Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Laitealue => Aiheen aloitti: Aliengrey - 11.01.11 - klo:18.45
-
Nykyisessä levyssä on bad sectoreita ja ubuntun levytyökalu ilmoittaa "hajoamassa" lämpötila on +60. Nykyinen levy on 250gigaa joka on liikaa koska en hamstraa konelle musikkia tai elokuvia. 50 gigaa ois hyvä. Mimmoisessa hinta haarukassa liikkuu tuon 50 gigan levyt. Saa olla enemmänkin. kannattaako ko ostaa halpaa
-
Olisiko http://www.jimmspc-store.fi/tuote/SV100S2/64G mitään?
-
SSD-levyt ovat hyviä. Itse omistan Storck:lta ostamani 32 Gt:n OCR:n levyn, ja olen siihen tosi tyytyväinen. Tosin prossuteho nousi samalla 2,4 GHz pena 4:sta i7 karvalakkiin, joten muutosten voi olettaakin näkyvän jossain. 32 Gt:n levy riittää järjestelmä-levyksi + home. Varsinaisen datan pidän muualla vanhemmalla tekniikalla.
Pienten tiedostojen käsittelyssä huomaa varsinaisen eron nopeudessa perinteisiin vaihtoehtoihin nähden.
-
Itse tilasin juuri tälläisen: http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=40755 (http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=40755) OCZ Vertex 2 - 60GB 2.5" SSD SATA II -kiintolevy :P
mato78.comin testissä OCZ:n Vertex 2 100GB levy: http://mato78.com/artikkelit/muistit-ja-massamuistit/10105-testissae-oczn-vertex-2 (http://mato78.com/artikkelit/muistit-ja-massamuistit/10105-testissae-oczn-vertex-2)
-
En tyrkytä muita kuin sellaisia mistä itsellä kokemusta, tuo on nyt pöytäkoneessa (http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/305306) ja toimii kuin enkeli. (miten enkeli toimii ;D ).
Toinen mistä on kokemusta on tuo mistä peran mainitsi, eli OZC Vertex V2 mutta sitä kokoa ei ole enää näköjään myynnissä. Tässä lähin (http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/445035) malli.
Toimi myös kuin junan vessa :D
-
Laitoin OCZ Vertex 2:n itsekkin hiljattain tilaukseen. Intel vissiin pärjännyt parhaiten testeissä, mutta omalle rahapussille liian tyyriitä nuo Intelin levyt. Vertex pitäisi myös olla laatu kamaa.
-
Onko noissa SSD levyissä suuriakin nopeuseroja. Siis keskenään, ei verrattuna normilevyyn.
-
Laitoin OCZ Vertex 2:n itsekkin hiljattain tilaukseen. Intel vissiin pärjännyt parhaiten testeissä, mutta omalle rahapussille liian tyyriitä nuo Intelin levyt. Vertex pitäisi myös olla laatu kamaa.
Kuten testit osoittavat niin OCZ:n Vertex 2 -asemat ovat erittäin nopeita ja vievät Intelin 80GB:n SSD-asemalta nopeusvaltikan.
Lainattu mato78.comin testin loppusanoista.
-
Onko noissa SSD levyissä suuriakin nopeuseroja. Siis keskenään, ei verrattuna normilevyyn.
On, todella suuria eroja. Joissain lukunopeus 80 megaa ja joissain yli 200 megaa ja hinnoissa ei kuitenkaan suuria eroja.
Mittasuhteet siis tuota luokkaa.
gedit. Ilolla huomaan että ilmoittavat nykyään levyn vikaantumiskestoksi 2miljoonaa tuntia, kun itse hommasin ekan SSD:n niin se oli 1miljoonaa ja jossain vaiheessa nousi 1,5miljoonaan. Hyvää ja nopeaa kehitystä siis.
-
Joo. Ihan hyvä tietää, jos aikoo elää parisatavuotiaaksi. :)
-
Joo. Ihan hyvä tietää, jos aikoo elää parisatavuotiaaksi. :)
Vaikka ylläpitäjät siirtyvät ajasta ikuisuuteen, palvelimet säilyvät. Tuossa juuri Red Hat 3 -palvelimen löysin nurkista pyörimästä :) Pitäisi melkein kokeilla, saisiko SSD puhtia tuohon.
-
Unohdin aloitus viestissä mainita että kyseessä on läppäri eli levyt taitaa olla fyysisesti pienempiä. Onko eri levyissä erilaisia liittimiä vai kelpaako mikä vaan levy.
Edit: täytyy tarkentaa allekirjoitusta jotta selviää auttajille millainen kone on kyseessä.
-
Unohdin aloitus viestissä mainita että kyseessä on läppäri eli levyt taitaa olla fyysisesti pienempiä. Onko eri levyissä erilaisia liittimiä vai kelpaako mikä vaan levy.
Nuo SSD:t ovat yleensä 2,5-tuumaisia eli samanlaisia kuin kannettavissa. Koska niissä on käytössä SATA-liittimet. ne käyvät kuitenkin sekä pöytäkoneeseen että kannettavaan.
Edit: täytyy tarkentaa allekirjoitusta jotta selviää auttajille millainen kone on kyseessä.
Kaikilla nuo allekirjoitukset eivät näy, mutta he voivat tarkistaa niiden sisällöt profiilisivuilta.
-
Laitoin OCZ Vertex 2:n itsekkin hiljattain tilaukseen. Intel vissiin pärjännyt parhaiten testeissä, mutta omalle rahapussille liian tyyriitä nuo Intelin levyt. Vertex pitäisi myös olla laatu kamaa.
Kuten testit osoittavat niin OCZ:n Vertex 2 -asemat ovat erittäin nopeita ja vievät Intelin 80GB:n SSD-asemalta nopeusvaltikan.
Lainattu mato78.comin testin loppusanoista.
Juuh, muistelemani testit olivatkin pelkälle OCZ Vertex:lle, ei siis Vertex2:lle. Tilaamani tuote on kuitenkin Vertex2:n, joten mukava kuulla että saan rahoilleni enemmän vastinetta kuin kuvittelin;)
-
Olisiko http://www.jimmspc-store.fi/tuote/SV100S2/64G mitään?
Itseltä löytyy ja olen ollut varsin tyytyväinen. Lähes sama minkä SSD:n koneeseen valitsee, niin ero on kyllä _todella_ huikea tavallisiin kiintolevyihin verrattuna.
Itselle ei tule enää koskaan konetta jossa olisi käyttöjärjestelmä asennettuna tavalliselle kiintolevylle. Tietystikään tuo Kingston ei ole enää lähelläkään nopeimpia asemia, mutta edelleen se ero tavalliseen kiintolevyyn...
-
...
Lähes sama minkä SSD:n koneeseen valitsee, niin ero on kyllä _todella_ huikea tavallisiin kiintolevyihin verrattuna.
...
Siis missä käyttöjärjestelmässä ja mitä tekemässä?
Itse en ole huomannut mitään erikoista eroa vanhan IDE-levyn ja uuden SSD-levyn välillä aivan peruskäytössä Ubuntu 10.10 64-bitillä. Jos eroa hakee niin se kyllä löytyy esim. kopiointitestillä helposti, mutta missä käytössä se oikeasti tulee esiin Ubuntulla?
Esim. käynnistysaika SSD-levyllä (Kingston, n. 120 euroa/64 GB) ja uudella 2 TB:n tavanomaisella SATA2 levyllä on käytännössä sama.
Tiedän kyllä, että esim. XP:llä ero tulee silmille heti, mutta sehän on eri.
-
Siis missä käyttöjärjestelmässä ja mitä tekemässä?
Esim. käynnistysaika SSD-levyllä (Kingston, n. 120 euroa/64 GB) ja uudella 2 TB:n tavanomaisella SATA2 levyllä on käytännössä sama.
No kyllä itse olen ainakin huomannut ihan selkeän eron Ubuntun käynnistymisessäkin ja varsinkin tuolla Windows 7:lla käynnistys on yli tuplat nopeampi mitä perus läppärin kiintolevyillä. Noista läppäreiden kiintolevyistä ei ainakaan mielestäni mihinkään muuhun kuin tavaran säilömiseen. Plus itse olen ainakin huomannut ihan selkeitä eroja ohjelmien käynnistymisessäkin. Pienien tiedostojen kopiointi- ja lukuajat on ihan eriluokkaa ja mm. tiedostohaku on varmaan nelisen kertaa nopeampaa SSD:llä.
Väitän että kokoonpanossasi on jotain todella pahasti pielessä jos et ole huomannut "sen kummemmin eroa". Eron käytettävyydessä kyllä itse ainakin huomasin heti välittömästi. Ethän käytä asemaasi väärillä asetuksilla mm. ilman ahci:a tai muuten jotain pahasti pielessä?
*edit*
Ohjelmista niin sanotaan vaikka että jo selaimen avaamisen pitäisi tapahtua nopeammin. Suurimmat erot huomaa mm. openofficen käynnistymisessä.
-
Väitän että kokoonpanossasi on jotain todella pahasti pielessä jos et ole huomannut "sen kummemmin eroa". Eron käytettävyydessä kyllä itse ainakin huomasin heti välittömästi. Ethän käytä asemaasi väärillä asetuksilla mm. ilman ahci:a tai muuten jotain pahasti pielessä?
Samaa mieltä, sen verran kokemusta molemmista levyistä ja testattu samoissa koneissa että ero on MERKITTÄVÄ.
-
Samaa mieltä, sen verran kokemusta molemmista levyistä ja testattu samoissa koneissa että ero on MERKITTÄVÄ.
Ehdottomasti kyllä. Eroa ei voi olla huomaamatta.
-
SSD:n ostossa vanhaan koneeseen kannattaa muistaa mekaaninen sovitus. Tyypilliset SSD_levyt ovat 2,5-tuumaisia, joten ne tarvitsevat sovitinraudat 3,5-tuumaiseen paikkaan. Levyja saa myös sovitinpaketin kanssa.
T:Jallu59
-
Sanoisin, omien testieni perusteella että Ubuntu ei oikeasti ole kovinkaan kriittinen käyttöjärjestelmä levyn nopeudelle. Eroja kyllä löytyy, mutta ne ovat mielestäni aika merkityksettömiä käytön kannalta.
Tässä on nyt rinnakkain kolme erilaista vertailua ja useampia tietokonearkkitehtuureja - ei nyt sotketa niitä kaikkia toisiinsa.
Oikeasti vertailutilanteeni on tämä:
A.
1. Varsinainen vertailu
Kaksi työasemaa, samanlaisia muutoin (Asus-emo, AMD Athlon Dual Core - n. 2-3 vuoden takaa jms). Molemmissa Ubuntu 10.10, 64-bit
- toisessa uusi 2 TB SATA2, edullinen, mutta ei huonoin
- toisessa uusi Kingston 64 GB, edullinen, mutta ei huonoin
Open Office käynnistys, kummassakin alle 1 s. Joten ei oleellista eroa.
Tiedostojen kopiointi - tässä on mielestäni ajatusvirhe. Eihän tuollaista 64 GB:n levyä minään datan massamuistina voi käyttää. Tässä koneessa on kiinni SATA-levyillä n. 6 TB:n edestä levytilaa ja siinä konkurssissa jonkun 64 GB:n levyn tarjoama lisätilaa on yhtä tyhjän kanssa (ja vaikeasti hyödynnettävissä).
2. Sekundäärinen vertailu
Toinen kone, jossa on vanha IDE-levy. Testin mukaan varsin hidas levy.
Open Office avaus kestää tällä kyllä paljon pidempään. Mielestäni kone ei kuitenkaan ole käytössä hidas - sitä pystyy käyttämään ihan yhtä miellyttävästi kuin muitakin (OpenOffice, Firefox, Raw-kuvien konversiot. poltto, rippaus, mp3-konversiot jms).
Varsinainen DATA-levy on SATA2, joten VARSINAISESSA data käsittelyssä mitään periaatteellista eroa ei ole.
B.
Muut tilanteet
1. Windows. Siinä auttaa varmasti, senhän jo sanoin edellä.
2. Läppärit Ubuntulla. Tuota olen kommentoinut muualla. 1-3 vuotta vanhan läppärin kovalevyn saa 2-3 kertaa nopeammaksi vaihtamalla siihen uuden SATA2-levyn. Tehtaalla laitetut levyt ovat usein varsin heikkoja = keinotekoisen halpoja. Jos vertaatte vanhaa SATA-levyä uuteen SSD-levyyn, niin vertailu on väärin asetettu.
Sinänsä läppärillä SSD-levy varmaan onkin hyödyllisempi, koska se ei hajoa tärähdyksestä. Joten perusteluja SSD-levyn käyttöön on muitakin kuin nopeus silloin kun puhutaan läppäristä.
Näillä perusteilla tuntuu, että kehutte SSD-levyä lähinnä Windowsin lähtökohdasta. Saahan näin toki tehdä jos koneella on joku dual-boot.
Tai toisaalta olette ehkä tehneet vertailun Ubuntussa väärin tai ostaneet huonoja SATA2-levyjä. Todennäköisintä on, että vertaatte vanhoihin, huonoihin SATA2-levyihin.
JOS SSD-levyt olisivat kooltaan luokkaa 2 TB ja niitä voisi oikeasti käyttää data-levyinä, esim. juuri näiden pienien tiedostojen kanssa, niin silloin SSD-levyt olisivat juuri noin hyviä kuin väitätte.
-
En sotke vindousseja tähän millään tavalla, en juurikaan käytä bill gatesin tuotteita.
Tarkoitan vain ja ainoastaan sitä että asentamalla kovalevylliseen (HDD) koneeseen Ubuntun ja samasta koneesta levy pois ja tilalle SDD-levy, on ero huomattava.
Sama kone, eri levy. Tuota tarkoitan.
-
En sotke vindousseja tähän millään tavalla, en juurikaan käytä bill gatesin tuotteita.
Tarkoitan vain ja ainoastaan sitä että asentamalla kovalevylliseen (HDD) koneeseen Ubuntun ja samasta koneesta levy pois ja tilalle SDD-levy, on ero huomattava.
Sama kone, eri levy. Tuota tarkoitan.
Kyllä, tämä oli yksi tapaus.
Mutta kuten huomaat, niin minä tein näin:
- ostin koneeseen uuden, keskihyvän 2 TB:n SATA2 levyn (jotain 120+ eur)
- ostin toiseen koneeseen, uuden, keskihyvän, 64 GB SSD-levyn (jotain 120 eur)
Ero ei ole merkittävä Ubuntun systeemilevynä.
Tosin molemmat toimivat aivan mainiosti ja nopeasti.
-
Ganymedes, Höpö höpö. Väitän edelleen että kokoonpanossasi on joku käpyinen IDE-emulointi käytössä jos et ole huomannut eroa.
Tiedostojen kopiointi - tässä on mielestäni ajatusvirhe. Eihän tuollaista 64 GB:n levyä minään datan massamuistina voi käyttää. Tässä koneessa on kiinni SATA-levyillä n. 6 TB:n edestä levytilaa ja siinä konkurssissa jonkun 64 GB:n levyn tarjoama lisätilaa on yhtä tyhjän kanssa (ja vaikeasti hyödynnettävissä).
Täysin virheellinen oletus. Juuri käyttöjärjestelmät kuormittaa yleensäottaen eniten koneen asemia. Isoilla varastokiintolevyillä ei ole sinänsä nopeudella paljon mitään merkitystä. Paljon ratkaisevampaa käytönkannalta on ohjelmien lataus, asennus yms. nopeudet. Poislukien tietysti jos käsitellään videoita noilla asemilla tai muuta käyttöä. Varastointi erikseen.
Jos et usko, niin käyppäs tietokonelehden blogissa. Siellä on juuri juttua SSD:n asentamisesta Mäkkiin. Katso myös kommentit ja katso lukuisia Linux käyttäjien mielipiteitä. Yhtään ainoaa "ei vaikuta juuri mitään" komenttia ei ainakaan äsken vielä löytynyt. Käyttöjärjestelmästä riippumatta kaikki olivat kommenteissa yksimielisiä SSD:n ylivoimaisuudesta.
Jatkoa seuraa perustelun muodossa.
Vielä yhden puolustuksen haluan tuoda ilmi SSD:n puolesta ja tämä on ehkä se kaikista tärkein. Monissa halvemmissa kokoonpanoissa on väylienohjaus aika heikosti toteutettu. Se taas tarkoittaa ylimääräistä kuormaa prossulle kun levyoperaation kesto kuormittaa myös prosessoria. Ikävästi tämä koskee juuri halvempia koneita ja mm. tuo sigustani löytyvä HTPC käytössä oleva Atom/ION kone on yksi aika hyvä esimerkki tällaisesta koneesta. Siinä varsinkin huomaa että järjestelmä yleensäottaen vastaa kaikkeen paljon nopeammin SSD asemalla kuin tavallisella kiintolevyllä. Tämän siis huomaa kun laittaa vaikka videon pyörimään ja avaa nopeasti muutamia ohjelmia. Pahimmillaan kiintolevyllä huomaa hetkellisiä "jäätymisiä" kun SSD:llä ongelmaa ei huomaa enää juuri lainkaan. Jos tätä ei halua uskoa, niin voi käydä vaikka lukemassa Phoronixista testejä. Sielläkin on todettu tämä ja jossain artikkelissa oli juuri Linuxit kyseessä. Eli ongelma ei koske lainkaan pelkästään Windows koneita. Toisisanottuna voi sanoa, että mitä hitaampi kokoonpano yleensäottaen, niin sitä suuremmaksi SSD:n hyödyt muodostuu, vaikka eron kyllä takuuvarmasti huomaa nopeimmissakin koneissa. Niissä vain ei huomaa noin muuten prosessoritehon menetystä väylien odotteluun mitenkään. Tämä on yksi syy miksi indeksointipalvelut tuntuu tappavan vanhemmat koneen ihan täydellisesti.
-
Mutta kuten huomaat, niin minä tein näin:
- ostin koneeseen uuden, keskihyvän 2 TB:n SATA2 levyn (jotain 120+ eur)
- ostin toiseen koneeseen, uuden, keskihyvän, 64 GB SSD-levyn (jotain 120 eur)
Ero ei ole merkittävä Ubuntun systeemilevynä.
Pakko olla jompaa kumpaa: koneesi asetuksissa vikaa tai sitten koneesi asetuksissa vikaa. 8)
Nyt en tarkoita että esim. käynnistys olisi sekuntikaupalla nopeampi, periaatteessa sen on oltava XX% prosenttia nopeampi.
Laita rinnakkain levyjesi lukunopeudet ja siitähän sen jo näet. Suhteen.
-
Ganymedes, Höpö höpö. Väitän edelleen että kokoonpanossasi on joku käpyinen IDE-emulointi käytössä
...
Höpö höpö itsellesi.
Luitko edes tuota vertailuani - oletko tehnyt oikeasti mitään vertailua vai vertaatko vain johonkin vanhaan levyyn?
Jos molemmissa OpenOffice avaus kestää alle sekunnin, mutta selvästi yli 0.1 s, niin olematta androidi on kohtalaisen vaikeata huomata oleellista eroa. Koneen käynnistyksessä ei myöskään tule oleellista eroa - molemmat ovat silti hyvin nopeita.
Alunperin kysyin, että missä tuo ero oikeasti näkyy, jotta sitä voi testata? Vastaukseni käsitteli ainoastaan sitä mitä ehdotettiin - niissä ero ei näy. Kannattaa ymmärtää, että en välttämättä juuri tällä SSD-koneella käytä niitä samoja ohjelmia kuin mitä sinä käytät omalla koneellasi.
Toisaalta - jos jollakin testillä oikeasti saa eron näkymään, niin sitten voisi tutkia noita SSD-levyn asennusvinkkejäsi.
-
...
Pakko olla jompaa kumpaa: koneesi asetuksissa vikaa tai sitten koneesi asetuksissa vikaa. 8)
...
En väitä ollenkaan, etteikö näin voisi olla. Oikeastaan hyvä jos olisi, niin sittenhän saisin vielä nopeamman koneen - ihan hyvä on nytkin. ;D
Voisin kokeilla vielä uudestaan sekuntikellon kanssa esim. käynnistystä josko siinä saisin eron esiin. Ja sitten voitte kertoa mitä te saatte (jos nyt ovat vertailukelpoisia, minulla on aika standardiympäristö)?
Mutta pitäähän sen eron olla aika merkittävä, jotta 2 TB:n levyn sijasta kannattaa ostaa 64 Gb:n levy työasemaan - tuossahan on suhdelukuna yli 30 - jos kyseessä on vain nopeus hyöty.
-
Alunperin kysyin, että missä tuo ero oikeasti näkyy, jotta sitä voi testata? Vastaukseni käsitteli ainoastaan sitä mitä ehdotettiin - niissä ero ei näy. Kannattaa ymmärtää, että en välttämättä juuri tällä SSD-koneella käytä niitä samoja ohjelmia kuin mitä sinä käytät omalla koneellasi.
Toisaalta - jos jollakin testillä oikeasti saa eron näkymään, niin sitten voisi tutkia noita SSD-levyn asennusvinkkejäsi.
Juuri tuossa edellisessä viestissäni perustelin mielestäni varsin hyvin SSD:n hyödyt ja itse ainakin olen huomannut ne.
http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=btrfs_zfs_ssd&num=1
Tuolla on juttua mm. tiedostojärjestemän vaikutuksesta nopeuteen ja vertailussa on myös tavallinen kiintolevy vastaavilla testeillä. Kannattaa huomioida, että tuossa testataan vain aseman nopeutta. Se ei kerro todellista nopeuseroa käytössä, vaan edut on käyttäjänkannalta varsinkin, kuten jo mainitsin heikommilla kokoonpanoilla, joissa väylienohjaus syö prosessoritehoa aina vaan parempi loppukäyttäjän kannalta.
Bios asetuksilla on oleellinen vaikutus miten SSD käyttäytyy. Itse petyin tuohon SSD:n nopeuteen tuossa Ion koneessa, kunnes hoksasin, että biosissa oli jokin IDE-emulointi päällä, eikä AHCI ollut päällä. Paria muutakin asetusta kyllä muutin, mutta en kyllä nyt muista että mitä ne olivat.
Yhtenä esimerkkinä joku on testannut
http://archive.atomicmpc.com.au/forums.asp?s=2&c=29&t=513
My system seemed to have very exaggerated differences:
Large file copies with large buffers, using Total Commander, SATA->SATA transfer
IDE mode: approx 20mb/sec
AHCI mode: approx 60mb/sec
Itsellä Ubuntun käynnistyksen ero ehkä noin kolmanneksen nopeampi. Windowsissa kun kokeilin, lähti yli puolet ajasta pois. Ilmeisesti sen käynnistyksessä on mukana jotain ohjelmia, jotka kuormittaa konetta pienillä tiedostoilla. Ihan oletuksena ero ei ollut noin suuri. Kummassakin mm. päivitysten asennuksissa on ero kuin yöllä ja päivällä, eikä kummassakaan saa tuolla hitaammalla koneella järjestelmää nikotteleen useamman ohjelman käytönaikana lähellekään samalla tavalla, kuten jo mainitsin aiemmassa viestissä.
Tuntuu vain jotenkin hirmuisen utopistiselta, että joku olisi vielä kiintolevyyn tyytyväinen SSD:n kokemisen jälkeen. Mutta eipä siinä, sehän on varsin hyvä asia jos mielestäsi et huomaa mitään eroa ja olet tyytyväinen koneesi suorituskykyyn. Pääset huomattavasti halvemmalla jos se iso tallennustila on vain merkityksellinen asia.
Luulisin että Linuxien käynnistyksessä SSD:llä ei ole ihan niin suurta eroa kuin Windowsissa jonkinlaisen laitetunnistuksen takia? Plus tietysti Windowseissa yleensä ladataan paljon kaikkea ihan käyttäjän kannalta turhaa tauhkaa.
*edit*
Ja itsellä siis nuo vertailuasemat ovat olleet 2,5" 5200rpm asema 2,5" 7200rpm asema muistaakseni 16megan välimuistilla. Eli siis yhtä nopeita nuo asemat ei tietystikään ole mitä pöytäkoneiden kiintolevyt, joka korostaa eroa entisestään. Läppärit vain nykyään ovat yleisiä ja erityisesti niissä hyötyä saisikin. Itsellä ajatuksissa kasata kunnon pöytäkone ja siihen en valitsekaan näitä tavallisia SSD asemia, vaan ajatuksena olisi hommata Revodrive, vaikka siitä saa köyhtyä hirvittävästi. Vaan kun on alkanut nauttimaan näistä latausajoista niin kiusausta ei voi enää estää..
*edit2*
Muutamia vertailuvideoita videoita juutuupista eri käyttöjärjestelmillä. Harmi että Linuxeista ei oikein meinannut löytyä samalla kokoonpanolla tehtyjä vertailuja, mutta muutamat sovellusten avaus pätkät kyllä löytyi.
http://www.youtube.com/watch?v=-sA0zmhW7Fg&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=zx6IBDaFXFE
SATA vs IDE-mode
http://www.youtube.com/watch?v=pmKTB1w9TDE
http://www.youtube.com/watch?v=bqefSHEx7kE&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=2WoZf3H80pM&feature=related
-
Juu, luulisin, että erot johtuvat vain oikeasti siitä että vertaillaan eri asioita. Itse esitin lähinnä vain käytännön tilanteen verraten yksinkertaisessa käytössä ja toisaalta sen minkä pystyy mittaamaan (päivitysten nopeutta on hyvin vaikeata vertailla).
Windows-läppäriin hankkisin SSD-levyn silmää räpäyttämättä, jos ... saisin siihen toisen levyn johon datat mahtuu. Nyt en ole hankkinut, koska näin ei ole. Ulkoiset levyt taasen ovat huomattavasti hitaampia kuin sisäinen levy - SATA levy johon vertaan on oikeasti NOPEA läppärin levyksi, tutkittu levy, 500 GB. No, jos ostaisi nyt uutta, niin tuo olisi oletettavasti ratkaistavissa jotenkin: e-SATA ulkoiseksi TAI järkälemäinen läppäri johon saa kaksi sisäistä levyä.
Kuten tuostakin voi päätellä minulle työaseman TB:t ovat oikeasti tarpeen datalle ja läppärissäkin tuo 0.5 TB on datalle - ei suinkaan arkistolle. Yritin jo alussa ilmaista että DATA merkitsee minulle TB:tä, ei suinkaan 100 kB:n Office-tiedostoja satamäärin. Joten siis DATA-levyn nopeus on todella merkittävää minulle.
Sain kuin sainkin nopeustestissä eron esille, tosin tämä on vain alustava, koska tässä on kaksi epämääräisyyttä - täytyy vielä kokeilla kotikoneella, jota pitäisin kyllä nopeampana kuin näitä:
1. Kone1. SSD 64 GB. 20s
2. Kone2. SATA-II, 2 TB, 30s
Ajat ovat laskettu siitä kun bootissa aletaan tutkia levyohjainta, ilmeisesti RAID-ohjainta (joka ei kestää kauaa koska ei löydä mitään), siihen kun tulee login ruutu.
Epämääräisyyttä on kahteen suuntaan:
- kummassakin koneessa on 4 levyä, joiden tutkiminen vie oman aikansa. Oikeasti tämän osuuden ei pitäisi olla mukana, koska tämä ei liity tähän vertailuun. Siis oikeasti SSD levy voi olla suhteessa nopeampi kuin e.m. luvut
- SATA-II koneessa tulee boottivalikko esiin ja tämä näyttäisi vievän ylimääräistä aikaa
Kuitenkin, tämä on tietysti mielipidekysymys, mutta sanoisin, että tämä on kyllä merkittävä ero. Jos tämä ero tulee samanlaisena esiin muussakin kriittisessä työnteossa, niin onhan tämä ihan hyvä kehitys.
....
Tulee vielä mieleen yksi harha joka saattaa olla nopeudentunteessa. Nyt kun laitetaan erillinen käyttöjärjestelmälevy, SSD-levy ja sitä verrataan tilanteeseen, jossa kaikkea ajettiin yhdellä levyllä, niin totta kai uusi tilanne on käytännössä hyvin paljon parempi. SATA-levy on törkeän hidas samanaikaisessa kuormituksessa - esim. jokin käyttisoperaatio ja sitten datan käsittely. En ole työasemisssa tuollaista yhden levyn systeemiä käyttänyt käytännössä milloinkaan, koska se on ollut varsin *huono idea* jo NT:n alkuajoista lähtien. Joten siis tästä johtuvaa nopeutumista minä en näe.
Läppäreissähän tilanne on toinen, ratkaisut ovat moninaisempia - kuten edellä jo kerroin.
-
1. Kone1. SSD 64 GB. 20s
2. Kone2. SATA-II, 2 TB, 30s
tämä on kyllä merkittävä ero.
Tästä olen minä puhunut koko ajan, prosentuaalisesti tuo on jo yli 10% ;D, eli merkittävä.
-
...
Tästä olen minä puhunut koko ajan, prosentuaalisesti tuo on jo yli 10% ;D, eli merkittävä.
Juu, halusin vain täsmentää tätä keskustelua sillä, että puhutaan täsmällisistä asioista ja täsmällisestä suorituskyvystä.
Onhan tässä tietysti yksi ääripää, jos esim. 64 GB:n SSD-levy riitää käyttikselle JA kaikelle käsiteltävälle datalle, niin onhan se silloin varmastikin parempi - jos kestää samanaikaista kuormaa paremmin kuin SATA-II levy. Tämäkin tilanne on ihan oma tilanteensa eikä välttämättä kaikille relevantti.
-
Yritin testata tätä toisella koneella, jossa on samantyyppinen konfiguraatio (dual core Athlon, ASUS-emo), mutta kun tämän emolevy on uudempaa sarjaa, niin ei onnistu luotettavasti - bioksen käynnistyminen on erilaista.
Tässäkin on kuitenkin 4 SATA-levyä kiinni, joka verottaa käynnistyksessä jotakin.
Käynnistysaika halvalla SATA-II levyllä on noin 15s verrattuna edellisiin mittaustapoihin. Eli tämä käynnistyy selvästi nopeammin kuin toinen kone SSD levyllä. Joten kahden eri koneen välillä ei kannata levyjen nopeuksia verrata, siis käynnistystestillä, koska bioksen ominaisuudet vaikuttavat enemmän kuin levyn ominaisuudet.
-
Yritin testata tätä toisella koneella, jossa on samantyyppinen konfiguraatio (dual core Athlon, ASUS-emo), mutta kun tämän emolevy on uudempaa sarjaa, niin ei onnistu luotettavasti - bioksen käynnistyminen on erilaista.
Tässäkin on kuitenkin 4 SATA-levyä kiinni, joka verottaa käynnistyksessä jotakin.
Käynnistysaika halvalla SATA-II levyllä on noin 15s verrattuna edellisiin mittaustapoihin. Eli tämä käynnistyy selvästi nopeammin kuin toinen kone SSD levyllä. Joten kahden eri koneen välillä ei kannata levyjen nopeuksia verrata, siis käynnistystestillä, koska bioksen ominaisuudet vaikuttavat enemmän kuin levyn ominaisuudet.
Sä teet vähän vääriä mittauksia kun otat huomioon biosin latausajat myös. Levyjähä tässä vertaillaan eikä sitä että kuinka nopeasti bios ruksuttaa..
Lisäksi vertailut "Perinteinen vs SSD" pitää tehdä samassa koneessa, samalla raudalla, samalla softalla, jne. Eli esimerkiksi:
1) Kloonatut osiot levyille
2) Perinteinen levy kiinni vaikkapa ainoaksi levyksi ja tehdä mittauksia
3) Perinteinen pois ja tilalle SSD.. sitten taas mittaukset
Ja voin sanoa, että täytyy vaikuttaa sillä onhan tuossa SSD:ssä esimerkiksi hakuajat aivan toista luokkaa kuin perinteisessä kiekossa sekä luku- ja kirjoitusnopeudet yleensä nopeammat (on tosin hitaitakin SSD levyjä olemassa).
-
...
Sä teet vähän vääriä mittauksia kun otat huomioon biosin latausajat myös. Levyjähä tässä vertaillaan eikä sitä että kuinka nopeasti bios ruksuttaa..
Lisäksi vertailut "Perinteinen vs SSD" pitää tehdä samassa koneessa, samalla raudalla, samalla softalla, jne. Eli esimerkiksi:
1) Kloonatut osiot levyille
2) Perinteinen levy kiinni vaikkapa ainoaksi levyksi ja tehdä mittauksia
3) Perinteinen pois ja tilalle SSD.. sitten taas mittaukset
Ja voin sanoa, että täytyy vaikuttaa sillä onhan tuossa SSD:ssä hakuajat aivan toista luokkaa kuin perinteisessä kiekossa.
Noinhan minä juuri olen tehnyt enkä mitannut mitään biosta - olen kylläkin huomauttanut jos en ole olosuhteinen pakosta pystynyt tekemään sitä - turha siitä on minulle enää kertoa.
(Noin selvyyden vuoksi vielä: Bioksen latausaika ei ole mukana ollenkaan. Sen sijaan levyjen lukeminen on mukana, koska sitä ei saa näytöistä pois, ei ainakaan muuttamatta jotakin. Tämä ON Ubuntun latausaikaa, koska käsittääkseni tässä vaiheessa grub tekee jotakin tai ainakin tutkitaan, että pitääkö levyt tarkistaa vai ei. Tämä vaihe menee eri bioksilla selvästikin aivan eri vauhdilla - kun tätä ei saa pois niin loppu tulos on se, että uudempi=parempi bios vaikuttaa käyttöjärjestelmän käynnistymiseen enemmänkuin SATA-2 levyn vaihtaminen SSD-levyyn. Tämä on edellä raportoitu testin ongelmana - ei sellainen piirteenä mitä halutaan tehdä. Testiä voisi toki kehittää, mutta olen toistaiseksi odottanut että joku muukin testaisi edes jotakin. Tarkemmin - lue koko ketju).
Olen alunperin testannut juuri kahdella samanlaisella koneella - tässä olenkin kuuluttanut sen perään että onko joku toinen todella tehnyt näin, vai:
- verrannut vanhaan levyyn
- verrannut huonoon levyyn
- verrannut erilaisella bioksella tai koneissa ollut eri määrä levyjä kiinni, jolloin Ubuntunkin latausaika on erilainen
- verrannut Windowsilla
- puhuu siitä edusta mikä tulee että Ubuntu pyörii eri levyllä kuin varsinaiset data. SATA-levyillä sitä, että käyttöjärjestelmä on samalla levyllä kuin datan käsittely, voidaan pitää jopa konfiguraatiovirheenä
- verrannut asiaa läppärillä, jossa ei ole kuin yksi sisäinen levy. Ulkoiset USB:t ovat hitaampia joka tapauksessa
- ajanut konetta väärillä BIOS-asetuksilla, esim. IDE-muodossa. SATA-muotojen valinta ei edellytä SSD-levyn hankkimista
- käyttänyt jotain aivan muita ohjelmia eron saamiseen esiin käytännössä, jos niin mitä? Tämä on mielenkiintoinen kysymys sinänsä ja voi olla ammattikäytössä varsin tärkeääkin ja jo yksinomaan saattaa perustella SSD-levyn hankkkimista
- pystyy käyttämään tuollaista 64 MB:n levyä oikeasti myös datalevynä (minulle ei riitä mihinkään). Tämänkin kohdan toteutuminen voi riittää perusteeksi SSD-levyn hankkimiseen
Se miksi yleensäkään on verrattu boottia on se, että siinä eroja on kuitenkin saatu jossain määrin luotettavasti esiin. Tosin kuten huomautin, muut syyt vaikuttavat boottiaikoihin myös varsin paljon. Jos puhutaan kokonaisboottiajasta, jossa on silloin mukana bioksen latautuminen, on SSD-levyn vaikutus nopeuteen varsin pieni (esim välillä 10...30 % kuitenkin).
Joka tapauksessa näyttää siltä, että SSD-levyillä todellisiakin eroja saa esiin - ainakin bootissa enkä epäile yhtään etteikö saisi jollakin muullakin ohjelmalla, joka käsittelee suurta määrää pieniä tiedostoja ja jonka tiedostot oikeasti mahtuvat SSD-levylle.
-
@Ganymedes:
Sulla on ristiriitaisia kommentteja sitten.. ;D
-
@Ganymedes:
Sulla on ristiriitaisia kommentteja sitten.. ;D
Voi olla näinkin, koska testejä on esitetty monia ja säie on pitkä. Joka testiin ei aina jaksa kirjoittaa kaikkea tarinaa ja sanamuodot voivat vaihdella. Tarkoittanet tällä "ristiriidalla" sitä, että testien tekotapa on vaihdellut ja siten niiden vertailukelpoisuus ;D
Lisäsin vähän selvennystä lisää tuohon edelliseen - jotta viimeisen testin tekotapa, ja sen periaatteellinen ongelma, tulee paremmin selville.
-
KUINKAHAN vanhaan koneeseen tuollaisen voi asentaa...ja kuinka vanhaan kannattaa?
Itselläni tällä hetkellä HP a360.fi ja tilattu HP d530sff, molemmat ATA-levyisiä Pentium4-koneita, Mutta onhan ATA-levyjä, ATA-SATA ja SATA-PCI adaptereita, kai?
ONhan se vähän pöllöä kun muutaman kympin koneeseen laittaa satkun levyn, mutta voihan sen levyn sitten siirtää seuraavaan?
-
KUINKAHAN vanhaan koneeseen tuollaisen voi asentaa...ja kuinka vanhaan kannattaa?
Itselläni tällä hetkellä HP a360.fi ja tilattu HP d530sff, molemmat ATA-levyisiä Pentium4-koneita, Mutta onhan ATA-levyjä, ATA-SATA ja SATA-PCI adaptereita, kai?
ONhan se vähän pöllöä kun muutaman kympin koneeseen laittaa satkun levyn, mutta voihan sen levyn sitten siirtää seuraavaan?
Riippuu tietysti siitäkin mitä koneella oikeasti tekee ja siitä mikä koneen konfiguraatio kaiken kaikkiaan on ... mutta yleensä tuollaiset päivitykset eivät kannata, koska tarvittavat osat ovat suhteettoman kalliita verrattuna uusien koneiden osiin.
/ EDIT - Sorry, huomasin vasta myöhemmin, että koneesi ovat läppäreitä - ei niihin varmaan mitään sisäisiä SATA-kortteja saa. Loppuosa poistettu tarpeettomana /
-
KUINKAHAN vanhaan koneeseen tuollaisen voi asentaa...ja kuinka vanhaan kannattaa?
Itselläni tällä hetkellä HP a360.fi ja tilattu HP d530sff, molemmat ATA-levyisiä Pentium4-koneita, Mutta onhan ATA-levyjä, ATA-SATA ja SATA-PCI adaptereita, kai?
ONhan se vähän pöllöä kun muutaman kympin koneeseen laittaa satkun levyn, mutta voihan sen levyn sitten siirtää seuraavaan?
Riippuu tietysti siitäkin mitä koneella oikeasti tekee ja siitä mikä koneen konfiguraatio kaiken kaikkiaan on ... mutta yleensä tuollaiset päivitykset eivät kannata, koska tarvittavat osat ovat suhteettoman kalliita verrattuna uusien koneiden osiin.
/ EDIT - Sorry, huomasin vasta myöhemmin, että koneesi ovat läppäreitä - ei niihin varmaan mitään sisäisiä SATA-kortteja saa. Loppuosa poistettu tarpeettomana /
Ei kumpikaan ole läppäri, Uudempi HP d530sff on pöytäkoteloon sullottu yleinen toimistokone.
Ja vaihtuu uudempaan tuplaydinprosessorivehkeeseen tjsp heti kun löytyy sopiva. Ubuntu pyörii hienosti noissa poistoikäisissä (3+v)koneissa, ainakin tavanomaisessa kotikäytössä. JOs kone on 30E ja kovo satasen, niin kovin kalliista laitteistosta ei voi puhua. Kovot sun muut vaihdettavat osat siirtyy sitten näppärästi koneesta toiseen.
-
Näköjään pika-googlaus veikin sitten väärille sivuille.
En tiedä millä hinnalla pystyt hankkimaan:
- SATA-ohjaimen
- IDE/SATA-virta-adapterin (halpa - vanhassa powerissasi tuskin tällaista on valmiina)
Tyypillisesti SATA-ohjain on turhan kallis eikä sillä sitten myöhemmin ole välttämättä mitään käyttöä - mutta voithan saada sellaisen jostakin halavallakin ;D - esim. sellaiselta joka on aiemmin erehtynyt sen hankkimaan ja nyt se on hänelle turha (katso jäljempää).
Itse tekisin näin tuolla koneella:
- asennan Ubuntun omalle IDE-levylle
- käytän dataa muilta levyiltä
- jätän säästyvät rahat siihen että hankin paremman emon myöhemmin
Tyypillisesti SATA-ohjaimen hinnat ovat olleet lähellä vastaavien (no, sinun nykyistä parempien) emojen hintaa, 50-60 eur. Tietysti uuteen emoon pitää sitten hankkia prosessori ja muistit, joten kokonaishinta on toki korkeampi - tuskin vanha powerikaan käy.
Nyt ostetulla SSD-levyllä ei välttämättä ole paljoakaan arvoa 2 vuoden päästä, koska niiden teknologiat ja koot kasvavat kovaa vauhtia. Sanoisin, että siihen nyt sijoitettu raha putoaa reilusti alle puoleen parissa vuodessa ja silti se on hitaampi kuin uusi levy kahden vuoden päästä - erittäin huono investointikohde. Jos taasen et aio pitää sitä kahta vuotta (tai jotain), niin SATA-ohjaimen hankinta meni aivan hukkaan.
Sinänsä SATA-ohjaimilla on käyttöä fileservereissä, joihin ei saa isoja levyjä ilman SATA-teknologiaa - tällöin serverin elinikää saa kivasti jatkettua.
-
Tyypillisesti SATA-ohjain on turhan kallis
Kallis? http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.4660
Laadusta ja nopeudesta en tiedä. Tuolta löytyy myös PCI-E-versioita ja hieman halvempia ja kalliimpia malleja.
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.15351
-
Sanoin heti aluksi, että "en tiedä mihin hintaan kysyjä pystyy sen ostamaan".
Noin muutoin, mielestäni varsin kallis, jos haluaa sen ilman viikkojen odottelua - jolloin hinta putoaa max 20 eur:
Triviaaliratkaisu Verkkokauppa ("joka on luultavasti aina halvin"):
Promise TX4302 SATA II 3Gbps -ohjainkortti, retail. PCI-väyläinen neljäporttinen SATA2-ohjainkortti CRC, NCQ ja TCQ-tuella, sekä valmiudella: 98 eur.
Olen parikin kertaa noita joutunut ostamaan, ja saatavuus on ollut huono, josta johtuen hinta on pompsahtanut.
Eihän tuossa vanhassa koneessa varmaankaan mitään ylimääräistä PCI-E väylää ole. Tosin mielenkiintoinen paikka - jos olet sieltä hankkinut, niin mihin hintaan postittavat Suomeen, vai onko tuo Free Shipping myös Suomeen?
-
Free shipping koskee myös Suomea, n. 10 tilausta itsellä takana.
-
Free shipping koskee myös Suomea, n. 10 tilausta itsellä takana.
Hyvä tietää! Tuo ratkaisee saatavuus/hinta/ongelman, jota joskus on tietyissä osissa - ja muuttaa tietysti tämän kysymyksen edullisuuskysymystä.
-
Sanoin heti aluksi, että "en tiedä mihin hintaan kysyjä pystyy sen ostamaan".
Noin muutoin, mielestäni varsin kallis, jos haluaa sen ilman viikkojen odottelua - jolloin hinta putoaa max 20 eur:
Triviaaliratkaisu Verkkokauppa ("joka on luultavasti aina halvin"):
Promise TX4302 SATA II 3Gbps -ohjainkortti, retail. PCI-väyläinen neljäporttinen SATA2-ohjainkortti CRC, NCQ ja TCQ-tuella, sekä valmiudella: 98 eur.
Olen parikin kertaa noita joutunut ostamaan, ja saatavuus on ollut huono, josta johtuen hinta on pompsahtanut.
No enpä kyllä jaksa uskoa, että suomessakaan noin kalliita ovat. :)
Taisit katsoa PCI-versioita väärästä paikasta. PCI on varsin hidas väylä ja siksi ne löytyvät SATA-korttien (ei SATA II) valikoimasta verkkokauppa.comissa. Tosin ei noita näy olevan hyllyssä (toimitusaika arvio 10-20 työpäivää), mutta hinnat ovat 17€ ylöspäin eli ei tarvitse maksaa sataa euroa.
Eihän tuossa vanhassa koneessa varmaankaan mitään ylimääräistä PCI-E väylää ole.
Siksipä siinä onkin PCI ja PCI-E versiot.
Tosin mielenkiintoinen paikka - jos olet sieltä hankkinut, niin mihin hintaan postittavat Suomeen, vai onko tuo Free Shipping myös Suomeen?
Olen tilannut, jopa yhden PCI-SATA-ohjainkortin. Viimeksi tuli 2 viikon ajalla ja ennen joulua meni noin 4 viikkoa eli voi kestää pitkäänkin, mutta parhaimmillaan tulee ihan kohtuullisessa ajassa.
-
...
No enpä kyllä jaksa uskoa, että suomessakaan noin kalliita ovat. :)
...
No joo, tuossa on monta tekijää. Katsoin siltä kantilta että sen saisi joskus, 10-20 päivää tuotteita ei joskus saa milloinkaan (Verkkokaupasta) ja toisaalta siltäkin kantilta, että sillä tekisi kysytyssä käytössä jotakin. Olet varmaan oikeassa, että perus-SATA riittää.
Jos PCI väylä kuristaa nopeuden, niin eikös se silloin ole turha kapine joka tapauksessa SSD-levyn kanssa?
No, edelleen tulevat ne teoreettiset paranemiset: jos data muodostuu pienestä kokonaiskoosta paljon pieniä tiedostoja, niin silloin SSD-levy on nopea - mahdollisesti vaikka väylä olisi hidaskin. Tosin minä en sitä usko mittaamatta, mutta moni varmaan haluaa uskoa tuohon. ;D Pitäisi vain keksiä joku sovellus, jolla voisi perustella tuo - sääli, että Oraclea ei tule useinkaan asenneltua kotikoneelle - siinä on tolkuton määrä pieniä tiedostoja - tosin pitäisi olla paljon isompi SSD-levy kuin mitä nykyiset ovat.
-
Katsoin että tuollaisen kahden sata-paikan pci kortin saa jimmiltä alta kolmenkympin, mutta voi olla että tuossa d530sff:ssä on 2 ide-paikkaa ja lisäksi yksi sata.
Mutta on toki mahdollista että 1) ssd-levy ei siinä toimi ja 2) toimii, vaan ei hitaassa väylässä nopeuta esim. Ubuntun boottaamista havaittavasti.
Nykyisin käytössä olevassa koneessa (HP a360.fi) vaihdoin vanhan ide-levyn uudempaan ide-levyyn ja hämmästyin, miten koneen melutaso laski ja boottiaika lyheni, Molemmat toivottavia asioita.
(muok, pci, ei pci-e)
-
...
Nykyisin käytössä olevassa koneessa (HP a360.fi) vaihdoin vanhan ide-levyn uudempaan ide-levyyn ja hämmästyin, miten koneen melutaso laski ja boottiaika lyheni, Molemmat toivottavia asioita.
Tuo on aivan totta - muutama vuotta uudemmat levyt on hämmästyttävästi nopeampia joka tapauksessa. Tuolla aikaisemmin viitatuissa tapauksissa, joissa datan käsittely saa aikaan järjestelmän jumiutumista, on mielestäni kyse konfiguraatiovirheestä - oikein toteutettuna Ubuntu ei tee mitään tuollaista. Itse olen huomannut vastaavan ilmiön esim. siinä, että kun päivittää verkossa olevaa "jakeluhakemistoa", 60 GB tms, backup-levylle, pitää käyttää eri levyä kuin missä käyttöjärjestelmä on. Jos tällaista on "pakko" tehdä, esim. läppärillä, SSD-levy saattaa parantaa tilannetta huomattavasti - tosin eihän tuokaa data sille mahtuisi.
Edellä olen mittaillut boottiaikoja, jotta yleensäkään saan mitään eroja aikaiseksi. Nimittäin se, että Firefoxin käynnistys mahdollisesti nopeutuu 0.2 s, on aika vaikeaa havaita jos ei satu olemaan androidi.
Boottiaika mittauksissani nopeutui 10 s SSD-levyllä, samanlaisessa konfiguraatiossa. Tosin uudemmalla emolevyllä (jonka hinta on huomattavasti vähemmän kuin SSD-levyn), muuten sama tilanne, boottiaika nopeutui yli 15 s, ilman SSD-levyä. Sinänsä siihen asiaan, että onko nopeutumisella 40 sekunnista 30 sekuntiin jotain merkitystä ei ole edellä otettu kantaa. Oikeastihan tuolla ei ole pienintäkään merkitystä. Kyse on tietysti myös suhteellinen ja riippuu siitä onko tottunut Windowsiin vai ei - siellä puolella puhutaan helposti minuuteista ennenkuin kone suostuu vastaamaan mihinkään - riippuen paljon siitä mitä kaikki sovelluksia on asennettu. Toisaalta tuohon 40s pääsen myös vanhalla IDE-levyllä boottilevynä, ilmeisesti lähinnä koska siinä on hivenen uudempi, tosin halpis-emolevy ja vähemmän levyjä kiinni - joten taaskaan tuo kokonaisaika ei ole kiinni läheskään pelkästään boottilevystä. Kaikissa noissa Ubuntu-tapauksissa on käytetty versiota 10.10, 64-bit.
Edellä on viitattu myös päivitysten nopeutumiseen, näin varmaan tapahtuukin, mutta tämän mittaaminen on hankalahkoa enkä ole siksi siihen ryhtynyt. Taas voisi kysyä, mitä ihmeen väliä sillä nopeutumisella on kun asia toimii erinomaisesti taustalla. No joo, ei ehkä toimi taustalla nätisti, jos on konfiguroitu tärkeä, suurehko datan käsittely samalle levylle, ja tekee tätä datan käsittelyä samaan aikaan - tällöinhän järjestelmä saattaa jumitella päivityksen aikana - en tosin tiedä tekeekö oikeasti, koska en käytä tuolla tavalla, mielestäni väärin konfiguroitua järjestelmää.
Jottei tätä yksittäistä vastausta irroteta asiayhteydestä, niin tiedän kyllä Windows-puolella paljon sovelluksia, jotka hyötyvät aivan oikeasti tuosta SSD-levyn parantuneesta nopeudesta, erityisesti pienillä tiedostoilla. Tämäntyyppisiä, tavallisesti suorituskykyä vaativia ammattisovelluksia, epäilemättä on Ubuntullekin saatavana.