Kernelin toiminnallisuus.

[moonstone]

Miksi kernelin päivityksen jälkeen joudutaan kääntämään kaupalliset ajurit uudelleen?

Eikö kerneliä voi kategorioida niin, että vaikka kernelin tietoturvapäivitykset eivät aiheuttaisi tätä rumbaa vaan ajuritaso säilyisi muuttumattomana?

Itse näen tuon asian esteenä kaupallisten ajureiden kehitykselle...

[_Pete_]

Miksi kernelin päivityksen jälkeen joudutaan kääntämään kaupalliset ajurit uudelleen?

Eikö kerneliä voi kategorioida niin, että vaikka kernelin tietoturvapäivitykset eivät aiheuttaisi tätä rumbaa vaan ajuritaso säilyisi muuttumattomana?

Itse näen tuon asian esteenä kaupallisten ajureiden kehitykselle...

Koska ajurit ovat osa itse kerneliä, pitää niiden olla käännetty/linkattu juuri samaa versiota vasten. Twiikkaamalla pystyy käyttämään ristiin
moduleita (ajureita) kernelissä joka on eri versiota kun moduli, mutta seuraukset voivat olla arvaamattomia.

[moonstone]

Koska ajurit ovat osa itse kerneliä, pitää niiden olla käännetty/linkattu juuri samaa versiota vasten. Twiikkaamalla pystyy käyttämään ristiin
moduleita (ajureita) kernelissä joka on eri versiota kun moduli, mutta seuraukset voivat olla arvaamattomia.

Ja kun kaupallisia ajureita ei saa mukaan kerneliin.... jotain tartteis tuolle tehdä.

[slux]

Periaatteessa olisi ihan mahdollista tehdä Windowsmainen järjestelmä jossa suljetut binääriajurit toimisivat useammankin ydinversion kanssa, mutta kernelinkehittäjät eivät halua tätä tehdä enkä minäkään haluaisi sellaista koskaan nähdä.

Lue yhden ytimenkehittäjän kommentointia siitä miksi:
http://www.kroah.com/log/linux/cp2102.html

Suljettujen ajurien laillisuuskin on hieman kyseenalaista, ei ole mitenkään selvää että edes NVidian ajuri (joka sisältää avoimen osan ja on alunperin kehitetty kernelistä irrallaan) olisi laillinen nykymuodossaan GPLään suhteessa.

<edit>
Huomaapa vielä että tasan *jokaikinen* ajuri kernelissä on "kaupallinen" koska joudut aina ostamaan sen laitteen että pystyisit sitä käyttämään. Erottelu mitä tässä pitää käyttää on vapaa/avoin vs. suljettu/ei-vapaa. Aika harva ajuri itsessään maksaa mitään.
</edit>

[janne]

<edit>
Huomaapa vielä että tasan *jokaikinen* ajuri kernelissä on "kaupallinen" koska joudut aina ostamaan sen laitteen että pystyisit sitä käyttämään. Erottelu mitä tässä pitää käyttää on vapaa/avoin vs. suljettu/ei-vapaa. Aika harva ajuri itsessään maksaa mitään.
</edit>

oikein. paitsi, että joskus ajurit kyllä maksavat ihan itsessäänkin. esim. aikoinaan kun OSS oli linuxin ainoa kunnollinen äänirajapinta ja vapaita ajureita ei vielä kamalasti ollut, oli myynniissä ajureita eri äänikorteille. hinnat taisivat liikkua jossain parin kympin (dollarin) tietämillä.

[moonstone]

Miksei ole olemassa ns. kehityskortteja joiden specsit ovat avoimia kaikkien kehitettäväksi?

Kai ne aasiasta lähettävät atille ja nvidialle referenssikortteja, että "tälläinen olisi tarjolla" joihin ati sitten lisää muutoksensa..

Olenko väärässä?

[janne]

Miksei ole olemassa ns. kehityskortteja joiden specsit ovat avoimia kaikkien kehitettäväksi?

valtaosa nykyään tarjolla olevista speksesistä ja kehitysraudasta (softa-alustat ovat tietty eri juttu) on tarjolla vain niitä lisensioiville tahoille jotka suostuvat allekirjoittamaan jonkinlaisen NDA:n. tämähän taas ei soivi open source kehitykseen ollenkaan. syitä on arveltu ja päälimmäisinä ovat aina olleet pelko siitä, että kilpailijat saavat tuosta liikaa informaatiota joko hvyin ominaisuuksien kopiointimieleesä tai patenttilakijuttujen pelossa.

näin ne patentit edistävät innovaatiota ja kiplailu pelaa vain salailemalla.

ainahn näin ei ollut, vaan joskus valmistajat ovat jopa esitelleet speksejään ylpeinä. tää nyt vaan on tätä nykyaikaa kun tuplaklikkauskin on patentoitu.

[moonstone]

näin ne patentit edistävät innovaatiota ja kiplailu pelaa vain salailemalla.

Eli homma on niin, että se ei ole paras kuka tekee parhaan, vaan kuka patentoi ensin?

Reilua kilpailua tosiaan...

Eli jos haluaisi näitä referenssikortteja tulisi ensin perustaa oma näytönohjaintehdas, jolloin saisi näitä kyseisiä kortteja käyttöönsä.?

Sanotaanko näin, että monen laitteen ajuri on siksi binääreinä, ettei kukaan vaan löytäisi siitä jo mahdollisesti patentuja koodinpätkiä?