Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: Lups - 19.03.16 - klo:02.04
-
Olen kyllästynyt tähän perus-Ubuntuun ja kaipaisin vaihtelua, helppokäyttöisyyttä ja silmää miellyttävää vaihtoehtoa. Vinkkejä? Mitä versiota itse käytätte?
-
https://www.linuxmint.com
-
Jos haluaa vaihtaa look and feel niin
http://glx-dock.org/
toinen vaihtoehto on : awesome:
http://ubuntuhandbook.org/index.php/2014/06/install-latest-awesome-window-manager-ubuntu/
ja sitten on vielä cinnamon/mate jne jos ei halua vaihtaa jakelua.
-
Niin no perus-Ubuntun lisäksi ennen kuin muita jakeluita alkaa silmäillä niin pitää muistaa että Ubuntuakin löytyy useilla eri työpöydillä. Ainakin nyt Kubuntu, Xubuntu, Lubuntu, Ubuntu-Gnome.
-
Olen kyllästynyt tähän perus-Ubuntuun ja kaipaisin vaihtelua, helppokäyttöisyyttä ja silmää miellyttävää vaihtoehtoa. Vinkkejä? Mitä versiota itse käytätte?
Niin kuin jo todettiin, ei Ubuntua tarvitse mihinkään vaihtaa - riittää, kun asentaa ja ottaa käyttöön jonkin monista muista työpöydistä, jolloin ulkonäkö muuttuu radikaalisti, mutta helposti. Kampaat vaan pakettivarastoa (synaptic) esim. hakusanoilla kde, gnome, lxde, xfce, mate, cinnamon... Niistä yleensä löytyy jokin metapaketti, joka asentaa kerralla koko työpöydän (muuten, osaisiko joku listata, minkä nimisiä nämä metapaketit ovat? Niin ei tarvitsisi itse keksiä paketteja uudelleen...).
Paljon helpompaa on siis vaihtaa työpöytä kuin jakeluversio. Sitten sisäänkirjautumisruudulla voi valita, mikä asennetuista työpöydistä otetaan tällä istunnolla käyttöön.
-
https://www.debian.org/index.fi.html ?? ::)
-
Onkos joku kokeillut Koronaa? https://kororaproject.org/about
Tuon pitäisi olla helppokäyttöinen.
Itsekään en pidä oletustyöpöydästä. Ubuntun vahvuus kuitenkin hyvä
tuki ja lokalisointi. Pakettien määrä on kasvanut kovasti vuosien mittaan.
-
Onkos joku kokeillut Koronaa?
Pitäisi kai taivuttaa Kororata tai Korora’ta, koska viimeinen a on pitkä. Aiemmin taisivat kirjoittaakin nimen Kororaa.
-
helppokäyttöisyyttä ja silmää miellyttävää vaihtoehtoa. Vinkkejä? Mitä versiota itse käytätte?
Mitä helppokäyttöisyys sinulle tarkoittaa? Selkeyttä vai paljon vaihtoehtoja? Ikoneita, valikoita vai näppäimistöoikoteitä? Sitä, että voi itse säätää kaiken vai sitä, että ei tarvitse säätää vaan kaikki tulee mielen mukaan valmiina?
Silmänruokakaan ei ole kaikille samaa. Joku tykkää suorasta ja sileästä, toinen kiillosta ja kimalluksesta.
Suosittelen, että kokeilet ennakkoluulottomasti ja annat itsellesi aikaa ihastua sellaiseenkin, johon et aluksi viitsisi tutustua ollenkaan. Kun käyttötottumukset mukautuvat uuteen ympäristöön, alat arvostaa erilaisia asioita kuin ennen.
Itsellä käytössä eri koneissa sekä Xubuntu (http://xubuntu.org/) (jossa ikkunamanagerina Openbox (http://openbox.org/wiki/Main_Page)), Bunsenlabs (https://www.bunsenlabs.org/) (Openbox) että Debian (http://cdimage.debian.org/cdimage/unofficial/non-free/cd-including-firmware/current-live/) (XFCE+Openbox).
-
Olen kyllästynyt tähän perus-Ubuntuun ja kaipaisin vaihtelua, helppokäyttöisyyttä ja silmää miellyttävää vaihtoehtoa. Vinkkejä? Mitä versiota itse käytätte?
Mageiasta on nyt saatavilla uusi versio, se vois olla kokeilemisen arvoinen jos arvostaa helppokäytöisyyttä. Mageian controlcenter on mukava ja selkee, kaikki löytyy samasta paikasta. Mageiassa tulee myös mukana tarvittaessa suljettujakin ajureita, eli ei tarvitse niitä erikseen asennella. Uusi versio 6 ei ole vielä valmis versio mutta kokeiluun menee ainakin minulla hetkeen huomenna. http://news.softpedia.com/news/mageia-6-linux-enters-development-brings-kde-plasma-5-6-and-gnome-3-20-desktops-502233.shtml
-
Onkos joku kokeillut Koronaa? https://kororaproject.org/about
Kororaa on muokattu Fedora. Siihen on oletuksena liitetty lisäosia, jotka on Fedoraan asennettavissa RPMFusion-free ja RPMFusion-nonfree lähteistä.
Kororaa valmistuu vasta, kun Fedora-versio on ehditty julkaista. En mene takuuseen siitä, että Kororaa on yhtä vaivattomasti päivitettävissä seuraavaan versioon kuin alkuperäinen Fedora.
Mitään erityistä ja uutta ei Kororaa tarjoa Fedoraan verrattaessa.
-
En mene takuuseen siitä, että Kororaa on yhtä vaivattomasti päivitettävissä seuraavaan versioon kuin alkuperäinen Fedora.
Tällä ei välttämättä ole kaikille väliä. Itsekin mieluummin asennan uuden version vanhan päälle buuttaamalla USB-tikulta kuin käyttämällä paketinhallinnan päivitystyökalua. Jos /home on erillinen, päivitys on näinkin yleensä hyvin vaivaton ja luultavasti jopa nopeampi.
Siitä olen samaa mieltä, että on aika turha käyttää distroja, jotka eivät lisää mitään oleellista pohjanaan olevaan jakeluun vaan säätävät vain sen asetuksia.
-
Tällä ei välttämättä ole kaikille väliä. Itsekin mieluummin asennan uuden version vanhan päälle buuttaamalla USB-tikulta kuin käyttämällä paketinhallinnan päivitystyökalua. Jos /home on erillinen, päivitys on näinkin yleensä hyvin vaivaton ja luultavasti jopa nopeampi.
Siitä olen samaa mieltä, että on aika turha käyttää distroja, jotka eivät lisää mitään oleellista pohjanaan olevaan jakeluun vaan säätävät vain sen asetuksia.
Komppaan edellistä. En oli ikinä kokeillut Minttiiä ja muita Ubuntu johdannaisia. Ubuntu on nyt Debian pohjainen... Debianin olen kokenut jotenkin hankalaksi. Tietysti konekohtaista. Firmikset ja muiden ajurien asentelu on tuohon hankalampaa.
-
Komppaan edellistä. En oli ikinä kokeillut Minttiiä ja muita Ubuntu johdannaisia. Ubuntu on nyt Debian pohjainen...
En oikeastaan lukisi Ubuntua sen paremmin kuin Mintiäkään siihen luokkaan, jossa distro vain säätää pohjadistron asetuksia. Kummallakinhan on esim. omat repot. Nykyään käytän melkein yksinomaisesti Debiania, mutta tilanne on vaihdellut vuosien varrella aika paljon. Pari vuotta käytin lähes pelkästään openSUSEa.
-
Itsellä Debianin asentaminen on tyssännyt liian vanhoihin paketteihin tai puuttuvaan firmikseen. HTPC:n alustaksi kokeilin, mutta asennus levyltä ei löytynyt verkkokortille ajuria/firmistä. Piti toisella koneella googletella ja latailla yhtä ja toista. Ubuntulla pääsee helpommin. Ilman erilaisten repojen lisäämistä ei Debinialla selviä. Sid ei oikein houkuttele vaihtoehtona. Ehkä tilanne on parantunut ja mediat toimii paremmin.
-
Itsellä Debianin asentaminen on tyssännyt liian vanhoihin paketteihin tai puuttuvaan firmikseen.
Kumpaankin on ratkaisu olemassa. Uudempia paketteja – jos sellaisia tosissaan kaipaa – voi asennella backports-lähteestä. (Minulla tosin ainoa sieltä asennettu paketti on LibreOffice 5 parilla koneella.) Laiteohjelmistot yleensä löytyvät asennuksen jälkeen heti kun pääsee lisäämään nonfreen sources.listiin. Toisaalta sekään ei aina ole tarpeen: ei esimerkiksi tässä vanhassa Samsungin X420-kannettavassa, jolla tätä kirjoittelen.
Todiste:
tn@bahtin [~]% vrms
No non-free or contrib packages installed on bahtin! rms would be proud.
-
Itsellä Debianin asentaminen on tyssännyt liian vanhoihin paketteihin tai puuttuvaan firmikseen. HTPC:n alustaksi kokeilin, mutta asennus levyltä ei löytynyt verkkokortille ajuria/firmistä. Piti toisella koneella googletella ja latailla yhtä ja toista. Ubuntulla pääsee helpommin. Ilman erilaisten repojen lisäämistä ei Debinialla selviä. Sid ei oikein houkuttele vaihtoehtona. Ehkä tilanne on parantunut ja mediat toimii paremmin.
Itselleni Sid on ainoa vaihtoehtoehto jos Debianin asennan, enkä pidä sitä mitenkään erityisen epävakaana tai edes uusinta uutta tyrkyttyvänä. Sidiä jos vertaa vaikka Fedoraan se on lähempänä perus Fedoraa kuin Rawhideä joka on sitten todellakin niinkuin se lupaa"Heräät Timpuktussa ja kaikki ei tuttua" tai jotain sinnepäin.
-
Tällä ei välttämättä ole kaikille väliä. Itsekin mieluummin asennan uuden version vanhan päälle buuttaamalla USB-tikulta kuin käyttämällä paketinhallinnan päivitystyökalua. Jos /home on erillinen, päivitys on näinkin yleensä hyvin vaivaton ja luultavasti jopa nopeampi.
Fedoran filosofiaan kuuluu jakelun jatkuva kehitys, ja vanhan jakelun tukiaika on suhteellisen lyhyt (noin vuosi). Kun Korora(a) julkaistaan vasta jonkin ajan vastaavan Fedora-julkaisun jälkeen, jää tukiaika suht' lyhyeksi.
Vaikka uudelleenasennus on jakelussa kuin jakelussa nopeampi metodi kuin jakelun päivittäminen versiosta toiseen, on jakelun lopullinen viilaaminen mielestäni työläämpää kuin jakelun päivitys versiosta toiseen. Ja joskus jopa uuden ohjelmaversion kotihakemistossa oleva konfigurointitiedosto voi olla merkittävästi muuttunut. Tällaisten konffitiedostojen muuttuminen voi olla joskus hyvin traaginen, ja niiden aiheuttamien "bugien" löytäminen vaikeaa.
Periaatteessa Fedora julkaistaan puolivuosittain (vrt. Ubuntu), mutta jo usein päivitys on viivästynyt (vrt. Debianin uusi versio julkaistaan, kun se on valmis ;) )
PS. En Ubuntuakaan (Xubuntu) asenna uudelleen, vaan olen päivittänyt versio versiolta.
Nyt on asennettuna puhtaalle pöydälle Ubuntu 16.04 Xenial (Xubuntu), mutta kun jakelu virallisesti julkaistaan, päivitän nykyiset Ubuntu-versiot.
-
Pitäisi olla vain yksi Linuxi jossa kaikki toimisi suoraan. Sitten voisi kilpailla Apple os ja Windows käyttisten kanssa paremmin. Siksi Käytän varakoneessa centos käyttistä joka on standardien mukainen.
Pitää myös kokeilla Fedora Linuxia jossain vaiheessa.
-
Itsellä Debianin asentaminen on tyssännyt liian vanhoihin paketteihin tai puuttuvaan firmikseen.
Kumpaankin on ratkaisu olemassa. Uudempia paketteja – jos sellaisia tosissaan kaipaa – voi asennella backports-lähteestä. (Minulla tosin ainoa sieltä asennettu paketti on LibreOffice 5 parilla koneella.) Laiteohjelmistot yleensä löytyvät asennuksen jälkeen heti kun pääsee lisäämään nonfreen sources.listiin. Toisaalta sekään ei aina ole tarpeen: ei esimerkiksi tässä vanhassa Samsungin X420-kannettavassa, jolla tätä kirjoittelen.
Kovin kone kohtaista. Debiania tuntemattomalle on hankalaa etsiä puuttuva firmispaketti jotta saa edes verkkokortin toimimaan. Debianissa kun noi firmikset pitää näköjään etsiä joka laitteelle erikseen. Sitten on noi mediatoistimet. Kodi, vdr, vlc pitänee ainakin asentaa jostain. VLC vdpau tuella on hankala. VLC & vaapi vaatinee myös säätämistä. Toistaiseksi saa olla Lubuntu 14. Välillä tulee kokeiltua muuta jakelua rinnalle harrastusmielessä. Seuraavalla kerralla olen viisaampi ja en oleta, että kaikki toimii heti. Debianissa käytössä vielä XBMC joka on vuodelta 2014. Ei siinä mitää vikaa ole Debianin logoa lukuunottamatta, mutta Kodi 14 julkaistiin 2014 lopulla ja nyt on Kodi 16 uusin vakaa. Vakaus on kuitenkin suhteellista - varmasti joku plugin ei toimi tuon kanssa vielä.
Kovasti Linuxit ovat kehittyneet. Jakeluista Ubuntu taitaa olle se johon on paras tuki. Niin laitteiden ja ohjeiden osalta. Itselle ainakin kävi niin, että Debianissa ei toiminut yleinen Realtekin verkkokortti kun ei ollut asennusmedialla firmistä. Minusta se oli omituista.
-
Debiania tuntemattomalle on hankalaa etsiä puuttuva firmispaketti jotta saa edes verkkokortin toimimaan.
Luulen, että siihen löytyy ratkaisu aikanaan. Vastahan Debian nuo laiteohjelmistot pudotti perusjakelusta. Useimmiten kumminkin ratkaisu on kohtuullisen helppo: lspci-komennolla katsotaan laitteen valmistaja (esim. realtek) ja sitten etsitään ”apt-cache firmware | grep realtek”.
Kodi, vdr, vlc pitänee ainakin asentaa jostain.
Kodi ja VDR ehkä, mutta sama tuntuu olevan *buntu-puolella: niillehän on erillinen PPA. VLC löytyy perusjakelusta. Mitään säätelyitä en tosin ole siihen tehnyt (eikä ole ollut tarviskaan).
Mutta niin kuin sanottu, en tykkää muutenkaan pitää koneellani uusimpia ohjelmia vaan mieluummin vakaita. Ainoana poikkeuksena on viime aikoina ollut tuo LibreOffice, koska sen viitosversiossa on toimivampi tyyliselain.
Itselle ainakin kävi niin, että Debianissa ei toiminut yleinen Realtekin verkkokortti kun ei ollut asennusmedialla firmistä. Minusta se oli omituista.
Se on Debianin politiikan mukaista: vain vapaita ohjelmistoja asennusmedialla. Käyttäjä saa itse asentaa suljetut mötikät, jos haluaa.
-
Pitäisi olla vain yksi Linuxi jossa kaikki toimisi suoraan.
Heh... Linux-jakeluja on useita satoja, jos ei tuhansia. Ne kaikki ovat toinen toistaan parempia ;)
Sitten voisi kilpailla Apple os ja Windows käyttisten kanssa paremmin.
Ei Linux:in tarvitse kilpailla kenenkään kanssa (jos ei tarkoiteta kaupallisia Linux-jakeluja). Apple:n käyttöjärjestelmä OS X on rakennettu ihan laitteen ympärille. Ja Windows käyttää hallitsevaa markkina-asemaansa surutta tuottaakseen osakkeenomistajilleen osinkoja.
Siksi Käytän varakoneessa centos käyttistä joka on standardien mukainen.
Kokeiluni CentOS:n kanssa selvitti, että jakelu sisältää toki hyvintoimivia sovellutuksia, mutta ohjelmaversiot olivat turhan vanhoja verrattuna nopeasti kehittyvään Fedora-jakeluun.
Vuosia käytin RedHat:in jakeluja, kun ne olivat saatavissa ilman rahansiirtoja. RedHat:in Enterprise Linux on varmasti erinomainen, mutta yksityiselle turha investointi, kun ilmaisia toimivia jakeluja on tarjolla pilvin pimein.
-
Debiania tuntemattomalle on hankalaa etsiä puuttuva firmispaketti jotta saa edes verkkokortin toimimaan.
Luulen, että siihen löytyy ratkaisu aikanaan. Vastahan Debian nuo laiteohjelmistot pudotti perusjakelusta. Useimmiten kumminkin ratkaisu on kohtuullisen helppo: lspci-komennolla katsotaan laitteen valmistaja (esim. realtek) ja sitten etsitään ”apt-cache firmware | grep realtek”.
Mutta niin kuin sanottu, en tykkää muutenkaan pitää koneellani uusimpia ohjelmia vaan mieluummin vakaita. Ainoana poikkeuksena on viime aikoina ollut tuo LibreOffice, koska sen viitosversiossa on toimivampi tyyliselain.
Itsekin pidän mielluumin vakaista ohjelmista. Pidän tämän KDE 4 työpöydän tässä koneessa vielä pitkään vaikka kehitys on loppunut. Mutta apt-cache firmware | grep realtek tyylisistä komennoista ei paljoa apua jos verkkokortti ei toimi ja nettiin ei pääse. On tietysti konekohtaista. Mutta aloittelijalle ainakin liian iso kynnys ylitettäväksi. Pakettien lukumäärä on kivasti kasvanut ja tarve ulkopuolisille repoille vähentynyt. Paras tilanne olisi ettei niitä tarvitsisi. Suuren pakettivalikoiman ylläpito vaatii kuitenkin työtä. Selailin tuossa Sidin paketteja ja sieltä tuntuu löytyvän Kodi ja jos löytyy vielä vnsiserver plugin olen melko iloinen. Ehkä kokeilen vielä sidiä. Siinä varmaan toimii jo Intelin näytönohjain suoraan ilman ihmettelyä.
-
Pitäisi olla vain yksi Linuxi jossa kaikki toimisi suoraan. Sitten voisi kilpailla Apple os ja Windows käyttisten kanssa paremmin. Siksi Käytän varakoneessa centos käyttistä joka on standardien mukainen.
Pitää myös kokeilla Fedora Linuxia jossain vaiheessa.
Käytännössä kaikki ohjelmat ja ajurit löytyy parhaiten Ubuntulle, sen ollessa yleisin. Se, että Linuxia olisi vain yksi versio ei kilpailussa auttaisi pätkääkään. Linuxilla ei ole pohjatonta rahakirstua käytettävissä markkinointiin ja lahjontaan kuten kilpailijoilla, joten Linuxin täytyy erottua muilla keinoin edukseen. Yksi valttikortti onkin sen monimuotoisuus ja valinnan vapaus.
-
Pitäisi olla vain yksi Linuxi jossa kaikki toimisi suoraan. Sitten voisi kilpailla Apple os ja Windows käyttisten kanssa paremmin. Siksi Käytän varakoneessa centos käyttistä joka on standardien mukainen.
Pitää myös kokeilla Fedora Linuxia jossain vaiheessa.
Ömm miksi ylipäätään käytät Linuxia? Linuxin idea viimekädessä on vapaus, ts. kuka vain voi tehdä vaikka millaisen Linux-jakelun lystää ja käyttää sitä mihin lystää.
Windowsin ja OS X:n kanssa saat sitä standardoitua käyttökokemusta, ts. jos sellaista haluat käytä niitä.
-
Pitäisi olla vain yksi Linuxi jossa kaikki toimisi suoraan. Sitten voisi kilpailla Apple os ja Windows käyttisten kanssa paremmin. Siksi Käytän varakoneessa centos käyttistä joka on standardien mukainen.
Niin pitäis, ja oli puhetta jo vuosia sitten että näin käy. Sanottiin esim että koulut vaihtaa linuxiin ja rahaa säästyy. Näin ei käynyt ja kokeilijat vaihtoi takaisin Windowseihin.
Jos joku ottaa tosissaan asiakseen tehdä vaihtoehdon, niin olen mukana jeesimässä.
Mint on välillä sanottu olevan joku tämmöinen, mut ei ole onnistunut siinä.
-
Pitäisi olla vain yksi Linuxi jossa kaikki toimisi suoraan. Sitten voisi kilpailla Apple os ja Windows käyttisten kanssa paremmin. Siksi Käytän varakoneessa centos käyttistä joka on standardien mukainen.
En sitten tiedä mitä on standardin mukainen. Ensimmäinen kokemus Windows 8 käytöstä oli hämmentävä. Monta nappulaa oli hukassa ikkunoista ja
paneelista. Applesta vähän kokemuksia. Perustuu Unixiin (BSD). Käyttöliittymä on Applen. Linuxin vahvuus on vapaus ja joukkovoima. Kuka tahansa
saa muuttaa koodia. Git versionhallinta on upea. Oli sitten kehityksen alla mikä ohjelma tahansa jopa sadat tai tuhannet voivat osallistua siihen.
Ubuntun asema on vahva. Asennus on helppo ja laitetuki on hyvä. Lokalisointi myös hyvä. Kaupalliset softat toimivat hyvin Ubuntussa myös.
vapaus mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi tehdä oman jakelunsa. Ja niitähän riittää eri tarkoituksiin. Kinaa siitä mikä on paras jakelu voisi käydä
loputtomiin. Oikeaa vastausta ei ole. Windows on hyvä perustyöpöytäkäytössä. Mutta on paljon sellaista mitä sillä ei tee. Tai se on tehty hankalaksi.
Linuxin hankaluus on taas se, että asioita voi tehdä kovin eri tavoilla. Moneen asiaan löytyy KDE, LXDE, Xfce ohjelma ja lisäksi vielä komentorivi versiot.
Paketinhallinta vaihtelee eri jakeluiden välillä. Pakentinhallinta on kyllä hieno. Vahingossa ei tule asennettua väärälle alustalle käännettyä koodia ja riippuvuudet
asennetaan myös. Windows ei tässä pärjää. Sinne kun asentuu ohjelmia myös omia aikojaan... Mikä on hyvin harmillista. Voi niitä kertoja kun olen
ihmetellyt mikä ohjelma tämä on ja miksi se on asennettu. Yleensä vastaus on en mä tiedä mistä se on tullut... Tuskin tuokaan standardin mukaista on.
Ilmaisuus on suhteellista. Terveydenhuolto, kunnat, yliopistot käyttävät monia erilaisia systeemeitä joiden ylläpito on kallista ja jotka eivät
toimi yhteen. Tuossa sotkussa käyttöjärjestelmän osuus hinnasta on pieni ja erilaisten konsulttien laskutus isoa. Monen systeemin päivitys
on tullut kalliiksi. Ensin kunta valtio/säästää ja heittää osaavia ihmisiä pois. Sitten ne samat ihmiset palkataan töihin takaisin konsultteina ja
laskutus on 10 tai jopa 100 kertaista. Jos systeemin dokumentointi on vajavaista ja systeemin tehnyt ei enää töissä on oikeasti ongelmia
edessä. Meille veronmaksajille olisi edullista jos olisi yksi, helposti ylläpidettävä systeemi käytössä. Tuskin ikänä mahdollista.
-
Mutta apt-cache firmware | grep realtek tyylisistä komennoista ei paljoa apua jos verkkokortti ei toimi ja nettiin ei pääse. On tietysti konekohtaista. Mutta aloittelijalle ainakin liian iso kynnys ylitettäväksi.
Debian nyt ei varsinaisesti koskaan ole pyrkinyt olemaan aloittelijan jakelu. Sen sijaan se on pyrkinyt olemaan lähtökohtaisesti vapaa jakelu. Vielä pidemmällehän tämän vie Trisquel (http://distrowatch.com/table.php?distribution=Trisquel), jossa ei-vapaata ohjelmistoa ei pääse ohjelmalähteitten kautta asentamaan mitenkään. Jos kovo laiteohjelmistoineen on riittävän vapaata, senkin kanssa pärjää.
Lisäys: Kokeilin vrms:ää myös työkoneella, tulos: vain vapaita paketteja sielläkin. Taitaa olla niin, että lähinnä kotipöytäkoneellani minulla on ei-vapaita paketteja, päällimmäisenä Nvidian suljettu ajuri ja pari ostettua ohjelmaa (PDF Studio Pro (https://www.qoppa.com/pdfstudio/), Sublime Text (https://www.sublimetext.com/)).
-
Debian nyt ei varsinaisesti koskaan ole pyrkinyt olemaan aloittelijan jakelu. Sen sijaan se on pyrkinyt olemaan lähtökohtaisesti vapaa jakelu. Vielä pidemmällehän tämän vie Trisquel (http://distrowatch.com/table.php?distribution=Trisquel), jossa ei-vapaata ohjelmistoa ei pääse ohjelmalähteitten kautta asentamaan mitenkään. Jos kovo laiteohjelmistoineen on riittävän vapaata, senkin kanssa pärjää.
Lisäys: Kokeilin vrms:ää myös työkoneella, tulos: vain vapaita paketteja sielläkin. Taitaa olla niin, että lähinnä kotipöytäkoneellani minulla on ei-vapaita paketteja, päällimmäisenä Nvidian suljettu ajuri ja pari ostettua ohjelmaa (PDF Studio Pro (https://www.qoppa.com/pdfstudio/), Sublime Text (https://www.sublimetext.com/)).
Nvidian suljetut ajurit ovat hyviä. Nouveau ajuria en ole kokeillut aikoihin. Kovasti sekin kehittyy. Nouveau oletuksena on aiheuttanut minulle monta kertaa mustan ruudun asennusohjelmassa. Tai jopa asennusohjelman kaatumisen (yksi Atom Ion). Tuolta näkee tämän tämän hetkisen tilanteen https://nouveau.freedesktop.org/wiki/VideoAcceleration/. Firmiksen tuokin tarvitsee. Omalla kortilla en vielä elokuvia katsele Nouveau ajurilla. Intelin piirillä kyllä onnistuu vapailla softilla. Myös HDMI, mikä löytyy toisesta koneesta. Siitä taitaa kaikki olla vapaata softaa. Voisin jopa ladata ja kääntää 4.4 tai 4.5 kernelin, Nouveaun, Mesan, firmiksen ym. jos olisin varma, että toimisi. Ehkä seuraava lauta tähän koneeseen on Intelin ja integroitu grafiikkapiiri. AMD lauta on vain helppo vaihtaa uudempaan kun systeemiin ei juuri tarvitse koskea.
-
Nouveau ajuria en ole kokeillut aikoihin. Kovasti sekin kehittyy.
Kehittyy hyvinkin. Pari kertaa olen jättäytynyt pidemmäksi aikaa Nouveau-ajurin varaan, mutta sitten on tullut jokin yksittäisen ohjelman ongelma vastaan, minkä takia on täytynyt vaihtaa suljettuun ajuriin. Ehkä vielä joskus.
-
ubuntu-mate itsellä nyt käytössä, oikein loistava valintava jos on kyllästynyt "perus ubuntuun"
https://ubuntu-mate.org/