Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta sattui silmiin kysymys digitestamentin mallista. Kirjaston vastauksessa viitataan ensin nettisivuun, jonka ohje antaa ymmärtää, että testamenttiin kirjataan salasanat, ja sitten malliasiakirjaan, jonka ohjeissa päinvastoin painotetaan, että salasanoja ei pidä antaa kellekään. Digitestamenttihan on enemmän valtakirja kuin testamentti.
Minua jäi mieityttämään se, että kummassakaan lähteessä ei ole paneuduttu siihen, miten määritellään se joukko tilejä, joista täytyy erikseen ilmoittaa. Mallissa luetellaan mm. mobiilivarmennetta tarjoavat puhelinoperaattorit, jotka saavat tiedon kuolemasta ilman perikunnan apuakin. Oleellista olisikin tietää, onko asiakkuudessa kyse puhelinliittymästä vai sellaisesta palvelusta, joka ei vaadi vahvaa tunnistusta – ja onko jälkimmäisellä mitään väliä.
Ellei kyse ole julkisesta some-profiilista (kuten FB- tai X- tai Instagram tai vaikkapa Ubuntu Suomi -foorumi), luulisi että käyttäjätunnuksena käytettävän sähköpostiosoitteen sulkeminen riittää. Jos verkkokaupan tms. sivuston ylläpito ei ikinä tarkista, onko asiakkaan tai jäsenen (tili edelleen käytössä ja) sp-osoite voimassa, se on kai heidän päänsärkynsä. Vai tarvitaanko siihen jotain sääntöjä?
Vinkki: jäämistöön oleellisesti kuuluvat tietueet voi KeePass-tietokannassa tägätä ja tägin avulla poimia tulostettavaksi ilman salasanoja.
