Hidastuuko Ubuntu? (Phoronix testit eri versioilla)

[Ville Pöntinen]

...apt-zeroconf tai vastaava palvelu päivitysten cachettamiseksi lähiverkossa, jne...

Tuo on tehty: apt-proxy. Siinä yksi kone apt-proxy-palvelimeksi, jota muut käyttävät lähteenään ja se säilöö kaikki lävitseen ladatut paketit seuraavia koneita varten.

Itselläni kaikki koulun Ubuntu-työasemat hakevat päivitykset yhdeltä koneelta. Ensimmäisen päivittäminen kestää sen minkä "yleensäkin", koska apt-proxy-kone lataa ne funetilta, mutta seuraville paketit tippuvat n. 8MB/s.

[anttimr]

...apt-zeroconf tai vastaava palvelu päivitysten cachettamiseksi lähiverkossa, jne...

Tuo on tehty: apt-proxy. Siinä yksi kone apt-proxy-palvelimeksi, jota muut käyttävät lähteenään ja se säilöö kaikki lävitseen ladatut paketit seuraavia koneita varten..

No joo, oikeastaan tuo oli tiedossa. Ilmaisin itseäni vähän epätarkasti, kun tarkoitin, että jossain vaiheessa tuollainen toiminta tulisi niin kiinteäksi osaksi aptia, että ei tarvitsisi juuri erikseen asentaa mitään.

[Ux64]

Pari juttua, millä paketinhallintaa voi tehostaa:
- jos ei aio kääntää ohjelmia, kommentoi pois sources.lististä deb-src rivit. Tai vastaava Synapticilla. Pakettiluettelojen päivitys nopeutuu puoleen.
- komentorivin käyttö aina kun on mahdollista: apt-get ja apt-cache ovat nopeampia kuin Synaptic.

Ei huono homma, un-chekkasin source kirjastot.
 

Tottahan se on, että apt-systeemissä olisi kaiken kaikkiaan paljon viilattavaa Ubuntulle (tai Debianille): differentiaaliset päivitykset, että ei tarvitsisi ladata jokaisen pienen korjauksen jälkeen koko pakettia uudelleen, apt-zeroconf tai vastaava palvelu päivitysten cachettamiseksi lähiverkossa, jne...

Nuo varmasti tehostiasivat päivityksiä, siis pelkkien muutosten päivittäminen. On yllättävän yleistä ettei tuota ole toteutettu, jopa virustorjunta ohjelmistoissa, joihin päivityksiä tulee jatkuvasti.

Mutta sitten tuli se kohta joka siis erityisesti pisti silmään, reading database .... kun esim synapticissa aloittaa asentamisen / päivittämisen. Tuo vaihe on se joka oli mielestäni erityisen hidas.

Isojen pakettien lataaminen ei sinänsä ole haitannut, kun käytettävissä on ollut aina nopeimmat mahdolliset kotiin järkevällä kustannuksella saatavat yhteydet ja vain yksi työasema. Funetista sentään onneksi kamaa tulee "tuutin täydeltä", sitä ei voi sanoa läheskään kaikista lataus siteistä.

[Ville Pöntinen]

Pari juttua, millä paketinhallintaa voi tehostaa:
- jos ei aio kääntää ohjelmia, kommentoi pois sources.lististä deb-src rivit. Tai vastaava Synapticilla. Pakettiluettelojen päivitys nopeutuu puoleen.
- komentorivin käyttö aina kun on mahdollista: apt-get ja apt-cache ovat nopeampia kuin Synaptic.

Ei huono homma, un-chekkasin source kirjastot.
 

Tottahan se on, että apt-systeemissä olisi kaiken kaikkiaan paljon viilattavaa Ubuntulle (tai Debianille): differentiaaliset päivitykset, että ei tarvitsisi ladata jokaisen pienen korjauksen jälkeen koko pakettia uudelleen, apt-zeroconf tai vastaava palvelu päivitysten cachettamiseksi lähiverkossa, jne...

Nuo varmasti tehostiasivat päivityksiä, siis pelkkien muutosten päivittäminen. On yllättävän yleistä ettei tuota ole toteutettu, jopa virustorjunta ohjelmistoissa, joihin päivityksiä tulee jatkuvasti.

Mutta sitten tuli se kohta joka siis erityisesti pisti silmään, reading database .... kun esim synapticissa aloittaa asentamisen / päivittämisen. Tuo vaihe on se joka oli mielestäni erityisen hidas.

Isojen pakettien lataaminen ei sinänsä ole haitannut, kun käytettävissä on ollut aina nopeimmat mahdolliset kotiin järkevällä kustannuksella saatavat yhteydet ja vain yksi työasema. Funetista sentään onneksi kamaa tulee "tuutin täydeltä", sitä ei voi sanoa läheskään kaikista lataus siteistä.

Jos vain päivittää graafisesti kun huomautus sitä ehdottaa, on päivitystietojen hakeminen (apt-get) ja tuo niiden lukeminen (reading database) tehty jo taustalla.

[Vapaan koodin kananmuna]

Pari juttua, millä paketinhallintaa voi tehostaa:
- jos ei aio kääntää ohjelmia, kommentoi pois sources.lististä deb-src rivit. Tai vastaava Synapticilla. Pakettiluettelojen päivitys nopeutuu puoleen.
- komentorivin käyttö aina kun on mahdollista: apt-get ja apt-cache ovat nopeampia kuin Synaptic.

Ei huono homma, un-chekkasin source kirjastot.
 

Tottahan se on, että apt-systeemissä olisi kaiken kaikkiaan paljon viilattavaa Ubuntulle (tai Debianille): differentiaaliset päivitykset, että ei tarvitsisi ladata jokaisen pienen korjauksen jälkeen koko pakettia uudelleen, apt-zeroconf tai vastaava palvelu päivitysten cachettamiseksi lähiverkossa, jne...

Nuo varmasti tehostiasivat päivityksiä, siis pelkkien muutosten päivittäminen. On yllättävän yleistä ettei tuota ole toteutettu, jopa virustorjunta ohjelmistoissa, joihin päivityksiä tulee jatkuvasti.

Mutta sitten tuli se kohta joka siis erityisesti pisti silmään, reading database .... kun esim synapticissa aloittaa asentamisen / päivittämisen. Tuo vaihe on se joka oli mielestäni erityisen hidas.

Isojen pakettien lataaminen ei sinänsä ole haitannut, kun käytettävissä on ollut aina nopeimmat mahdolliset kotiin järkevällä kustannuksella saatavat yhteydet ja vain yksi työasema. Funetista sentään onneksi kamaa tulee "tuutin täydeltä", sitä ei voi sanoa läheskään kaikista lataus siteistä.

Aptin varsinaiseen pakettien asennusvaiheeseen olisi yksi järjettömän tehokas nopeutuskeino varsinkin hitailla yhteyksillä:
Pakettien lataamisen voisi aloittaa riippuvuuksista alimman tason riippuvuuksista ja asentaa ne samalla kun loppuja paketteja ladataan. Rinnakkaistus siis. Hommassa on tietysti omat riskinsä (jotain pakettia ei olekaan saatavilla), mutta nykyinen toimintaperiaate tekee jollain 512 kbit/s yhteydellä hommasta joka voisi kestää neljä tuntia homman joka kestää kahdeksan tuntia. Lisähyötynä päivityksen vaatima kokonaislevytila pienenisi, kun pakettivälimuistista poistettaisiin jo asennetut paketit.

[anttimr]

Artikkeli pohjautui vain yhdellä raudalla (Thinkpad T60) suoritettuihin testeihin. Phoronixin saamia testituloksia ei ole voitu toistaa ajamalla testejä eri koneissa tai ainakin erot Ubuntu-versioiden välillä ovat osoittautumassa huomattavasti vähemmän dramaattisiksi. Lukekaa myös artikkeliin liittyvä keskustelu.