi toimia koneälyversiona. Spede kutsui vieraaksi M.A. Nummisen, jutteli muodon vuoksi hetken, ja ehdotti duettoa. Numminen soitti kitaraa ja kumpikin lauloi, M.A. vingahtelevalla tyylillään ja Spede normaalisti. Kesken laulun he vaihtoivat tyyliä keskenään niin sujuvasti, että monelta se vaihto varmaan jäi huomaamatta. Minua Spede harvemmin viihdytti, mutta tästä tempusta Spede saa aplodit minultakin.