? Terminologiaa ?

[Mistofelees]

Nyt hävettää, mutta on pakko kysyä:

Mitä on ARRAY Suomeksi ?

Aikoinaan sitä kutsuttiin nimellä 'vektori'.
Joku käytti nimitystä 'ryhmä', joku jopa 'paririvi'.
'Taulukko' ei oikein ole sama asia, kuin ARRAY, 'Taulukko' on 'Table'

Itse olen muutaman vuosikymmenen  käyttänyt dokumentoinnissa jokseenkin pelkkää Englantia, mutta nyt pitäisi vääntäää dokumenttia myös Suomeksi.

[AimoE]

Lähinnä kai se on matriisi, mutta sekin on sana, joka tekisi mieli suomentaa. Riippuu paljon siitä, millaiselle yleisölle suomennos tavitaan.

[Jere Sumell]

Mitä jonkin verran suomen kielellä ja lukenut vuosien mittaeean ohjelmointikirjallisuutta, niin en ole tormännyt muihin suomen kielyleen vastineisiin, kuin "taulukko".

Table on taulukko, mutta se poikkeaa luonteeltaan array -taulukosta. Table esim. "premier league table 2022/2023" sarjataulukko, mutta array sellaisena taulukkona yleisin lienee yksiulotteinen taulukko, jossa ei välttämätä mutta usein alustuksen yhteydessä on jo 1 tai useampi alkio, joihin on jonkun tyyppisiä arvoja määriteltynä.

Matriisi taas on käsittääkseni virallsiesti moniulotteinen taulukko, mitä taulukkolaskenta-termistossä ylhäältä alaspäin yksi lista niihin soluihin määritellyt arvot muodostavat sarakkeen, ja sitten kun soluihin 1,2,3...n vaakatasossa niitä sarakkeita on useampia kuin yksi siinä taulukkolaskentapohjalakanassa, niin sitten siinä puhutaan matriisista.

Kyllä melkein paras lienee käyttää tuota taulukko-suomennosta, mikä nyt lienee vakiintunut, että ei tule luotua mitään aiemmin olemassa ollutta epäselvyyksien ja väärinkäsitysten välttämiseksi.

Katsoin Oxford English Dictionarysta tuon Arrayn, niin noidenkin määritelmien mukaan tuo "taulukko" lienee järkevin vastine?

https://www.oxfordlearnersdictionaries.com/definition/english/array_1?q=array

EDIT 7:20 31.12.2022

Jonkinlainen "Alkioelma"  tai "Alkioelmakko" olisi sitten noista ymmärtäisi, että kyseessä on alkio-kokoelma "Alkioelma", tai sitten "Alkioelmakko" siinä on sitten käsitettävissä alkio, kokoelma ja taulukko kaikki kolme, mutta menee aika syvälle sillä tavalla mitä itsellänikin on luonnollisten puhuttujen kielien harrastajana jokseenkin kieroutnut perverssi taju johdatella uusia sanoja ihan syntaksin osalta, mutta niitä on virallisissa dokumenteissa syytä välttää koska ne eivät ole yleisesti käytossä siten, että aivan yhdistäisi edes natiivi lukutaitoinen lukija siihen asiaan, mitä sillä tarkoittaa. Se on sitten asia erikseen, jos on kyse tekstistä, jossa tarkoitus tuoda esiin uusia sanaehdotelmia ja siinä "uuden" sanamuunnelman perässä sitten on selkeästi jonkinlainen määritelmä, josta lukija ymmärtää sitten, mistä on kyse.

"Alkiokko", Alkiojoukko, joukko alkioita.

[AimoE]

Myöskin yksiulotteinen matriisi on matriisi. Eikä array aina ole yksiulotteinen, mutta se varmaan riippuu ohjelmointikielestäkin.

Suomennosta on kyllä vaikea löytää. Eihän vektorikaan ole kunnolla suomea.

[Jere Sumell]

Onhan se niinkin, kuten mainitsit arvon AimoE, voihan yksiulotteinenkin taulukko olla matriisi.

Esiimerkiksi matematiikassa matriisilaskennassa kun ilmoitetaan se minkälainen matriisi on kyseessä, niin siinähän ilmoitetaan kaksi muuttujaa.

Esim X=(1,4) tai X=(4,1) ja ne on sitten täysin erilaisia koostumukseltaan.

Tässä esimerkkinä Youtubesta tällainen demonstraatiovideo matriisin perusteista jonkinlainen näihin ulottuvuuksiin liittyen:

https://www.youtube.com/watch?v=ilFJYjfKYjk

Vektorikaan ei välttämättä ole yksiulotteinen ainoastaan, myös nollaulotteinen, eli "uloitteeton" tai englanniksi zero dimensional, missä sitten se vektori käsitetään triviaalin kokoisena elementtinä.

Vektorin kyllä varmaan aika monikin mieltää nykyisin tai assosioi välittömästi sen yksiulotteiseen taulukkoon kuitenkin, aika lähellä se melkein käytännössä on näin?

Mitä hyvin useat tietotekniikka-termistön suomen kielen viralliset käännökset niin varmaan sama tuossa vektori-sanassa, että suoraan tullut suomen kieleen termistä "Vector", että sillä tavalla tied sitten sen enempää tuon vektori-sanan miten sitä etymologiaa lähtisi ihan puhtaasti suomen kielen kautta juontamaan.

[AimoE]

Vedän takaisin. Matriisissa ja vektorissa alkiot ovat aina numeroita. Siis sekä idenksit että alkiot ovat numeroita. Array ja Table voivat sisältää mitä tahansa alkioita. Suomennoksissa molempia nimitetään ihan järjestään taulukoiksi.

Kannnattaisi ehkä etsiä käännöstä, joka liittää taulukkoon jonkin etuliitteen, sen sijaan että yrittäisi korvata sanaa taulukko. Siis tyyliin array on xxx-tyyppinen taulukko ja table on yyy-tyyppinen taulukko. Esimerkiksi numeroin indeksoitu ja vapaasti indeksoitu tai mikä nyt milloinkin on se oleellinen näkökulma.

[Jere Sumell]

Toi AimoE:n määritelmä on ihan mielekkään oloinen, että tarkentavilla etumääritelmillä luodaan yksityiskohtaisepi mielikuva ja käsitys, minkälainen taulukko on kyseessä.

Noihin AimoE:n lisäetumääreisiin voisi liittää välitää tiedon siitä, onko taulukko järjestetty tai  järjestämäton. Jos se on järjestetty, niin sitten vielä lisä - ala-määreenä tarkennus miten taulukon alkiot on järjestetty, esim. nousevasti tai laskevasti. Tuo nyt riittää jos alkiot sisältävät numeraalista dataa, mutta jos taulukossa on olioita, eli viittauksia muistipaikkaan, niin siinä tapauksessa pitää vielä tarkentaa.

Indeksointihan nyt joka tapauksessa lähtee tavallisesti nollasta ylospäin nousevasti, joissain ohjelmointikielissä ykkosestä nousevasti, niin se määritelmä pitää olla määriteltynä alkioiden sisältoon viitaten.

Tosin esim. Javassa jos on Object[] = {...}, niin sitten on haastavampaa täysin eksaktia määritelmää luoda, koska sitenhän jokainen alkio voi olla mikä tahansa niiden alkioiden ilentymä, joista Javassa on mahdollsita luoda se olio, valmiista tai omista.

EDIT 11:58 31.12.2022

Järjestetyn ja järjestämättoman konnektiivi muutettu "Ja"-> Tai

[Tomin]

Ohjelmoinnissa aika usein array käännetään taulukoksi. Ainakin C:ssä (ja esim. Javassa) kieleen kuuluva "perusmallin" array on ollut taulukko. Muissa kielissä on niitä toki voitu nimittää muuksikin ja usein sitten suomennoskin on jotain muuta. Esim. Pythonissa ko. tietotyyppi on list eli lista, vaikka pohjimmiltaan muistuttaakin Javan ArrayList-tietorakennetta, joka käyttää taustalla taulukkoa, mutta osaa kasvattaa sitä tarvittaessa. Tällä listatyypillä ei siis ole mitään tekemistä esimerkiksi linkitetyn listan kanssa.

[Hajakenttä]

Olemme poikaporukalla kerran suomentaneet sen sanaksi kenttä. Se juontaa juurensa 80-luvulta radiotekniikasta kun eteen tupsahti antennirakenne, jossa oli useita dipoleita suurena ryhmänä, antenna array. Niistä muodostui vaiheistettu tasoantenni, jonka rakenne oli mielestämme antennikenttä. Niin se on edelleen, näköjään. Matriisi oli myös vaihtoehtona, mutta hylättiin kahdesta syystä: se ei ole suomea ja kenttä saattaa sisältää useita matriiseja. Lisäksi antennikenttä saattaa oikeastikin olla muutaman hehtaarin kappale maata, vaikka sitä tässä nyt ei haettukaan.

Myös taulukkolaskennassa käytän sanaa kenttä sellaisesta lakanasta, (joka sana tuossa myös vilahti ja on aika hauskasti sopivakin,) jossa on useita taulukoita ja niiden matriiseja sekä kaavioita eri tarkoituksiin ollen kaikki aivan erilaisia, mutta voivat mutkattomasti toimia yhteen. Ne yhdessä muodostavat matriisien kentän.

Silloin muinoin oli kova villitys suomentaa kaikki mahdollinen. Mahdottoman tulvan edessä se on onneksi laimentunut. Selvä ja hyväksytty alkuperäinen sana on usein se paras. Nykyisin näkee paljon tekstejä, joissa on kyllä asiat suomennettu, mutta suluissa perässä on se keksijänsä antama omakielinen sana; aika hyvä tapa minusta. Kun taas snobistisesti ja tarpeettomastikin väännetään suomea anglismeiksi syntyy naurettava vaikutelma.

[AimoE]

Niin, no, spreadsheet on lakana, mikäs muukaan, mutta se on aika kaukana array-teemasta.

Käytti sitten anglismia tai ei, ilmaukset menevät vaikeiksi jos ei pysty käyttämään yksisanaista vastinetta. Kun teen itselleni muisiinpanoja, käytän joitakin sanontoja ihan omaksi ilokseni niin, että saan tekstin lyhenemään. Esimerkiksi näpäytys hiiren ykköspainikkeella on täppäys ja kakkospainikkeella nyppäys. Enkä siis mainitse hiirtä silloin ollenkaan. Ei sitä nyppäystä kukaan muu ymmärrä, mutta ei ne muistiipanot muille olekaan.