Vuosi Ubuntua.

[eGetin]

Heh, unohtui tuosta mainita että ekana ubuntunani toimi silloin Breezy, ja koska isoveli hoiti linuxit aina ennen, en edes tiennyt mitä eroa onkaan Dapperilla ja Breezyllä, ja muistan kyllä kyselleenikin sitä ahkerasti
Nyttenkin osaa jo jotenkin huoltaa itse tätä somaa pikkuista käyttistä ja kustomointikin on paljon helpompaa kuin Windowsissa.

[Eco]

Vaikka tuossa aikaisemmin annoinkin negatiivista palautetta, niin en minä silti tästä Ubuntusta luovu.
Sen verran on tullut tämän kanssa tehtyä kokeiluja, että Windows tuntuu vieraalta.
Ja onhan mulla vielä Windows kone tallella jos kaikki ei onnistu tällä.

[eelis]

Olen nyt noin vuoden käyttänyt Ubuntua ja minulla se ei toimi, tai ainakaan en ole saanut  toimimaan sitä niin kuin haluaisin. Tällä hetkellä koneessa on UbuntuStudio.
Tarkoitus oli tehdä koneestani multimedia kone jonka käyttis ei veisi koneen resursseja samalla tavalla kuin Windows. Lähinnä käyttö olisi ääni- ja videotiedostojen muokkausta. Elokuva hulluna digiboksilta siirrettyjen elokuvien polttoa DVD:lle ja valikoiden tekoa niille.
Okei: asenna UbuntuStudio, hae miljoona eri pakettia/kirjastoa että homma toimii ja asennat jotakin niin kone herjaa: puuttuu se ja kun haet sen, niin puuttuu jotakin muuta. Vuoden aikana olen onnistunut tekemään pari DVD:tä ja muutaman äänitehoste CD:n.
Tänään tuli viimeinen pisara Ardour kaatui about kymmenen kertaa ja tällä hetkellä kone ei aukea graaffiseen tilaan muuten kuin control d komennolla.
DVD:lle en ole löytänyt toimivaa pakkausohjelmaa, vaikka täällä on ehdotettu monia (ks. Ubuntun käyttö: Linuxin paha puute)
Olen asentanut koneen uusiksi varmaa 30 kertaa vuoden aikana. Välillä näytöt hukassa ja kaikkea muuta mukavaa.
Tänään aloin harkita vakavasti takaisin Windowsiin siirtymistä, voisi tehdä jotain muutakin kuin asentaa ja säätää konetta koko ajan.

Sorry, että laitan sekaan tälläisen negatiivisen palautteenkin.
Tietysti, jos joku tietää toimivamman Linuxin näihin minun hommiini, niin vinkkejä otetaan vastaan.
Vaihto Windowsiin on kuitenkin vielä harkinnassa.

Ei haittaa negatiivinen palaute, kun se on asiallista.

Pikkuveljelläni oli myös Ubuntustudio, olen sitä jonkin verran testaillut ja täytyy sanoa, että ei se ihan
täysin siinä toiminut. Äänipuolella meillä tuli ongelmia. En siinä sitten kauheasti ongelmia alkanut
selvittelemään kun kokeilin vain ihan testimielessä, eikä niitä sillon tarvinnut saada toimimaan.
Joskus tässä olis tarkotus tehdä äänitysstudio, johon tämän Ubuntustudion laittaisi käyttikseksi.
Jotenkin jäi sellainen kutina, että rauta ei ollut ihan yhteensopivaa.

Oliko muuten ongelmasi laitteistosta riippuvaisia vai oliko softa vain niin paskaa?
Kuinka paljon olet kiinnittänyt huomiota laitteistoon? Näissä Ubuntuissa olen huomannut sellaisen jutun,
että kun ostaa sopivaa rautaa, niin pääsee ziljoona kertaa helpommalla. Tosin, joskus homma ei vaan
pelaa...

[paukku92]

Olin ajellut eri MS-tuotteilla koko pienen elämäni. MS-DOS, Windows 3.1, 95, 98 ja 2000 oli nähty. Isäni oli kokeillut Linuxia jo ensimmäisellä tietokoneellaan, joka oli IBM PS/1, jakeluna oli Slackware. Isä kokeilikin eri distroja aina silloin tällöin, mutta Windows tuli kyllä aina takaisin koneelle jonkin ajan päästä. Pettymys olikin kova kun luin MikroBitistä pelistä nimeltä Freeciv, halusinkin kokeilla sitä mutta siitä olikin vain Linux-versio.

Henkilökohtainen ensiaskel Linuxiin päin alkoi 2007 kesällä kun osallistuin Suomipelit.com:n kesäkisaan. Tein peliä, jota en kuitenkaan saanut valmiiksi, mutta olin ottanut askeleen OpenGL:n suuntaan, kun DirectX tuntui TODELLA hankalalta. Samaan aikaan isä kokeili silloin uutta Ubuntu 7.04 Feisty Fawnia. Omana huolena Linux-maailmaan siirtymisessä oli ohjelmointityökalujen puute. Luulin nimittäin ettei Linuxiin saa hyviä ohjelmointityökaluja. Nämä huolet karsiutuivat kun kokeilin kääntää ohjelmani Linuxissa, ihmetykseksi Windowsissa tehty OpenGL-koodi toimi lähes heittämällä, joten seuraavaksi alkoikin jakelun metsästys. Kokeilin koneellani Damn Small Linuxia, joka olikin ihan kiva, mutta en saanut siinä USB-muistitikkuani mountattua. Etsin muita jakeluita jotka olisivat toimineet 200mhz nuhapumpullani, Xubuntu olisikin periaatteessa toiminut, mutta kiintolevy oli liian pieni ja koneen BIOS ei tukenut suurempaa kiintolevyä joka meillä oli.

Tulin siten hankkineeksi vanhan, hieman tehokkaamman, koneen neljälläkympillä netistä. Asensin siihen Xubuntun ja kaikki toimi mainiosti äänikorttia lukuunottamatta. Kortti oli SoundBlaster AWE 64 ISA-väylään. Netistä sain kaiken maailman modprobea ja lspcitä mutta ei vaan toiminut. Luin jostain, että Linux-ytimessä ei ole enää Plug&Play tukea ISA-korteille, joten luulin että joudun kääntämään kernelin uudestaan. Vika ratkesi kuitenkin BIOS puolella, yllätykseskseni huomasin että rinnakkaisportilla ja äänikortilla oli sama keskeytys, joten sekään vika ei ollut Linuxin syytä.

Nykyään osaan käyttää Ubuntua aika hyvin, konffitiedostot ovat tulleet tutuiksi, käyttöympäristönä toimii konsoli (jota käytänkin jo ehkä paremminkin kuin GUIta) ja Fluxbox. Pelin kehitys sujuu systeemin puolesta ihan hyvin, vielä kun itse saisi jotain tehtyä . Säätämistä on omalla koneella ollut aika paljon, lähinnä sen takia että olen tavoitellut aina kevyempää kokoonpanoa, mutta itse asiassa nautin järjestelmän säätämisestä, ja pelin teko onkin joskus jäänyt jalkoihin. Tähän mennessä on jäänyt hyvä maku Ubuntusta ja kaikesta muustakin Linux-touhusta. Saahan sitten nähdä mitä toinen puolivuotinen tuo tullessaan, kaikkea hyvää varmaankin

EDIT: typo

[Klapikone]

Pettymys olikin kova kun luin MikroBitistä pelistä nimeltä Freeciv, halusinkin kokeilla sitä mutta siitä olikin vain Linux-versio.

Hauska kuulla, että joskus tietokonepelikin voi olla  syynä linuxiin siirtymiselle. Se on valitettavaa kun aina kuulee keskusteluita joissa linuxit haukutaan  pystyyn kun niissä ei ole mukamas pelejä.

[m8]

Nyt on pakko rikkoa kuparinen ja postata Ubuntu-urani ensimmäinen viesti tänne rakkaampaa rakkaammalle foorumille 

Itse asensin ensimmäisen Ubuntuni 2006 vuoden lopulla, taisi 5.10 olla kyseessä... Koneena windowsiin ympäriinsä sotkeutunut 500MHz IBM. (Toimi muuten loistavasti) Kaiken kaikkiaan tämän noin puolen toista vuoden aikana on asennuksia takana eri koneisiin varmaan lähes 20kpl kun on kaikkea mahdollista pitänyt koittaa ja myös joka koneeseen Ubuntu tietenkin saada. Ongelmia on ollut ihan riittävästi ja kaikesta olen kuitenkin selvinnyt tätä foorumia lukiessani.

Voinkin rehellisellä rintaäänellä ja ylpeydellä sanoa että ei sitä turhaan täällä aloittelijoille pauhata siitä että lukekaa ensin Ubuntu tutuksi-kirja ja edelliset viestiketjut samaisista aiheista. Niitä hyväksi käyttäen olen saanut kaiken toimimaan ennemmin tai myöhemmin. Tämä on siis ensimmäinen kerta kun tuli "tarve" itse kirjoittaa tänne foorumille ja olo on kuin puhuisi vanhoille hyville ystäville 

Kokemusta on siis kertynyt Ubuntuista jos jonnin verran ja täytyy sanoa että mahtava ossi on kyseessä, I love it!

Kerrompa samantien hauskasta sattumasta mikä tuossa muutama viikko sitten kävi kun olin asentamassa kokonaan uudelleen läppäriini sekä windows XP:tä että paria eri linux distroa. Kohtalo puuttui kesken Windows asennuksen peliin ja rikkoi DVD-asemani No ainoaksi vaihtoehdoksi tietenkin jäi linuxin asennus suoraan netistä. Nyt on sitten Debian ja Fedora koneella ihan kokeilun vuoksi. Minkäs teet kun kohtalo puuttuu peliin...

Kahta en kuitenkaan vaihda. Toinen on Turun Sinappi ja toinen on Ubuntua pöytäkoneeltani 
Kiitoksia kaikille ubuntuunaajille ja palaillaan... Ehkä sitä vois vuoden päästä taas jotain kirjottaa.

[Ux64]

Mulla ei ole vielä vuosi kasassa. Mutta kyllähän tuo Ubuntun käyttöönotto vaati opiskelua. Mutta se toisaalta on varsin luonnollista, onhan Windows asiaa tullut opiskeltua pitkään ja hartaasti.

Käyttiksen osalta tilanne on hyvä, siinä ei ole ollut ongelmia. X:n kanssa (Gnome) on ollut ongelmia. Joskin pakko myöntää että desktop on paljon parempi kuin Windowssissa ominaisuuksiltaan. Mutta sitten taas on pieniä todella raivostuttavia featureja ja ongelmia.

Kokonaisuutena ainoat miinukset tulee Ubuntulle siitä, että softat ovat monesti hyvin karsittuja ja osittain vakavastikkin bugisia. Mutta toisaalta sehän kuuluu Open Sourcen olemukseen ja jos asia häiritsee, niin saahan noita vapaasti korjata ja julkaista korjaukset.

Noin kotikäytössä (maili, musat, videot tms) olen varsin tyytyväinen pakettiin. Tällä hetkellä ehkäpä eniten nyppii kunnollisen x264 multi-threading kodekin puute tai se ettei VLC tue sitä. Toisaalta NVIDIAn ajurit eivät osaa ulkoistaa tuota purkamista näytönohjaimelle, joka taas onnistuisi Windowssin puolella.

Tämä siis täysin non-biased mielessä avoimesti henkilökohtaisena kokemuksena ja näkemyksenä.

Ubuntun puolella parannusta suosittelisin niihin asioihin jotka piti editoida asetustiedostoihin. DPMS power saving etc. Voivat olla ylivoimainen taakka sellaisille ihmisille joilla ei ole kokemusta esim DOS ja Unixin shelli-ajoilta.

Tuolla Tietokonelehden blogissakin kommentti. Tosin kertoo vain miten mä tähän hommaan sotkeuduin.

http://blogit.tietokone.fi/bititvastakkain/?p=10#comment-286

Hyvin tässä on Ubuntulla elelty. Kaikki softat oli ilmaisia ja ajavat asiansa. Tietysti jos niitä vertaa Windowssin puolella saataviin kalliisiin kaupallisiin kilpailijoihin eivät pärjää. Mutta jos verrataan Windows puolella freewareen niin vertailu on reilu ja pärjäävät hyvin.

Heräsin asiaan siinä vaiheessa kun huomasin että ainoa kaupallinen softa koneessa jota käytin oli Windows. Tämä myös tarkoitti sitä että useimmat freeware softat oli myös saatavissa suoraan Ubuntulle.