Itse en pidä C:stä. Se on jotain
sellaista mistä kannattaa pysyä erossa. C:llä kertoman pystynee
kirjoittamaan sellaiseen while lauseeseen, josta ei heti tajua
mitä e tekee.
Se nyt onnistuu kielellä kuin kielellä. C:n silmukkasyntaksit ovat sinänsä varsin selkeitä (for-loop voi olla aluksi outo), ja monet uudemmat kielet käyttävät samoja rakenteita. C:n tekee hankalaksi staattinen tyypitys, manuaalinen muistinhallinta ja ylivuotojen ja rajojen tarkistusten puuttuminen. Ohjelmoijan täytyy ymmärtää tietokoneen toimintaa hieman syvällisemmin kuin korkeamman abstraktiotason kieliä käyttäessä. Lisäksi C:n peruskirjasto on varsin rajallinen, joten vähänkään monimutkaisemmissa ohjelmissa on yleensä paljon riippuvuuksia muihin kirjastoihin.
Matalan tason käyttöjärjestelmäohjelmoinnissa C:lle (ja sen oliolaajennuksille, C++:lle ja Objective-C:lle) ei oikein vieläkään ole varteenotettavia vaihtoehtoja, paitsi ehkä
Rust, joka on vähitellen saavuttanut suosiota. Sillä on jopa kirjoitettu toimiva käyttöjärjestelmä,
Redox. Applen Swift on myös lupaava tulokas. Hieman korkeamman tason sovellus- ja palvelinohjelmoinnissa onkin sitten jo paljon enemmän valinnanvaraa ja uusia kieliä ilmaantuu sieltä täältä.
unixeissa ohjelmat tehdään standardin mukaan c kielellä.
Missä standardissa näin sanotaan?
skriptiohjelmat taas tehdään perl kielellä
Nykyisin Perliä käytetään vähenevässä määrin, vaikka sillä toteutettuja skriptejä on toki vielä paljon mukana jakeluissa. Uudet monimutkaisemmat skriptit kirjoitetaan usein Pythonilla, ja yksinkertaisemmat hommat hoituvat edelleen shell-skripteillä. Bashin sijaan järjestelmäskripteissä pyritään käyttämään kevyempää POSIX shell -yhteensopivaa syntaksia, jota voidaan ajaa esimerkiksi nopealla Dash-tulkilla.
näiden lisäksi unixiin on tehty myöhemmin muita kieliä joita monet oikeat ohjelmoijat sanovat lelukieliksi esim python, ruby, jaava, C # jne.
Hyvä tietää.