Aloita paini 'sudo su' komennolla. Vasta, kun olet saanut asiat kasaan, voi jatkaa omalla tunnarilla. Scripteissä saattaa joutua käyttämään rootin oikeuksia. Kaikki ohjelmat eivät osaa käyttäytyä kiltisti.
Mene sellaiseen paikkaan, missä GPS näkee taivaalle. Sisäoloissa kaikki laitteet eivät toimi, eivätkä anna miitään linjalle, elleivät näe lintuja.
Jos laite on juuri tullut Kiinasta, voi alkupeleissä menna jonkin aikaa, jopa 10-15 min, ennenkuin se suostuu antamaan mitään tuloksia. Tyhjä ruutu ilman virheilmoituksia on ihan hyvä merkki. GPS:ltä menee aikaa ennenkuin se saa kalenterinsa kasaan, kun se on tuotu kaukaa (cold start). Lukewarm start Suomen toiselta puolen voi sekin viedä muutaman minuutin. Warm start samalta pihalta on yleensä 10-15 sek.
Parin viikon tauko vastaa lukewarm-starttia.
Aloita tällä tekemättä mitään conf -fileitä:
sdptool search SP
Tällä komennolla menee aikansa, 5-30 sek, ennenkuin se saa juteltua kyllikseen BT-laitteiden kanssa. Tämä kertoo BT SP-laitteet, eli BT sarjaportit
Poimi siitä osoite ja anna tämä (muuta osoite saamaksesi):
rfcomm bind /dev/rfcomm0 00:18:96:D1:5F:9E
Testaa tällä:
cat /dev/rfcomm0
Omissa BT GPS-laitteissani olen saanut tässä vaiheessa tulostusta.
BT GPS:t pitävät yhteyttä voimassa muutaman minuutin odottaen yhteistyötä ja vaikenevat sitten, ellei yhteyttä synny. Ainakin Bluemax sammuu kokonaan.
/dev/rfcomm0:n voi purkaa komennolla
rfcomm release /dev/rfcomm0
Ellei sitä pura epäonnistuneiden yritysten välillä, voi saada mielenkiintoisia virheilmoituksia.
Yleensä kyllä purkaminen on tarpeetonta. Riittää, että pistää GPS:ään uudestaan virrat päälle.
tuo 'cat' -komento saa olla koko ajan auki.
Tällä voi tarkistaa, onko laite jo määriteltynä:
ls /dev/rfcomm0
Vasta, kun saat BT-GPS:n toimimaan em. perustempuilla, voi yrittää gpsd:tä:
Sammuta 'cat' ja komenna:
gpsd /dev/rfcomm0
Heti tämän jälkeen tango tai navit käyntiin.
gpsd kyllä pitää yleensä BT:n sen verran vireänä, ettei mulikka sammu.
Itse olen viime aikoina viritellyt Navit-ohjelmaa kahdelle eri BT-GPS:lle (Blumax ja BT747A+)ja Naviben USB-palikalle. GPS:t olen saanut toimimaan sekä gpsd:llä, että ilman. Navit:n ulkonäkö vaatii vielä viilailua.
Naviben USB-GPS:ssä oleva kivi PL2303X toimii suoraan M$Windowsissa, mutta vaatii ylimääräisen yhden parametrin tempun Linuxissa: 'stty -F /dev/ttyUSB0 4800'. Oletusarvoilla nopeus on sopimaton. Em. käskyllä asetetaan nopeudeksi 4800 baud. Vanhempi PL2303 (siis ilman 'X') toimii heittämällä myös Linuxissa.
BT747A+ USB-liitäntä vaatii:
gpsd /dev/ttyUSB0 -b
'-b' estää gpsd:tä lähettämästä komentoja palikalle. Ellei tätä ole, jotkut GPS:t menevät tiileksi (brick). Navibessa on ilmeisesti käytössä ainoastaan yksisuuntainen RS232-väylä, joten se ei kaipaa tätä '-b'
Ehkä sitä kannattaisi käyttää myös BT:n kanssa. Ainakin Bluemax tiilittyy ajoittain. Tällöin auttaa ainoastaan akun irroitus, mikä on tylsä puuha, jos akku on juotettu kiinni ja kotelo ruuveilla. BT747A+:ssa tämä on helpompaa, koska Nokialaisesta kopioitu akku irtoaa helposti.
BT747A+:ssa on MTK -kivi, joka on aika tasapäinen SIRF III kanssa. BT747A+ toimii kohtuullisesti jopa sisällä ja ikkunan edessä suorastaan hyvin.
Paljon on tapahtunut kehitystä vanhoista Magellanin ja Trimplen käyttämistä kivistä.
Itse en ole mieltynyt käyttämään gpsd:tä välikerroksena. Se on toki toimiva ja fiksu, mutta lisää omat sinänsä turhat metkunsa GPS:n ja karttaohjelman väliin. Toiminnassa tulee ongelmia, jos yhteys GPS:n ja koneen välillä katkeaa. Tämä on yksi niistä syistä, miksi olen jättänyt Tangon ja pari muuta karttaohjelmaa sivuun niitä testattuani. Navit ei vaadi gpsd:tä.
Ohhoh, tulipa pitkä ja sekava vuodatus.