Lisensioituja multimediaplugineja gstreamerille

[janne]

Edgy(AMD64) täällä ja kaikki noista toimii ok paitsi Elävä Arkisto(joku javaongelma näyttäs olevan).

Firefox 2.0, MPlayer 1.0rc1-4.1.2 wmv9-tuella ja mplayer-plugin. Muutenkin käytän mplayeria videoiden toistamiseen.

pointti tässä ketjussa ei tainnut kuitenkaan itsessään olla millä soittimella mikäkin toimii, vaan se, että jos suljettuja koodekkeja haluaa tukea, niin niitä ei tarvitse varastaa. lailliset koodekit ovat tosin saatavilla tällä hetkellä vain gstreamer frameworkille joka toki sekin toimii noilla laittomilla koodekeilla (elävä arkisto mukaan luettuna).

valtaosa koneen käyttäjistä on kyllä varmaan niin turtuneita warettamiseen, että eivät pidä sitä minään, mutta se ei varsinaisesti tee siitä laillista. vaikka mplayer sattuisikin osaamaan wmv9-koodauksen purun itsessään tai jonkun kirjaston kautta ilman binäärikoodekkeja, ei se tarkoita että toteutus olisi laillinen läheskään joka puolella maailmaa.

[moonstone]

En kyllä ymmärrä koko problematiikkaa. Itsellä on Media Player Connectivity Firefoxissa ja KMplayer näyttimenä ja kaikki tämän triidin linkit näkyy.

Tuolta saa asennusohjeet:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=5195.msg38912#msg38912

Problematiikka on siinä kun ne ei toimi "out-of-box" eivätkä patentti ja lisensointisyistä todennäköisesti koskaan tulekkaan oletuksina mihinkään distroon mukaan. Kaikkea ei voi saada ilmaiseksi

[janne]

Laittomilla koodekeilla? Voi itku sentään.

voi itku mitä?

Mplayerin wmv-tuki perustuu avoimeen GPL-lisensoituun ffmpeg-koodekkiin, joka on kyllä ihan laillinen Suomessa ja maailmalla. Jos tiedät paremmin, anna tulla vaan.

GPL:n alainen toteutus ei tarkoita yhtään mitään...

lame on vapaa toteutus mp3 encoderista/decoderista eikä se edes sisällä yhtään fraunhoferin referenssitoteutuksen koodia, mutta silti sen laillinen aseman patentoidun formaatin luojana/purkajana on vähintäänkin epäilyttävä ja siitä syystä sitä ei levitetä oletuksena monenkaan distron mukana.

decss:stä on vapaa toteutus usealla eri kielellä, mutta silti sen laillinen asema suomessa ja maailmalla on kyseenalainen. tarkalleen ottaen sen käyttö on suomessa kiellettyä ja jopa siitä puhuminen on kiellettyä.

entäpä sitten wmv... no äkkiseltään netistä löytyy mm. tämä:
http://www.microsoft.com/presspass/press/2003/Jan03/01-079SeriesFinalReleasePR.mspx

jossa ainakin sanotaan jotta:

For example, unit pricing for Windows Media Video 9 (WMV 9) on devices and non-Windows platforms is 10 cents per decoder, 20 cents per encoder and 25 cents for both encoder/decoder.

minä puolestani en usko hetkeäkään, että ffmpegin tekijät maksavat koodekistaan mitään rojalteja puhumattakaan siitä, miten hankalaa se olisi, koska ohjelmaa levitetään vapaasti, eikä tarkkoja lataus/käyttömääri ole kovinkaan helppoa edes arvioida, mutta jos tiedät paremmin, anna tulla vaan...

[moonstone]

decss:stä on vapaa toteutus usealla eri kielellä, mutta silti sen laillinen asema suomessa ja maailmalla on kyseenalainen. tarkalleen ottaen sen käyttö on suomessa kiellettyä ja jopa siitä puhuminen on kiellettyä.

Tästä on aika monta eri näkökulmaa, mutta "lopullinen" ja "oikea" saadaan kunhan Mikko Rauhala käväisee käräjillä asiasta.

Vaikka en ole lähelläkään lakimiestä tai edes ylioppilas, voin silti väittää täysin puhtaalla omatunnolla, että jos käyttää ffmpeg-, decss-, ja mplayer(ilman w32codecs pakettia)-ohjelmia ei syyllisty mihinkään laittomaan vaikka käyttäisi niitä kaupallisiin tarkoituksiin. Toki MPEG-LA ja kumppanit voivat jotain lisenssimaksuja pyydellä, mutta tuskin kuitenkaan...

w32codecs paketin taas voi luokitella jo ware-softaksi, kun se sisältää windowsin omia ei-vapaassa-levityksessä olevia kirjastoja.

Mutta asiasta kolmanteen kun oli elävästä arkistostakin puhetta niin YLE on ottanut siinä selvän linjan. Palvelu on suunnattu vain Windows käyttäjille, vaikka sitä mainostetaankin "kaikille avoimena"...

[janne]

Miksi ihmeessä ffmpeg:n kehittäjät maksaisivat laillisesta(esim EU direktiivien mukaan) reverse-engineeratusta koodista rojalteja mikkisoftalle?

niin oliko sinulla jotain viitettä siitä, että tuo olisi laillista? ei ole mitään takeita, että reverse engineerinkään olisi tässä tapauksessa laillista. jos formaatti on patentoitu, firma voi pelkästään patenttien perusteella rahastaa kaikkia jotka haluavat sitä käyttää, riippumatta siitä miten koodekki on toteutettu.

Se että jossain perseilymaissa isot firmat sanelevat lakeja ei tarkoita että meidän niitä pitäisi noudattaa.

varastaminen on ok jos lait eivät miellytä? asenne tietty tuokin.

Samassa on myös syy miksi näitä "kyseenalaisia" komponentteja ei laiteta distroihin valmiiksi vaan jätetään vastuu käyttäjälle yhden ruksin taakse. 

juu, käyttäjä saa itse ottaa vastuun varastamisestaan ja hänelle se tietty kuuluukin. minusta on vaan aika paljon fiksumpaa käyttää avoimia formaatteja kun itkeä tyhmistä laeista ja tukea suljettuja formaatteja laittomilla koodekeilla.

jokainen tietty päättää itse mitä tekee.

[moonstone]

niin oliko sinulla jotain viitettä siitä, että tuo olisi laillista? ei ole mitään takeita, että reverse engineerinkään olisi tässä tapauksessa laillista. jos formaatti on patentoitu, firma voi pelkästään patenttien perusteella rahastaa kaikkia jotka haluavat sitä käyttää, riippumatta siitä miten koodekki on toteutettu.

Periaatteessa joo, mutta jos reverse engineering (mikähän tuo suomeksi on?) on toteutettu tutkimalla miten suljettu kodeekki toimii ja kirjoitettu itse kaikki koodi siltä pohjalta täysin nollasta ei kyllä syyllistytä mihinkään "varkauteen". Näitä toteutuksia kun tapahtuu rautatasollakin, nouveau, radeon, webbikamerat jne.

gNewsense jakelun ylläpitäjät mm. luokittelevat ffmpeg sovelluksen "universe" pakettivarastoon ja tietäen heidän politiikan (mm. FSF:än yksi suosittelema disto) se on syynätty todella tarkkaan patenttiasioiden suhteen...

Linuxi on tällähetkellä mm. Ballmerin tähtäimen alla, joten ei mikään ihme jos FUD:ia lentää suuntaan tai toiseen

[janne]

Periaatteessa joo, mutta jos reverse engineering (mikähän tuo suomeksi on?) on toteutettu tutkimalla miten suljettu kodeekki toimii ja kirjoitettu itse kaikki koodi siltä pohjalta täysin nollasta ei kyllä syyllistytä mihinkään "varkauteen". Näitä toteutuksia kun tapahtuu rautatasollakin, nouveau, radeon, webbikamerat jne.

öh? siis juu, rautavalmistajat sallivat tuon, koska eivät halua oikeasti paljastaa toteutuksensa yksityiskohtia, mutta softapuolella esim. lame joka on kirjoitettu kokonaan niin, että sen oikeudet ovat softan kirjoittajilla ilman sidoksia alkup. speksin laatijoihin voidaan tulkita olevan laiton ja varsinkin rikkovan fraunhoferin patenttia.

päteekö tuo sitten muuhunkin maailmaan? jos lääketehdas on vuosien tuotekehityksen tuloksena onnistunut valmistamaan ja patentoinut lääkkeen, toinen firma ostaa sitä paketin analysoi sen sisällön ja alkaa myymään vastaavaa tuotetta polkuhinnalla, maksamatta rojalteja, kilpailu on reilua ja laillista?

ei sinänsä, en minä softapatentteja kannata, mutta en näe, että tuolla tavoin patentoitujen formaattien käytön suosiminen olisi millään tavalla kannatettavaakaan. mielestäni silloinkin jos päättää tukea niitä, on mahdollisesti hyvä idea maksaa se lisenssi jos se suinkin on mahdollista. on aika vaikea kuvitella esim. softafirmojen innostuvan alustasta jonka käyttäjien asenne on "me waretetaan kun me ei tykätä lisenssimaksuista ja lait on tyhmiä".

[igor_2]

ei sinänsä, en minä softapatentteja kannata, mutta en näe, että tuolla tavoin patentoitujen formaattien käytön suosiminen olisi millään tavalla kannatettavaakaan. mielestäni silloinkin jos päättää tukea niitä, on mahdollisesti hyvä idea maksaa se lisenssi jos se suinkin on mahdollista. on aika vaikea kuvitella esim. softafirmojen innostuvan alustasta jonka käyttäjien asenne on "me waretetaan kun me ei tykätä lisenssimaksuista ja lait on tyhmiä".

Mun käsittääkseni Aleksi on tässä kyllä enemmän oikeassa. Ameriikan Yhdysvalloissa on aika tiukat säännökset ohjelmistopatenttien suhteen, mutta sama ei koske kokonaisuutena Eurooppaa.

Ymmärtääkseni Linuxin kohdalla varovaisuus koodekkien kohdalla juontaa juurensa nimenomaan siitä, että heidän asiakaskuntansa on maailmanlaajuinen ja halutessaan joku mikrosoft voisi heittää haastetta niiltä osin kun toiminta on tapahtunut uudella mantereella. Joka tietenkin, yksinapaisessa maailmassa, heijastuisi välittömästi myös muualle maailmaan.

Asiasta saa hiukan lisätietoa EFFIn sivuilta. Löytyy vuodentakainen teksti:

Yllättävä ohjelmistopatenttiuhka Europarlamentissa torjuttiin
Kirjoittaja: Tapani Tarvainen, Maaliskuu 18, 2006 - 19:08.

Europarlamentti oli 15.3. hyväksymäisillään ponnen, joka olisi toteutuessaan voinut merkitä ohjelmistopatenttien tosiasiallista hyväksymistä ennennäkemättömässä laajuudessa koko Euroopassa. Kyseessä oli innovaatiopolitiikkaa koskevan päätöslauselman sekaan piilotettu viattomalta kuulostava fraasi "mutual recognition of patent laws", patenttilakien keskinäinen tunnustettavuus - mikä tarkoittaisi siis sitä, että yhdessä EU-maassa hyväksytyt patentit olisivat lainvoimaisia kaikissa muissakin. Ja sehän taas merkitsisi patentoitavuuden riman laskua: ohjelmistojen patentoitavuudellekin riittäisi, että se onnistuu yhdessä jäsenmaassa (ja mm. Britanniassahan se nykyisin käytännössä onnistuu varsin helposti).

Yritys kuitenkin epäonnistui: kyseinen kohta otettiin erillisäänestykseen ja se hävisi, ja jäi siten pois hyväksytystä päätöslauselmasta. Erityisesti ehdotuksen takana olleen Hans Lehnen oma ryhmä, konservatiivit, kääntyi myös sitä vastaan Piia-Noora Kaupin aloitteesta, ja sen jälkeen sillä ei ollut mitään mahdollisuuksia - Vihreät olivat alunperinkin sitä vastaan, samoin sosialistit Michel Rocardin johdolla.

Hieman yllättäen myös EPO oli ehdotusta vastaan (milloin EPO ja FFII ovat olleet samaa mieltä jostain?), mutta sen selittänee pelko vaikutusvallan menetyksestä (EPO haluaa itse päättää millaiset patentit ovat Euroopassa päteviä).

Kyseessä oli siis vain päätöslauselma, jolla ei ole välitöntä juridista merkitystä, se on olennaisesti vain komissiolle osoitettu suositus. Silti tapausta on pidettävä voittona ja erityisesti Kauppi ja Rocard ansaitsevat tunnustuksen tehokkaasta toiminnasta.

Tämä on myös hyvä osoitus siitä, että ohjelmistopatentteja yritetään yhä ajaa läpi monin tavoin. Valppauden herpaantumiseen ei ole varaa.

Linkki: http://www.effi.org/blog/2006-03-18-Tapani-Tarvainen.html

Ps. Ja ymmärtääkseni tämä siis koskee nimenomaan niitä formaattien purkajia / kirjoittajia jotka on "muiden" kirjoittamia, esimerkisi Linux yhteisön omaa koodia. Luvaton koodin sisällyttäminen jakeluun on tietenkin myös Euroopassa laitonta (Tekijänoikeus laki).

[UbunTux]

Eikös esim. VLC ja mplayer ole saatavissa windowsillekin?
Eli eikö näin ollen ole myös laitonta käyttää näitä ohjelmia vaikka wmv:n toistoon Windowsissa? Eipä ole silmieni eteen koskaan hypännyt tekstiä laillisuusvaroituksista, silloin joskus kun  käytin Windowsia. Linuxin puolella ne hyppivät ne varoitukset muodossa jos toisessa lähes pakostakin silmille, jos niitä suljettuja formaatteja yrittää toistaa.

Outoa on se, että esim YLE antaa vinkkiä sivuillaan, miten Linuxissa homma voisi lähteä toimimaan.

Mutta eikö  vain olekin laillista käyttää Windows MediaPlayeriä esim  wmv:n toistoon winellä, kun omistaa windowsin lisenssin joka oikeuttaa kyseisen soittimen käyttöön?

Monimutkaista    

[Mikko Leho]

Mutta eikö  vain olekin laillista käyttää Windows MediaPlayeriä esim  wmv:n toistoon winellä, kun omistaa windowsin lisenssin joka oikeuttaa kyseisen soittimen käyttöön?

Ei jos Windows-lisenssi on jo asennettuna jollekin toiselle koneelle. Et voi asentaa lisenssiehtojen mukaan yhdelle koneelle tarkoitettua Windowsia useammalle koneelle, OEM-lisenssit ovat lisäksi sidottuja rautaan. Ongelmaa ei periaatteessa ole jos Windows-lisenssi on hankittu vain wine-käyttöä varten.

[moonstone]

mutta softapuolella esim. lame joka on kirjoitettu kokonaan niin, että sen oikeudet ovat softan kirjoittajilla ilman sidoksia alkup. speksin laatijoihin voidaan tulkita olevan laiton ja varsinkin rikkovan fraunhoferin patenttia.

Tämä ei ole (ehkä) näin yksinkertainen asia. Jos frauenhofer väittää lamen rikkovan heidän patenttiaan tulee heidän myös todistaa se. Se että omistaa "idean" ei (ehkä) riitä tässä asiassa, varsinkin kun lame on täysin omaa koodiaan.

päteekö tuo sitten muuhunkin maailmaan? jos lääketehdas on vuosien tuotekehityksen tuloksena onnistunut valmistamaan ja patentoinut lääkkeen, toinen firma ostaa sitä paketin analysoi sen sisällön ja alkaa myymään vastaavaa tuotetta polkuhinnalla, maksamatta rojalteja, kilpailu on reilua ja laillista?

Itse en tiedä miten lääkefirmat näissä menettelevät, joskus katsoin jonkun dokkarin jossa amerikkalaiset kauhistelivat heidän kalliita lääkkeiden hintojaan, kun taas huokailivat euroopan halpojen halpalääkkeiden perään. Vaikka lääkefirma valmistaisi jonkin lääkkeen ja patentoi sen, ei se silti estä muita lääkefirmoja etsimästä yhdisteitä jotka vaikuttavat samalla tavalla kuin se. Näitähän on jo Burana <> Ibumax, Panadol <> Paramax, Citalopram <> Sepram jne... mutta menee jo ohi aiheesta..

Muokkaus: En ole kyllä varma onko noista lääkkeistä jo patenttisuoja loppunut ja sitä kautta halpalääkkeiden valmistus aloitettu. Länsimaissahan lääkkeiden kehittäminen onnistuu patenttiesteistä huolimatta hyvän tutkimustason ja lääketiedemenetelmien ansiosta, mutta köyhemmissä maissa ja kehitysmaissa joutuvat jopa patentteja rikkomaan, jotta saisivat kansalaisensa hoidettua (mikä ainakin mielestäni on lääkkeiden ensisijainen tehtävä - parantaa ihmisiä eikä tuoda voittoa)

ei sinänsä, en minä softapatentteja kannata, mutta en näe, että tuolla tavoin patentoitujen formaattien käytön suosiminen olisi millään tavalla kannatettavaakaan. mielestäni silloinkin jos päättää tukea niitä, on mahdollisesti hyvä idea maksaa se lisenssi jos se suinkin on mahdollista.

Minäkään en kannata softapatentteja ja suosin aina ensimmäisenä avoimia formaatteja ja standardeja, mutta en myöskään tunne huonoa omaatuntoa siitä, että katselen omistamiani leffoja käyttäen decss koodia tai konvertoidessani ffmpegillä videoformaatteja ogg-muotoon. Suomen laissa on myös määritelty kuluttajan oikeus teettää kopio alkuperäisestä omistamastaan mediasta.

Mutta jos perustaisin yrityksen joka tekee bisnestä linuxilla haluten tarjota tukea myös patentoiduille formaateille tekisin 2 distroa vapaan ja sellaisen jossa on lisätty kodeekit maksua vastaan.

[eliasj]

Eikös esim. VLC ja mplayer ole saatavissa windowsillekin?

On saatavilla. Mutta koska sinulla on Windows ja M$ on maksanut patenteista, se ei ole laitonta. Näin asia ymmärrän.