Kysymys kuuluu: Minkälaisen komentojonon rakennan, että saisin ykköslevyn Linux osiolta vaikkapa päivittäin varmuuskopiot kakkoslevylle siten, että vain muuntuneet tiedostot kopioidaan. XCOPY-komennossa ensimmäisen kopioinnin jälkeen juuri tuo valitsin /m, joka poistaa edellisen kopion arkistointibitin pois päältä, jolloin kopionti on nopeaa, kun vain muuntuneet tiedot kopioidaan. Toisin sanoen miten saan kopioinnin sujumaan yhtä kätevästi tekemättä itse mitään muuta kuin komentojonon?
kuten mgronber jo ehtikin vastaamaan. cron on oikea työkalu komentojen ajastettuun suorittamiseen ja rsync lienee paras valinta tuonkaltaiseen synkronointiin. tietysti jos tarkoitus on varmuuskopioida erilaisia dokumentteja, koodia, ym. niin myös jonkinlainen versionhallinta saattaisi olla hyvä idea.
Toinen kysymys. Minusta tuntuu siltä (voi olla harhaluulokin), että Linuxin komentokieltä pidetään jollakin tavoin itsestäänselvyytenä siinä mielessä, että kaikkihan sen osaavat, jos Linuxia käyttävät. Tämä näkyy mielestäni suomenkielisessä Linux-kirjallisuudessa, jotka keskittyvät valitettavan usein vain Linuxin kehityshistoriaan, asennukseen ym,, mutta komentokieli pahimmillaan kuitataan "katso man sivuilta" tai sitten annetaan muutama yleinen komento ilman esimerkkejä.
itse en pidä tuota käsitystä täysin oikeana. komnetorivillä operointi on kyllä monessa tapauksessa varsin kätevää, joten siitä helposti puhutaan ja komnetoja viljellään annetuissa ohjeissa. suomalainen linux-kirjallisuus tuntuu tosiaan keskittyvän lähinnä tuohon asennukseen ja on selvästi tarkoitettu aloittelijoille alkuun pääsemiseksi.
toinen ongelma on tietysti se, että aihepiiri on varsin laaja. komentoriviltä ajettavia sovelluksia on valtava määrä ja niidne ajamiseen on suuri määrä eriliaisia optioita. nämä sovellukset tulevat ajan kanssa tutuksi jos ei erityisesti vierasta komentorivin käyttöä ja niiden avulla on mahdollista tehdä scriptejä jotka siis vain suorittavat komennon toisensa perään.
tuosta pykälän verran edistyneempi (mutta ei läheskään aina tarpeellinen) variaatio scriptistä on ottaa mukaan erilaiset kontrollirakenteet ja loopit sekä ottaa vastaan komentoriviparametreja ym. jollooin scriptin suoritus ei ole täysin suoraviivaista ja tarjoaa enemmän mahdollisuuksia, silti nuo komentorivityökalut ovat usein aika suuressa osassa.
Tietysti netti on pullollaan vastauksia joka kysymykseen, mutta kun olen hieman laiska opiskelemaan päätteen ääressä, niin mielelläni opiskelisin kirjaa lokoisasti sängyssä, ja tekisin vaikkapa komentojonoharjoituksia päätteellä.
itsekin olen hieman tällä kannalla, tosin tuo scriptauksen opetteluun koneeltakin lukeminen menettelee, sillä siinä pääsee samalla lukiessaan testailemaan scripteissä erilaisia temppuja saman tien. (bash)scriptien kontrollirakenteista, muuttujista ym. tavarasta kertoo
Advanced Bash-Scripting Guide jonka pystyy asentamaan myös paikallisesti paketista
abs-guide.
Niin. Jos joku tietää kirjan, jossa perehdyttäisiin toden teolla Linuxin monipuoliseen ja dossia paljon kehittyneempään komentokieleen, niin otan kirjasuosituksia kiitollisena vastaan. Englanninkieltä en vierasta ja voi olla, että suomenkielisiä ei ole olemassakaan.
itselleni tulee mieleen parikin järjestelmänhallintaa käsittelevää kirjaa joiden avulla linux tulee järjestelmänä jonkin verran tutuksi ja joiden avulla oppii aika hyvin myös monia komnetorivijuttuja. nämä ovat:
Æleen Frisch: UNIX Tehokäyttäjän Opas (Satku) (oma suosikkini, vaikak hieman vanha onkin)
Dave Taylor: UNIX Trainer Kit (IT Press)
ensimmäinen noista taitaa olla edelleen loppu, mutta englanniksi sitä löytää nimellä:
Æleen Frisch: Essential System Administration (O'reilly)
näistä kirjoista onkin jo puhuttu
tässä säikeessä.
lisäksi ihan vaan komentojen selailemiseen itseltäni löytyy (ollut kyllä aika vähällä käytöllä)
Linux Journal Libraryn (normaalikorkeuksinen, mutta noin puolet normaalikirjan leveydestä)
Linux Command Summary jossa on lueteltuna aakkosjärjestyksessä erilaisia komentoja optioineen ja lopussa on vielä hieman lunttilappua scriptaukseen, regexpeihin ym. (yht. ~170 sivua).
tämä nyt vielä menee hieman aiheen ohi, mutta jotta komentorivikokemus olisi mahdollisimman hyvä, kannattaa ehdottomasti opetella joku tehokas editori komentoriville. UNIX-maailmassa kestosuosikkeja ovat olleet
vim ja
emacs. itse olen enemmän vimin kannalla, mutta ymmärrän hyvin emacs-käyttäjiäkin, tästä aiheesta on jo väittelyä foorumilla jos kiinnostaa lukea. vimin kanssa alkuun pääseen helposti asentamalla paketin
vim-full ja käynnistämällä ohjelman
vimtutor, emacsia nouvonee joku emacs-käyttäjä kun osaa kuitenkin minua paremmin. tämä siis olettaen, että et jo osaa kyseisiä editoreja.