Tuossa tuli nettisurffailun ohessa aihe vastaan, mitä nykyään jo mahdollista älypaperille tulostaa elektroniikkaa, eli myös nykyisellään näiden meidän käyttämien tietokoneiden ja läppäreiden, miten me nykyään ymmärrämme fyysisenä kodinkoneenakin nämä arkihyötykäytössä, mitä näissä on fyysisesti nämä emolevyt ja muut komponentit prosessorit, yms, niin elektroniikan tulostaminen mahdollista myös nykyisin jo älypaperille.
Luin tuon Tietokoneinsinööri, tietoliikenneasiantuntija Teemu Korhosen opinnäytetyön 2022, eli tältä vuodelta niin tuosaakin vain noita päivänvalon kestäviä positiivisessa mielessä ihmisen toimintaa ja liiketoiminnan tehostamisen sovellutuksia maatalous ja muilta aloilta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/748254Mitä tuossa on 1Mhz tällä hetkellä maksimikellotaajuus tuossa paperissa, mihin on mahdollista tulostaa elektroniikkaa, mutta kun ajattelen noita oman erikoistumispolkuni "ICT-palvelut ja liiketoimintaratkaisut" ja kyberturvallisuuspuolelta, niin jos ajatellaan noita miten nuo ammatimaisemmin toimivat nykyiset verkkorikollisryhmät toimivat jo täysin verkossa ansaintamalli, niin tämähän avaa kokonaan uusia liiketoimintamalleja tämäkin niche, se voi olla, että meno on tämänkin skenaarion kohdalta jonain päivänä todella hurjaa?
Menee edes oman elämäni päättymisen jälkeenkin vielä pitkään, että tämä olisi varmaan lähimainkaan meidän tavis-köyhien saatavilla edestulkoonkaan arkipäiväistynyt tekniikka kaikkien meidän saatavilla, mutta en epäile lainkaan, että jonain päivänä pitkällä tulevaisuudessa olisi myös myynnissä elektroniikkatulostimia samalla tavalla, mitä nykyisin on laser- ja mustesuihkutulostimia saatavilla. Itse en sitä päivää enää ole näkemässä, mitä haluaisin elää pitkän elämän, ja kokea humaanin lopun vanhuudessa sitten joskus 30-40 vuoden päästä.
Teknologia menee liikaa edellä, mitä aloin miettimään nykyisellään noita Bluetooth/RF/ynnä muita sirukortti -pohjaisia ratkaisuja, niin olen itsekin kyllä maksanut useastikin lähimaksulla debit/credit -kortilla, mutta siinähän ei ole mitään siinä määrin turvallisuuskaan siinäkään taattu, mitä se on mahdollista ja siinäkään maksun yhteydessä lähikaupassa tai lähilähiöpubissa kuka tahansa voi kaapata tarvittavat tiedot kortista huomaamattani, joilla voi tehdä sitten ostoksia verkossa omistamallani kortilla. Toistaiseksi ei ole kukaan tehnyt, mutta mitä kävin parturissakin kesäkuun alussa, ja mitä maksan usein kortilla myös yksityisen sektorin pienissä yrityksissä, juuri kuten parturielinkeinoharjoittajan liikkeessä, niin kun lähtökohtaisesti kehenkään voi luottaa, niin sehän pääyrityksen liikkeenharjoittahan kun hallitsee täysin sitä korttimaksupäätettä, niin sillähän on mahdollisuus myös jos sillä jotain pimeän puolen intressejä on, niin myös hyödyntää tuota luottokorttiani nettiostoksissa minun piikkiini tilata itselleen tavaraa ja palveluita?
En tiedä, onko noissa lähimaksu kortilla -toimintaskenaariossa tai -toimenpiteessä RF -tekniikkaa, Bluethooth tai QR-koodi skannaus on ainakin Mobilepayssa, mikä on lähimaksuun rinnastettavissa Mobiilimaksuna, jos ei tykkää käteisellä maksaa.
Palatakseni tuohon elektroniikan tulostamiseen älypaperille, tuossa Teemu Korhosenkin opparissa enemmänkin tuota RF-tekniikan puolta, ja siellä ei ole sanallakaan mainintaa iOT tai teollinen Internet, vaikkakin on tuo, että printattua elektroniikkaa voi, tottakai se on selvää, että se on 24/7 verkossa, niin on maininta, että monitorointi netin välityksellä on mahdollista, sitä mainintaa ei ole edellyttäen, että monitorointi-software -järjestelmät täytyy sitten jonkun meidän duunaritason puolen tekijöiden ohjelmoida siihen liiketoiminta-alaan räätälöidyksi toimivaksi. Taas tulee lisätyöpaikkoja tietotyöläisille!
Se mitä paperin valmistukseen tulee, niin melkein pitäisi varmaan alkaa tavoittelemaan kotimaisen metsäyhtiön pääosakkaan statusta, mitä siitä ei päästä mihinkään, että älypaperi myös metsäbisnes sitten lopulta on siellä tuotantoketjun juuressa. No, juuri oli Taloussanomissa, että oma patruunaesikuvani Bjorn Whaalroos oli kolmena peräkkäisenä päivänä mitä mies on UPM Kymmene julkisesti Helsingin Pörssissä noteeratun kotimaisen globaaleilla markkinoilla toimivan metsäyhtiön hallituksen puheenjohtaja, niin vajaalla 18 miljoonalla järjestellyt investointeina varallisuuttaan päivitettyyn tilaan, niin tuskin nyt ainakaan tällä B.B.A -tutkinnolla päädy todellakaan kansantaloustieteen tohtori,, Hankenin kunnia-alumni Wahlroosiksi Bjornin paikalle, vaikka tämä jättääkin tiedotteisensa mukaan UPM:n hallituksen tehtävänsä ja pestinsä tämän nykyisen kauden päätyttyä.
No, tekniikkaan takaisin, tiedä taloudesta tai Wahlroosista, ne nyt ei edusta niinkään tätä Ubuntu-filosofiaa suoraan tai välittömästi.
Olisi kiva kuulla, mitä mietteitä muilla on tästä älypaperiin tulostettavasta elektroniikasta?