Kirjoittaja Aihe: Ubuntu 10.04 ja tämän koneen yhteensopivuus?  (Luettu 1963 kertaa)

EpiSodi

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 20
    • Profiili
Ubuntu 10.04 ja tämän koneen yhteensopivuus?
« : 24.05.10 - klo:15.14 »
Ubuntu olisi tarkoitus asennella ja käyttää sitä kuvankäsittelyyn. Miten mahtaa seuraavanlainen kokoonpano ununtun kanssa toimia:

Samsung DVD±RW SH-S223C/BEBE, 22X, SATA, Bulk
Antec ATX-kotelo, Three Hundred Ultimate Gamer Case
Kingston 2x2GB, DDR3 1333MHz, CL9
Intel 80GB X25-M G2 SSD-kiintolevy, MLC, 2.5", SATA II, 34nm
Samsung 1TB SpinPoint F3 3.5", SATAII, 32MB, 7200RPM
Asus M4A89GTD PRO/USB3, AM3, AMD890GX, SATA 6Gbps, DDR3, VGA, DVI/VGA/HDMI, ATX, Core Uncloker
Corsair 450W 450VXEU ATX V2.2 Virtalähde
AMD Phenom II X6 1055T, AM3, 2.8GHz

Miten tuo Atin integroitu HD 4290 -näytöohjain? Ja saako ubuntu kaiken irti 6 ytimestä?

Jallu59

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3430
    • Profiili
Vs: Ubuntu 10.04 ja tämän koneen yhteensopivuus?
« Vastaus #1 : 24.05.10 - klo:16.17 »
Kokeilemallahan tuo selviää. ;D
Tuo näytönohjain toimii ainakin avoimella radeon-ajurilla ja lienee käytettävissä kaikilla tunnetuilla avoimilla ja suljetuilla ajureilla ATI:n näytönohjaimille.
Peruskernelissä on jo moniydintuki vakiona, joten eikähän niitäkin hyödynnetä mahdollisuuksien mukaan. Paljon on kiinni sovellusten rakenteestakin, normaali kuormanjako ei osaa jakaa prosesseja osiin, ohjelmien täytyy itse jakaantua useammaksi prosessiksi, jotta niihin voidaan soveltaa suorituksen hajautusta.

Korjatkaa, jos olen väärässä 8)

T:Jallu59
Yksiytimisillä hurjasteleva
Jari J. Lehtinen, Wanhempi (iki?)tietoteekkari & tietotekniikkakonsultti Turust, P4-HT / 3,0 GHz, Intel945 IGP 226MB & 4GBram & UbuntuStudio 14.04. Toshiba Satellie 50-C, i5 dual-core 2,3GHz, ubuntu-mate 16.04 LTS

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Vs: Ubuntu 10.04 ja tämän koneen yhteensopivuus?
« Vastaus #2 : 24.05.10 - klo:22.56 »
...
Ja saako ubuntu kaiken irti 6 ytimestä?

Kannattanee ehkä googlailla ja hakea Ubuntun suunnitteluperusteita sitä kautta - jollei sitten joku kehittäjä halua tässä kommentoida tarkemmin?

Mutta noin periaatteessa luulisin, että saa kaiken mitä on saatavissa. Se mitä on saatavissa on yleensä varsin rajallista ja riippuu hyvin pitkälle siitä mitä on tekemässä.

Jos ajatellaan esimerkiksi tavallista laskentaa, voi erotella erilaisia tapauksia rinnakkaisessa laskennassa:
- esim. kolmen luvun kertominen keskenään... tätä ei voi jakaa kuuteen osaan mitenkään. Joten rinnakkaislaskenta "ei toimi".
- 12 luvun kertominen keskenään...voi jakaa osittain mutta laskutoimituksia tulee jonkin verran enemmän jos jakaa ja laskeminen luultavasti hidastuu
- miljoonan luvun kertominen keskenään...voi jakaa ja oletettavasti toimii nopeammin

Kyse on sovelluksista voiko niissä kuuden prosessorin rinnakkainen laskenta edes teoriassa toimia nopeammin, tällaiset lienevät harvassa. Useimmat sovellukset tuskin osaavat tätä edes yrittää - eli jos eivät ole säikeistettyjä, eivät edes yritä.

Jos rinnakkaista laskentaa tekee, saattaa pullonkaulaksi muodostua levyn nopeus - esimerkiksi tavallinen SATA-II levy on törkeän hidas rinnakkaisessa käytössä - parempia tietysti löytyy, muttei halvalla. Triviaaliratkaisu on jakaa työ useammalle SATA-levylle, mutta tämä ei välttämättä ole mahdollista tai kätevää.

Jos kyse on pelkästä laskennasta, kuten esimerkiksi 3D-renderöinnissä, kirjoitettava datamäärä on suhteellisen pientä ja jos työn voi jakaa selkeästi useampiin prosesseihin niin tällaisessa tapauksessa:
- sovelluksen ei tarvitse olla säikeistetty koska käyttöjärjestelmä osaa jakaa eri prosessit eri ytimille automaattisesti (symmetric multitasking)
- levyn nopeus ei vaikuta
- useista ytimistä on hyötyä

Mutta tällaisessakin tapauksessa herää kysymys miten voi työllistää 6 ydintä - oletettavasti yleensä aika harvoin. Sen sijaan tällöin jopa 4 ytimestä voi olla hyötyä, jos samanaikaisia töitä on 2-3. Nythän koneella tapahtuu muutakin kuin tämä sovelluksen ajaminen, esimerkiksi itse käyttöjärjestelmän pyörittäminen, joten esim. kahdesta ytimestä on periaatteessa aina hyötyä jonkin verran ja kolmekin voi olla ihan kiva.

Useammasta ytimestä on kuitenkin yleensä vielä sellainen hyöty, että kone "ei hyydy totaalisesti" vaikka joku prosessi vie 100 % CPU:ta. Valitettavasti tosin tällaisessa tilanteessa kone saattaa kuitenkin hyytyä, esim. sen takia, että levylle kirjoitus hyydyttää koneen - tällaisia ongelmia ei muuten ollut 90-luvun SCSI-levyissä ollenkaan, mutta nykyiset SATA-II levytkään (siis halvat sellaiset) ei ole vielä samalla tasolla tässä suhteessa (täytyy kyllä sanoa, että ovat kaikissa muissa suhteissa huomattavasti parempia).

Ehkä tästä on jotakin apua ...

EDIT: Tähän voisi lisätä vielä sen, jos ei itsestään selvää, että multicoresta (ja useammasta prosessorista) on paljonkin apua serverillä, vaikka työasemalla hyödyt ovatkin vaikeammin saavutettavissa. Tämä johtuu siitä, että monesti serveriä käyttävät eri ihmiset käyttävät automaattisesti eri prosesseja ja symbolisen multiprosessoinnin mukaan nämä prosessit jakautuvat automaattisesti eri coreille. Tällöin multicore prosessori on aina toivottava serverille. Poikkeuksena tietysti (takavuosien) serveriohjelmistot, jotka saattoivat pyöriä vain yhtenä prosessina ja tällöin mitään jakoa usealle corelle tai prosessorille ei tapahtanut (koska eivät ne mitään säikeistettyjäkään olleet).

Jotta siis yksi yksittäinen asia voi jakautua useammalle corelle, pitää ohjelmiston olla niin sanotusti säikeistetty. Pientä hyötyä tulee toisesta coresta kuitenkin aina, koska koneellahan tapahtuu samanaikaisesti joka tapauksessa useampia asioita, vaikka varsinaisia ajettavia asioita olisi vain yksi: esimerkisi: levylle kirjoitus, verkon käyttö, kellon pyörittäminen, ohjelmistojen päivitystarkistukset jne. Nämä muut työt ovat yleisesti ottaen aika vähän merkittäviä, mutta voihan jokin yksittäinen sovellus silti ajaa ihan merkittäviäkin asioita toisena prosessina. Yleensä tällaiset sovellukset ovat jonkin sorttisia ammattisovelluksia - joita on tietysti tänä päivänä aika rajaton määrä.
« Viimeksi muokattu: 26.05.10 - klo:15.56 kirjoittanut Ganymedes »