rtlinuxin asennus ubuntuun

[DDR55]

Joskus luen wikipediaa huvikseen ja sieltä löytyy mielenkiintoisia juttuja. nyt löysin tämän: https://en.wikipedia.org/wiki/Real-time_operating_system

RTOS on paljon nopeampi kuin tavallinen käyttis (esim ubuntu tai windows) joka ei tee reaali ajassa mitään vaan kaikki tehdään aina viiveellä. RTOS tekee kaiken reaali ajassa ja on sen takia paljon nopeampi.

Linuxistakin voi tehdä nopeamman  asentamalla tämän  Rtlinuxin.
https://en.wikipedia.org/wiki/RTLinux
https://wiki.ubuntu.com/RealTime

En vaan löytänyt mistä sen voi asentaa ubuntulle. Vai voiko ilman hirveää säätämistä asentaa ollenkaan. Ei haittaa vaikka joutuisi säätämään jos valmiit komennot voi katsoa netistä jostain. 

[welmar]

Ei kai tuota olekkaan tarkoitus asentaa olemassa olevaan järjestelmään? Voi olla että en ole taas ymmärtänyt kaikkea mutta käsittääkseni tuon tarkoitus on olla pieni linuxjärjestelmä jonka voi sitten asentaa halutessaan vaikka leivänpaahtimeen jos siinä on edes jonkinlainen mikropiiri.

[DDR55]

löysin sittenkin ohjeet täältä
http://askubuntu.com/questions/72964/how-can-i-install-a-realtime-kernel

PPA linkki ei toimi koska se vaatii jonkun salasanan, mutta on tossa toinenkin ohje joka on vanhentunut mutta päivitin sen googlen ja kaverin neuvojen avulla ajan tasalle.

Laitan päivitetyn ohjeen tähän sitten kun olen onnistunut asentamaan sen. On se jo yli tunnin asentanut sitä ja tekstiä vaan vilisee terminaalissa koko ajan.

Muiden ei tarvitse sen ohjeen kanssa tapella sitten puolta päivää niinkuin minun piti. Aika vaikeaa asentaminen on ja olisi helpompaa jos ubuntussa olisi kunnon ohjeet miten tämä asennetaan.

aikamoinen projekti tästä tuli mutta ainakin nopeutuu tietokone sitten kun on projekti valmis 

[DDR55]

Tässä lupaamani ohje ubuntun muuttamiseksi RTOS käyttöjärjestelmäksi, kiitokset askubuntulle, googlelle ja vierailevalle tähdelle 

Aja seuraavat komennot järjestyksessä:

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get install kernel-package fakeroot build-essential libncurses5-dev libssl-dev
mkdir -p ~/tmp/linux-rt
cd ~/tmp/linux-rt
wget https://www.kernel.org/pub/linux/kernel/v4.x/linux-4.6.tar.xz
wget https://www.kernel.org/pub/linux/kernel/projects/rt/4.6/patch-4.6.2-rt5.patch.xz
tar xf linux-4.6.tar.xz
xz -d patch-4.6.2-rt5.patch.xz
cd linux-4.6/
patch -p1 < ../patch-4.6.2-rt5.patch
cp /boot/config-$(uname -r) .config && make oldconfig
Sivuhuomautus: tässä vaiheessa kysyttiin ties mitä ihme kysymyksiä josta en tajunnut mitään, painoin vaan entteriä pohjassa niin kysymykset lähtivät eikä enempää herjoja tullut

Koodia: [Valitse]

sed -rie 's/echo "\+"/#echo "\+"/' scripts/setlocalversion
make-kpkg clean
CONCURRENCY_LEVEL=$(getconf _NPROCESSORS_ONLN) fakeroot make-kpkg --initrd --revision=0 kernel_image kernel_headers
Sivuhuomautus: edellisen komennon suorittaminen kesti 2,5 tuntia ja kaikkea tekstiä vaan vilisi ruudulla

Koodia: [Valitse]

sudo dpkg -i ../linux-{headers,image}-*.deb
sen jälkeen tietokoneen voi käynnistää uudelleen. pikaisen testailun jälkeen kaikki tuntuu toimivan himpun verran nopeammin. ainakin ubuntu ja firefox käynnistyi nopeasti. 

Tietääkö kukaan mitään ohjelmaa jolla voi helposti testata tietokoneen nopeutta??

[Tomin]

Voisitko käyttää code-tageja, kun laitat noita komentoja? Sen saa tuosta #-napista viestikentän yläpuolelta. Kiitos.

[Pikkuveli84]

Ihan näin "asiantuntijana" haluankin kysästä alottajalta pari tarkentavaa kysymytä:

1. Mitä tarkoittaa RTOS?
2. Mitä se tarkoittaa, että käyttöjärjestelmä tekee asioita realiajassa?
3. Missä asioissa realiaikaisuudesta on hyötyä ja missä ei? Entä voiko siitä olla haittaa?
4. Miten tämä realiaikaisuus vaikuttaa pöytäkoneen nopeuteen?
5. Mitä sellaista teet tietokoneellasi, mihin tarvitset realiaikaisuutta?

Äläkä kiitos vastaa vain että "realiaikaisessa ei ole viivettä, siksi nopeampi". Kaipaisin hieman tarkempia perustelua, jotta tiedän kuinka paljon olet oikeasti asiasta kärryillä.
Näin varmistaakseni ettei ole käynyt klassisesti, eli opetellaan uusi termi, luetaan siitä pintapuolisesti (ja lähdekritiikittömästi) wikipedia-artikkeli ja siitä tehdään omat johtopäätökset.

[JaniAlander]

Ömm reaaliaikainen käyttis ei välttämättä normikäytössä ole yhtään sen nopeampi kuin ns. "tavallinen" saattaa jopa olla hitaampi käytännössä. Reaaliaikaisuudessa tavoitellaan sitä, että jotkin asiat tapahtuvat "täsmälleen" ja ennakoitavasti haluttuun aikaan, ei niinkään välttämättä valtavaa käsittelytehoa.

Ts. jollet siis ohjaa prosessilaitteita, tee vaativaa multimediahommaa yms. reaaliaikakäyttiksestä ei käytännössä ole mitään iloa.

[DDR55]

Voisitko käyttää code-tageja, kun laitat noita komentoja? Sen saa tuosta #-napista viestikentän yläpuolelta. Kiitos.

anteeksi unohdin laittaa ne, nyt ne on

Ihan näin "asiantuntijana" haluankin kysästä alottajalta pari tarkentavaa kysymytä:

1. Mitä tarkoittaa RTOS?
2. Mitä se tarkoittaa, että käyttöjärjestelmä tekee asioita realiajassa?
3. Missä asioissa realiaikaisuudesta on hyötyä ja missä ei? Entä voiko siitä olla haittaa?
4. Miten tämä realiaikaisuus vaikuttaa pöytäkoneen nopeuteen?
5. Mitä sellaista teet tietokoneellasi, mihin tarvitset realiaikaisuutta?

1. real time operating system https://en.wikipedia.org/wiki/Real-time_operating_system
2-3. vastaus on Janin viestissä alempana. lue wikipediasta myös
4-5. en tiedä enkä ole vielä kokeillut, siksi kysyinkin ohjelmaa jolla voi testata nopeutta

miksi tällä foorumilla suhtaudutaan sitten vihamielisesti jos joku kerrankin tekee jotain itse? ensin sanotaan että foorumi on aloittelijoille ja sitten hyökätään kimppuun.
Olen sen sanonut ennenkin täällä että älä ammu viestintuojaa!

[Lepotila zZ]

RTLinux != Ubuntu RT kernelillä. Ensimmäinen on ns. "hard realtime RTOS microkernel". Se ei oikestaan edes ole Linux, vaan aivan toinen ydin. Jälkimmäinen on käsittääkseni aivan tavallinen Linux-ydin, mutta käännetty eri asetuksilla, tai hieman muokattu versio Linux-ytimestä. Kyseessä ei ole mikroydin, eikä kysessä ole "hard realtime", vaan "soft realtime".

Ensimmäistä voidaan käyttää robottien hallintaan ja muuhun kriittiseen työhön. Jälkimmäistä käytetään käsittääkseni vain musiikin tuotannossa silloin kuin latenssilla (viiveellä) on merkitystä. Lisäksi ymmärtääkseni tuon rt-ytimen käyttö on pudonnut suosiosta muusikoidenkin keskuudessa ja sen asentamista ei yleensä katsota vaivan arvoiseksi. On olemassa myös helpommin asennettava "lowlatency" ydin, jonka pitäisi antaa käyttäjille ainakin osan rt-ytimen eduista.

Käsittääkseni tuo rt- tai lowlatency-ominaisuus toimii käytännössä siten, että joillekin valituille prosesseille myönnetään etuoikeutettu prioriteetti, ja siten yritetään taata niille suoritusviiveiden suhteen nopeampi ja vakaampi toiminta. Musiikin tuotannossa tuota etuoikeututta prioriteettia hyödyntää nauhoitus/efekti-softa, jack ja alsa. Signaali pitää saada sisään ja se sama signaali ulos ohjelmien käsittelyn jälkeen mahdollisimman nopeasti ja häiriöttömästi.

Jos mikään ohjelma ei käytä tuo rt-prioriteettia, ei rt- tai lowlatency-ytimistä liene mitään hyötyä. Todennäköisemmin niistä on vain haittaa, esim. yleistä suorituskykyä benchmarkeilla mitatessa. Ja niiden "nopeus" on tosiaan ominaisuus, joka voidaan myöntää vain joillekin prosesseille, ja se saavutetaan tietenkin muiden prosessien kustannuksella. En tiedä olisiko mahdollista suorittaa kaikkia prosesseja rt-prioriteetilla, mutta ei siitä mitään hyötyä pitäisi olla suorituskyvyn tai viiveiden suhteen, todennäkoisesti vain haittaa.

[Pikkuveli84]

Viesti poistettu, koska:

p*skanmarjat loppu kiinnostus.
Viime syksynä poistin 10vuotta vanhan tilini koska alko  tää foorumi. Tänä keväänä tulin myynti-ilmoitukseen vastatakseni takaisin, mutta nyt tää alkaa taas . Eihän tässä ole tullut Buntu-pohjasia distrojakaan vuosiin käytettyä eikä nyky ubuntu-uskovaisten mouhoomisen vuoksi kehtaa enään mainita sellaista koskaan käyttäneenkään.

Muutenkin viimeset puolivuotta tietotekniikka vaan ottanut päähän. Pitäis kai vaihtaa ammattia ja muuttaa vaikka lappiin kasvattaan poroja.

[Pikkuveli84]

RTLinux != Ubuntu RT kernelillä. Ensimmäinen on ns. "hard realtime RTOS microkernel". Se ei oikestaan edes ole Linux, vaan aivan toinen ydin.

Juuri näin. Mitä hieman pikaseen tutkin tuota RTLinuxia, nii se on juurikin oma kernelinsä, jolle voi ohjelmoida itse omat realiaikaiset toiminnot. Samalla luodaan oma "virtuaalikone" jossa ajetaan sitä oikeaa linuxin kerneliä. Sitä en sitten vielä selvittänyt onko tämä virtuaalikoneessa ajettava linux-järjestelmä mitenkään tietoinen isäntäkernelin suorittamista tehtävistä.

[JaniAlander]

miksi tällä foorumilla suhtaudutaan sitten vihamielisesti jos joku kerrankin tekee jotain itse? ensin sanotaan että foorumi on aloittelijoille ja sitten hyökätään kimppuun.
Olen sen sanonut ennenkin täällä että älä ammu viestintuojaa!

Voihan sitä kaikenlaista tutkia, mutta ihan yleisellä tasolla noin Ubuntu tai useimmat ns. helppokäyttöisiksi tarkoitetut jakelut eivät säätämällä parane, varsinkaan jos ei tarkkaan tiedä mitä säätää ja miksi. Noin niinkuin "aloittelija" kanttia ajatellen. Aika monesti seurauksena on sitten kaikenlaista ei-toivottua käytöstä käyttikseltä.

Tietty eihän sitä kokeilematta opi, mutta ei kannata yllättyä jos asiat ainakin ensialkuun menevät metsään

[Tomin]

miksi tällä foorumilla suhtaudutaan sitten vihamielisesti jos joku kerrankin tekee jotain itse? ensin sanotaan että foorumi on aloittelijoille ja sitten hyökätään kimppuun.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt missä kohti näin kävi. Voisitko tarkentaa? Kiitos.

Nähdäkseni muilla kommentoijilla oli tarkoituksena antaa lisätietoja ja opastusta, koska epäilivät, että tässä saattaa olla pienen väärinkäsityksen paikka (joko sinulla tai muilla lukijoilla).

Mitä tulee noihin testiohjelmiin, niin tiedän vain, että Phoronix Test Suitessa on paljon erilaisia testejä, mutta paha sanoa, mitä niistä kannattaisi kokeilla tässä tapauksessa. Tietenkin voisi yrittää etsiä ne omaa käyttöä ajatellen sopivimmat ja testata niillä.
http://www.phoronix-test-suite.com/

[Postimies]

Tässä lupaamani ohje ubuntun muuttamiseksi RTOS käyttöjärjestelmäksi, kiitokset askubuntulle, googlelle ja vierailevalle tähdelle 

Aja seuraavat komennot järjestyksessä:

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get install kernel-package fakeroot build-essential libncurses5-dev libssl-dev
mkdir -p ~/tmp/linux-rt
cd ~/tmp/linux-rt
wget https://www.kernel.org/pub/linux/kernel/v4.x/linux-4.6.tar.xz
wget https://www.kernel.org/pub/linux/kernel/projects/rt/4.6/patch-4.6.2-rt5.patch.xz
tar xf linux-4.6.tar.xz
xz -d patch-4.6.2-rt5.patch.xz
cd linux-4.6/
patch -p1 < ../patch-4.6.2-rt5.patch
cp /boot/config-$(uname -r) .config && make oldconfig
Sivuhuomautus: tässä vaiheessa kysyttiin ties mitä ihme kysymyksiä josta en tajunnut mitään, painoin vaan entteriä pohjassa niin kysymykset lähtivät eikä enempää herjoja tullut

Hieman kernelin käätämisestä. Itse käytän kansiota /usr/src/ jossa vielä linkki linux käytössä olevaan kerneliin. Tuota tarvitsevat kerneliä vasten
käännettävät ajurit. Jos ajat make oldconfig ja painat aina enterin kysymyksiin niin saat samanlaisen kernelin kun sinulla on jo käytössä. Hyvä tapa aloittaa kernelin käännös on käyttää jotain vanhaa toimivaa .config tiedostoa.

Koodia: [Valitse]

make menuconfigTuolla pääset tekemään kernelin asetuksia. Niitä on paljon. Kun tiputtaa turhat pois
käännösaika nopeutuu. Itsellä noin 8 -11 min.

Koodia: [Valitse]

make modules-installTuo asentaa kernelin modulit /lib64/modules/...

Koodia: [Valitse]

make installTuo asentaa kernelin /boot kansioon. Itse en lisää kerneliä heti
lataajaan. Vaan testailen ensiksi. Itse en tee initrd:tä. Ilman
sitä kone käynnistyy nopeammin. Tuon kääntäminen kestää
ja tarpeellinen vain jos useita tiedostojärjestelmiä ja/tai levyjä
jotka pitää saada liitettyä ennen kernelin lataamista.
 
Saatu hyöty.
- kernelin saa pienemmäksi.
- optimoitua omalle prosulle - gcc sisältää paljon optimointi mahdollisuuksia.
- oppii linuxista ja kernelistä paljon.
- mahdollisuus päivittää ajureita jos löytyy korjauspaketti
- nykyiset nettinopeudet ja koneet niin nopeita, että kernelin lataus ja
  käännös tyyliin zcat /proc/config.gz > /usr/src/linux/.config && make oldconfig && make 
  ei enää kestä koko päivää. 

Riippuu kovasti ympäristöstä saako todellista hyötyä. Joskus uudempaan rautaan löytyy paikattuja
ajureita ja firmiksiä jolloin hyöty on todellinen. Saa vaikka äänet kuuluviin. Kernellin kääntämiseen
liittyy myös firmikset. Itsellä verkkokortti toimii paremmin kun oikea firmis on ladattu. Jos kernelin
kääntämiseen ryhtyy on paljon hyötyä siitä mitä piirejä koneesta löytyy. Jos väärä levyohjaimen
ajuri niin kone ei kyllä käynnisty.

[juyli]

https://wiki.ubuntu.com/RealTime
...
En vaan löytänyt mistä sen voi asentaa ubuntulle. Vai voiko ilman hirveää säätämistä asentaa ollenkaan. 

Jos tuo kernel-lowlatency kelpaa, taitaa se jo oletuksena olla tarjolla Ubuntu-Studio -variaatissa sattuneista syistä. Ko. kernel lienee ihan asiaa monien audio-ohjelmien pyörittämiseen.
http://packages.ubuntu.com/xenial/linux-lowlatency
Eli tuossa jo soft realtime-kernel valmiiksi paketoituna ja asennettavaksi kaikkine lisukkeineen.

Koodia: [Valitse]

Kernel Types
-generic kernel - this is the stock kernel that is provided by default in Ubuntu.
-preempt kernel - this kernel is based on the -generic kernel source tree but is built with different configurations (settings) to reduce latency. Also known as a soft real-time kernel.
-rt kernel - is based on the Ubuntu kernel source tree with Ingo Molnar maintained PREEMPT_RT patch applied to it. Also known as a hard real-time kernel.
-lowlatency kernel - very similar to the -preempt kernel and based on the -generic kernel source tree, but uses a more aggressive configuration to further reduce latency. Also known as a soft real-time kernel.
-realtime kernel - is based on the vanilla kernel source tree with Ingo Molnar maintained PREEMPT_RT patch applied to it. Also known as a hard real-time kernel.
At the moment only the first three kernels are available through official Ubuntu archives. Ja lisäksi tarkennettu ohje:
Choosing a Kernel for Your Use Case
These are some simple guidelines provided to help you understand which kernel, and in which order, you should test to fit your use case.
    If you do not require low latency for your system then please use the -generic kernel.
    If you need a low latency system (e.g. for recording audio) then please use the -preempt kernel as a first choice. This reduces latency but doesn't sacrifice power saving features. It is available only for 64 bit systems (also called amd64).
    If the -preempt kernel does not provide enough low latency for your needs (or you have an 32 bit system) then you should try the -lowlatency kernel.
    If the -lowlatency kernel isn't enough then you should try the -rt kernel
    If the -rt kernel isn't enough stable for you then you should try the -realtime kernel [/code]

[DDR55]

no ehkä se oli väärin ymmärrys mutta ihmettelin kun heti joutuu kuuluusteluun jos tekee spesiaali kernelin eikä käytä ubuntun kerneliä. anteeksi pikkuveljelle ei ollut tarkoitus riitaa aiheuttaa. Itsekin ymmärsin väärin RTOS käsitteen.

Mitä tapahtuu jos menee muuttamaan koodi tiedostoja. Jos ykkösiä vaihtelee nollaksi tai toisin päin niin toimiiko se kerneli enää ollenkaan?

Ohjelmoida en osaa mutta tiedän että koodissa on funtioita ja kutsuja. Mitä jos funktiota muuttaa vaikka näin tiedostossa cpu.c

ALUPERÄINEN

Koodia: [Valitse]

static int notify_dying(unsigned int cpu)
{
        cpu_notify(CPU_DYING, cpu);
        return 0;
}

MUUTETTU

Koodia: [Valitse]

static int notify_dying(unsigned int cpu)
{
        cpu_notify(CPU_DYING, cpu);
        return 999;
}

pitää kokeilla mitä siitä tapahtuu, ehkä voisi ohjelmointi harrastuksenkin aloittaa kun alkoi tämä koodin virittely kiinnostamaan enemmänkin

[nm]

Mitä tapahtuu jos menee muuttamaan koodi tiedostoja. Jos ykkösiä vaihtelee nollaksi tai toisin päin niin toimiiko se kerneli enää ollenkaan?

Riippuu, mitä muutoksia teet tai luulet tekeväsi. Jos koodin toiminnasta ei ole tarkkaa ymmärrystä, muutokset voivat aiheuttaa melkein mitä tahansa, mukaan lukien täydellisen toimimattomuuden, datahäviöitä, ohjelmien satunnaista kaatuilua ja tiedostojen korruptoitumista.

Ohjelmoida en osaa mutta tiedän että koodissa on funtioita ja kutsuja. Mitä jos funktiota muuttaa vaikka näin tiedostossa cpu.c

ALUPERÄINEN

Koodia: [Valitse]

static int notify_dying(unsigned int cpu)
{
        cpu_notify(CPU_DYING, cpu);
        return 0;
}

MUUTETTU

Koodia: [Valitse]

static int notify_dying(unsigned int cpu)
{
        cpu_notify(CPU_DYING, cpu);
        return 999;
}


Kyseistä funktiota kutsutaan ilmeisesti vain, kun palvelimen hotplug-prosessori irrotetaan väylästä. Lisäksi voi olla, ettei funktion palauttamaa arvoa käytetä mihinkään. Normaalissa työpöytäkoneessa tai läppärissä tuota funktiota ei varmaankaan koskaan kutsuta, eikä palautusarvon muuttaminen siis vaikuta mihinkään.

pitää kokeilla mitä siitä tapahtuu, ehkä voisi ohjelmointi harrastuksenkin aloittaa kun alkoi tämä koodin virittely kiinnostamaan enemmänkin

Erinomainen harrastus, mutta suosittelen aloittamaan perusteista ja user space -ohjelmista kernelin satunnaisen virittelyn sijaan.

[JaniAlander]

Mitä tapahtuu jos menee muuttamaan koodi tiedostoja. Jos ykkösiä vaihtelee nollaksi tai toisin päin niin toimiiko se kerneli enää ollenkaan?

Riippuu, mitä muutoksia teet tai luulet tekeväsi. Jos koodin toiminnasta ei ole tarkkaa ymmärrystä, muutokset voivat aiheuttaa melkein mitä tahansa, mukaanlukien täydellisen toimimattomuuden, datahäviöitä, ohjelmien satunnaista kaatuilua ja tiedostojen korruptoitumista.

Ainakin valmiiden binäärien kanssa voi sattua hassuja juttuja jos niitä muokkaa

Tulee mieleen monen vuoden takaa AMK:sta, kun yhtä sisäistä kilpailutyötä tehtiin
Ja no yksi osa asiaa oli, että kilpailevat ryhmät testaavat toisten tuotokset ja listaavat sitten puutteita ja parannusehdotuksia. No mehän "teurastettiin" naapuriporukan tuotos (ja hyvistä syistä). Ja he tästä suivaantuneena sitten meidän tekelettä testatessaan, kun eivät muuta vikaa löytäneet, niin muokkasivat tekstieditorilla yhtä meidän ohjelman dll-tiedostoa. No eihän se sitten tietenkään sen jälkeen toiminut, ja herrat raportoi tämän viaksi

Mehän siihen sitten, että sitten on varmaan Windowskin (ja oikeastaan mikä vain ohjelmisto) viallinen, kun jos menee saman tempun tekemään jollekin järjestelmän kirjastolle, se taatusti sekoaa tai lakkaa toimimasta.

[welmar]

Mitä tapahtuu jos menee muuttamaan koodi tiedostoja. Jos ykkösiä vaihtelee nollaksi tai toisin päin niin toimiiko se kerneli enää ollenkaan?

Riippuu, mitä muutoksia teet tai luulet tekeväsi. Jos koodin toiminnasta ei ole tarkkaa ymmärrystä, muutokset voivat aiheuttaa melkein mitä tahansa, mukaanlukien täydellisen toimimattomuuden, datahäviöitä, ohjelmien satunnaista kaatuilua ja tiedostojen korruptoitumista.

Ohjelmoida en osaa mutta tiedän että koodissa on funtioita ja kutsuja. Mitä jos funktiota muuttaa vaikka näin tiedostossa cpu.c

ALUPERÄINEN

Koodia: [Valitse]

static int notify_dying(unsigned int cpu)
{
        cpu_notify(CPU_DYING, cpu);
        return 0;
}

MUUTETTU

Koodia: [Valitse]

static int notify_dying(unsigned int cpu)
{
        cpu_notify(CPU_DYING, cpu);
        return 999;
}


Kyseistä funktiota kutsutaan ilmeisesti vain, kun palvelimen hotplug-prosessori irrotetaan väylästä. Lisäksi voi olla, ettei funktion palauttamaa arvoa käytetä mihinkään. Normaalissa työpöytäkoneessa tai läppärissä tuota funktiota ei varmaankaan koskaan kutsuta, eikä palautusarvo vaikua mihinkään.

pitää kokeilla mitä siitä tapahtuu, ehkä voisi ohjelmointi harrastuksenkin aloittaa kun alkoi tämä koodin virittely kiinnostamaan enemmänkin

Erinomainen harrastus, mutta suosittelen aloittamaan perusteista ja user space -ohjelmista kernelin satunnaisen virittelyn sijaan.

Olen oppinut lähes kaiken mitä tietokoneista tiedän tämän foorumin kautta tai sen avulla ja suurinpiiretein ensimmäinen tutustumiseni Ubuntuun oli kernelin kääntäminen. Kernelin kääntäminen ei ole vaikeaa mutta se että ymmärtää mitä täsmälleen tekee on jo ihan eri asia. Asentelin ennemin hyvin paljon erilaisia linixeja ihan kokeilumielessä ja sen vuoksi on tullut myös kerneleitä käännettyä usein. Ei tämä ole nopein tapa oppia mutta hitaasti minullekkin jää jotain päähän... Varmasti vielä paremmin jos oikeasti jaksaisin keskittyä mutta... Ja täytyy kyllä sanoa että on aika kuivaa jos alkaa opettelemaaan linuxia C-kielen tai LFS:n kautta.

[Postimies]

Olen oppinut lähes kaiken mitä tietokoneista tiedän tämän foorumin kautta tai sen avulla ja suurinpiiretein ensimmäinen tutustumiseni Ubuntuun oli kernelin kääntäminen. Kernelin kääntäminen ei ole vaikeaa mutta se että ymmärtää mitä täsmälleen tekee on jo ihan eri asia. Asentelin ennemin hyvin paljon erilaisia linixeja ihan kokeilumielessä ja sen vuoksi on tullut myös kerneleitä käännettyä usein.

Harvassa systeemissä on kernelin kääntäminen pakollista tai hyödyllistä. Gentoo ja sen johdannaiset tietysti poikkeus. Gentoon asentaminen on hyvin opettavainen kokemus ja siinä oppii mitä kaikkea pitää asentaa, että saa toimivan työpöytäkoneen. Gentoossa ei ole vielä systemd oletuksena ja jo sen toimintaan saaminen vaatii perehtymistä systeemin saloihin. Uudemmat työpöydät tykkäävät systemd:stä ja toimivat sen kanssa paremmin. Kun saa uudemman KDE:n tai Gnomen toimimaan tuntien asentelun jälkeen se on palkitsevaa. Ubuntun asennus on paljon helpompi. Arch Linux ja Gentoo taitavat olla ainoat systeemit jotka voi ja kannattaa asentaa ilman asennusmediaa.