Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: roikale - 14.07.13 - klo:14.16
-
Nyt se on sitten nähty ja aika luotettavasti osoitettu: kaikkein turvattomimmat järjestelmät Windows pc-puolella ja Android älypuhelimissa ovat "kansan suosikkeja". Ei asiaa voida täysin perustella vain "suosiolla". Mitä ilmeisemmin syynä on nyt se että mitä helpompi pienellä klikkauksella järjestelmään on asentaa sovellus (myös haitake) sitä varmimmin ihmiset sen haluavat hankkia. Sitä suosivat myös ja ennenkaikkea sovelluskehittäjät. Tässä on ongelman ydin.
On suorastaan huvittavaa havaita miten typerä ihmiskunta oikeastaan onkaan. Hyvä, turvallinen ja vakaa ei heille kelpaa. Jos ihmisillä olisi vähänkin järkeä käyttäisivät pc-puolella Linux-jakeluita, esim. Debiania, Minttiä tai Ubuntua. Mutta ei, he valitsevat virusimurikäyttöjärjestelmä Windowsin. Ja sitten he kaikista Linux-ydintä käyttävistä järjestelmistä valitsevat juuri sen kaikkein reikäisimmän ja haitakkeille alttiimman eli Androidin. Mitä ilmeisemmin kyseessä on eräänlainen ihmisen synnynäinen henkinen laiskuus. Ei haluta ottaa kohtaloa omiin käsiin.
Markkinaosuudet pc-puolella: Windows n. 85%
Markkinaosuus älypuhelimissa: Android 70-75%
Nyt on syytä laittaa toivo uusiin Linux-pohjaisiin mobiililaitteisiin kuten mm. Jollaan ja Ubuntuun... toivon niitä myös tablet-puolelle.
-
Linux on aika pitkälle sen vuoksi turvallinen ettei sitä työpöytä käytössä käytä reilu prosentti ja tästäkin suurin osa osaa varautua uhkiin normikäyttäjää paremmin. Android on mielestäni hyvä osoitus ettei linux ole yhtään sen turvallisempi jos on huolimaton ja/tai osaamaton käyttäjä. Linux ei suojaa tyhmyydeldä. Ubuntu phonesta en tiedä mutta Jollan sailfish ei ainakaan juuri turvallisempi ole sillä android sovelluksia siihenkin saa asennettua. Sailfish on oikeastaan turvattomampi sillä siinähän pentti peruskäyttäjä asentaa android sovelluksia Googlen Play storen ulkopuolelta jos niitä haluaa käyttää. Androidissa pistää kuitenkin vähän miettimään jos ohjelma ladataan Play storen ulkopuolelta. Pentti peruskäyttäjä kuitenkin haluaa sen tutun android sovelluksen myös Sailfishin niin oppii siinä samalla miten ladata haittaohjelmiakin, joista ainakin osa ei olisi koskaan päässy Play kauppaan.
-
Mitä ilmeisemmin kyseessä on eräänlainen ihmisen synnynäinen henkinen laiskuus.
Valtaosalle käyttäjistä nämä on kuitenkin "vain" tietokoneita, mikä laitetaan päälle, tehdään tarvittavat suoritteet ja sammutetaan. Itse ainakin ymmärrän varsin hyvin ettei tälläisillä ihmisillä ole pienintäkään intressiä alkaa ns. säätämään näiden kanssa muuta kuin mikä on välttämätöntä. Sama se on ihan vaikka autojenkin kanssa, jotkut käyttää ne kalliilla huollossa koska eivät autoista mitään ymmärrä tai edes halua ymmärtää ja toiset huoltaa sitten taas mielenkiinnosta itse.
Jos 80% ihmisistä käyttäisi peecee-puolella Linuxia niin luuletko ettei sillä lisääntyisi haittaohjelmat ym. kuona? Eli toisinsanottuna, ihmiset eivät valitse "reikäisintä" tuotetta, vaan haittaohjelmien ja virusten veistelijät valitsevat sen suosituimman tuotteen.
-
Mitä ilmeisemmin kyseessä on eräänlainen ihmisen synnynäinen henkinen laiskuus.
Jos 80% ihmisistä käyttäisi peecee-puolella Linuxia niin luuletko ettei sillä lisääntyisi haittaohjelmat ym. kuona? Eli toisinsanottuna, ihmiset eivät valitse "reikäisintä" tuotetta, vaan haittaohjelmien ja virusten veistelijät valitsevat sen suosituimman tuotteen.
En ole koskaan kiistänyt korrelaatio järjestelmän suosion ja haittaohjelmien määrän välillä. Sen sijaan en ole myöskään ikinä uskonut että se olisi ainoa, eikä edes tärkein syy järjestelmän haavoittuvuuteen.
Linux on ylivoimainen yĸkönen myös servereissä mutta missään ei ole tutkimuksellista faktaa osoittamaan että se olisi reikäisempi kuin IIS tai Nginx.
Työasema Linuxiini en saa haittaohjelmaa myöskään siinä tapauksessa jos Linuxilla olisi 80%:n markkinaosuus niin kauan kuin...
a) en lataa pakettihallinnan ulkopuolelta sovelluksia
b) pakettihallinnasta vastaavat huolehtivat ettei sinne oteta haitakesovelluskia
Toistaiseksi en tiedä tapauksia jolloin selaimen kautta jollakin sivulla vierailu olisi tuonut Linux-pc-koneeseen viruksen, trojanin, madon tai muun haitakkeen.
-
Linux on aika pitkälle sen vuoksi turvallinen ettei sitä työpöytä käytössä käytä reilu prosentti
Hyvin uskottava arvio on kylläkin se, että Linuxia käytettäisiin noin 4%:ssa työasemapc:ssä. Siihen viittaa jo sekin, että NetApplication kerää noin 75%:sti tietonsa pay-per-click-sivustoilta ja vain neljännes saadaan muualta. Linuxin 1% viittaa siihen että pay-per-click-tilastojen ulkopuolella sen osuus nousee noin 4%:iin.
Sinänsä 1%, 2% tai reilu 4% ei tietenkään muuta itse perusasetelmaa. Linuxiin ei kannata tehdä haittaohjelmia jos sen osuus on vain 4% ja lisäksi Linuxin korkkaaminen näyttäisi olevan työläämpää kuin Windowsin joskaan ei tietenkään mahdotonta.
Hakkerikisoissa Linux on ollut toistaiseksi selvästi turvallisin joka myös vahvistaa sen havainnon että sen turvallisuus ei johdu ainoastaan vähäisestä markkinaosuudesta pc-puolella. Se on vain yksinkertaisesti kovempi pala hakkereille. Sen sijaan Androidin turvallisuudesta ei kenenkään tarvitse enää luulla liikoja.
-
Mitä ilmeisemmin kyseessä on eräänlainen ihmisen synnynäinen henkinen laiskuus.
Valtaosalle käyttäjistä nämä on kuitenkin "vain" tietokoneita, mikä laitetaan päälle, tehdään tarvittavat suoritteet ja sammutetaan. Itse ainakin ymmärrän varsin hyvin ettei tälläisillä ihmisillä ole pienintäkään intressiä alkaa ns. säätämään näiden kanssa muuta kuin mikä on välttämätöntä.
Meidän 4 -henkinen perhe:
Teinipoika joka pelaa PC -pelejä, mitäs hän tekisi linux -koneella?
Teinityttö katsoo mm. salkkarit koneella, ei ole kiinnostunut säätämään konetta vaan laittaa mielummin kynsiään
Vaimo käyttää "vain tietokonetta", jonka pitää toimia kun hiirellä klikkaa!
Minun pitää käydä töissä, ei ole mahdollisuutta säätää koneita heille kokoajan, tosin ei kaikki taitaisi sittenkään toimia.
Jaa että miksi käyttävät Windowsia? mikä olisi parempi vaihtoehto?
Pojalla on dualboot, ei käytä Ubuntua ollenkaan, mm. pelihiiri ei toimi ilman puukotusta, kliffaa pelata?
Tyttö vaihtoi dualboot läppärin Android tablettiin, näkyy salkkarit! (Ubuntulla ei ollenkaan/Win7 hidas k.o. koneella).
Vaimo katsellut vierestä kunnes sai oman koneen, ei halua nörtteillä.
Itselleni uusin läppärin viime joulun alla, en edes lähtenyt yrittämään Ubuntun asentamista tähän (VAIO SVT1312).
Joo, olisin voinut etsiä koneen joka toimisi, niinkö? Oli riittävä haaste löytää kone sopivilla spekseillä, silti tuli kompromissi.
Kolme vanhempaa konetta jossa on/oli *buntu, mikään ei toiminut out of box! Yhdestä heitin pois *buntut koska WinXP toimii paremmin. EeePC on ainoa puhdas linux kone, siinäkin Lubuntu pienellä säädöllä.
Puhelimista ei saa pitkää tarinaa, mutta mikä olisi se "hyvä" vaihtoehto nyt saatavilla?
-
Ihmiset nyt tykkäävät käyttää jotain jonka saa ns. helposti toimimaan, ja suuri osa haittaohjelmistakin alkaa olla sellaisia, jotka vaativat käyttäjän aktiivisuutta, ts. sinut höynäytetään itse asentamaan se haitake.
Sinänsä epäilen, että säätämisen ja koneen kanssa tappelun määrä on melko vakio riippumatta järjestelmästä. Linuxien kanssa se säätö ja tappelu tulee vaan heti kättelyssä, ja kerralla, kun systeemin sitten on saanut kerralla konffattua kunnolla ei räpläämiselle pahempaa tarvetta ole. Windowsin kanssa ainakin pidemmän päälle kun sitä samassa asennuksessa pitää säätöä ja tappelua tulee ajan kanssa. Järjestelmä kehittää joitain eksoottisia rekisteriongelmia yms. joita sitten pitää yrittää korjailla, perheen jälkikasvu asentaa ilmaispelin mukana jonkin ikävän haittaohjelman jne.. Tässä tosin on etuna kokemattoman käyttäjän kantilta se, että ongelmat tuppaavat tulemaan kokemuksen jo kartuttua, ei niinkään siinä vaiheessa kun ihmetellään mites tää hiiri oikein toimii...
Ja Windows on toisaalta parantunut vuosien mittaan, jonkun 95:sen ja 98:n kanssa sai tapella aika lailla ja uudelleenasentelu oli yleistä. XP:n kanssa jo paljon harvinaisempaa, ystävälläni on kone jossa XP on ollut samassa asennuksessa vuodesta 2006, on se omituisuuksia kehittänyt mutta suurimmalta osin toimii. Vistaa ei ole tarvinnut uudelleenasentaa itse kuin laiterikon jälkeen, ja Seiskassa taas ei ole vielä tullut mitään isompaa ongelmaa vastaan.
Haittaohjelmat välttää pitkälti, kun katsoo mitä koneelleen pistää, eikä käy kaikenmaailman epämääräisillä sivuilla.
-
Ihmiset nyt tykkäävät käyttää jotain jonka saa ns. helposti toimimaan, ja suuri osa haittaohjelmistakin alkaa olla sellaisia, jotka vaativat käyttäjän aktiivisuutta, ts. sinut höynäytetään itse asentamaan se haitake.
Kun katson tätä tilannetta "free software" -silmälasien läpi niin totean, että suurin osa malwarea tulee kaupan päälle ja valmiiksi asennettuna.
-
No riippuu vähän millaisten silmälasien läpi katsoo, itse en ole ideologinen "free software" fani joka keskittyy haukkumaan Windowsia ja Mikkisoftaa. Minä vaan satun pitämään unix-tyyppisistä käyttiksistä, en käytä niitä koska vihaan Mikkisoftaa, vaan koska pidän Linuxista ja FreeBSD:stä.
Totta kylläkin on, että varsinkin halpisläppärit tungetaan täyteen kaikenlaista ei toivottua ja koneen hidastavaa trial-warea, ja valmistajan omia kontrollikeskuksia. Yleensä kun sukulaisia tai ystäviä koneen käyttöönotossa autan, lähdetän ihan heti kaiken sellaisen pois ja teen niin perus-Windowsin koneelle kuin suinkin mahdollista. Sen jälkeen sitten tarvittavat sovellukset ja turvaohjelmat...
-
Teinipoika joka pelaa PC -pelejä, mitäs hän tekisi linux -koneella?
Teinityttö katsoo mm. salkkarit koneella, ei ole kiinnostunut säätämään konetta vaan laittaa mielummin kynsiään
Vaimo käyttää "vain tietokonetta", jonka pitää toimia kun hiirellä klikkaa!
Minun pitää käydä töissä, ei ole mahdollisuutta säätää koneita heille kokoajan, tosin ei kaikki taitaisi sittenkään toimia
hoh hoh, joo kyllä kait nämä pitää jollakin tapaa mutta esimerkiksi pelejä on saatavilla myös Linux:lle myös natiivina. pelitarjonta tulee myös paranemaan myös koska muutamat AAA luokan pelienginet tukee taikka tulevat tukemaan lähiaikoina myös Linuxia.
Linux:lle myönteinen pelikehitys on saanut kvanttihypyn sen jälkeen kun Steam ja Unity ilmoittivat Linux tuesta. Joo tietenkin on pelejä joita ei saa koskaan muulle kuin Windowsille mutta tällöin myös Macci käyttäjät on samassa veneessä.
Joo "Linux:lle ei ole pelejä" toteamus on jo historiaa. Nyt voi vain sanoa ettei jotakin tiettyä peliä ole saataville Linux:lle.
Ja en ymmärrä kuka jaksaa katsoa netin kautta salkkareita ... :o
-
Niin nyt voi sanoa ettei 99% peleistä saa Linuxille...
-
Ja Windows myy vain sen takia että muuta ei ole ollut tähän asti tarjolla. 20 vuotta windows tuputusta on mittava aikakausi, siinä on yksi sukupolvi saanut kasvaa BSOD kulttuuriin täysin. Seuraava sukupolvii saa kasvaa siihen että tarjontaa ja vaihtoehtoja tulee olemaan.
Ketjun kysymys vois muotoilla myös näin, miksi VHS syrjäytti aikoinaan paremman Betamaxin? Tätä sopii kysyä esim Androidin tapauksessa, tosin Nokia mokasi oman tilaisuutensa valitsemalla suljetun WP:n sen sijaan että olisi ottanut meegon taikka Meltemin.
-
Windows ei enää ole se BSOD:ta joka välissä tarjoava rekisteriään korruptoiva bugikasa...ainoat BSOD:t mitä itselle on viimeaikoina tullut ovat joko epäyhteensopivan laitteiston aikaansaamia, tai hajonneen raudan tulosta, ja kyllä sama hajonnut rauta sai myös Ubuntun kernel panickiin...
-
Google on pystynyt rakentamaan Linux-ytimen päälle oman käyttöympäristön, joka antaa valmistajille vapaa käden muokata sitä omaan käyttötarkoitukseen. Suosiota Android:lle on tuonut SDK paketti kehittäjille ja käyttäjille suuri softa valikoima. Tietenkin suuri Android saatavuus eri valmistajilta. Tietoturva uhkan on aiheuttanut puhelimen valmistajat, jotka ovat hylkäämässä vanhojen luurien päivitykset uusien puhelimen takia. Suurin osa vanhoista luureista jää harrastelijoiden ylläpitoon (esimerkiksi XDA, Monaco). Puhtaan ja turvallisemman Android kokemuksen saat vain Nexus puhelimilla. Siihen tulee päivitykseen ajallaan ja vältyt valmistajien omilta virityksiltä. Toki löytyy poikkeuksia Nexus laitteesta. Esimerkiksi Samsung alkoi myymään samaa luuria kahdella eri rommilla. Ensimmäinen päivittyi ajallaan ja toinen ei. Ensimmäisen rom päivitti Google suoraan ja toinen oli Samsung ylläpitämä. Tuo ongelman sai toki korjattu kun rommasi google sivuilta olevan rommin puhelimeen.
-
Teinipoika joka pelaa PC -pelejä, mitäs hän tekisi linux -koneella?
Teinityttö katsoo mm. salkkarit koneella, ei ole kiinnostunut säätämään konetta vaan laittaa mielummin kynsiään
Vaimo käyttää "vain tietokonetta", jonka pitää toimia kun hiirellä klikkaa!
Minun pitää käydä töissä, ei ole mahdollisuutta säätää koneita heille kokoajan, tosin ei kaikki taitaisi sittenkään toimia
hoh hoh, joo kyllä kait nämä pitää jollakin tapaa mutta esimerkiksi pelejä on saatavilla myös Linux:lle myös natiivina. pelitarjonta tulee myös paranemaan myös koska muutamat AAA luokan pelienginet tukee taikka tulevat tukemaan lähiaikoina myös Linuxia.
Linux:lle myönteinen pelikehitys on saanut kvanttihypyn sen jälkeen kun Steam ja Unity ilmoittivat Linux tuesta. Joo tietenkin on pelejä joita ei saa koskaan muulle kuin Windowsille mutta tällöin myös Macci käyttäjät on samassa veneessä.
Joo "Linux:lle ei ole pelejä" toteamus on jo historiaa. Nyt voi vain sanoa ettei jotakin tiettyä peliä ole saataville Linux:lle.
Ja en ymmärrä kuka jaksaa katsoa netin kautta salkkareita ... :o
Pelit, en itse pelaa joten liikun heiluvalla pohjalla.
Noin vuosi sitten kun pojalle oma kone laitettiin, mitä pelejä silloin oli? Out of Box?
"joo laitetaan pelkästään linux, pelaa niitä mitä on ja odotellaan että tulee lisää" näinkö olisi pitänyt mennä?
Poika pelasi ja pelaa edelleen World of Tanks -peliä, saako tämän nyt jo linuksille?
Salkkarit ja netti, kumpi on se pahempi? Jos ja kun seuraa jotakin ohjelmaa, miksi sitoa itsensä TV:n ääreen tiettyyn kellonaikaan. Voisihan sen Betamaxillakin nauhoittaa, siirto tablettiin tosin on haasteelisempi.
-
Teinipoika joka pelaa PC -pelejä, mitäs hän tekisi linux -koneella?
Teinityttö katsoo mm. salkkarit koneella, ei ole kiinnostunut säätämään konetta vaan laittaa mielummin kynsiään
Vaimo käyttää "vain tietokonetta", jonka pitää toimia kun hiirellä klikkaa!
Minun pitää käydä töissä, ei ole mahdollisuutta säätää koneita heille kokoajan, tosin ei kaikki taitaisi sittenkään toimia
hoh hoh, joo kyllä kait nämä pitää jollakin tapaa mutta esimerkiksi pelejä on saatavilla myös Linux:lle myös natiivina. pelitarjonta tulee myös paranemaan myös koska muutamat AAA luokan pelienginet tukee taikka tulevat tukemaan lähiaikoina myös Linuxia.
Linux:lle myönteinen pelikehitys on saanut kvanttihypyn sen jälkeen kun Steam ja Unity ilmoittivat Linux tuesta. Joo tietenkin on pelejä joita ei saa koskaan muulle kuin Windowsille mutta tällöin myös Macci käyttäjät on samassa veneessä.
Joo "Linux:lle ei ole pelejä" toteamus on jo historiaa. Nyt voi vain sanoa ettei jotakin tiettyä peliä ole saataville Linux:lle.
Ja en ymmärrä kuka jaksaa katsoa netin kautta salkkareita ... :o
Aika lapsellista kuvitella että teinille kelpaisi linux pelikoneeksi. Aikoinaan itse kiukuttelin niin kaun että lopulta sain C64 vaikka minulla jo MSX olikin. Tilanne oli kuitenkin parempi kuin Windows vs Linux. Mac ei ole myöskään pelikone, tilanne on suunnilleen sama kuin linuxilla. WOW ja Sims löytyy mutta noi toimii linuxillakin. Toisin sanottuna kyllä se teini vaatii Windowsin jos ei jotain ihmeitä ole tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana ja teinit osaa käyttäytyä paremmin kuin minun nuoruudessani. Jos pelaisin linux tuntuisi ahdistavalta ja rajoituneelta järjestelmältä huonon pelivalikoiman vuoksi mutta koska en pelaa niin tilanne on päinvastoin ja linux tuntuu ja onkin omassa käytössäni vapaampi ja avoimempi eri mahdollisuuksille. Mac taas on siinä välissä mutta jos ei pelaa ja haluaa hyvän ja vakaan "vain tietokoneen" on se hyvä valinta. Macissä tosin pitää ottaa huomioon se että kun on laadukasta tavaraa mihin järjestelmä on suunniteltu niin ei ole ihme että saa laadukkaan vaikutelman. Suuri osa tälläkin foorumilla käsiteltävistä ongelmista johtuu siitä että rauta ei ole alunperin suuniteltu linux käyttöön. Esimerkiksi näytönohjain ongelmia on vaikka kuinka paljon käsitelty mutta hyvin on vähissä aiheet jossa on kyseessä intelin näyttis.
-
Ei Windowsin "menestykselle" pc-puolella ja Androidin vastaavaan mobiileissa ole olemassa mitään kuluttajista johtuvaa syytä. Ihmiset eivät osta mitään käyttöjärjestelmää vaan pc-koneen, tabletin tai älypuhelimen. That's it. Eikä ihmisiä kiinnosta pätkänkään vertaa käyttöjärjestelmän asentaminen tai säätäminen. Mikäli heille olisi tarjolla vain pc-laitteita joissa on Linux, esim. Ubuntu, Mint tai Debian he ostaisivat niitä siinä kuin Windows-koneitakin.
Olen joskus spekuloinut kuinka suuri osa pc-käyttäjistä on henkisesti valmiita ylipäätänsä kokeilemaan ja asentamaan jotain itse. Olen päätynyt arvioon että tuo osuus on tuskin 3%:a suurempi. Hyvä jos sitäkään. Näiden aktiivien osuus on viimeisen 15 vuoden aikan vain laskenut entisestään. Tänään nettikäyttäjien omatoimisuus on huomattavasti heikompaa kuin vielä esim. 15 vuotta sitten. Sillä eikö juuri vuosien 1998-2000 aikana mm. omien henkilökohtaisten kotisivujen teko suorastaan romahtanut. Se oli vain yksi esimerkki siitä kuinka tietokoneen käyttäjistä on tullut passiivisuudessaan vähän kuin television töllöttäjistä.
-
Ei Windowsin "menestykselle" pc-puolella ja Androidin vastaavaan mobiileissa ole olemassa mitään kuluttajista johtuvaa syytä. Ihmiset eivät osta mitään käyttöjärjestelmää vaan pc-koneen, tabletin tai älypuhelimen. That's it. Eikä ihmisiä kiinnosta pätkänkään vertaa käyttöjärjestelmän asentaminen tai säätäminen. Mikäli heille olisi tarjolla vain pc-laitteita joissa on Linux, esim. Ubuntu, Mint tai Debian he ostaisivat niitä siinä kuin Windows-koneitakin.
No ei tuo kyllä mikään absoluuttinen totuutus ole myöskään.
Itse olen ostanut kolme Windows7 lisenssiä ja parit Win8 llisenssit. Kirjoitan tätä parhaillaan HTPC:llä, joka on täysin Linux yhteensopiva, mutta silti koneessa on Win8. Kasi nyt vain minusta sopii kuin nenä päähän HTPC-koneisiin. Ei paljoa nappaa kikkailla minkään wine purkkaviritysten kanssa, että saisin katsottua Netflixiä tai Viaplaytä. Puhumattakaan siitä, että Modern UI-versio Netflixistä on minusta oikeasti ihan älyttömän hyvä. Eikä ole tarvinut "säätää" ylipäätään järjestelmää oikeastaan yhtään.
Linuxia kyllä kokeilin kyseisessä koneessa, mutta ei enää tule mieleenkään asentaa sitä. Parista läppäristä (ja kotipalvelimesta) kyllä löytyy Linux-jakelut, mutta kyllä media ja erityisesti hupimielessä Linux on vaan melkoisen onneton edelleen, vaikka edistystä on jonkin verran tapahtunut.
Mikäli heille olisi tarjolla vain pc-laitteita joissa on Linux, esim. Ubuntu, Mint tai Debian he ostaisivat niitä siinä kuin Windows-koneitakin
Monet Linuxit on ihan jees työpöytäkäytössä, mutta pakko kyllä sanoa, että vaikka hyviä Linux koneita alkaisikin tulla markkinoille, niin lähes täydellisellä varmuudella kuitenkin ostaisin sitten Windows lisenssin kyseiseen koneeseen.
Eniten itseäni on alkanut ottamaan kupoliin nämä Linuxien säännöllisesti tapahtuvat taka-askeleet. Parin jakeluversion jälkeen tuntuu, että tietyt jockey kaatumiset yms. tulee takaisin. Grubissa tapahtuu jotain, että dualboot asennus ei enää onnistukaan heittämällä kuin ennen jne. Plus mainostukset, että jakelu X soveltuu täydellisesti vanhemmille koneille. No näennäisesti monesti näin voi ollakin, mutta sitten tipautetaan näytönohjaintuki pois tai oletetaan jossain paketissa, että nyt voidaan jättää esim. SSE-tuki pois ja kappas vain kyseistä kirjastoa käyttävät ohjelmat ei enää toimi lainkaan tietyllä raudalla.
-
Meillä kaikki käyttää Ubuntua. Kaikki hoituu. Pelaamisesta viihteeseen unohtamatta laskujen maksua ja hieman yllättäen onnistuu myös kirjan tekeminenkin. Kirjan tekemiseen vaaditaan tekstin- ja kuvien käsittelyn lisäksi monitoimitulostin, jolla voi tulostaa, kopioida ja skannata.
Ylläpidosta ja rahoituksesta vastaan minä. Toivomuksia otan vastaan pienellä varauksella.
Linuxien kanssa se säätö ja tappelu tulee vaan heti kättelyssä, ja kerralla, kun systeemin sitten on saanut kerralla konffattua kunnolla ei räpläämiselle pahempaa tarvetta ole.
Windowsin kanssa ainakin pidemmän päälle kun sitä samassa asennuksessa pitää säätöä ja tappelua tulee ajan kanssa. Järjestelmä kehittää joitain eksoottisia rekisteriongelmia yms. joita sitten pitää yrittää korjailla, perheen jälkikasvu asentaa ilmaispelin mukana jonkin ikävän haittaohjelman jne.. Tässä tosin on etuna kokemattoman käyttäjän kantilta se, että ongelmat tuppaavat tulemaan kokemuksen jo kartuttua, ei niinkään siinä vaiheessa kun ihmetellään mites tää hiiri oikein toimii...
Niin totta kuin vaan voi olla.
Mutta Windowssista puheen ollen - niin siinä ei näytä olevan merkitsevää miten vähän sitä käyttää -Pikemminkin ohjelmien asennus näyttää olevan kriittinen piste. (Viimeisin softa asennus oli laser-printterin asennus.)
Huomaan sen isäni W7 myllyssä kun sitä ei käytetä kuin helmikuun ajan. Silloin on maatila verotuksen teko. Muun ajan se on arkistohuoneessa alimmalla hyllyllä odottamassa seuraavaa käyttö kertaa.
Nyt tein poikkeuksen ja ajattelin ajaa siihen välipäivitykset eli puolen vuoden aikana kertyneet päivitykset helpottaakseni VeroSavotan alkua.
Käynnistyksessa ensimmäisenä herjas väärin suljetusta koneeasta ??? ja ehdotti jotain automaattista korjausta. Suostuin. Vähän ajan kuluttua pyysi peruutusta edelliseen palautuspisteeseen. En suostunut, koska en saanut lisätietoa ongelmasta. Vaan ilmoituksen, että saatan menettää joitakin viimeksi asennettuja ohjelmia ja samalla väitti etten menettäisi tiedostojani (mutta mistä kansiosta - sitä ei kerrottu)
20 minuutin kuluttua pääsin työpöydälle sen enempiä rutinoita. Tein varmuuden vuoksi uuden rebootin ilman ongelmia ja asensin pitkän (3h) rupeaman päivityksiä. Seuraavana aamuna kone käynnistyi ongelmitta.
-
Nyt en ymmärrä?
Meillä kaikki käyttää Ubuntua. Kaikki hoituu.
Tähän asti ok, mutta kuitenkin:
Huomaan sen isäni W7 myllyssä kun sitä ei käytetä kuin helmikuun ajan.
Onko nyt niin että kaikki ne hoituu mitkä hoituu, loput Windowsilla.
-
Nyt tein poikkeuksen ja ajattelin ajaa siihen välipäivitykset eli puolen vuoden aikana kertyneet päivitykset helpottaakseni VeroSavotan alkua.
Käynnistyksessa ensimmäisenä herjas väärin suljetusta koneeasta ??? ja ehdotti jotain automaattista korjausta. Suostuin. Vähän ajan kuluttua pyysi peruutusta edelliseen palautuspisteeseen. En suostunut, koska en saanut lisätietoa ongelmasta. Vaan ilmoituksen, että saatan menettää joitakin viimeksi asennettuja ohjelmia ja samalla väitti etten menettäisi tiedostojani (mutta mistä kansiosta - sitä ei kerrottu)
20 minuutin kuluttua pääsin työpöydälle sen enempiä rutinoita. Tein varmuuden vuoksi uuden rebootin ilman ongelmia ja asensin pitkän (3h) rupeaman päivityksiä. Seuraavana aamuna kone käynnistyi ongelmitta.
Ei ole ongelmatonta linuxinkaan kanssa jos on pitkiä taukoja päivitysten välillä. Ensimmäinen linuxini oli Mandriva jota käytin puolisen vuotta ilman että edes olisin avannut terminaalia. Ongelmia tuli sen jälkeen kun olin parin kuukautta lomalla ja palasin. Samalla koneella ollut W7 RC toimi lomankin jälkeen mutta Mandriva menikin solmuun kun loman jälkeen oli useita satoja päivityksiä jotka tyhmänä laitoin kaikki menemään kerralla. Eipä käynnistynyt Linux enään graafiseen tilaan ja tällöin sain ensimmäiset kokemukset komentorivistä kun fsck piti ajaa live-levyllä.
-
Nyt en ymmärrä?
Meillä kaikki käyttää Ubuntua. Kaikki hoituu.
Tähän asti ok, mutta kuitenkin:
Huomaan sen isäni W7 myllyssä kun sitä ei käytetä kuin helmikuun ajan.
Onko nyt niin että kaikki ne hoituu mitkä hoituu, loput Windowsilla.
Kyllähän se näin tuppaa olemaan, itselläni kylläkään ei ole ollut mitään ongelmia kummankaan käyttiksen kanssa, jos on ollut niin syy löytyy näppiksen ja selkänojan välistä ;-)
Olen jo monta vuotta seurannut tämän foorumin keskusteluja niin päällimmäiseksi näyttää muodostuvan asennusongelmat ja niihin littyvät asiat, onko nyt niin että suomeksi ei ole tarpeeksi kattavaa perustietoa saatavilla, vai onko se niin vaikeaselkoista että se ohitetaan siitä syystä.
Mutta kaikesta huolimatta pitää jälleen osoittaa kiitokset tälle foorumille kun porukka aina vaan jaksaa vastata samoihin kysymyksiin väsymättä.
-
Meillä kaikki käyttää Ubuntua. Kaikki hoituu. Pelaamisesta viihteeseen unohtamatta laskujen maksua ja hieman yllättäen onnistuu myös kirjan tekeminenkin. Kirjan tekemiseen vaaditaan tekstin- ja kuvien käsittelyn lisäksi monitoimitulostin, jolla voi tulostaa, kopioida ja skannata.
Ylläpidosta ja rahoituksesta vastaan minä. Toivomuksia otan vastaan pienellä varauksella.
Linuxien kanssa se säätö ja tappelu tulee vaan heti kättelyssä, ja kerralla, kun systeemin sitten on saanut kerralla konffattua kunnolla ei räpläämiselle pahempaa tarvetta ole.
Windowsin kanssa ainakin pidemmän päälle kun sitä samassa asennuksessa pitää säätöä ja tappelua tulee ajan kanssa. Järjestelmä kehittää joitain eksoottisia rekisteriongelmia yms. joita sitten pitää yrittää korjailla, perheen jälkikasvu asentaa ilmaispelin mukana jonkin ikävän haittaohjelman jne.. Tässä tosin on etuna kokemattoman käyttäjän kantilta se, että ongelmat tuppaavat tulemaan kokemuksen jo kartuttua, ei niinkään siinä vaiheessa kun ihmetellään mites tää hiiri oikein toimii...
Niin totta kuin vaan voi olla.
Mutta Windowssista puheen ollen - niin siinä ei näytä olevan merkitsevää miten vähän sitä käyttää -Pikemminkin ohjelmien asennus näyttää olevan kriittinen piste. (Viimeisin softa asennus oli laser-printterin asennus.)
Huomaan sen isäni W7 myllyssä kun sitä ei käytetä kuin helmikuun ajan. Silloin on maatila verotuksen teko. Muun ajan se on arkistohuoneessa alimmalla hyllyllä odottamassa seuraavaa käyttö kertaa.
Nyt tein poikkeuksen ja ajattelin ajaa siihen välipäivitykset eli puolen vuoden aikana kertyneet päivitykset helpottaakseni VeroSavotan alkua.
Käynnistyksessa ensimmäisenä herjas väärin suljetusta koneeasta ??? ja ehdotti jotain automaattista korjausta. Suostuin. Vähän ajan kuluttua pyysi peruutusta edelliseen palautuspisteeseen. En suostunut, koska en saanut lisätietoa ongelmasta. Vaan ilmoituksen, että saatan menettää joitakin viimeksi asennettuja ohjelmia ja samalla väitti etten menettäisi tiedostojani (mutta mistä kansiosta - sitä ei kerrottu)
20 minuutin kuluttua pääsin työpöydälle sen enempiä rutinoita. Tein varmuuden vuoksi uuden rebootin ilman ongelmia ja asensin pitkän (3h) rupeaman päivityksiä. Seuraavana aamuna kone käynnistyi ongelmitta.
Windows ei oikein tykkää siitäkään jos sitä ei käytetä. Oman systeemin kanssa nyt ei noin pitkiä käyttötaukoja ole, mutta päivitysten asentelu on jokakertainen riesa. Asia jossa Windows minun mielestäni on reilusti epämukavampi kuin käyttämäni Linuxit. Mikä kumma siinä on että joka ikinen päivitys ensinnäkin tulee jotain mopovauhtia sadan megan piuhalla, asentumisessa kestää iät ja ajat, ja käytännössä aina rebootin vaativat. Siinä missä läppärin Ubuntu ja pöytäkoneen Opensuse asentavat todella isotkin päivitykset vauhdilla, ja eivät reboottia vaadi muuten kuin kernelin päivityksen yhteydessä...
-
Asia josta harva haluaa vielä toistaiseksi puhua on se että kun toisaalta Android teki Linuxista ihmisten huomaamatta valtavirtakäyttöjärjestelmän (jopa puolet uusien laitteiden käyttöjärjestelmänä) niin toisaalta se on myös tuhonnut tehokkaasti sen väitteen että Linux jo itsessään olisi automaattisesti turvallinen järjestelmäalusta. Pikemminkin se on heittänyt vettä niiden myllyihin jotka väittävät että järjestelmän yleisyydellä on suora korrelaatio sen turvattomuuden kanssa. Androidin myötä Linux on kärsinyt selkeän imagotappion.
Ja pc-puolellahan aiheellinen kritiikki Canonicalin välinpitämättömyydestä Ubuntu-yhteisöä kohtaan on myös omalla tavallaan särkenyt ihanteellista kuvaa Linuxista.
-
Asia jossa Windows minun mielestäni on reilusti epämukavampi kuin käyttämäni Linuxit. Mikä kumma siinä on että joka ikinen päivitys ensinnäkin tulee jotain mopovauhtia sadan megan piuhalla, asentumisessa kestää iät ja ajat, ja käytännössä aina rebootin vaativat.
Luulisin ihan johtuvan puhtaasti käyttäjämääristä. Itselläni yleensä on valunut päivitykset suht nopeasti. Kannattaa kyllä asettaa päivitysten haku niin, että se tapahtuu kun kone tyhjäkäynnillä. Uudelleenkäynnistyksiäkään ei ainakaan kasilla ole käytännössä sen enempää kuin Ubuntullakaan. Siihenkin tulee kernel päivityksiä nykyään niin tiuhaan, että tuntuu pyytelevän melkein yhtä tiheään kuin Windows uudelleenkäynnistystä. Win8:lla on muutenkin mukava tuo uudistus, joka ei tyrkytä heti uudelleenkäynnistystä, vaan tarjoaa konetta parin päivän sisällä uudelleenkäynnistettäväksi jos konetta ei sammuteta/käynnistetä siinä ajassa.
Päivitysnopeus on mielestäni oikeinkin nopea, eli noin minuutin kestäneitä aina (silloin kun olen huomannut päivityksen olevan päällä). Tuo kyllä koskee vain kasia. Seiskalla tuntuu kestävän jostain syystä päivitykset pitempään, vaikka omassa seiskakoneessa on ruutia paljon enemmän kuin kasi asennuksessa. Pitää tietysti kyllä ottaa huomioon sekin, että tuo kone on päivittäin päällä arviolta 3-8h. Koneen nopeudestahan nuo on paljon kiinni. Jos kiintolevyllä olevaan mopoon pentium4 koneeseen orggis LTS-levyltä päivityksen ajantasalle, niin kyllä siinäkin vain tuuppaa kestään sen +10min.
Androidin myötä Linux on kärsinyt selkeän imagotappion.
Vankasti erimieltä. Kukaan tuttavistani ei ole tiennyt, että Android pohjautuu Linuxiin, kun on tullut joskus näitä "mistä tuo Android juttu yhtäkkiä tuli?" keskusteluita on tullut vastaan. Kannattaa muistaa, että tavalliset pulliaiset ei lue käytännössä katsoen mitään tietotekniikkaan liittyviä uutisia. He jotka ovat asian tienneet, niin he ovat myös ymmärtäneet, että Android ei kuitenkaan ole varsinaisesti Linux = Ei imagotappiota.
Ja pc-puolellahan aiheellinen kritiikki Canonicalin välinpitämättömyydestä Ubuntu-yhteisöä kohtaan on myös omalla tavallaan särkenyt ihanteellista kuvaa Linuxista.
Tämä tuntuu kyllä joskus nousevat hiukan esiin käyttäjissä, jotka on aika hyvin Linuxista perillä.
-
Nyt en ymmärrä?
Meillä kaikki käyttää Ubuntua. Kaikki hoituu.
Tähän asti ok, mutta kuitenkin:
Huomaan sen isäni W7 myllyssä kun sitä ei käytetä kuin helmikuun ajan.
Onko nyt niin että kaikki ne hoituu mitkä hoituu, loput Windowsilla.
Meillä = talo jossa asun perheeni kanssa eli 2 aikuista ja 4 lasta.
Vanhempani asuvat eri taloudessa. Suonentiedon-ohjelmiston (http://www.suonentieto.fi/tuotteet.html) takia pitää elättää Microsoftia. Elikkäs yksi kone on valjastettu vain ja ainoastaan verotusta varten ja toinen rauta eli Ubuntu kone on sitten siihen normaali arkeen.
-
Päivitysnopeus on mielestäni oikeinkin nopea, eli noin minuutin kestäneitä aina (silloin kun olen huomannut päivityksen olevan päällä). Tuo kyllä koskee vain kasia. Seiskalla tuntuu kestävän jostain syystä päivitykset pitempään, vaikka omassa seiskakoneessa on ruutia paljon enemmän kuin kasi asennuksessa. Pitää tietysti kyllä ottaa huomioon sekin, että tuo kone on päivittäin päällä arviolta 3-8h. Koneen nopeudestahan nuo on paljon kiinni. Jos kiintolevyllä olevaan mopoon pentium4 koneeseen orggis LTS-levyltä päivityksen ajantasalle, niin kyllä siinäkin vain tuuppaa kestään sen +10min.
Seiskaan tässä vertailen, jostain kumman syystä joku sadan megan päivitys vei enemmän aikaa kuin OpenSusella koko KDE:n päivitys uudempaan versioon, ts. n. giga ladattavaa ja asennettavaa...
Ja vaikkei pöytäkoneeni nyt uusinta uutta olekaan, ei se varsinaisesti ole myöskään mielestäni vielä ns. mopo. 2.3 ghz core 2 quad 8 gigaa muistia... :)
-
Tulipahan taas pari päivää takaperin pienimuotoinen yliannostus Windowsin kanssa puuhailua. Nuoren serkkupojan läppäriä piti sitten taas putsailla muutaman kuukauden käytön jälkeen. Eihän siinä muuten mitään, mutta kun serkku hakee koneelleen netistä kaikenlaisia kivoja ilmaispelejä ja ohjelmistoja. Ja ne taidot ovat vielä sitä tasoa että jotain googleen ja ekaa linkkiä. Tietty sitten asennetaan softat ilman, että otetaan rakseja pois niistä yhteistyökumppanien sovelluksista. Ja kas kummaa koneella on sitten älytön määrä selainten työkalupalkkeja ja selainten asetusten hallinnasta kamppailevia kaappareita tms. ja kaikenlaista muuta tauhkaa. Onneksi ei sentään yhtään kunnon virusta. Kolmisen tuntia meni noita poistellessa. Varoitinpa että seuraavalla kerralla jos on yhtä paha tilanne teen tehdasasetusten palautuksen...
Jotenkin oppii arvostamaan keskitettyjä pakettivarastoja...
-
Onko Windows7 tai 8 enää turvaton? DOS ajoista käyttöjärjestelmän sisältö on kovasti laajentunut. Nykyään käyttöjärjestelmältä odotetaan täysin toimivaa työpöytäympäristöä. Suurin osa tietokoneen käyttäjistä ei päivitä tietokonetta niin raudan tai käyttiksen osalta. Olen yrittänyt saada 60 v. tätiä siirtymään XP:stä Lubuntuun. Ei osaa käyttää kun se on Linux. Vaikka käyttö olisi lähinnä nettiselaimen käyttöä. Mitä nyt sukulaisten kuvia välillä katsellaan levyltä. Kun tuotetuki on loppu vaihtoehdoksi jää, että ostetaan pienistä rahoista uusi kone. Turvapäivityksiä sentään saa.
Toimiiko Win8 HTPC:ssä? Itse olen tapellut kauko-ohjaimen kanssa siinä määrin, että olisin valmis kokeilemaan. Jos Win8 osaa tallentaa TV-ohjelmia. Viimeksi kun kokeilin Windows ei ymmärtänyt TV-korttiani. Nyt olisi USB viritinkin kaapeliin.
Vaihteeksi koetan tuoda jotain sellaista esille mikä ei toimi Windowssissa. Itsestäni tuli Linux käyttäjä kun Windows ei suostunut polttamaan CD-levyjä. CD-asemia sain kyllä rikki. (Win 98/95 aikaa). Sitten tuli digiaika. Ajatus, että minäpä tallennan ja katson PC:llä enkä osta digiboxia osoittautui haastavaksi. Kaupoissa ei ollut kaapelikortteja. Piti tilata.... terratikkua kokeilin huonolla menestyksellä. Linuxissa TV-kortti toimi kuin se vessa ja toimii vieläkin. Tuli Vista ja hieno multimediacenter. Ei yhteensopiva kaapelin kanssa.. eli ei kuvaa. Lisäksi katosi ääni. Hieno M-audion studiokortti mykistyi. Ja moni muukin laite. Siis Vista mäkeen.
Tuli uutta rautaa. HDMI teki M-audion tarpeettomaksi. Windows7 ja ääni kuuluu. TV-kortti tietty ei toimi. En kauheasti ole yrittänytkään. Salkkareita kyllä pystyy katsomaan Linuxilla. En tajua miksi siihen tarvitaan Windows. Tekee vaan sopivan ajastuksen, niin kone tallentaa niitä vaikka vuosia. Ja levytilan täyttyessä poistaa vanhoja. Merkkaa jopa mainokset mikä on tosi kiva ominaisuus. Joskus saa kuulla siitä valituksia kun niitä mainoksia ei näe.
Windows on tullut vakaaksi? Yksi ATK-opiskelija sanoi että Windows 7 pitää asentaa uusiksi puolen vuoden välein. Rekisteri täyttyy.... Eipä ole kuullut rolling release tyyppisestä Linuxista joka toimii kunhan rauta jaksaa. Itselläni monia vuosia. Tosin siirretty välillä levyltä toiselle. cp -a plus parit muut temput ja taas toimii. Paha katkos tuli raudan muuttuessa 64 bittiseksi. Piti asentaa uusiksi ja sekin kävi kivuttomasti kun otti pakettilistan talteen & /etc-kansion. Mikä kivointa olen oppinut tekemään liki kaiken etänä. Ei aavistusta miten Windowssiin tehdään päivitykset ssh:lla. Saati TV-ajastukset ihan selaimella.
Mutta jos Windowssilla pystyy katsomaan TV:tä ja kuuntelemaan musiikkia voisin kokeilla. HTPC:ssä on lisenssitarra. Ilman päivien säätöä.
-
Mutta jos Windowssilla pystyy katsomaan TV:tä ja kuuntelemaan musiikkia voisin kokeilla. HTPC:ssä on lisenssitarra. Ilman päivien säätöä.
http://www.mythtv.org/wiki/MythTV_on_Windows (http://www.mythtv.org/wiki/MythTV_on_Windows)
- Pet
-
^
Ja kun minä luulin Linux:lle pitää kääntää ja vääntää koodia että saisi käänettyä koodia sille .
conclusion: waste of time.
:P
-
Windows on tullut vakaaksi? Yksi ATK-opiskelija sanoi että Windows 7 pitää asentaa uusiksi puolen vuoden välein. Rekisteri täyttyy.... Eipä ole kuullut rolling release tyyppisestä Linuxista joka toimii kunhan rauta jaksaa. Itselläni monia vuosia...
Joidenkuiden tarvii ja joidenkin ei...Itsellä Windowsit ovat kyllä kestäneet vuosia ilman mitään uudelleenasenteluja, toisten tyyppien koneissa taas uudelleenasennus on ihan normiproseduuri. Sanoisin, että kyllä se vika todennäköisemmin on näppiksen ja penkin välissä, kuin siinä käyttiksessä. Linuxienkin kanssa sama juttu, toiset saavat omansa sekoamaan ja uudelleenasentavat vähän väliä, tai palaavat Windowsin pariin pettyneinä. Toiset senkun porskuttaa ja ihmettelevät näiden asentelijoiden touhuja...
-
Ihmeen tiukassa se windows toisilla istuu. Siskon perheellä on kone uusissa ja ehdotin että se on satkun säästö
kun ei oteta windowssia vaan pistetään linux siihen. Ei uponnu millään, kyselin mitä teette koneella? Vastaus oli
nettiä selataan ja spostit luetaan (ei pelata, ei katsota elokuvia tai videoita) eli mainiosti pärjäisivät vaikka
ubuntulla mutta ei vaan käy...
Kotona kypsyin kun kaikki koneet joihin nuoriso pääsi olivat jatkuvasti jonkun selainkaapparin valtaamia
vaikka järjestelmän valvojan salasana oli vain minulla. Nyt on ubuntu ollut nuorison käytössä 6kk ja kertaakaan
ei ole kiikuttaneet mulle "huoltoon" kun kone toimii oudosti kuten windows aikaan.
Kaikkein parasta oli kun tytär sai lumia 800 puhelimen niin samana päivänä kysyi voisko tähän laittaa ubuntun :D
-
Se minuakin on ihmettänyt, että puhelimissa hyväksytään useampia järjestelmiä, mutta pöytäkoneeseen kelpaa vain Windows. Windows 7 taitaa olla turvallisempi kuin XP, johon tuli haitakkeita ihan omia aikojaan. Ei tarvinnut selainta edes avata. katsomo.fi vaatima Silverlight (en tarvitse) on tietysti sellainen joka Linux-systeemissä ei toimi (ilman virittelyä). Kodekkien vapautuminen vie aikansa. Kirjaimia ei voi patentoida, koska se haittaisi sanavapautta (fonttien nimet voi). Toivoisin tulevaisuudessa myös kodekeille samaa.
-
Tuohon alkuperäiseen otsikon kysymykseen heittäisin lonkalta vastaukseksi:
Koska niitä saa kaupasta :o
Ja ne toimivat out of the box.
Olen tässä kuukauden verran harjoitellut Ubuntu 12.04 LTSllä netbookissa (WinXPn rinnalla).
wiki.ubuntu-fi.org Asennusohjeiden avulla sain tehtyä muistitikulle asennuspaketin josta yllätykseni asennus toimi hyvin.
Muuten ei valittamista, mutta bluetooth jäädyttää koneen ja adobe tuki on mitä on. (Adobe DRM - e-kirjoja ei voi lukea)
Mutta, olen aiemmin toiminut it-tukiduunarina kymmenisen vuotta, joten osaan hakea apua ja jaksan jotenkuten tutkia ongelmia. Uskon ettei ubuntu ole riittävän helppo peruskäyttäjälle.
Se pitäisi saada toimimaan ilman säätämistä heti. Käyttöohjeiden pitäisi olla käyttäjille suunnattuja, ei insinöörin itselleen tekemiä. Ei esimerkiksi voida olettaa että käyttäjä osaa klikata hiiren oikealla näppäimellä oikeasta kohdasta saadakseen asetusvalikon näkyville, eikä voida olettaa että käyttäjä osaa etsiä ohjetta jos ei edes osaa nimetä ongelmaa.
Jos saat marketista konepaketin jossa on linux, netflixit yms. toimii, monitoimitulostin, tabletti, matkapuhelin, nettiyhteys, ja ne toimivat heti asennuksen jälkeen out of the box. Ja hinta on sen satasen halvempi kuin windows paketilla, niin silloin voi kaupat tulla.
Jos edellyttää erikoisliikkeessä käyntiä, siellä säädetty valmiiksi, hinta tulee kovemmaksi ja massat eivät tule ostoksille.
Ja uskon että turvallisuus perustuu siihen ettei käyttäjiä vaan ole riittävästi jotta haitakkeita kannattaisi tehdä.
-
Bluetooth yhteyden kanssa muillakin on ollut ongelmia. On kuitenkin liikaa vaatia, että Linux toimisi kaikessa raudassa ilman ongelmia. Serveri ja työpöytäkäytössä toiminta kyllä vakaata. Mac konetta en ole käyttnyt aikoihin, mutta eikös silläkin ole ongelmia joidenkin palvelujen kanssa? Ompun etu on, että rauta ja softa tulee samasta paikasta joten toimii heti laatikosta pois otettuna. Eipä tavis välttämättä saa Windows koneeseen lisälaitetta asennettua jos ajureiden asennuksessa menee jotain pieleen.
-
juhaj
Tuo on kyllä aika hyvin sanottu. Kyllä nämä nykyään yleiset Netflixit, Viaplay:t yms. palvelut on aika tuskaisia laittaa Linuxilla toimimaan ja yhteensopivuus voi katketa käytännössä ihan milloin vain. Ja sekään ei vielä riitä. Linuxia kehutaan että se toimii niin hyvin vanhoissa koneissa, niin sehän pääsääntöisesti pitääkin paikkansa. Itse järjestelmä ja työpöytä kyllä latautuu ihan kivasti, mutta kun siirrytään raskaille flash webbisivuille yms. niin tuntuu kyllä, että Win-koneet toimiikin sitten pääsääntöisesti sitten siinä tilanteessa himpun nopeammin. Puhumattakaan näistä Netflix kikoista Linuxille, joissa käytetään wineä, niin nehän vaatii aivan järjettömästi enemmän potkua koneelta vrt. Windowsiin. Sanoisin että lähes tuplat lisää tehoa ja sittenkin taitaa jäädä 5.1 äänet saamatta jne.
Itselläni löytyy käytännössä aina jostain parit Linux asennukset, mutta esim. HTPC-käyttöön Win8:n jälkeen ei tulisi pieneen mieleenkään asentaa ainoatakaan Linuxia.
-
Tuohon alkuperäiseen otsikon kysymykseen heittäisin lonkalta vastaukseksi:
Koska niitä saa kaupasta :o
Ja ne toimivat out of the box.
Tämä on mielenkiintoinen näkemys, koska poislukien ongelmakoneet, joissa Ubuntu ei syystä taikka toisesta toimi kunnolla, niin sehän on nimenomaan hyvinkin out-of-the-box -käyttis, jolla voit heti alkaa tekemään kaikenlaisia töitä. Lähes kaikille osa-alueille löytyy omat ohjelmansa valmiina. Näinhän ei ole asian laita windowsissa. Ei löydy esim. sähköposti- tai toimisto-ohjelmistoa.
Ei ole tässä nyt tarkoitus mitenkään yksisilmäisesti puolustaa Ubuntua ja moittia windowsia, mutta paljolti on kyse tottumuksista. Ihmiset ovat tottuneet windowsiin ja sen ongelmiin. Ubuntussa on vähäsen "karheita reunoja" siellä täällä, ja uusi käyttäjä niistä helposti närkästyy, koska ei osaa niille itse tehdä mitään. Tulee helposti sellainen "Parempi vanhan tutun windowsin ongelmat, kuin uuden ja oudon Ubuntun". Opettelemisen kynnys on siis liian korkea.
On Ubuntussa puutteensa, siitä olen ihan samaa mieltä. Jotkut jutut voisivat olla professionaalisemmin toteutettu, vaikka Unity olikin iso askel siihen suuntaan verrattuna kotikutoiseen vanhaan Gnomeen. Avoimen koodin ideologia on myös tavallaan jonkin verran tiellä, eikä olla päästy ihan parhaaseen mahdolliseen käyttäjäkokemukseen. Ohjeistus voisi tosiaan myös olla parempi, nythän ei aina ole wikisivut ajan tasalla, koska homma pyörii vapaaehtoistyön varassa. Google onneksi tietää lähes kaiken.
Väitänpä silti, että jos otetaan henkilö, joka ei ole koskaan käyttänyt windowsia tai linuxia, pääsee hän Ubuntulla nopeammin alkuun, kuin vaikkapa Windows 7:lla. Ubuntussa kaikki olennaisimmat ohjelmat ovat kiinnitettyinä vasemman reunan käynnistimeen, ovat siis heti näkyvillä, kun taas windowsissa ne ovat piilossa Käynnistä -valikon uumenissa. Eikä kaikkeen ole ohjelmia lainkaan.
Nojoo, saatoin kenties puhua vähäsen eri näkökulmasta, kuin edellinen, mutta kuitenkin. :P
-
Kyllä Linux eri variaatioissaan hyvä ja vakaa on, mutta, eipä toistaiseksi ole linuxiin saatavilla muuten kuin kikkailemalla Celian äänikirjaston kirjoja, joten wintoosa on ainoa joka toimii.
Yksi suuri ongelma linuxin kanssa on, ja se on se, että kun asennetaan uutta distroa niin kaikessa toiminnassa kummittelee se windows taustalla, pitäisi pystyä sulkemaan ne ajatukset mielestä ja ajatella asioita vain ja ainoastaan Linuxin kannalta, minä olen wintoosan kanssa taistellut W95:n
beta versiosta lähtien joten jonkinlainen tuntuma sille suunnalle on.
Linuxia vaihtelevasti olen käyttänyt vasta n. 5 vuotta, ja nyt vasta alkaa asettumaan kohdilleen
koko systeemi.
-
Mitäpä, jos kerran jätettäisiin esim. Ubuntusta versioiden xx.04 ja xx.10 rakentelut väliin ja keskityttäisiin viimeisen LTS-version kehittämiseen? Ei kaupallisellakaan puolella joka vuosi tule uutta variaatiota, jossa jotkin oletusohjelmat ovat vaihtuneet.
-
^ En itse pitäisi mitenkään huonona vaihtoehtona. Vaikkakin onhan meille distro jo sitä varten esim. Debian stable.
-
Mitäpä, jos kerran jätettäisiin esim. Ubuntusta versioiden xx.04 ja xx.10 rakentelut väliin ja keskityttäisiin viimeisen LTS-version kehittämiseen?
En kannata, ellei Ubuntu muutu rolling releaseksi.
-
Kyllä Linux eri variaatioissaan hyvä ja vakaa on, mutta, eipä toistaiseksi ole linuxiin saatavilla muuten kuin kikkailemalla Celian äänikirjaston kirjoja, joten wintoosa on ainoa joka toimii.
Oli se sitten äänikirja tai joku muu tuote joka on kehitetty vain Windows-ympäristöön toimivaksi, on
minusta turha valittaa, että se ei toimi Linuxissa. Itse olen iloinen kun nvidian teräväpiirron rauta-
purku toimii. Laillisen HD materiaalin katselu sitten hankalampaa. Blu-ray levyjen suojaus ja TV-
kanavien salaus pitää siitä huolen. SACD-levyjä tai taida saada toistettua Windowssissakaan?
On niitä muitakin formaatteja olemassa minkä kuuntelu on hankalaa.
-
Kyllä Linux eri variaatioissaan hyvä ja vakaa on, mutta, eipä toistaiseksi ole linuxiin saatavilla muuten kuin kikkailemalla Celian äänikirjaston kirjoja, joten wintoosa on ainoa joka toimii.
Oli se sitten äänikirja tai joku muu tuote joka on kehitetty vain Windows-ympäristöön toimivaksi, on
minusta turha valittaa, että se ei toimi Linuxissa. Itse olen iloinen kun nvidian teräväpiirron rauta-
purku toimii. Laillisen HD materiaalin katselu sitten hankalampaa. Blu-ray levyjen suojaus ja TV-
kanavien salaus pitää siitä huolen. SACD-levyjä tai taida saada toistettua Windowssissakaan?
On niitä muitakin formaatteja olemassa minkä kuuntelu on hankalaa.
Onneksi on Windows 7 ja 8 ;)
-
Kävin juuri vierailulla Turussa VTS-keskuksessa. Se on laivaliikenteen ohjaus ja palvelukeskus. Aivan uusi putiikki ja maailman moderneimmaksi sanottu. Panin merkille, että käyttävät suurissa tietokoneissaan Windowsia. Asiasta kysyessäni, merikapteeni johtaja kertoi heidän käyttäneen pitkään Linuxia, mutta siinä oli aina jotain, joka ei toimi. Lopulta oli pakko siirtyä Windowsiin ja nyt kaikki toimii. Ei ollut aikaa tarkemmin selvittää vaikeuksien syitä syviä, mutta jotenkin sain sellaisen vaikutelman, että [mielipide]tietotekniikan insinöörien koulutus on Windowsiin kouluttamista, ja tietotekniikan osaamisen synonyymi on Windowsin osaaminen.[/mielipide]
-
Mitäpä, jos kerran jätettäisiin esim. Ubuntusta versioiden xx.04 ja xx.10 rakentelut väliin ja keskityttäisiin viimeisen LTS-version kehittämiseen?
Hyvä juttu olisi. Bugeja riittää, esimerkkinä mokkulat. Ei vaan tule tapahtumaan, kun Canonicallilla on työn alla Ubuntu touch, Mir ja tulevaisuudessa taidetaan olla pyrkimässä siihen, että kaikki Ubuntu Desktop,TV ja Touch moodit olisi samassa paketissa. Ja noita puolivuosittais versioita käytetään uusien ominaisuuksien kehitykseen ja testaukseen loppukäyttäjällä. Tosin mikä estäisi palkkaamasta jonkun korjaamaan noita bugeja.....
-
Eräs puoli turvattomuudessa on NSA ym. urkinta. Vaikka seuranta ei tavalliselle käyttäjälle ehkä suuria merkitse. niin aika merkittävää että viestintä ei olekaan enää yksityistä. Virallisesti asiaa ei tietenkään kokonaan myönnetä, mutta siitä oletuksesta voi Snowden paljastusten jälkeen lähteä että kaikkea voidaan kuunnella.
Kerrotaan että NSA on lisännyt takaportin Androidiin. Sama koskisi iPhonea, Blackberryä, kai Win. Olikohan Symbian poikkeus?
http://www.zerohedge.com/news/2013-09-08/nsa-has-full-back-door-access-iphone-blackberry-and-android-smartphones-documents-re
-
Eräs puoli turvattomuudessa on NSA ym. urkinta. Vaikka seuranta ei tavalliselle käyttäjälle ehkä suuria merkitse. niin aika merkittävää että viestintä ei olekaan enää yksityistä. Virallisesti asiaa ei tietenkään kokonaan myönnetä, mutta siitä oletuksesta voi Snowden paljastusten jälkeen lähteä että kaikkea voidaan kuunnella.
Kerrotaan että NSA on lisännyt takaportin Androidiin. Sama koskisi iPhonea, Blackberryä, kai Win. Olikohan Symbian poikkeus?
Niin no. Jokuhan sen aika hyvin mielestäni sanoi aiemmin. Kirjaudut palveluun X, niin NSA-yhteensopivuus on taattu :)
Ja tottahan tuo on. Kiertäähän se kaikki liikenne ISP:n tai muun palveluntarjoajan kautta aina. Kuinka moni tosiaan käyttää laitteita, joita ei kytke koskaan nettiin? Eli sillä päätelaitteella ei taida niin hirveästi väliä edes olla, jos todellakin kaikkiin VPN-yhteyksiin yms. löytyy salausavaimet heiltä omasta takaa.
-
Kävin juuri vierailulla Turussa VTS-keskuksessa. Se on laivaliikenteen ohjaus ja palvelukeskus. Aivan uusi putiikki ja maailman moderneimmaksi sanottu. Panin merkille, että käyttävät suurissa tietokoneissaan Windowsia. Asiasta kysyessäni, merikapteeni johtaja kertoi heidän käyttäneen pitkään Linuxia, mutta siinä oli aina jotain, joka ei toimi. Lopulta oli pakko siirtyä Windowsiin ja nyt kaikki toimii. Ei ollut aikaa tarkemmin selvittää vaikeuksien syitä syviä, mutta jotenkin sain sellaisen vaikutelman, että [mielipide]tietotekniikan insinöörien koulutus on Windowsiin kouluttamista, ja tietotekniikan osaamisen synonyymi on Windowsin osaaminen.[/mielipide]
Oliskohan syviä syitä Linuxin raju kehitystahti ja hällä väliä asenne taapäin yhteensopivuuteen. Sehän ei ole aivan mahdoton ongelma avointen ohjelmien kanssa, mutta jonkin suljetun erityissovelluksen kanssa on. Sanotaan että tuommoinen laitos päivittää käyttiksen, kas kummaa jokin kirjasto vaihtuukin sellaiseen versioon joka ei toimi heidän sovelluksensa kanssa, sitten joko odotellaan, että sovelluksen tekijät ehkä tekevät korjaus patchin tai ei käytetä sitä sovellusta, tai sitten laitoksen sysadmin tekee hiki hatussa töitä jonkin purkkaratkaisun kanssa, joka ei tule jatkossa toimimaan ilman lähivalvontaa... On tuollaisia ongelmia Windowsillakin, mutta vähemmän, koska Windowssien kanssa taaksepäin yhteensopivuus on oikeasti tärkeä juttu, ja alkaa tulla erittäin vihaista palautetta, jos jokin Mikkisoftan päivitys rikkoo jonkin sovelluksen.
-
Oliskohan syviä syitä Linuxin raju kehitystahti ja hällä väliä asenne taapäin yhteensopivuuteen. Sehän ei ole aivan mahdoton ongelma avointen ohjelmien kanssa, mutta jonkin suljetun erityissovelluksen kanssa on.
Enpä ole aikoihin koettanut ajaa vanhoja ohjelmia Linuxissa. Joku qt3-kirjastojen päälle tehty ohjelma - mahtaako enää millään saada toimimaan nykyisessä KDE4. Julkishallinnon ongelmia ovat epäsopivat tietokonesysteemit. Joka kunnalla ja laitoksella omat viritelmänsä. Kun noita sitten liitetään säästösyistä yhteen tulee ongelmia. Tuokin keskus on yhdistetty useammasta osastosta.
-
hällä väliä asenne taapäin yhteensopivuuteen.
Tuo saattaa tosiaan olla se suurin syy. Linuxin käyttäjiä ja kehittäjiä ei kiinnosta kehittää mitään globaalisti toimivia kokonaisuuksia. Kehitetään vain itselle. Linuxin ei edes toivota tulevan yleiseen käyttöön, vaikka meitä usein hiveleekin tieto jonkin suuren viraston siirtymisestä Linuxiin, tai edes avoimen koodin sovelluksiin. Mitä pienemmällä piirillä Linux on käsissään, sitä parempi.
Tuo mainittu VTS on tosiaan suuri järjestelmien yhteenliittymä. Siinä on mukana viranomaistyö merenkulusta, merivartioinnista, tullista, poliisista, maanpuolustuksesta. Kun yhden osapuolen järjestelmä päivitetään ja toisia ei vielä, niin siinä käy huonosti, jos taaksepäin yhteensopivuus ei ole kunnossa.
Toisaalta... Kun alustasta riippumatta sen ylläpito joudutaan rahalla ostamaan, miksi Linuxilla tehtyä järjestelmää ei voisi ylläpitää niin, että se on taaksepäin yhteensopivaa? Kaikilla osapuolilla olisi se sama alusta ja sovellusvalikoima ja päivitys tulisi yhteisestä ylläpidosta. Eihän ole mikään pakko käyttää valmista käyttöjärjestelmää, jotain Ubuntua, sellaisenaan. [mielipide]Epäilen, että siihen ei ole taitoa. Koulutusjärjestelmämme ei sitä tue. Harjoittelupaikatkin kaupassa ja teollisuudessa tukevat Windows järjestelmiä.[/mielipide]
-
Käytännössä siis tälläinen laitos käyttäisi omaa linux-jakelua. Joo-o veikkaan että kustannukset nousevat korkeiksi. Sen sijasta, että palkataan jokunen kaveri joka kykenee ylläpitämään ja vähän tarvittaessa säätelemään valmista käyttistä, palkataan porukkaa joiden käytännössä täytyy kasata oma käyttis (pelkkä kernelhän ei ole mikään käyttis itsessään), pitää se ajantasalla ainakin tietoturvan suhteen, ja sen päälle se normaali ylläpito.
Helpompaa ja pidemmän päälle ehkä halvempaakin on ostaa valmis käyttöjärjestelmä. Ja mielellään sellainen jossa esim. sitä taapäin yhteensopivuutta ei särjetä vähän väliä.
Ja juu olen samaa mieltä, että niitä tarvittavia taitoja tässä maassa ei ole. Esim. tietotekniikan insinöörikoulutus on vaikkapa Turun AMK:ssa erittäin Microsoft sidonnaista. En tiedä mikä muissa alan laitoksissa on tilanne, mutta vahvasti epäilen samaa...
-
Sinänsä maailmalla käsittääkseni monen isomman laitoksen tai firman linux-hommat menevät em. tavalla, ts. niillä on käytössään oma custom-jakelu jota kehitetään ja ylläpidetään omin voimin.
-
Helpompaa ja pidemmän päälle ehkä halvempaakin on ostaa valmis käyttöjärjestelmä. Ja mielellään sellainen jossa esim. sitä taapäin yhteensopivuutta ei särjetä vähän väliä.
Eikös sitten joku RHEL kelpaisi? Sille ainakin on kaupallista tukea reiluksi kymmeneksi vuodeksi julkaisusta niin ettei taaksepäin yhteensopivuutta tarvitse kovin moneen vuoteen miettiä. Win-only -osaamisella tämä tietenkin tulee vaikeaksi, että sitä pulmaa tämä ei ratkaise.
-
Se Win-only osaaminen on varmasti omalta osaltaan vaikuttamassa tähän. Ja sitten jos homma palvelee muita tietojärjestelmiä, niin yhteensopivuus kysymykset esmes. Windowsia käyttävien systeemien kanssa.
Toisekseen jollekin isolle toimijalle se käyttiksen lisenssikustannus puoli on vain murto-osa kokonaiskustannuksista. (Ja RHEL:kään ei ole halpa). Esim. henkilökunnan uudelleenkouluttaminen uudelle systeemille on kallista.
-
Ihan totta kyllä. Lisenssikuluista tietysti voisi nipistää vaikka käyttämällä jotain CentOS:ia kun vastaakin RHEL:ia, mutta sitten taas tullaan osaavan ylläpidon ongelmaan, kun ei kaupallista tukea ole. Pirusti kuluja tulisi, ja eri asia onkin että maksaisiko mahdollisesti itsensä takaisin. Jos jotain uudistetaan niin pitäisi tehdä kunnollista jälkeä kerralla, mutta missään ei näytä oikein näin tapahtuvan eikä näin tule varmaan missään käymään.
-
Luulen että kunnilla, valtiolla ym. isoissa systeemeissä on vielä paljon vanhoja systeemejä käytössä jotka on tehty vaikka Cobolilla aikoja sitten. Valtion ja kuntien IT-projektit kusevat liian usein. Ja on paljon projekteja joihin on pistetty paljon rahaa, mutta eivät ole koskaan toteutuneet. Esim. lainaus Wikistä.
Valtio on käyttänyt sähköiseen henkilökorttiin kymmenen vuoden aikana noin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 HST-korttia hyödynnettiin verohallinnon ja Kelan palveluissa noin 500 kertaa eli promillessa tapahtumista. Kustannukset yhtä sähköistä allekirjoitus- tai tunnistustapahtumaa kohti olivat tällöin Tietoviikon laskelmien mukaan noin 4 000 euroa.
Nyt suunnitellaan autojen paikantamissysteemiä jotta ajetut kilometrit voidaan verottaa. Ihan sama mikä alusta on. Hinnaksi tulee kova joka tapauksessa. Minusta kunnat saa kyllä käyttää Windowssia jos kustannukset pysyvät järkevissä lukemissa ja saadaan jotain toimivaa aikaiseksi. Eikä vaikka passia R-kioskiin väärällä kuvalla.
-
Tulee tuosta mieleen: eräs tuttu muisteli jokunen vuosi sitten töissään käyttäneensä kuvauksesta päätellen jotain jonkin Unixin päällä pyörinyttä asiakastietokantaohjelmaa, oli töissä terveydenhuollossa. Itse asiassa tää henkilö kiven kovaan väitti käyttäneensä MS-DOS:sia, mutta itse epäilin asiaa, kysyin sitten että vaatiko tää systeemi sinua kirjautumaan sisälle? Juu jokin login: prompti siinä oli. Ja kirjautuminen vielä ns. tyhmällä päätteellä. No selvä juttuhan tuo, mäsädossi ei kyllä normisti mitään kirjautumisia kysele, eikä pyöri isossa keskuskoneessa. No tälle ihmiselle kaikki tekstipohjaiset käyttikset oli dosseja....Kuulin myöhemmin toiselta tutulta, että juu jokin unix-pohjainen systeemi on ollut noissa kuvioissa jostain 1980-luvulta saakka käytössä.
-
..Kuulin myöhemmin toiselta tutulta, että juu jokin unix-pohjainen systeemi on ollut noissa kuvioissa jostain 1980-luvulta saakka käytössä.
Kun olin Tapiolassa tekemässä vakuutusta 2010 oli siellä päätteessä merkkipohjainen *nix? käyttöliittymä myyjällä. On noita vaikka kuinka. Kun noita rustataan uusiksi palaa paljon rahaa. Ainakin verohallinnolla kului. Kalliit konsultit (usein verohallinnon vanhoja työntekijöitä!!) laskuttivat roimasti, jotta verotus saatiin lopulta valmiiksi.
-
Jos vanhoista systeemeistä puhutaan voi myös VAX/VMS olla käytössä, niiden lähin elävä sukulainen onkin sitten modernit NT-pohjaiset Windowsit...
-
Alkuperäiseen kysymykseen viitaten, kaupallisella puolella on merkittävästi enemmän ja parempia myyjiä, koulutukseen panostetaan. Jos ostaja ei muuta (ja muilta) tietoa saa, hän ostaa sen ainoan josta tietää.
-
Toki näinkin, toisaalta viime aikoina olen miettinyt ovatko avoimet sovellukset tai käyttöjärjestelmät sen parempia kuin kaupallisetkaan. Joku Windows on viime ajat ollut melko hyvä, sen laitetuki on ylivoimainen, ja hyvin suuri osa ihmisten ongelmista on itse asiassa siellä näppiksen ja penkin välillä. Ts. viime kädessä ei ymmärretä tietokoneista ja ohjelmistoista mitään ja tehdään jotain hölmöä.
Ei Ubuntukaan ongelmaton ole, jos olisi niin tämänkin foorumin tekniset osiot olisivat liki tarpeettomia. Onko se sitten ongelmattomampi kuin Windows? No joissain asioissa kyllä, joissain samaa tasoa, ja joissain tapauksissa erittäin paljon ongelmallisempi.
Android taas: No sehän on suurin Linux-pohjainen alusta maailmassa, muut kilpailijat eivät pääse lähellekään, ja enimmäkseen se toimii, turvattomuus johtuu isommasta vapaudesta, joku iOS on paljon perusteellisemmin lukittu, ja yllättäen yleisesti turvallisempi.
-
Alkuperäiseen kysymykseen viitaten, kaupallisella puolella on merkittävästi enemmän ja parempia myyjiä, koulutukseen panostetaan. Jos ostaja ei muuta (ja muilta) tietoa saa, hän ostaa sen ainoan josta tietää.
Minusta on hyvä, että on vaihtoehto olemassa. Linux työpöydät koettavat tarjota sitä mitä Windows-kone ja päinvastoin. Merkillisen kauan Windows kyllä pärjäsi niin huonolla tuotteella kuin XP markkinoilla. Tai Vista jota voinee pitää yhtenä kalliina epäonnistumisena. Muistan itse kuinka hankalaa oli joiltain osin käyttää 64 bittistä systeemiä (Linux). Windows vastinetta ei oikein ollut tarjolla. Monissa asioissa Windows on kovasti parantunut. Oli sitten kyseessä tietoturva, muistin tai levyjen hallinta. Levyjen osalta parantamista kyllä vielä on - vai osaako Windows jotain? XP oli aikanaan levyjen sekoittaja. Windows tarvitsisi tuen jollekin hyvälle ja avoimelle tiedostojärjestelmälle. Ulkoisissa muistivälineissä kummittelee vielä FAT. Tiedostojen siirto ei saisi olla pullonkaula.
-
Saa muistitikun alustettua vaikka ntfs:ksi, kokeiltu on ja toimii.
-
Ja Linux maailman ongelmana on lähes uskonnollinen sitoutuminen pelkästään GPL:ään ainoana oikeaoppisena avoimena lisenssinä. Senpä takia esim. kernel tason ajurilla pyörivä zfs on monella jakelulla pois suljettu juttu.
-
Saa muistitikun alustettua vaikka ntfs:ksi, kokeiltu on ja toimii.
Vaan ei ole avoin. Itse jotenkin vierastan ntfs. Joskus onnistui notepad normal.txt:hidden.txt ja kirjoitti tekstiä ja tallensi tietoston. Arvatkaapa minne teksti tallentui?
-
No minne? En tiedä, olisko sinne hidden.txt:hen.
-
Ja pointti siinä, että muistitikun saa alustettua NTFS:ään oli ettei Windowsinkaan kanssa ole pakko käyttää aataminaikuista FAT:ta
-
No minne? En tiedä, olisko sinne hidden.txt:hen.
Ntfs sisältää Alternate Data Streams (ADS) ominaisuuden. Googleta tuota. On kyllä kovasti off topic. On vaan jäänyt mieleen eräs Osmo A Wiion artikkeli aiheesta ja miksi hän ei käytä Ntfs. Ajattelin seurata esimerkkiä. Teksti tallentuu siis piiloon ja tiedoston kooksi tulee 0. Ntfs sisältää paljon dokumentoimattomia ominaisuuksia.
-
Piti oikein googlata tuota ADS juttua.
Meni kyllä 100% ohi että miten tuo voi haitata ketään? Olen käyttänyt NTFS:ää siitä lähtien kun se on tullut jos ei nyt sitten ole ollut tarvetta siirtää tietoa oikein wanhoihin koneisiin, eikä ole kyllä ollut ongelmia.
Enpä ole ennen kuullut moitittavan., että tieto menee "piiloon" jos käyttäjä tarkoituksella tallentaa sen metadataksi? Johtuneeko siitä, että kyseessä on aika harvinainen ja tarkotuksellinen teko ;D ;D
-
Piti oikein googlata tuota ADS juttua.
Enpä ole ennen kuullut moitittavan., että tieto menee "piiloon" jos käyttäjä tarkoituksella tallentaa sen metadataksi? Johtuneeko siitä, että kyseessä on aika harvinainen ja tarkotuksellinen teko ;D ;D
Ominaisuus jota voi tietysti käyttää väärin. Voi sisältää myös suoritettavaa koodia. Ja ovatko dokumentoimattomat ominaisuudet hyväksyttäviä?
Tiedoston kopionti fat-levylle poistaa ylimääräisen meta-datan jos sitä on. Itse en pidä siitä jos joku ohjelma - vaikka vain musiikki soitin muuttaa jotain tiedoston sisällöstä. Diff huomaa sen ja sit saa pähkäillä mitähän on tapahtunut.
-
Ominaisuus jota voi tietysti käyttää väärin. Voi sisältää myös suoritettavaa koodia
Joo ensimmäisessä googlella löytyneessä luki niin ja paljon muutakin fudia mihin muualta ei löytynyt vahvistusta. Muissa oli juttua, että erityisesti XP:n jälkiläisissä ei mitenkään mahdollista suorittaa tuota koodia. Tai pystyy, mutta vaatii jo sellaista kikkailua, että tavan käyttäjä ei todellakaan siinä onnistu.
Ja ovatko dokumentoimattomat ominaisuudet hyväksyttäviä?
Kyllä tuota mikkisoftan sivuilla näytti olevan mainintoja, eli mistä tuo ei dokumentoitu on reväisty? Muutakuin jostain ikivanhasta blogautuksesta?
Tiedoston kopionti fat-levylle poistaa ylimääräisen meta-datan jos sitä on. Itse en pidä siitä jos joku ohjelma - vaikka vain musiikki soitin muuttaa jotain tiedoston sisällöstä. Diff huomaa sen ja sit saa pähkäillä mitähän on tapahtunut.
Miksi ihmeessä sillä diffillä pitää käytellä ei "natiivissa" ympäristössä?
Itse olen kopioinut todella paljon tiedostoja NTFS:tä pois ja takaisin. Koskaan en ole huomannut mitään erikoista tiedostoissani. En löytänyt mitään konkreettista esimerkkiä netistä, minkä voisi replikoida ja mikä liittyisi oikeasti johonkin kriittiseen tiedon häviämiseen.
Mutta asia alkoi kiinnostamaan ja piti tehdä oikea käytännön testi htpc:n Win8 asennuksen varastokiintolevylle, mikä sisältää videoita, pakattuja tiedostoja, ohjelma asennuksia jnejne. No joka tapauksessa 675Gt dataa ja 77 508 tiedostoa. Tiedostoja ei todellakaan ole käytelty missään käpyisessä fatissa, vaan nämä on aina majailleet ntfs osiolla. Ajoin ADS skannerin läpi. Tulos: noin 20 tiedostoa, joista löytyi kuin löytyikin ADS metadataa. Vähemmän yllättäen nämä tiedostot sisältää juurikin tuon Zone.identifier tiedoston, jonka ilmeisesti defender on pukannut tiedostoihin ja nämä löytyvät selaimen latauskansiosta.
Ts. yhdestäkään mediatiedostosta tai ohjelmatiedostosta ei siis löytynyt minkäänlaista ADS-dataa. Oikeastaan petyin löydöstä ja jatkoin testailua. Seuraava kohde, jonka ajattelin varmasti tuottavan jonkin verran tuloksia, eli Windowsin järjestelmäkansio. Tulos tasan pyöreä nolla, minkä myönnän kyllä olevan varsin iso yllätys.
Johtopäätös. Tuo tosiaan voi kait näkyä Diff komennolla. Jos olet ladannut tiedostot netistä Windows koneella. Toinen pointti. Jos hittejä on noin onnettoman vähän koneella, niin eiköhän virustorjuntaohjelmat yms. ymmärrä suorittaa ensin ADS-tietohaun ja jos tärppejä on, niin välittömästi suorittaa vaikka tavallisen ja vaikka heurestisen seulonnan kyseisille tiedostoille. Symantecin sivuilla oli jotain demoa win2000 haavoittuvuudesta, joka oli kirjoitettu joskus kauan kauan sitten. Samoin mikkisoftan joku softaingenjööri oli kirjoittanut, että se ADS on huonossa maineessa, koska siitä tosiaan joskus alkuaikoina on löytynyt jotain haittaohjelmaa.
Eli lyhyesti. En kyllä _todellakaan_ näe ADS:ää syynä välttää NTFS-osioiden käyttöä. Oikeastaan ihan naurettava peruste kun ajattelee vielä mitä kaikkia rajoituksia Fat32 sisältää.
Ja ovatko dokumentoimattomat ominaisuudet hyväksyttäviä?
Vielä lisätä tähän loppuun, että eihän ne oikein ole. Miten mahtaa olla cowsay:n sodomize? Onko dokumentoitu man-sivuille? :P
-
FFSearcher troijalainen käyttää tuota Zone.identifier pikaisen haun jälkeen.
Itsellä ei tarvetta ntfs:lle. Leffat ym mediat pitkään olleet xfs-levyillä. Xfs pitkään ollut jo vakaa, jos vertaa vaikka ext4.
Tuon lopun ilmaisin hieman huonosti. En pidä, että yksikään ohjelma muuttaa tiedoston sisältöä. Oli se vaikka käytössä oleva media-soitin. Haluan, että ne pysyvät bitilleen samanlaisina vuodesta toiseen.
Jos olisit tehnyt saman testin n. 10 v. käytössä olleelle XP koneelle tulos olisi ehkä erilainen. Tuollaisia olen nähnyt monta ja monta ilman viimeisiä päivityksiä tai ajan tasalla olevaa virusturvaa.
Ja jos moiseen pistää ntfs tikun/ulkoisen levyn kiinni niin millä todennäköisyydellä sisältö pysyy samana?
-
Toi ADS ominaisuus on muistaakseni alunperin Macistä kotoisin. Kaipa sitä voi käyttää väärin, mutta mitä sitten ei voi?
Kysymys on kuinka helppoa moinen väärinkäyttö on. Aika vähän Windowsinkaan kanssa haittaohjelma ongelmia olisi jos ihmiset vaivautuisivat miettimään kaksi kertaa ennenkuin klikkaavat "salli" kun UAC-prompti oikeuksia johonkin kysyy. Ja sama juttu on muuten nykyään jollain Ubuntulla, kun sitä käyttävät tietokoneista vähän tietävät ihmiset. Joku epämääräinen pakettivaraston ulkopuolelta saatu sovellus kysyy ylläpitäjän salasanaa. Annatko vai mietitkö asiaa tarkemmin, mihin vaikka peli x sitä oikein tarvitsee?
-
Kaupallisella puolella eli Windows taholla on päättäjien ja muidenkin ihmisten huomion kohdistaminen Windowsiin on tehokasta ja kaupallisesti onnistunutta. Tähän lisäisin eräänlaisten maksettujen piilovaikuttajien runsas lukumäärä joiden ei voisi kuvitella olevan nk 'kettuja'. Yleensä ottaen voisin kuvitella että amerikkalaiset on tässä suhteessa tehokkaita ja hyvin koulutettuja ...
Linux puolella ei ole samankaltaista tehokasta markkinakoneistoa mutta aina voi järjestää 'tupperware' iltoja linuxn ympärille. Siihen pystytään jopa pienilläkin resurseilla tekemään.
-
Eipä paljon naurata kun joutuu yhä tappelemaan jopa vuosia käytössä olleen USB-modeemin (nettitikun) toiminnasta uusimmissa Linux-jakeluissa. Esim. Huawei 367 ei toimi automaattisesti uusimmassa Mint 15:ssa. Tosin olen kuullut että vastaavia ongelmia on löytynyt myös Windows-puolella monissa nettitikuissa juuri tämän automaattisen käynnistyksen ongelmien kanssa.
Linux-puolella tahmominen pannaa aina Linuxin piikkiin kun taas Windows-puolella syytetään aina laitevalmistajaa. Hieman minua tympii se että vanha pitkään käytössä ollut nettitikkumalli aiheuttaa moisia ongelmia vieläkin - uusissa distroissa. Niin että se siitä "Linuxin voittokulusta" pc-puolella. Jos tällaisia perusjuttuja ei saada hallintaan on turha kuvitellekaan että Linux yleistyy vauhdilla peruskäyttäjien keskuudessa. Aina pitää olla epävarmuudessa ei toimiikohan se tuo ja tuo vempain Linuxin kanssa....
-
Sinänsä ongelma on laitevalmistajan innossa toimittaa ajureita, tai sitten avata laitteensa speksejä jotta saataisiin ne avoimet ajurit.
Toisaalta Linux kaikesta huolimatta on edelleen marginaalikäyttis kun kuluttajatason tietokoneista puhutaan, ts. laitevalmistaja ei hirveästi menetä jos linuxia ei tue kunnolla saati lainkaan. Sitä vastoin jos kapistus ei toimi Windowssin kanssa voi sanoa hyvästit liki 90% markkinoita.
-
Muutamia elävän elämän esimerkkejä tuosta wintoosasta:
1. Näytönohjainajurit
Edellinen läppärini HP dv-5, näytönohjaimena Mobility Radeon HD 3450(?) ja ajurit pelitti aikanaan, kunnes X päivitettiin ja kortille oli enää ATI Legacy tuki. No sittenhän ei enää ollut linuxille ajureita, windowsille olisi ollut. Noh, tästä selvittiin käyttämällä vanhempaa X:ää, mutta tuki loppuu aikanaan noihin vanhempaa X:ää tukeviin julkaisuihin. Ei mielestäni ole muutenkaan järkevää, ettei uusinta Ubuntu/Opensuse julkaisua voi käyttää tuon X:n takia ollenkaan. Ainahan voi tehdä kompromissejä ja käyttää vanhempaa versiota kaikesta, mutta se ei ole millään tapaa mielekästä. Haluavatko tavalliset käyttäjät tehdä linuxin takia vastaavia kompromissejä saadakseen vanhan koneen toimimaan, kun windowsilla mitään kompromissejä ei olisi tarvittu.
Nykyinen läppärini ASUS jtk.jtk., näytönohjaimena hybrid Intel HD4000 ja Nvidia 720GT, ja ei mitään mahdollisuutta saada Nvidiaa toimimaan. Bumblebee (?) auttaa joskus, toisinaan taas esim. hidastaa 2D laitteistokiihdytetyn grafiikan noin kymmeneen prosenttiin HD4000:n nopeudesta. Haluavatko tavalliset käyttäjät tehdä kompromissin ja jättää tehokkaan näytönohjaimen pois käytöstä käyttääkseen linuxia, vai tyytyä vain windowsiin, jossa näytönohjain toimii?
Kyse siis 5 vuotta vanhasta ja ½ vuotta vanhasta tekniikasta, eikä kumpikaan toimi linuxilla kunnolla, ei sitten millään. Ilman kompromisseja linuxin käyttö on mahdotonta. En yleistä, enkä väitä, että valitsemalla raudan oikein hommat toimisi, mutta näissä tapauksissa raudan hinta/laatu on ollut päätekijä. Kuka peruskäyttäjä maksaa pas** raudasta, jotta se toimisi linuxilla, kun windowsille saa halvemmalla parempaa, ja toimii suoraan.
2. USB-laitteet
Ihanat mokkulat, kuulokkeet, tv-kortit ja mitä ikinä onkaan tullut vastaan. Jotkin toimii suoraan, joihinkin täytyy nähdä vaivaa. Taitojen kehittyessä hommat sujuu nopeasti, mutta taitojen opetteluun menee jonkin verran aikaa ja motivaatiota. Kuka peruskäyttäjä jaksaa opetella käyttöjärjestelmänsä kaikki ominaisuudet saadakseen sen toimimaan peruskäytössä? Ominaisuuksien opettelun lisäksi pitää vielä googlata se varsinainen ratkaisu omaan ongelmaan ja fiksata se ongelma. Windowsilla olen todella harvoin törmännyt edes googlaamista vaativaa laiteongelmaa, kaikki vaan toimii out of box. Tyhmimpiä ohjeita on ehdottaa vaihtamaan erilaiseen laitteeseen, jos jokin laite ei linuxilla toimi. Se laite on siinä vaiheessa jo olemassa, ja kaupasta ostettuna oletusarvo on, että se myöskin pelittää.
3. Pelaaminen
Linuxille on pelejä, joo! Ja se alusta valitaan sen mukaan, mitä pelejä alustalle on saatavilla. Isot kaupalliset pelit tulee vaan windowsille, joten vaihtoehtoja ei sen suhteen ole. Muuten joudutaan turvautumaan jo aiemmin esiintulleisiin kompromisseihin. Pelataan sitten vaan Freeciviä kun Civilization V ei toimi linuxilla. Kuinka moni pelaaja oikeasti tekee tällaisen kompromissin vain voidakseen käyttää linuxia? Battlefieldit ei myöskään ihan toimi, mutta paatunut linuxin käyttäjä viittaa kintaalla ja ehdottaa Quakeen tutustumista, olihan se kova juttu aikanaan. Wineä en edes mainitsisi pelaamisen yhteydessä, sillä lähinnä ajaa kätevästi pakolliset kevyet windows softat. Kiihdytetyssä grafiikassa taas pitää tehdä kompromissejä laadun kanssa.
Näistä päästään Linuxin kolmeen kovimpaan ongelmaan:
1. Laitevalmistajien haluttomuus tukea linuxia
2. Kaupallisten ohjelmistokehittäjien haluttomuus tukea linuxia
3. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja ajurien huonous ja vähyys (ei mahdollista kilpailla kaupallisen kanssa)
Nämä kolme tekijää yhdistää taas markkinat: Linux puolella rahaa liikkuu niin marginaalisesti, ettei ketään vaan kiinnosta. Lisäksi avoimeen lähdekoodiin tottuneet eivät välttämättä halua maksaa ohjelmistaan.
Itse useamman vuoden Linuxia käyttäneenä olen tottunut pieneen säätämiseen ja kompromisseihin. Käyttö myöskin jatkuu niin kauan, kun kompromissit pysyvät vielä järkevällä tasolla; nykyinen näytönohjainongelma on jo aika radikaalia, mutta gnome 3 pyörii HD4000:lla vielä peruskäytössä järkevästi. Muita tietoisesti tekemiäni kompromisseja ovat mm. pelien yhteensopimattomuus, m$ officen osittainen yhteensopimattomuus, silverlight yhteensopimattomuus jne. Mutta moniko peruskäyttäjä olisi valmis vaihtamaan Windowsista linuxiin saadakseen tällaisen määrän ongelmia riesakseen, tuskin moni.
Lopuksin lisäisin vielä hyvän mainostuksen nimenomaan Ubuntusta, vanhasta koulustani. Siellä oli yleisessä käytössä n. 10 Ubuntulla varustettua konetta yleisessä tilassa, sekä tietokoneluokka, jossa koneet olivat dualbootilla Ubuntu/Win. Ubuntu ei toiminut missään vaiheessa kunnolla, koneet jäätyilivät ja välillä eivät käynistyneet ollenkaan. Voitte kuvitella massateinien reaktiot Ubuntusta, ikinä ei toimi ja ihan. Muutaman vuoden jälkeen koneet vaihdettiin Win koneisiin, jotka toimivat kuin junan vessa. Tässä kohtaa on kai selvää, että tuskin kukaan noita koneita käyttänyt enää lähtee kokeilemaan linuxia. En ota kantaa, mistä koneiden toimimattomuus johtui, mutta ei se ainakaan hyvää mainosta ollut.
Terv. useampi vuosi sekä Ubuntua, että Opensusea takana, vanhimmat ongelmat löytyy haulla tältä foorumilta ;)
Edit. Typoja typoja...
Siivottu -Storck
-
1. Näytönohjainajurit
Edellinen läppärini HP dv-5, näytönohjaimena Mobility Radeon HD 3450(?) ja ajurit pelitti aikanaan, kunnes X päivitettiin ja kortille oli enää ATI Legacy tuki. No sittenhän ei enää ollut linuxille ajureita, windowsille olisi ollut. Noh, tästä selvittiin käyttämällä vanhempaa X:ää, mutta tuki loppuu aikanaan noihin vanhempaa X:ää tukeviin julkaisuihin. Ei mielestäni ole muutenkaan järkevää, ettei uusinta Ubuntu/Opensuse julkaisua voi käyttää tuon X:n takia ollenkaan. Ainahan voi tehdä kompromissejä ja käyttää vanhempaa versiota kaikesta, mutta se ei ole millään tapaa mielekästä. Haluavatko tavalliset käyttäjät tehdä linuxin takia vastaavia kompromissejä saadakseen vanhan koneen toimimaan, kun windowsilla mitään kompromissejä ei olisi tarvittu.
ATi:n korteille on avoin ajuri, joten suljettu ajuri ei ole aivan välttämätön.
Nykyinen läppärini ASUS jtk.jtk., näytönohjaimena hybrid Intel HD4000 ja Nvidia 720GT, ja ei mitään mahdollisuutta saada Nvidiaa toimimaan. Bumblebee (?) auttaa joskus, toisinaan taas esim. hidastaa 2D laitteistokiihdytetyn grafiikan noin kymmeneen prosenttiin HD4000:n nopeudesta. Haluavatko tavalliset käyttäjät tehdä kompromissin ja jättää tehokkaan näytönohjaimen pois käytöstä käyttääkseen linuxia, vai tyytyä vain windowsiin, jossa näytönohjain toimii?
Miksi käytät Bumblebeetä, jos sinulla ei ole mitään mahdollisuutta saada Nvidia toimimaan?
-
Itsellä toi ATI:n avoin ajuri oli liian hidas ihan peruskäytössä, ei mm. jaksanut pyörittää videoita. Suljettulla ajurilla sen sijaan homma toimi paremmin. Avoimella ajurilla pärjääminen olisi siis ollut yksi kompromissi lisää koko pakettiin.
Nvidian toimimattomuudella tarkoitin sitä, ettei se hybrid toimi niinkuin pitäisi. Minun on siis käynnistettävä ohjelmat Bumblebeellä, jos haluan käyttää Nvidiaa. Silloinkaan ole takeita korkeammasta fps:stä, kuin HD4000:lla. Harmittaa käynnistellä selain aina uudelleen, jos sattuu tarvitsemaan WebGL:ää, tämän kanssa pystyn kuitenkin elämään. Työpöytäefektitkin ajaisin mielelläni Nvidialla koneen ollessa verkkovirrassa, mutta tähän ei ole toistaiseksi ratkaisua löytynyt. Akkukäytössä taas en ole vielä Nvidiaa saanut helposti sammutettua virtaa viemästä. Pieniä ongelmia pelkän linuxin takia, eivät varmasti houkuttele peruskäyttäjää vaihtamaan Linuxiin. Näytön kirkkaudensäätö ei myöskään nykyisellään toimi, liekkö sitten kiinni näytönohjaimista tai ihan jostain muusta, pientä laittoo se vaatii vaan...
Linuxin vahvuudet ovat ehdottomasti serveripuolella ja vakaata toimintaa vaativissa kohteissa, se vaan ei auta työpöytäpuolta juuri eteenpäin.
-
Eikös Nvidia juuri joku aika sitten julkaissut beta-ajurit noille hybrideille?
Se on kyllä fakta, että niin kauan kun käyttäjän pitäisi tehdä vähän tutkimustyötä yhteensopivan koneen hommaamiseksi, niin chromebookin/dell xps developer editionin tyyliset koneet ovat tapa millä linuxin saa myös ns. perustallaajankin eteen. Ja oikeastaan itse pidän tuosta ajatuksesta jollain tasolla, koska silloin on 100% että ostaessani koneen kaikki sen ominaisuudet toimiii niin kuin kuuluukin. Ehkä sitä kautta tuki laitteistolle paranee ajanmyötä (jos valmistajat sitten jakaisivat niitä ajureita myös).
Ainakin pelaamisen suhteen steambox tullee auttamaan suht paljon näytönohjainajurien paranemisessa.
-
PC-BSD:n asennin osaa erään kivan tempun, se tutkii koneen kokoonpanoa ennen asennusta ja osaa kertoa tuleeko ongelmia laitteistoyhteensopivuuden kanssa. Olisi itse asiassa sangen kiva systeemi vaikkapa Ubuntuunkin...
-
Itsellä myös positiivisia kokemuksia esim. TV-korttien kanssa (USB / PCI). Ubuntussa toimi heti ja ei aavistusta miten saisi Windowsissa toimimaan. XP:llä onnistui vain ne siniset ruudut, vaikka TV:tä piti katsoa. Yksi suurimmista syistä miksi minusta tuli Linux-käyttäjä. Moni vanhempi värkki toimii Ubuntussa, mutta esim. Windows 7 ei ole tehty ajureita. Jos haluaa pelata niin siihen on Windows, Xbox, .... Joku peli on helpompi tehdä toimivaksi tietylle alustalle kuin lukuisille erilaisille (Linux-)kokoonpanoille. GTA 5 on ilmestynyt - kuulemma hyvä. Tosin ei vielä PC versiota..
-
"Joku peli on helpompi tehdä toimivaksi tietylle alustalle kuin lukuisille erilaisille (Linux-)kokoonpanoille"
Ei tarvitse tehdä kuin yhdelle ja yhteisö hoitaa loput. Itse asiassa tarvitaan vain sopivat pelikirjastot (plus C++ kirjastot) ja pelien pelaaminen pitäisi hoitua.
-
En tiedä onko tästä asiasta keskusteltu tässä ketjussa kommentoikaa jos on, mutta kun puhutaan tuosta turvattomuudesta, niin onko olemassa elävän elämän esimerkkejä siitä kuinka jokin Android puhelin olisi aiheuttanut käyttäjälleen hallaa siitä että sinne olisi päässyt jokin pöpö iskeytymään. Joka päivä tulee uutisia kuinka jollakin ihmeellisellä tavalla on teoriassa mahdollista ohittaa jokin suojaus, mutta elävässä elämässä Android puhelimilla tapahtuneet haitat taitaa olla aika vähissä.
-
Voisikohan tuohon otsikon kysymykseen olla ainakin eräs vastaus se, että (turvattomat) Windows ja Android ovat kaupallisia, siis tehty myytäviksi? Joskus käy niin, että saa sitä mitä tilaa, ainakin jos tuhansien työntekijöiden yrityksen voimin kovasti yrittää. Androidia ja muutamia muita kaupallisia Linuxeja lukuun ottamatta useimmat Linuxit ovat erittäin epäkaupallisia. Oikeastaan kenelläkään ei ole mitään halua myydä niitä. Niiden leviämisestä laajaan käyttöön ei kukaan hyödy, ainakaan taloudellisesti. Oikeastaan on aina parempi mitä pienemmässä piirissä Linux-jakelut pysyvät. Vain laitteiden ajurit ym. vastaavat erikseen tehtävät asiat laahaavat jäljessä Linux laitteiden osalta, koska marginaalisen aseman vuoksi ei kaupallinen hyöty houkuttele, eikä sekään näy olevan suuri haitta. Itse aloin täysin maallikkona käyttää Linuxia, koska halusin vaihtoehdon ja olin, ja olen edelleen, valmis näkemään hiukan vaivaa sen vapauden eteen. Jos en haluaisi oppia säätämään näitä asioita ja haluaisin vain käyttää tietokonetta, olisin pakotettu tyytymään siihen mitä kaupasta saa valmiina ja varmasti toimivana. Eläköön valinnan vapaus!
-
^ Hyvin sanottu.
JarTak heitti kyllä ihan hyvän pointin. Nykyään Androideja on about joka toisella henkilöllä. Myös ei mitenkään teknisillä henkilöillä ja en ole kyllä kuullut oikein konkreettista esimerkkiä siitä, että jollain olisi tullut troijalaisen takia isoa puhelinlaskua tms. vakavaa. Toki aina kun kyseessä on rahallinen harmi ja tietoturva sälytetään käyttäjän niskoille, niin kynnys kehdata asiasta kertoa, vaikuttaa olevna aina suurempi kuin ns. harmiton juttu.
-
No minulla oletuskäyttöjärjestelmä on Ubuntu (13.04). Sillä saan tehtyä kaiken haluamani ja ohjelmia löytyy tarpeisiini riittävästi. Suurin käyttötarve on Internetin käyttäminen (some, kotisivujen koodailu, e-mail, tietojen etsintä, pankkiasiat).
Uudemmassa kannettavassa HP:n koneessani on Windows 7, jolla teen yrityksemme työt, sillä jostain syystä me käytämme Windows 7-käyttistä ja viruksia vastaan suojaudumme F-Securella ja minä Norton Internet Secutityllä (firman nokkamies kokeili kerran Linuxia, ei vakuuttunut ja siihen loppui Linux-aika yrityksessä ja jatkui Microsoftin hegemonia). Lisäksi tarvitsen Windows-konetta tulostamiseen, sillä laserprintterini ja Ubuntun naittaminen toisilleen ei onnistu. Postiohjelmana sekä Ubuntussa että Windowsissa käytän Thunderbirdia, firman porukka Outlookia.
Vanhemmassa kannettavassani on sitten OpenSUSE 12.2 ja se kone on sellainen varakone, jos jokin menee pieleen ja toisaalta myös sitä varten, että halua olla kartalla (edes jossain määrin) myös OpenSUSEsta.
Pelaamiseen en käytä tietokonetta, joten se ei merkkaa minulle mitään, onko Linuxille vähän tai paljon pelejä.
-
Mikä on se laserprintteri joka ei toimi Ubuntulla?
-
Canon LBP2900
-
http://askubuntu.com/questions/232645/how-to-install-canon-lbp2900-printer-in-ubuntu-12-10
ei tuosta ole apua printterin asennuksen suhteen? En nyt muista mikä versio sinulla oli.
-
Uutta tutkimustietoa joka kumoaa pääosin väitteen Androidin haavoittuvuudesta:
http://qz.com/131436/contrary-to-what-youve-heard-android-is-almost-impenetrable-to-malware/
Androidin monikerrospuolustus näyttää olevan aika tehokas eliminoimaan sovellusten mahdollisuudet aiheuttaa harmia käyttäjälle.
But that changed dramatically today when Google’s Android Security chief Adrian Ludwig reported data showing that less than an estimated 0.001% of app installations on Android are able to evade the system’s multi-layered defenses and cause harm to users. Android, built on an open innovation model, has quietly resisted the locked down, total control model spawned by decades of Windows malware. Ludwig spoke today at the Virus Bulletin conference in Berlin because he has the data to dispute the claims of pervasive Android malware threats.
-
http://askubuntu.com/questions/232645/how-to-install-canon-lbp2900-printer-in-ubuntu-12-10
ei tuosta ole apua printterin asennuksen suhteen? En nyt muista mikä versio sinulla oli.
Kiitos, minulla on 13.04.
-
Eipä googlesta oikein selvää ja päteväntuntuista vastausta saa, ainoastaan sen että jotkut ovat ilmeisesti onnistuneet. Yksi selvitys oli ehkä parempi kuin muut, mutta enpä ole kovin toiveikas:
http://askubuntu.com/questions/289118/foo2capt-canon-lbp2900-printer-configuration
Tuosta: Miksi turvattomat Windows ja Android myyvät niin hyvin? sanoisin että niitä käytetään nimenomaan siksi että ne ovat turvattomia. Mietipä kenet haluat toveriksesi: pyhimyksen vai retkun ?
-
Kiitos myös nimimerkille petteriIII, koetan vielä kerran noiden sivujen pohjalta säätää sitä printteriä. Sinänsä tämä ei ole iso ongelma, sillä tulostustarpeeni ovat hyvin satunnaisia ja vähäisiä.
LISÄYS 4.11.
Suoritin nuo petteriIII:n antamalla sivulla olevat komennot: alkuun meni ihan ok mutta loppupuolella kävi niin, että tuli ensin pari warningia ja sitten kaikki pysähtyi siihen, että "liian monta virhettä" tapahtui.
Jotensakin jänskä juttu, että ikinä en ole pystynyt mistään Linux-distrosta käsin tulostamaan, vaikka olen vuodesta 1999/2000 alkaen ollut Linux-distrojen kanssa tekemisissä, vaihtelevalla aktiivisuudella.
-
Eiköhän se vaan ole ihan lyhyesti se syy se, että ihmisiä ei kiinnosta tietoturva vaan niitä kiinnostaa monipuolinen ja suhteellisen helppo käytettävyys.
Kuten kaikki tietoturvan kanssa painineet tietää, tietoturvan ylläpito itsessään voi olla aika raskas prosessi ja tekee asioista 'paljon hankalmpia' turvattomiin ratkaisumalleihin verrattuna.
Tietysti kaikkein parhaassa tapauksessa tietoturva on toteutettu transparentisti, mutta se se vasta hankalaa sitten toteuttajan kannalta onkin. Toisaalta käyttäjät voivat kiittää, tai sitten olla kiittämättä siitä. Useimmat eivät välitä asiasta, joten silloin voidaan sanoa kehitysresurssien kohdistuneen väärään paikkaan. Koska joku muu käyttäjien mielestä 'kiva feature' jota voidaan hehkuttaa mainonnassa, olisi voitu toteuttaa paljon pienemmillä resursseilla.
Tietoturva on myös sellainen asia, jota 99% ihmissitä ei kykene mittaamaan tai analysoimaan millään tavalla. Joten tämä on myös loistava peruste sille, miksi kaikki muu menee yleensä tietoturvan edelle. Sitten meitä jotka jaksavat tietoturvasta jauhaa, pidetään turhina foliohattuisina takakireinä valittajina. (Been there, done that.)
-
Tietysti kaikkein parhaassa tapauksessa tietoturva on toteutettu transparentisti, mutta se se vasta hankalaa sitten toteuttajan kannalta onkin.
Tietoturva on myös sellainen asia, jota 99% ihmissitä ei kykene mittaamaan tai analysoimaan millään tavalla. Joten tämä on myös loistava peruste sille, miksi kaikki muu menee yleensä tietoturvan edelle.
Transparentisti - olipa hieno sana? Kyllä moni on kiinnostunut tietoturvasta, mutta sen arvionti on sitten hankalampaa. Se on jo liian hankala asia, jos saisi käyttämään XP:tä edes tilillä, jolla on rajoitetut oikeudet. Se on kuulemma liian hankalaa "kun sitten ei voi asentaa ohjelmia" ja jatketaan tilin käyttämistä joka antaa kaikkeen säheltämiseen oikeudet
-
Transparentisti - olipa hieno sana?
Hyvin toteutettu turvallisuus on hoidettu niin, että käyttäjä ei edes huomaa sitä. Vähän kuten maailmalla paremmissa kasinoissa jne. Turvallisuus on kyllä viimeisen päälle kunnossa, mutta asiakkaat ei edes huomaa sitä, se tulee vastaan vasta, jos teet jotain sopimatonta.
Juuri tässä pari päivää sitten juttelin yhden konsultin kanssa, joka puhui siitä että monimutkaiset järjestelmät on hankalia käyttäjälle. Siis mitä? Jos tuote on hankala käyttää asiakkaalle, se tarkoittaa vain sitä, ettei sitä ole kehitetty tarpeeksi ja viimeistelty prosesseja tms.
Hyvin toteutettu järjestelmä voi olla vaikka kuinka monimutkainen, mutta käyttäjän ei tarvitse tietää siitä mitään. Transparentti turvallisuus tarkoittaa mm. Skypen alkuperäistä turvallisuutta. Kun klikkaat "kilauta kaverille", siinä hoituu monen monituista asiaa taustalla, niin että et tiedä asiasta mitään. Ei tarvinnut tehdä port forwardeja, ei tarvinnut avata palomuureja, ei tarvinnut kysellä mikä on kaverin IP osoite, ei tarvinnut sopia salausavaimista, salausalgoritmeistä jne. Vaan kaikki kävi yhdellä klikkauksella. Järjestelmä vielä tarkistaa että salausavaimet täsmäävät kyseisen käyttäjätunnuksen avaimiin jne. Eikä ole riskiä MitM hyökkäyksestä tms.
Jos sulla on uusi auto, niin oletko tutustunut sen polttoaineen suhkutusjärjestelmään? Entäs keskuslukituksen langattoman avaimen salauskättelyihin. (Joskin juuri tämä on klassinen fail aihe ainakin tietyillä toimittajilla.)
Kun postasit vastauksen mun viestiin, mietitkö millaiseen indeksiin viesti pitää laittaa, jotta se löytyy kun muut käyttäjät tulee katsomaan tätä threadia jne?
Apple on käsittääkseni aika pitkälle juuri tällä ajattelulla ratsastanut. Ominaisuuksissa keskitytään olennaiseen ja ne toteutetaan niin että ne toimivat kätevästi käyttäjän kannalta, vaikka eivät konepellin alla sitten olisikaan teknisesti täydellisesti toteutettuja ja tietoturva vähän ontuisi. Mutta tämä on juuri sitä mitä asiakkaat haluavat.
Enkä yhtään väheksy normaaleita ihmisiä tässä. Koska mullakin IT jamppana tulee aina ääh fiilis, kun joutuu tutustumaan "enterprise something" ratkaisuun. Sen sijaan että heitän muutaman config-rivin johonkin ja systeemi alkaa toimimaan, pitäisi ruveta kahlaamaan 1500 sivuista dokumentaatiota siitä kuinka suunnitellaan deploy ja rakennetaan koordinointi systeemit ja hallitaan sitä sun tätä ja huhhuh. Pahimmillaan tämä tietysti johtaa siihen, että on nopeampaa itse tehdä joku pieni softa joka tekee just sen mitä tarvitaan, kuin ottaa standardi ZYX ratkaisu käyttöön, koska se ZYX on ihan tolkuttoman raskas ja monimutkainen.
Hyvänä esimerkkinä tästä toimii myös mm. HFS (http://www.rejetto.com/hfs/). Kuka tahansa pystyy konfiguroimaan tuon käyttöön hetkessä (no joo, tarvii IPt ja port forwardit ja mahdollisesti dynaamisen nimipalvelun.) Mutta kuitenkin verrattuna mm. Apachen tai Nginxin konfigurointiin, PHP:n, MySQL:n ja jonkun upload, file system, board virityksen asentamiseen tämä on todellakin lastenleikkiä.
Nimimerkillä,
Tuotepäällikkö
HFS is a single executable file.
No need to install.
Download and run... it's up & ready!
Edit:
Tässä toisessa P2P SOME (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=45795.0) keskustelussa uskon myös, että sellaiset tuotteet jotka vaan toimii, ilman mitään konfigurointia ja ovat käyttöliittymältään selkeitä tulevat dominoimaan.
Edit II:
Tässä PGP:n suhteen suora esimerkki (https://news.ycombinator.com/item?id=6662798) siitä miten hyvin tehty homma menee pieleen, jos se on liian hankalaa täysin kädettömille tyypeille.
-----BEGIN PGP SIGNED MESSAGE-----
Hash: SHA1
Btw. Kai jokainen tämän palstan käyttäjä käyttä PGP:tä sujuvasti?
-----BEGIN PGP SIGNATURE-----
Version: GnuPG v1.4.12 (GNU/Linux)
iEYEARECAAYFAlJ2elEACgkQrgJ3hCdO9iZOtwCdHPc66COVTFjQzFCv6ULvGSt0
tXIAnR/URqRzRS4o7dmfVqsmsDGWTBYD
=FyO4
-----END PGP SIGNATURE-----
-
Itse olen eri mieltä tämän ajatuksen kanssa:
Hyvin toteutettu järjestelmä voi olla vaikka kuinka monimutkainen, mutta käyttäjän ei tarvitse tietää siitä mitään.
Tuntuu, että ihmisille myydään mitä vaan mitä ei osata käyttää. Sama asia kuin myisi hornetin normaalille pulliaiselle. Itselleni on tärkeää, että tiedän miten järjestelmää toimii, jos sellaisen ostan ulkopuoliselta.
-
Itselleni on tärkeää, että tiedän miten järjestelmää toimii, jos sellaisen ostan ulkopuoliselta.
Tietää millä tasolla? Eikö se riitä, että tiedät siitä käytön kannalta olennaisen? Tietysti jos olet tekniikkapropellihattu, niin voit haluta tutkia asiaa tarkemminkin, mutta 99,9% ihmisistä ei halua tietää asiasta mitään.
Kysyppä seuraavalta vastaan tulevalta ihmiseltä, mikä prosessori sen puhelimessa on ja kenen valmistamat muistit. Ei varmasti tiedä, eikä muuten varmaan edes kiinnosta pätkän vertaa.
Myydä Hornetin? Tuota tuota, tässähän on mainiota myyntisaumaa. Jos hornetissa olisi täysin automatisoitu ohjausjärjestelmä, että kun sille kertoo lähtökentällä mikä on kohde lentokenttä, niin sillä pääsee turvallisesti ja nopeasti perille, niin miksipä ei? Jos vaan massia riittää, niin tuollainen oikein loppuunviety tuote on ihan hyvin myytävissä. Ehkä kuitenkin parempi esimerkki tavallisen pulliaisen kannalta tästä olisi täysin automatisoitu auto. Hyppäät autoon ja kerrot mihin haluat mennä. Vastaavasti kun tarvitset autoa, hihkaiset ok glass, yksi auto kiitos. Ja alle minuutissa sulla on auto edessäsi. Siitä miten detailitasolla nuo järjestelmät toimii, normaali käyttäjä ei halua tietää yhtään mitään. Mikä parasta, koneen automatiikka huolehtii siitä, että polttoainetta on, huollot on tehty jne. Kone käy itsestään huollossa sellaisena aikana kun sitä vähiten todennäköisesti tarvitset. Riippuen tilanteesta se voi informoida sinua huoltoon menosta, tai sitten ei. Miksi vaivata käyttäjää ja informoida mm. huoltoon menosta, jos käytettävissä on vaikka toinen vaihtokone kone tuon huollon aikana, jos nyt jostain tosi oudosta syystä satutkin konetta tarvitsemaan sunnuntaina aamyöstä.
Voisi olla myös niin, että tuo auto ilmestyy ovelle ilman tilaamista. Sanot vaikka kotona, että lähden nyt käymään paikassa X. Kun lähdet ulko-ovesta auto tilaus on jo tehty, koska todennäköisesti käyttöprofiiliisi perustuen menet paikkaan X autolla. Tai vaikka et edes sanoisi sitä, niin profiilsita voi löytyä merkintä että on erittäin todennäköistä, että kun lähdet tähän aikaan ulos, olet menossa paikkaan X. Mikäli auton toimitusaika on pitkä, voi auto olla tilattu jo ennen kuin ilmaiset millään tavalla tarvitsevasi sitä, pelkästään todennäköisyyksiin ja sinusta aikaisemmin kerättyihin profiileihin perustuen.
Muistaakseni mm. Apple oli kehittelemässä luureihinsa juuri tuota mallia tukevia softia. mm. Sosiaalisen median päivitystietoja ei ladata puhelimeen jatkuvasti silloin kun nukut. Mutta ne päivitetään puhelimeen juuri ennen heräämistäsi ja samoin jos töissä et käytä vaikka Facebookkia, niin tietoja ei ladata. Vasta kun olet lähdössä töistä, haetaan tiedot ennakoon puhelimeen, ettet joudu odottamaan niiden latautumista enää sitten, kun luuri on jo kädessä ja olet kiukkuseina ihmettelemässä, että mikä tässä nyt taas maksaa.
Tässäpä tuli siis pari loistavaa esimerkkiä siitä, mitä tuotteistaminen, yksinkeratisuus, helppous ja täysin piilotettu tekninen monimutkaisuus ovat. Kumpikaan em. järjestelmistä ei taatusti ole teknisesti yksinkertainen, mutta käyttäminen on silti käyttäjälle aivan tolkuttoman helppoa.
Edit: Iltapalaksi lukemista teille, jos joku ei ole vielä tähän tutustunut.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ubiquitous_computing
-
Tietää millä tasolla? Eikö se riitä, että tiedät siitä käytön kannalta olennaisen? Tietysti jos olet tekniikkapropellihattu, niin voit haluta tutkia asiaa tarkemminkin, mutta 99,9% ihmisistä ei halua tietää asiasta mitään.
Ihan järjestelmän tasolta. Tosin näille ihmisille ei kannattaisi myydä laitetta/järjestelmää. Siinä voi piiletä tietoturvariski, jos käyttäjän ei tarvitse tietää omasta käyttöympäristöstä mitään. Pelkkä käytön olennainen taso ei välttämättä riitä. Toki, jos järjestelmää/palvelua ylläpitää joku muu ei voi kuin luottaa siihen.
-
Mulla oli tuo em. Canon LBP 2900 joskus, sain sen toimimaan aikaisemmilla versioilla mutta sitten en enää viitinyt voimistella ja lahjoitin sen pois. HP:n tulostin on toiminut kohtuullisesti, kun älysin ottaa Smart Installin pois päältä.
-
Sen aikaa kun olen käyttänyt Linuxia minulla on kokemusta vain mustesuihkukirjoittimista: Canon S100 ja nykyinen Epson SX235W - perustavaratalokamaa. Ja hyvin ovat toimineet.
Ja sitten itse pääasiaan eli Windowsin turvattomuuteen ja Androidin "turvattomuuteen". En ole toistaiseksi tavannut yhtään ihmistä jolla Androidin käyttö olisi päättynyt siihen että puhelimesta tuli kaput haittaohjelmien takia. Sen sijaan pilvin pimein on niitä tuttavuuksia joilla Windowsin käyttö on päättynyt haittaohjelmiin ja/tai ohjelmiston-laitteiston konfliktiin.
-
Nyt se on sitten nähty ja aika luotettavasti osoitettu: kaikkein turvattomimmat järjestelmät Windows pc-puolella ja Android älypuhelimissa ovat "kansan suosikkeja". Ei asiaa voida täysin perustella vain "suosiolla". Mitä ilmeisemmin syynä on nyt se että mitä helpompi pienellä klikkauksella järjestelmään on asentaa sovellus (myös haitake) sitä varmimmin ihmiset sen haluavat hankkia. Sitä suosivat myös ja ennenkaikkea sovelluskehittäjät. Tässä on ongelman ydin.
On suorastaan huvittavaa havaita miten typerä ihmiskunta oikeastaan onkaan. Hyvä, turvallinen ja vakaa ei heille kelpaa. Jos ihmisillä olisi vähänkin järkeä käyttäisivät pc-puolella Linux-jakeluita, esim. Debiania, Minttiä tai Ubuntua. Mutta ei, he valitsevat virusimurikäyttöjärjestelmä Windowsin. Ja sitten he kaikista Linux-ydintä käyttävistä järjestelmistä valitsevat juuri sen kaikkein reikäisimmän ja haitakkeille alttiimman eli Androidin. Mitä ilmeisemmin kyseessä on eräänlainen ihmisen synnynäinen henkinen laiskuus. Ei haluta ottaa kohtaloa omiin käsiin.
Markkinaosuudet pc-puolella: Windows n. 85%
Markkinaosuus älypuhelimissa: Android 70-75%
Nyt on syytä laittaa toivo uusiin Linux-pohjaisiin mobiililaitteisiin kuten mm. Jollaan ja Ubuntuun... toivon niitä myös tablet-puolelle.
En lukenut koko ketjua mutta ihmiset nyt vaan yleensä valitsee sen markkina johtajan varsinkin kun winukka on yleensä esiasennettu lähes kaikkiin koneisiin. Suurimmalla osalla on ollut aina windows joten ne haluaa sen uuteenkin koneeseen. Ja valitettavan moni tuntee Linuxin nimeltä mutta mitään muuta ne ei siitä sitten tiedäkään.
-
Linkissä pitkä TOP SECRET kalvosarja NSA tekniikoista. NSA on vakoiluorganisaatioksi harvinaisen
varomaton kun tällaista materiaalia pääsi julkisuuteen.
http://www.zerohedge.com/news/2013-12-31/complete-guide-how-nsa-hacked-everything
Onkohan NSA voinut ujuttaa myös Linuxiin takaportteja?
-
Onkohan NSA voinut ujuttaa myös Linuxiin takaportteja?
Riippuu nyt vähän Linuxin määriteltmästä, tarkoitatko pelkkää kerneliä vai laajempaa systeemiä. Mutta eiköhän ne näin laajoihin ja isoihin projekteihin ole joka tapauksessa sotkeutuneet. Sama koskee myös tietenkin OpenSSL:ää, sekä GnuPG:tä, tms. mitä tahansa suosittuja ja laajastikäytettyjä ratkaisuita.
Erilaiset Firewall attackit saa suorastaan nauramaan. Olen jo varmaan kymmenen vuotta ihmetellyt sitä, että mm. WatchGuardin tuotteet kyselevät kaikkea älytöntä kun niitä aktivoidaan. Mm. Toimiiko yritys ydin tai aseteknologia sektorilla tms. Siis miksi ne kysyy noita? On vain kaksi järkevää syytä:
A) Niiden johto haluaa nähdä tilastoja millaisilla toimialoilla laitteita käytetään
B) Joku muu haluaa kivan valmiin listan siitä, mihin kaikkiin yrityksiin, verkkoihin ja ostastoihin heillä on helppo pääsy sisälle.
Eikä palomuureja edes voi käyttää ilman pakollista rekisteröintiä. Rekisteröinti on myös pakollinen, jotta voi ladata uuden firmwaren. Joka antaa niille täydellisen mahdollisuuden toimittaa "juuri sinun tietoturva tarpeitasi varten kustomoitu firmware." köh köh...
Nuo erilaiset DNS & TCP Injection ja SSL cert hyökkäykset tarkoittaa myös sitä, että aina kun lataat ohjelmistoja tietokoneeseen, lataat ne siten HTTP:llä, HTTPS:llä tms, niin pitäisi tarkistaa paketin signature ja koko ennen asentamista. Koska ei ole mitään takeita, että sinä saat saman paketin kuin muut. Koko siis sen takia, ettei extension collision attack onnistuisi, jos fingerprintti ei ole sitä silmällä pitäen suunniteltu.
Edit, lisätään nyt tämä linkki tähän vielä:
https://www.youtube.com/watch?v=b0w36GAyZIA
Täällä ei taida olla erillistä NSA keskustelua, mutta tuo video kannattaa katsoa. Siinä myös toteavat että iPhonet on ownattu 100% success ratella.
http://www.forbes.com/sites/erikkain/2013/12/30/the-nsa-reportedly-has-total-access-to-your-iphone/