Nyt käytössä on ADSL-modeemi (yhteys 1M/512K), jossa on reititin, DHCP ja NAT. Systeemi toimii hyvin, mutta nyt taloon saatiin valokuituyhteys (100M/100M
) laitteena Intenon XG6746, jossa ei ole mainittuja ominaisuuksia ja neljä porttia lähiverkkoon (+WAN-portti, en tiedä mitä varten). Liittymässä on viiden julkisen ip-osoitteen rajoitus.
Verkossa on myös gigabitin kytkin ja D-Linkin wlan (mallia DIR-615, vain 100 Mb/s portit, valmistajan laiteohjelmisto päivitettynä uusimpaan, saatavilla DD-WRT). D-Link osaa toimia NAT:ina ja DHCP-palvelimena. Lisäksi löytyy Ubuntu Server Editionia pyörittävä kotipalvelin yhdellä verkkokortilla (vapaita PCI ja PCI-E paikkoja on). Ongelmana onkin miten säilyttää nykyisenkaltaiset ip-osoitteet lähiverkossa ja mahdollistaa useamman koneen yhdistäminen ulkoverkkoon. Haluaisin jakaa asetukset lähiverkossa DHCP:llä. Lisäksi kotipalvelinta varten tarvitaan porttiohjaukset Internetistä.
Ilmeisesti voisin käyttää D-Linkiä valokuitumodeemin (oikea termi?) ja lähiverkon välissä samaan tapaan kuin aiemmin ADSL-modeemia. Huonona puolena on, että silloin valokuitumodeemin muut portit jäävät käyttämättä. Lisäksi D-Linkissä on vain 100 Mb/s portit, mutta senhän ei pitäisi haitata, koska nettiyhteys ei ole sen nopeampi. Gigabitin kytkin laitettaisiin kiinni D-Linkiin ja siinä olevat koneet voisivat keskustella täydellä nopeudella lähiverkossa. Olisiko tässä ratkaisussa muita huonoja puolia?
Vaihtoehtoisia ratkaisuja miettiessäni en tullut mihinkään sellaiseen, jonka uskoisin toimivan, mutta laitan ne tähän jos joku asiantuntevampi keksii niiden pohjalta paremman. Mietin voisiko D-Linkin (ja kytkimen) laittaa kiinni valokuitumodeemiin niin, että kuitenkin D-Link toimisi lähiverkossa DHCP-palvelimena ja jakaisi osoitteet. Se myös asettaisi yhdyskäytävän (kai tämä oli se jota pitäisi säätää? tai sitten reititysasetuksia jotenkin?) jotenkin niin että liikenne menisi suoraan Internettiin tai se menisi D-Linkin kautta Internettiin. Jälkimmäisessä tapauksessa saataa olla, että D-Link hidastaisi nettiyhteyttä.
Mietin myös palvelimen käyttämistä vastaavissa ratkaisuissa D-Linkin sijaan, mutta silloin siihen pitäisi lisätä toinen verkkokortti ja vetää toinenkin verkkojohto. Hyvänä puolena suorituskyky saattaisi olla parempi, mutta palvelin ei välttämättä ole ihan aina käytettävissä. Muuten hyvät ja huonot puolet ovat tietääkseni samat.