Naantalin koulu siirtyi Windowsiin

[whiski]

Huvittaa lukea tuota M$ ylistystä. Tuossa naamakirjassa on taas törkmätty ongelmii. ;

<clip>  HUOM!Valitse omaprofiilisi -> Muokkaa profiilia -> Tykkäämiset ja kiinnostukset-> Näytä muut sivut. Jossieltä löytyy "Se Päättäjäismekko, JokaJohti Tämän Tytön Eroitukseen Koulusta!", poista se koska se on......mato ja vaihda ...salasanasi. </clip>

Kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, tuosta mikkisoftan turvallisuudesta. Kuinka monessa koulussa, työpaikalla, kotona on menty taas kerran halpaan ja tämä on vain yksi pieni esimerkki.

Mitä tulee konekantaan, niin tuossa eilen sain asennettua Ubuntu 10.04 koneeseen, jonka ikä on vähintään kymmen  vuotta. Laitoin uuden dwd aeman ja uuden kiinolevyn, vanhan jonka muistin ostaneeni, niin oli se, joka tuon vanhuksen mukana tuli.  En siis tiedä kumpi oli rikki, mutta kustannukset olikin sitten päätähuimaavia. 25€ dwd asema ja 45€ 160 gigainen ide- kiintolevy, yhteensä siis vanhan koneen pelastamiseksi on mennyt 70 € ja ai niin ostin 10 € 512 megan muistipalikan ja 12 € usb 2 väylän kortin, kun siinä oli vielä vain usb 1 liittimet.

Sijoitus 70 + 10 + 12 euroa tekee 92 euroa. Nopea se ei ole. Mitään ei ole hajoittanut. Linux osaajana olen, hmm luokkaa alle noviisin.

Kone soittaa niin mb3 ja neloset, sille käy Yotuubit ja facebookit ........ Joten on aika suuri epäilys kyseisen päättäjän motiiveista, ihan kuin Vanhasen http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010091612357272_uu.shtml seikailut. Liekö samoja sylttytehtaan kuvioita myös Naantalissa, Maksaja vain on ihan vähän isopi puulaaki, kuin suomen valtio.....

[qwertyy]

Huvittaa lukea tuota M$ ylistystä. Tuossa naamakirjassa on taas törkmätty ongelmii. ;

<clip>  HUOM!Valitse omaprofiilisi -> Muokkaa profiilia -> Tykkäämiset ja kiinnostukset-> Näytä muut sivut. Jossieltä löytyy "Se Päättäjäismekko, JokaJohti Tämän Tytön Eroitukseen Koulusta!", poista se koska se on......mato ja vaihda ...salasanasi. </clip>

Tuota noin mitä tekemistä tuolla on mikkisoftan kanssa, vai meinaatko ihan aikuisten oikeasti, että Ubuntusi Firefox on immuuni kaikille tuollaisille?

[whiski]

Tuota noin mitä tekemistä tuolla on mikkisoftan kanssa, vai meinaatko ihan aikuisten oikeasti, että Ubuntusi Firefox on immuuni kaikille tuollaisille? En usko, että FF on kaikelle immuuni, mutta siitä ei olekkaan kysmys, vaan mikä sielläFF takana pyörii? Kuinka monta virusta/ matoa olet todentanut Linux puolelle ja kuinka monta Linux puolelle? Sittä on kysmys, ei jostain käyttisten paremmuudesta? Ihan sama, kuin se, että en pääse esm Veikkausekn sivuille FF 4.0 beta 6 sen kanssa, mutta ½ vuotta vanha Ie.n kanssa kyllä?

Minulla on useampi kone verkossa jalisää tulee luultavasti lähaikoina. Arvaa mikä käyttis niihin tulee, kun en jaksa ja viitsi jatkuvasti olla tarkana, mitä jälkikasu klikkailee?

Minulle on ihan turh asanoa,että Linux on vaikea! Jos meikäläinen ummikko tumpelo kielitaidoton pelle saa asennettua Linuxin, niin miksi ei muut sitä pysty? 

Ei ole kysmys mistää fakki idiotismista jonkun käyttiksen perään, vaan yksinkertaisesti käytännön kokemus siitä, että vaikk akunka varovainen olet Wintohkan kanssa, niin virustorjunta päivän tasalla on sinun pelastus.

[qwertyy]

En usko, että FF on kaikelle immuuni, mutta siitä ei olekkaan kysmys, vaan mikä sielläFF takana pyörii? Kuinka monta virusta/ matoa olet todentanut Linux puolelle ja kuinka monta Linux puolelle? Sittä on kysmys, ei jostain käyttisten paremmuudesta?

Minulla on useampi kone verkossa jalisää tulee luultavasti lähaikoina. Arvaa mikä käyttis niihin tulee, kun en jaksa ja viitsi jatkuvasti olla tarkana, mitä jälkikasu klikkailee?

Joo-o. No itse en ole aikoihin saanut mitään virusta/matoa millekään alustalle (huom. ainakaan tietoisesti) pitkiin pitkiin aikoihin, mutta yritän aina pitää mielessä tietoturvan järjestelmästä riippumatta ja käytän mm. noscriptiä.....ja kyllä myös linuxissa. Jos on pakollinen tarve käydä jollain vähän epäilyttävämmällä sivustolla, niin pyrin tekemään sen "hiekkalaatikossa".

Suosittelen kuitenkin vähän lueskelemaan selaintietoturvasta, ennen kuin tuudittaudut enemmän turvalliseen ympäristöön. Kannattaa lukea vaikka cert-fi sivustoa ja sieltä kyllä löytyy mm. seuraavanlaisia raportteja

http://www.cert.fi/haavoittuvuudet/2010/haavoittuvuus-2010-092.html

suosittelen lukemaan mitä järjestelmiä kyseinen haavoittuvuus koski ja onnea ja menestystä tuolle hienolle asenteelle, että et jaksa katsoa mitä muksut koneilla tekee, kun linuxille ei ole netin kautta tullut todetusti matoja ja troijalaisia. Nyky trendi alkaa siirtymään aika kovaa kyytiä pois ladattavista tiedostoista ja käyttäjien tyhmästä tiedostonavaamisesta.

Henk.kohtaisesti käytännössä kaikki winukka koneet joita olen joutunut putsaileen on johtuneet käyttäjän täydellisestä typeryydestä. Ensimmäiselle sijalle menee kuningas ideat ladata jollain p2p ohjelmalla todella käytännöllisiä pikkuohjelmia, jotka aina liittyvät jollain tasolla laittomuuksiin ja heti hyvä kakkosena täydellinen tietämättömyys miten verkossa pitäisi selainta edes pyrkiä käyttämään. Kyllä vaan, jynkkyä on haettuna linjat kuumana netistä

Kerran törmäsin sellaiseen, että puolituttava oli asentanut kahdesti XP:n uudelleen koneelle ja asentanut viruksentorjunnan siihen heti ennen nettiin menoa ja aina kuulemma kone tuntui netissä hitaalta ja googlekaan ei kuulemma tuntunut jotenkin samalta. En oikein jaksanut uskoa tapausta ja kävin vilkaiseen tällaisen ihan tuoreen asennuksen jälkeen. Hetken selasin netissä kun tajusin, että google todellakin antaa aika oudon oloisia hakutuloksia ja taisi olla että kun avasin kirjautumissivun, niin käyttäytymisessä oli jotain vähän oudon oloista mitä en ollut koskaan huomannut omalla koneellani ja aloin tutkiskelemaan asetuksia, niin jotain kautta onnistui paljastumaan, että kone oli heti reititetty jollekin palvelimelle (tämä vinkeä asetus löytyi jostain rekisteriasetuksista, olikohan malware-bytesillä kun asensin sen koneelle). Aloin sitten kyselemään, että onko kone ihan todellakin puhtaan asennuksen jälkeen? Vastauksena tuli edelleen kyllä ja tarkemmin kysellessäni voittekin jo arvata, että mistä se asennusmedia oli sitten hommattu.  

Yllätyin aika kovasti moisesta ja pisti huvittamaan, mutta tuli kyllä mieleen, että kuinkahan paljon maailmalla todellakin on vastaavia valmiiksi "twiikattuja" winukoita asennettuna?  

[whiski]

Lienee tarkennuksen paikka. Pennut ovat jo täysi-ikäisiä, ei siis mitään murkkuja.

Toiseksi meillä ei ole yhdessäkään p2p ohjelmia, ei edes minulla. Musiikki on ainoa, mitä spotify kautta kuuntelen, eikä sekään ole nyt ihan sitä p2p mitä kuvittelin sinun tarkoittavan?

Kolmanneksi, kuten sanoin, en usko, että Linuxaan on haavoittumaton, mutta normaalit windows virukset ja madot ei vielä ole käsittääkseni onnistuneet, kuin marginaalisesti vaivaamaan Linux koneita? Korjatkoon viisaamat, jos olen väärässä?

Neljäneksi, tuo Certin ilmoitus "Haavoittuvuuksia Google Chrome -selaimessa", koskee siis vain tuota selainta, eikä tuossa minusta mainita muita, ei ainakaan heti osunut silmääni?

Viideneksi. Olen kyllä itsekin taistellut tuota tyhmyyttä vastaan. Paras, tai siis pahin oli, kun erääseen perheeseen soitettiin, että he olivat homaaneet tietokoneen, että viitsitkö tulla käymään, kun se käyttäytyy ihan oudosti? No tokihan se käyttäytyy, kun lähemmäs kaksisataa virustartuntaa koneella ja kaikki kavereiden disketeiltä saatu (siihen aikaan vielä disketit oli kova sana). Putsasin koneen formatoimalla, kun ei enää ohjelmat tominee´t viusten tuhojen takia. Asensin kaikki uudestaan ja vaatisin, että hommaavat virustorjunta ohjelman, siihen aikaan ei vain ollut sellaisia ilmaisia tomivia. Juu heti hommataan, kyllä he nyt uskoo? Maeni kaksi viikkoa ja mies soitti nolona, että heillä on kone taa sekaisin? No hommasitko sen virustorjunnan ja katsoitko mitä poika tekee sen kanssa? En kyllä poika osaa tehdä oikien! No tehköön sitten nytkin oikein ja löin luurin korvaan. Lopputulosta en sitten tiedä. Näitä on sitten vuosien mittaan tullut paljon lisää, kun olen näin Windows koneiden kanssa touhunnut, tämä vain oli sieltä tyhmimmästä päästä..

kuudennekis ja viimeiseksi "ja onnea ja menestystä tuolle hienolle asenteelle, että et jaksa katsoa mitä muksut koneilla tekee, kun linuxille ei ole netin kautta tullut todetusti matoja ja troijalaisia.". On eri asia se, että minun ei tarvitse olla koneen vieressä, tai kurkkia seläntakana esm Facebookissa niiden pelatessa, että älä vain hyväksy sitä ja tota, kun he itsekin tietävät, ettei kaikkeen pidä sortua, mutta jos tulee vahingossa hyväksyttyä joku "ns sovellus" joka tuntuu vain uutiselta, mutta sisältäää Windows koneelle madon, niin kyllä minä olen aika paljon huojentuneempi, kun tiedän, ettei ne pahemmin häiritse meitä.

Kiitos kuitenkin tästä "piikistä, että olen välinpitämätön"

[qwertyy]

Siis tarkoitin todellakin selainhaavoittuvuuksia. Käyttöjärjestelmästä riippumatta edelleen. Itse ainakin pidän esim. keylogger mahdollisuutta yhtä pahana tai pahempanakin mitä monia muita haittaohjelmia. Lyhyesti, se monesti riittää, että selaimeen päästään käsiksi. Käsittääkseni harvemmin haittaohjelmien tekijöitä edes kiinnostaa päästä käsiksi esim. kotikoneesi tiedostoihin. Miksi kiinnostaisikaan kun keskivertokäyttäjien nettiyhteyksien uppimisnopeudet ovat lähes aina todella hitaita. Kätevämpää vain noukkia käyttäjätunnukset ja salasanat palveluihin, luottokorttitiedot yms.

Jos englanti taipuu, niin esim. seuraavassas debian foorumin postauksessa on hyvin perusteltu, että monet uhat koskee myös linuxia kun puhutaan selaimista tai javasta
http://forums.debian.net/viewtopic.php?f=10&t=45643&start=45#p299744

Mielestäni on aika huolestuttavaa, että kovin monet linuxin käyttäjät pitävät järjestelmää käytännössä täysin haavoittumattomana ja alkavat käyttäytyä sen mukaan unohtaen totuuden, että käyttöjärjestelmän päällä ajetaan ohjelmia. Jos joka ikinen uhkaava ominaisuus yritettäisiin poistaa, niin jäljelle jäisi luonnollisesti järjestelmä, millä et voi tehdä käytännössä yhtään mitään.

[Kunnollinen tullimies]

No mites sellaisissa esimerkki tapauksessa että sitä nappia painetaan ja jokainen linux kone päivittyy, mutta joka toisessa koneessa esiintyy erilaisia ajuri vikoja päivityksen jälkeen. Ja sen jälkeen alkaa laskutus mittari raksuttamaan ylimääräistä. Joskus jopa uudempi ohjelma voi lakata toimimasta päivityksen jälkeen. Monesti noita linux ajureita ei ole välttämättä testattu niin monilla laitekokoon panoilla mitä windows ympäristössä. (tähän tietysti sanot että hommaa linux tuellista rautaa, mutta kun on rauta jo hommattu ja siirrytty windowsista linuxiin) Mac ympäristössä homma toimii siksi että laitteisto on tarkoin rajattu tuettuihin laitteisiin, Siksi varmaan mac koneista puuttuukin blueray asema.. (hmm macciin on tullut näköjään päivitys, koneeseen saa nykyisin ostettua ulkoisen blueray aseman)
Vai olenko nyt täysin väärässä ja sanot että linuxissa toimii kaikki se on laitteiston vika ei linuxin.

Windowsin puolella sitten on noita ohjelmien toimimattomuuksia päivitysten jälkeen enemmän. Kyllähän noita laitteisto-ongelmia tulee Windowsiinkin, mutta laitevalmistajat ovat aika hanakoita kirjoittamaan uudet ajurit Windowsille ASAP.

Ja kustannusten suhteen ei ole kyse ainoastaan softalisensseistä ja ylläpidosta, vaan myös konekannan uusimistaajuudesta. Jos Windows-koneet uusitaan kahden-kolmen vuoden välein, "nappia painaen" päivitetyssä järjestelmässä toimimattomaksi käyneiden koneiden tilalle ei liene erityisen kallista hankkia Linux-yhteensopivaa laitetta tähän verrattuna.

Siis tarkoitin todellakin selainhaavoittuvuuksia. Käyttöjärjestelmästä riippumatta edelleen. Itse ainakin pidän esim. keylogger mahdollisuutta yhtä pahana tai pahempanakin mitä monia muita haittaohjelmia. Lyhyesti, se monesti riittää, että selaimeen päästään käsiksi. Käsittääkseni harvemmin haittaohjelmien tekijöitä edes kiinnostaa päästä käsiksi esim. kotikoneesi tiedostoihin. Miksi kiinnostaisikaan kun keskivertokäyttäjien nettiyhteyksien uppimisnopeudet ovat lähes aina todella hitaita. Kätevämpää vain noukkia käyttäjätunnukset ja salasanat palveluihin, luottokorttitiedot yms.

Jos englanti taipuu, niin esim. seuraavassas debian foorumin postauksessa on hyvin perusteltu, että monet uhat koskee myös linuxia kun puhutaan selaimista tai javasta
http://forums.debian.net/viewtopic.php?f=10&t=45643&start=45#p299744

Mielestäni on aika huolestuttavaa, että kovin monet linuxin käyttäjät pitävät järjestelmää käytännössä täysin haavoittumattomana ja alkavat käyttäytyä sen mukaan unohtaen totuuden, että käyttöjärjestelmän päällä ajetaan ohjelmia. Jos joka ikinen uhkaava ominaisuus yritettäisiin poistaa, niin jäljelle jäisi luonnollisesti järjestelmä, millä et voi tehdä käytännössä yhtään mitään.

Nuo selainhaavoittuvuudet ovat tosiaan ehkäpä vakavin ongelma, ainakin tulevaisuudessa, koska kaikki "tärkeät" hommat tehdään netissä selaimen välityksellä; pankkiasiat, ostokset, naamakirja, sähköposti jne.

[Fenotype]

No tuo on kyllä totta että linux kokoonpanolla pääsee pidemmälle ilman laitteiston uusimista, itsellä on 2 palvelinta pörrännyt jo hmm.. onkohan jo 6 vuotta kohta, välissä on vaan pitänyt noita LTS versioita päivittää. Mutta eipä niillä ole sen enempää pystynytkään tekemään, virransäästöt ja äänet eivät toimi noissa koneissa kaipa se on intel emolevyjen joku linux vastaisuus
(saisi moni muu valmistaja ottaa mallia intelin emolevyistä miten on vielä jumppereilla estettävissä bios ja mbr haavoittuvuudet fyysisesti) Tosin noita vanhojen intelin core suorittimien haavoittuvuuksia ei taida olla paikattu vieläkään millään softalla.. . Mutta on tuo Windows XP porskuttanut kanssa pitkään, koitin luottokunnalta tivata että onko linux tukea sanoivatte että on on.. Mutta sitten kun käytännössä alkoi asentamaan niin eihän sitä tukea sitten ollutkaan.. Sekin on käynnistynyt 6 kertaa viikossa 6vuoden ajan, molemmat raidit toimivat vieläkin.

On ollut jo pitkään eräs leffa sivusto missä näkyy olevan nuo leakit tehty ihan Windows Linux ja OS erikseen, monestin on tehnyt mieli kertoa että menkääpäs ubuntun käyttäjät kokeilemaan onneanne, mutta en sitten onneksi ole alkanut sitä levittämään.
Miten käytännössä olette ratkoneet noita Microsoft office exel ja word tekstijulkaisujen yhteen sopimattomuuksia open officen kanssa? Kun täälläpäin on opetustiloissa ja työpaikoilla eri ohjelmat, sillä openofficella kirjoitettu teksti kun ei vaan meinaa näkyä millään oikein siellä työpaikan koneella.. Varmasti jollain teillä on ratkaisu kun kerran olette sitä ilmaisuutta suosittelemassa ja kehumassakin kenties? Ja nyt ei kyllä auta sanominen että se on openofficen tai mikkisoftan vika.

[Ganymedes]

...
Miten käytännössä olette ratkoneet noita Microsoft office exel ja word tekstijulkaisujen yhteen sopimattomuuksia open officen kanssa? Kun täälläpäin on opetustiloissa ja työpaikoilla eri ohjelmat, sillä openofficella kirjoitettu teksti kun ei vaan meinaa näkyä millään oikein siellä työpaikan koneella.
...

Tämä on aivan perinteinen konversio-ongelma, johon EI KOSKAAN löydy sellaista ratkaisua mitä kysyjä haluaisi. Ratkaisuja kyllä löytyy, mutta se vaatii asennemuutosta. Tarkemmin:

1.
Kahden eri järjestelmän välillä ei voi koskaan tehdä, mielivaltaisessa tapauksessa, käytännössä 100 % toimivaa konversiota, koska niiden abstraktiotasot ovat erilaisia. Asiat eivät ole suoraan konvertoitavissa järjestelmästä toiseen.

Esimerkiksi jos järjestelmässä A on vain viivanpaksuus parametrinä, mutta järjestelmässä B on sekä viivan paksuus että väri parametrinä, voi AINA kehittää tapauksen jossa konversion voi osoittaa mahdottomaksi, siis yleisessä tapauksessa.


2.
Toisaalta yleensä kahta eri järjestelmää VOI KÄYTTÄÄ OIKEIN, niin että konversiot toimivat.

Yleensä käyttäjät eivät halua tätä vaivaa nähdä, koska tästä ON vaivaa ja sen toteuttaminen vaatii älliä ja ponnisteluja. Yleensä käyttäjät sanovat: "ei ole minun tehtäväni, tehkää järjestelmät jotka toimivat", vaikka kaikenkattavaa järjestelmää ei ole edes tehtävissä.

Tosin erittäin valveutuneet käyttäjät kirjoittavat jopa suomalaisia standardeja tämän asian oivaltaen. Tarkoitan siis standardia siitä miten kutakin järjestelmää PITÄÄ käyttää, jotta 100 % konversio on mahdollinen.


3.
Ei käytetä kummankaan järjestelmän formaattia vaan käytetään standardia, joka toimii.

No jos sellainen on ja jos molemmat järjestelmät siinä toimivat oikein. Tällaisen syntymistä on tietysti viime aikoina yritetty vauhdittaa. Katso kuitenkin kohta 5 alempana.


4.
Käytetään ristiin ja hyväksytään erot.

Tämä on käytännönläheinen tapa ja esimerkiksi Word-dokumenteissa toimii hyvin. Pienissä asiakirjoissa ongelmat ovat minimaalisia, jos niitä ei hae. Tätä minä käytän.

Toisaalta, jos asiakirja on sellainen jossa on 20 sivua ja jokaisessa 30 bullettia, niin 600 bullettia on aikamoinen määrä editoitavaksi, kun ne sotkeutuvat ristiinkäytössä. Joten tällaisessa tapauksessa tämä tapa ei toimi ollenkaan.


5.
Sitten jos mietitään sitä, että miksi järjestelmien välille yleensäkään syntyy konversiomahdollisuuksia.

Käyttäjät aika naivisti sellaista vaativat, esim. kahden kaupallisen järjestelmän välille. Tämän tekeminen edellyttää ns. business-casea. Jos tällaista ei ole, niin faktisesti konversiomahdollisuuksia ei koskaan synny, vaikka mitä puhuttaisiin.

Jos ohjelmantoimittaja on markkinoilla määräävässä asemassa, niin aivan varmasti he eivät tällaista mahdollisuutta ohjelmiinsa tee, eivät sitä tue ja yrittävät kaikin keinoin estää sellaisen syntymistä - ellei siis ole olemassa jokin business-case, esim. EU:n pakotustoimenpiteet voivat sellaisen luoda.

[Asmo Koskinen]

Kun täälläpäin on opetustiloissa ja työpaikoilla eri ohjelmat, sillä openofficella kirjoitettu teksti kun ei vaan meinaa näkyä millään oikein siellä työpaikan koneella.

Tämä sivuaa aihetta ja kysymystä. Eräs esimerkki eri käyttöjärjestelmien ja ohjelmien yhteensovittamisesta.

Töissäni on hyvät ja nopeat väri- ja mustavalkoverkkolaserit, tekevät kaksipuoleista ja A3-koossa, niin halutessa. En kirjoita töissä, työhuoneella juurikaan mitään.

Teen kotona työajalla Gimpillä ja OpenOfficella (Writer, Draw) kaikki tulostettavat ja monistettavat asiakirjat. Tulostan ne kotona PDF-muotoon ja lähetän ne sähköpostilla itselleni. Töissä käytän työhuoneen Windows-konetta vain ja ainoastaan tulostamiseen. Näin vältän konversio-ongelmat.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[Fri13]

Vai olenko nyt täysin väärässä ja sanot että linuxissa toimii kaikki se on laitteiston vika ei linuxin.

Et täysin väärässä.

Jos laitevalmistaja ei ole kertonut speksejä tai tehnyt ajuria Linuxille niin että linux kehittäjät ovat ne voineet ottaa käyttöön, on vika laitevalmistajan. Ei Linuxin.
Suurin osa laitteista on NT käyttikselle suunniteltuja joten niihin on laitevalmistajilta laiteajurit. Jos laiteajuri ei toimi oikein, ei ole vika microsoftin tai NT vaan laitevalmistajan. Jos laiteajuria ei ole, on se vika laitevalmistajan.

Jos laitteelle on ajurit NT käyttikselle mutta ei Linux käyttikselle niin se ei ole linuxin vika vaan se on linuxille puute ja NTlle etu.

Jos linuxissa on laiteajuri mutta sitä ei jakelija käännä linuxin kääntövaiheessa mukaan niin se on jakelijan vika, ei linuxin eikä laitevalmistajan vika. Tällöin se on puute sen jakelijan jakelussa että se laite toimisi.

Microsoft ei niitä laiteajureita koodaile vaan sen tekee laitevalmistajat. Microsoft vain vääntää standardituen erilaisiin laitteisiin ja laitteet jotka vaatii erikoisemmat ohjauskäskyt on laitevalmistajan vastuulla eikä microsoftin. Viisas laitevalmistaja pistää ajurit microsoftille jolloin se lisää ne seuraavaan NT päivitykseen tai niiden palvelimille että voidaa ladata ne ajurit. Laiska taas pistää vain ajuriCD mukaan tai vaan netistä ladattavaksi.

[roikale]

Vastaava ikävä uutinen tulee Sveitsistä. Siellä pettymys eteenkin tiettyjen sovellusten toimimattomuuteen aikaansai sen, että erään paikkakunnan hallinto päätti luopua Linuxista ja siirtyä Windows 7- työasemiin.

http://news.techworld.com/operating-systems/3240249/swiss-boot-out-linux-in-favour-of-windows-7/

Valitettavasti Linux-pohjaisilla käyttöjärjestelmiää on vielä kovin, kovin kivinen tie edessä ennenkuin se nousee todella merkittävään asemaan esim. julkisella sektorilla eteenkin työasemien käyttöjärjestelmäksi.

Ja kuten Naantalinkin tapauksessa jäljet viittaavat jälleen koko projektin heikkoon toteutukseen.

"A small but significant defeat for Linux or an example of poor management that can hit any IT project?

The reported evidence points firmly to the latter, not least because an unspecified number of the open source and free software applications will still be retained."

[Lasse.]

Kyllähän se vaatii, että löytyy sitä osaamista ja ymmärtämistä. Ei homma muuten toimi eikä varsinkaan tule halvemmaksi...vähän tuntuu, että jotkut kuvittelevat, että ilman ymmärrystä ja osaamistakin Linux ja muut opensource-ratkaisut tulisivat jotenkin maagisesti halvemmiksi, vaikka tarvisi ostaa kaikki osaaminen ulkoa.

[roikale]

Niin. Muistan viime vuonna lukeneeni amerikkalaisen tutkimuksen open source-projekteissa organisaatioissa. Ja niissä oli havaittu mm. seuraavia asioita:

1. Ensi vaiheessa siirtyminen Linux/open sourceen nosti kustannuksia Windows-järjestelmään verrattuna
2. Mitä pitemmälle projekti ajallisesti eteni sitä kannattavammaksi Linux/open source muodostui
3. Pitkän aikavälin kustannusvertailussa Linux/open source osoittautui kannattavammaksi

Mutta tuolla viimeksimainitulle oli selkeä reunaehto - projekti täytyi olla osaavien ja sitoutuneiden ihmisen hallussa.

Toinen amerikkalaistutkimus myös paljasti, että yli 80% siirtymisessä Linux/open sourceen saavutettiin selviä kustannussäästöjä, mutta yli 10% kustannukset karkasivat käsistä ja hanke oli kalliimpi kuin vaihtoehtoinen pysyminen Windows-järjestelmässä. Kun selvitettiin näitä viimeksimainittuja havaittiin heti, että projektit olivat heikosti johdettuja alunperinkin.

Johtopäätös: firman tai organisaation, joka ei todella sitoudu kunnolla tällaiseen projektiin, ei kannattaisi lähteä siihen ollenkaan. Parempi silloin pysyä vain Windowsissa tms.

[roikale]

Nettitietojen mukaan Sveitsin Solothurin kantonissa koetun Debian Linuxin fiaskon takana olisi ollut projektin jo alussa kokemat ongelmat siinä, että data lukittiin Microsoftin tietokantaan.

Tästä tapauksesta on kirjoittanut Robert Pogson:

http://pogson.6k.ca/2010/09/23/a-failed-migration-to-gnulinux/

There are right and wrong ways of doing everything and a Swiss canton did several things wrong:

    * They let M$ lock-in their data in a database
    * They danced to public pressure from rebels
    * They did not fire the rebels and hire more flexible people
    * They should have been a tad more diploamtic in the introduction

The result has been after several years, a decision to migrate to “7″ on the desktop with no guarantee it will be any less difficult.

I have done a bunch of migrations and they all worked. One does not dictate. That results in push-back. One demonstrates the advantages and reasonable people prefer the change to the status quo. The Swiss decision to migrate to GNU/Linux was made in 2001 when the GNU/Linux desktop was not clearly as capable as it is today and they continued to use M$’s database. It should have been the first thing to migrate. 9 years later, the hole is that much deeper. On top of that a bunch of fhings went wrong like bankruptcies of suppliers. They may well have been better off to have developed the necessary talent in-house. They had the time.

Munich had some of the same problems but they kept working and are arriving late but under-budget. Munich discovered they had more problems than the OS, a fragmented IT system barely able to interoperate with itself. They used their extra time to tune everything up. GNU/Linux is now icing on the cake, a solid cake filled with fuit and nuts, not an “air-cake”. Solothurn, it seems, had similar problems it did not address. The cause of the failure was a failure to plan portable/open-standards-based IT in the first place and not fixing the problems first.

The one thing I have learned about IT is that a migration to GNU/Linux is always possible and worthwhile in the long run. Sometimes it is a long run because there are so many problems but fixing one problem at a time works. You can either fix the whole system in a provably-correct method developed in advance in detail or you can fix one problem at a time as fast as you can do it. If you always opt for open standards, the end-result will be the same but the latter will cost you a lot less time and energy and money. Trying to keep closed systems and lock-in is a recipe for disaster sooner or later.

Tuossa kirjoituksessa mainitaan että myös Saksan kuuluisassa Munchen-projektissa ilmeni ongelmia mutta niitä on ratkaistu ja voitettu. Suljettujen systeemien pitäminen järjestelmän osana on Pogsonin mukaan tekijä, joka enemmin tai myöhemmin aikaansaa katastrofin. Näin kävi Sveitsin Solothurissa, näin on saattunut käydä myös Naantalissa. Sitä en tosin tiedä.

[roikale]

Tässä tapauksessa siis ajaudutaan perustavaalaatua olevaan kysymykseen: miten avoimet standardit keskustelevat suljetun järjestelmän kanssa? Ja - kannattaako järjestelmässä pitää mukana suljetun standardin osia? Kannattaisiko säälimättömästi siirtyä vain ja ainoastaan avoimen standardin järjestelmiin ja sovelluksiin?

[Ville Pöntinen]

Vaikka naapurissa olenkin, en puutu Naantalin asiaan. Mutta hieman lisensseistä ja siirtymisistä.

Koko kuntaa ajatellen on hyvin hankalaa vaihtaa kaikki Windowsista johonkin muuhun. Kunta-alalla(kin) on uskomaton määrä erilaisia kaupallisia, Windowsin päälle tehtyjä ohjelmia. Kaikki työntekijät eivät tietenkään käytä niistä kaikkia, mutta asian voi ajatella niinpäin, ettei kunnalla ole juurikaan koneita, joissa ei olisi jotain kaupallista Windows-softaa. Osa voidaan saada Linuxille tai toimimaan winen avulla, osa voidaan vaihtaa johonkin vapaaseen ohjelmaan, mutta Windows-koneita jää väkisin systeemiin. Tämän lisäksi on - ehkä vielä merkittävämpänä asiana - tietokantojen, -rakenteiden jne yhteensopivuusongelmat. Laajamittainen vaihto Linuxiin vaatii laajan ja perusteellisen valmistelun ja johtamisen. Turussahan tätä yritettiin, mutta lopputulos oli mitä oli.

Muutos vaatii aina ylimääräistä työtä,
joka maksaa ylimääräisiä euroja. Lisäresurssien, konsulttipalkkioiden ja koulutuksen jälkeen menee vuosia ennenkuin säästöt ovat todellisia.



Toisekseen MS:n lisenssipolitiikka toimii osittaista Linuxin käyttöä vastaan. Jos kunta tekee koulutoimen osalta kokonaissopimuksen, saa se osan ei-kouluilla-olevista koneista halvemman lisenssin piiriin. Voi jopa käydä niin, että kunnan on kokonaisuutena halvempaa ostaa koko koulutoimeen MS-lisenssi kuin käyttää kouluissa Linuxia ja kunnantalolla Windowsia.

Windowsin laajemmat lisenssithän toimivat niin, että lasketaan koneet ja maksetaan lukumäärän mukaan. Oli koneessa Windows tai Linux tai mikä vaan.

(Osa ylläolevasta lisenssiasiasta on vanhaa tietoa ja osa kuulopuhetta, tosin uskottavista lähteistä - korjatkaa virheet jos niitä näette.)

[henri_aleksi]

Vastaava ikävä uutinen tulee Sveitsistä. Siellä pettymys eteenkin tiettyjen sovellusten toimimattomuuteen aikaansai sen, että erään paikkakunnan hallinto päätti luopua Linuxista ja siirtyä Windows 7- työasemiin.

Siellähän kyselyn mukaan 90% käyttäjistä oli tyytyväisiä uuten työasemaansa, mutta huono valmistelu, asian tunkeminen pakkopullana läpi ja äänekäs vähemmistö oli takana. Ja muistaakseni microsoft lupasi heille alennusta (vai oliko peräti ilmaiset) lisenssit.

Siis tarkoitin todellakin selainhaavoittuvuuksia. Käyttöjärjestelmästä riippumatta edelleen. Itse ainakin pidän esim. keylogger mahdollisuutta yhtä pahana tai pahempanakin mitä monia muita haittaohjelmia. Lyhyesti, se monesti riittää, että selaimeen päästään käsiksi. Käsittääkseni harvemmin haittaohjelmien tekijöitä edes kiinnostaa päästä käsiksi esim. kotikoneesi tiedostoihin. Miksi kiinnostaisikaan kun keskivertokäyttäjien nettiyhteyksien uppimisnopeudet ovat lähes aina todella hitaita. Kätevämpää vain noukkia käyttäjätunnukset ja salasanat palveluihin, luottokorttitiedot yms.
...
...
...
...
Mielestäni on aika huolestuttavaa, että kovin monet linuxin käyttäjät pitävät järjestelmää käytännössä täysin haavoittumattomana ja alkavat käyttäytyä sen mukaan unohtaen totuuden, että käyttöjärjestelmän päällä ajetaan ohjelmia. Jos joka ikinen uhkaava ominaisuus yritettäisiin poistaa, niin jäljelle jäisi luonnollisesti järjestelmä, millä et voi tehdä käytännössä yhtään mitään.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta selainhaavoittuvuuden harvemmin mahdollistavat käyttäjän painallusten lukemista ja edelleenvälitystä vaikkakin kaikkea muuta ikävää sallivat.
Ja keyloggeri jos haluaa päästä suoraan lukemaan näppäimistön päivityksiä tai hiiren klikkailuita niin pitää päästä laitteeseen kiinni, muutoin saattaa olla vaara että jotain jää ohitse. Kokeilkaa:

ls -l /dev/input/*

Huomaatte, että tarvitaan rootin oikeudet jotta pääsee noihin käsiksi.

Yleisesti ottaen voisi sanoa, että ei pelkästään ytimen päivitykset ole kriittisiä vaan myös oheisohjelmien on oltava ajantasalla. Surullisin esimerkki nykyään taitaa olla flash ja pdf.

Toki on totta että turvallisuudentunteeseen on vaarallista tuudittautua, mutta ei se tarkoita etteikö linux olisi oletusarvoisesti turvallisempi. Jos olet sulkenut portit ulkomaailmaan niin selaimen ja sähköpostiohjelmien haavoittuvuuksien (jotka saattavat vaatia vielä lisäksi jonkin muun haavoittuvuuden toteuttaakseen jotain todella pahaa) lisäksi ei ole juuri muuta suurempaa uhkakuvaa, paitsi se haavoittuvuus numero 1 eli käyttäjä. Jos käyttäjä haluaa saa postin jossa luvataan 50 purkillista sinisiä pillereitä jos asentaa ohjelman rootin oikeuksilla ja käyttäjä tekee sen, niin ei mikään käyttöjärjestelmä kykene juurikaan suojaamaan. Ja ohjeistuksen voi vielä tehdä apparmoria tai selinuxia varten myös.

[jake]

Tässä tapauksessa siis ajaudutaan perustavaalaatua olevaan kysymykseen: miten avoimet standardit keskustelevat suljetun järjestelmän kanssa? Ja - kannattaako järjestelmässä pitää mukana suljetun standardin osia? Kannattaisiko säälimättömästi siirtyä vain ja ainoastaan avoimen standardin järjestelmiin ja sovelluksiin?

Nyt tärkeä - vaikka joidenkin mielestä ehkä pikkumainen - tarkennus!

EI ole olemassa erikseen mitään suljettua standardia tai avointa standardia, EI!
On olemassa vaan standardi, joka on AINA julkinen ja avoimesti KAIKKIEN saatavilla oleva asiakirja.
Onko se sitten esim maksuton tai maksullinen, on jo ihan toinen juttu.

Ohjelmat vaan joko noudattavat olevaa standardia tai sitten eivät. Se on kunkin ohjelman tekijöiden oma valinta.
Useimmat suljetut ohjelmat, esim Microsoftin, eivät vaan halua noudattaa stanrdia ...omien etujensa turvaamiseksi.
Ne eivät suin surminkaan halua olla yhteentoimivia muiden kilpailevien ohjelmien kanssa
ja tuo oikeammin sanottuna, että: ne eivät halua muiden valmistajien softien olevan yhteentoimivia omien softiensa kanssa. ...voisivat 'perhanat' viedä vaikka kauppoja MS:ltä ja muilta vstaavilta...