Suse > Mandriva > Debian > Ubuntu

[fossiili]

Alunperin minulla oli asennettuna Suse 10.0 laatikosta (boxed, 70 €) ja Ubuntu ilmaiselta CD:ltä. Maksettuun Suseen kuului käsikirja ja ilmainen asennustuki. Käsikirja on kässäri huonoimmillaan, on liian suppea, mutta ei käy yleikatsauksesta tai johdatuksesta aloittelijalle. Ilmainen tuki kävi kalliiksi. Miten paljon yritinkään, en onnistunut saamaan muuta kuin vastauksen englanniksi ja saksaksi: "Valitettavasti rekisteröintinumeroanne ei löydy serveriltä". Ainoa mahdollisuus oli valittaa Novelin verkkosivujen lomakkeella.

Tuli vastaus, jossa kehoitettiin soittamaan asiakaspalveluun jonnekin jenkkeihin. Pirahutin sinne uudenvuodenaattona, ja kas! Sieltä vastasi pirteä naisihminen. Valitettavasti minun on hankala kuulla kunnolla puhelimessa ja muinainen englanninnumeroni oli 5. Pyysin, että minua lähestyttäisiin nettipostilla ja sanelin osoitteeni ja toivotin Happy New Year. Ei ole tullut vastausta, ei tosin vielä puhelinlaskuakaan 

Sitten asensin Ubuntun, joka jätti Susenkin käytettäväksi. Muuten hyvä, mutta Ubuntun nettiyhteys ei onnistunut, graafiset konfiguroinnit eivät auenneet ja työpöytä oli synkkä kuin sarastus hiekkamyrskyssä. Niinpä aikani moninaisia ohjeita saatuani, ostin hyvän kirjan: "Debian GNU/Linux 3.1 Bible". Kirja ei ole ihan niin hyvä kuin mitä sen 600 sivulta odottaisi, mutta erinomainen jopa untuvikolle ja fossiilille. Alkoi tehdä mieli asentaa Debian.

Hillitsin kuitenkin itseni ainakin toistaiseksi ja asensin Mandriva 2006:n Linux Magazine - lehden DVD:ltä.  Asennus helppoa, nettiyhteys löytyi, työpöytäkuva kiva ja muitakin vaihtoehtoja runsaasti toisin kuin Ubuntussa. Osoittautui, että lisätukea löytyi parhaiten liittymällä Mandriva Clubin jäseneksi. Edesmennyt enoni oli Kauppaklubin jäsen, nyt minäkin kelpaan jonnekin! Vuoden jäsenmaksu 60 €, eli halvempi kuin Susen tukematon asennustuki. Lisäksi pääsen jälleen auttamaan vapaan koodin yhteisöä rahoillani.

Aion kuitenkin jatkaa linusteluani suuntaan Debian ja Ubuntu. Tätä ehkä tukee keskustelu Mandrivan alokkaiden postilistalta, josta osa:

> Debian has opened my eyes real wide. No hunting for mirrors, no dependency
> problems, for fuck's sake it's almost boring it's so easy. Let me repeat: not a
> *single problem*.
>
> ...and with Ubuntu making Debian accessible to Newbs, Mandriva can keep on its
> corporate/suits/fuck-the-user attitude and end up like Fedora.

Just for the record, I'm still on Mandriva because it still
autodetects hardware and preferences that Debian forces me to tinker
with. If the distro (Debian and Ubuntu) has problems playing DVDs and
doesn't offer audio to the user by default (Debian), but installs a
full fledged mail server (exim, debian), it's not for my desktop. A
friend of mine had to jump through such hoops to enable automounting
of discs and usb pens on Debian, I wanted to scream.
So no, I don't think it's a good _desktop_ distro, though it is an
excellent distro otherwise. Ubuntu's better, but I do want to watch
the DVDs I bought. Perhaps it has a simple solution, but it's a
problem I don't have here. And yes, I haven't had problems with the
hardware I throw at my install.

[T.M]

Ubuntu on hyvä jakelupaketti siitä ei pääse mihinkään. Ei kuitenkaan kannattaisi vaihdella noita jakeluita samaa tahtia kuin sukkia.

Ota yksi jakelu ja ala käyttämään sitä, älä vaihda jakelua ensimmäisten ongelmien ilmaantuessa vaan yritä ratkaista onglema jollain keinolla. (huonolla tuurilla sama ongelma tulee jossain vaiheessa eri jakelullakin)

Jos mandrivasi toimii niin käytä sitä ja opettele hienoudet. Ongelmien ratkaisu on kuitenkin suht-samanlaista periaatetasolla joka jakelupaketissa. Suurin ero jakeluissa on jakeluiden pakettienhallinnassa. Tässä ns. debianpohjaiset jakelut kuten ubuntu ovat vahvoilla. Lisäksi version päivitys uuteen sujuu mukavasti (ainakin omissa tapauksissani).

Lisäksi ubuntun-foorumit ovat osoittautuneet ylivedoiksi kun olen tarvinnut apua semmoisien softien kanssa jotka eivät ole suoraan jakelussa mukana.

[mikk0]

Oma Linux-urani pääsi kunnolla vauhtiin ostettuani Suse 9.1:n, jossa oli kaksi _hyvää_ohjekirjaa mukana (englanniksi).

Susen sivustot olivat aluksi hyvät, mutta Novellin myötä niistä alkoi olla entistä hankalampaa löytää Suse-infoa ja ohjeita ja hakukonekin löysi vain kaikkea muuta Novellin muilta sivuilta. Näinollen nettisivujen käyttö alkoi tuntua aina vaan hankalammalta.

Kun Suse oli käymässä vanhaksi harkitsin uuden version ostamista (tai ftp-version lataamista), mutta päätin kokeilla jotain muuta. Jostain putkahti esiin Ubuntu, jonka (englanninkielistä) foorumia seurasin jonkin aikaa. Olihan siellä kysymyksiä jos jonkinlaisista ongelmista, mutta toisaalta tämä on valittu jo niin monessa yhteydessä parhaaksi distroksi että uskalsin kokeilla. Enkä pettynyt.

Kaiken on saanut helposti toimimaan, kun hieman ohjeita on etsinyt. Parhaat ovat olleet Ubuntuguide, nämä foorumit ja tietysti erilaiset kirjat.

Raudantunnistus on toiminut kaikissa neljässä koneessa joita olen kokeillut (yhtä vain Live-CD:llä). Jopa niin, että integroitu verkkokortti ja äänipiiri jota Windows-XP:n asennus ei tunnistanut lähtivät kertoheitolla toimimaan ihan ilman säätämistä. Myös 3D-kiihdytys on ollut todella helppo ottaa käyttöön tuohon vanhaan Suseen verrattuna.

Kaksi asiaa jotka olen kokenut vaikeaksi ovat olleet midi-äänien soittaminen (en vielä ole jaksanut niin tosissani vääntää että olisin löytänyt toimivan ratkaisun) ja nettiradiot, joista kaikki eivät suostu kuulumaan vaikka mitä paketteja asentaisi. Muuten ei ole ollut mitään ongelmia 

Asensin juuri Ubuntun ihmiselle joka ei ymmärrä koneista juuri mitään. Ei tätä nyt ainakaan hankalampi ole käyttää kuin muitakaan vaihtoehtoja, varsinkaan jos joku on sen valmiiksi asentanut ja viritellyt kuntoon.

Mikko

[fossiili]

Ei kuitenkaan kannattaisi vaihdella noita jakeluita samaa tahtia kuin sukkia.

Moni ihminen valittaa hankaluuksia, jotka on itse itselleen tuottanut. Koska WindowsXPni toimii hyvin, on minulla aina turvallinnen kotisatama, jonne palata linuksseikkailujeni jälkeen. Distroja en ole itse asiasssa vaihtanut vaikeuksien tähden, tiedän, että ne ovat selvitettävissä jos viitsii. Jostain syystä haluan Ubuntunkin toimivaksi, vaikka aivan aloittelijana asennusyritys meni pahasti vikaan.

Toinen syy kokeiluihin on, että kiinnostaa tietää, miten ummikko pärjää eri distrojen kanssa. Minulla on tuttavia, joille linuks sopisi paremmin kuin Windows. Eivät pelaa, surffaailevat ja kirjoittelevat. Ehkä joudun itse heille Linuksen asentamaan.

Myös 77 vuotiaalle sisarelleni ollaan kokoamassa konetta. Tarjosin siihen Suse 10.0 laatikkoani. Systeri asuu 600 kilometrin päässä, joten toiset hoitaa hänelle koneen. Hän on vanhan kansan ihminen ja on tarkka rahasta, joten homma saisi hoitua edullisesti.

Tämä siis perusteluksi holtittomalle linustelulleni.

[peran]

Moni ihminen valittaa hankaluuksia, jotka on itse itselleen tuottanut. Koska WindowsXPni toimii hyvin, on minulla aina turvallinnen kotisatama, jonne palata linuksseikkailujeni jälkeen. Distroja en ole itse asiasssa vaihtanut vaikeuksien tähden, tiedän, että ne ovat selvitettävissä jos viitsii. Jostain syystä haluan Ubuntunkin toimivaksi, vaikka aivan aloittelijana asennusyritys meni pahasti vikaan.

 No, minäkin jätin XP:n koneeseen, jotta pystyn hätätilassa käyttämään sitä. Nyt kuitenkin on pikku hiljaa käymässä niin, etten oikein tykkää käyttää XP:tä, koska se ei todellakaan tunnu enää 'turvalliselta kotisatamalta'.
XP on minulla kuitenkin vielä käytössä. Lähinnä ohjelmoinnissa. Tiedän, että Linux soveltuu monesti jopa paremmin ohjelmointiin kuin Widows, mutta kun olen M$-ympäristössä ohjelmointia tehnyt jo reilut parikymmentä vuotta, niin ympäristön vaihtaminen ei ole niin nopeaa.
Nykyään kun avaan XP:n, niin se valittelee ensimmäiseksi vanhentuneista ohjelmista ja virustorjunnasta, joten ainakin puolella tunnilla viivästyy varsinaiseen työhön ryhtyminen.
Tämä osittain siksi, että käytän mahdollisuuksien mukaan maksuttomia ohjelmia myös XP:ssä.

Toinen syy kokeiluihin on, että kiinnostaa tietää, miten ummikko pärjää eri distrojen kanssa. Minulla on tuttavia, joille linuks sopisi paremmin kuin Windows. Eivät pelaa, surffaailevat ja kirjoittelevat. Ehkä joudun itse heille Linuksen asentamaan.

Minä taidan kuulua pelaamattomiin koneen käyttäjiin, joten Linux varmaankin sopii minulle parhaiten.

[ViPiFi]

Itsellä oli pitkään myös tuo XP tuossa rinnalle, lähinnä siksi etten saanut/osannut kaikkia laitteita toimintakuntoon Ubuntussa. (lähinnä firewire poltin, WLAN)
Noita erilaisia distroja on tullut katseltua ja kokeiltua RH7 ajoista lähtien.
Mandrake oli kyllä kaunis mutta sekoili.
SuSe ei jostakin syystä vain iskenyt (saksalaisuus?).
Debian ei ymmärtänyt minua ja minä sitä.
Fedora ei iskenyt.
Pelaan kyllä koneella, mutta vain Nethackia, joten eipä tarvii pelivalikoimaakaan valittaa 

Nyt kun tämän 5.10 sain kokeilussa toimimaan täysin koneella, niin edessä oli iloinen Window$in poisto toiminto. Tietty kaikki ei toimi kuten M$ tuotteissa, mutta toisaalta uuden oppiminen on ihan kivaa ja säätämis mahdollisuuksiakin on enemmän jos alkaa lapsettamaan 

Win puolella oli läppärissä se ikävä puoli että määräajoin oli systeemin uudellen asennus edessä kun sekoilu alkoi, kenties käyttäjässäkin syytä 

[Niilo]

Onhan tässä itsekin monenlaista koittanut. Minulla on toinen kovalevy asennettu NTFS-pohjaiseksi ja toinen Ubuntulle jotain EXT2 ja vastaavaa pohjaiseksi tehtynä, eli koneellani on koneen oston yhteydessä saamani XP Home ja sitten toisena tämä Ubuntu.

Ensimmäisen yhteyteni Linuxiin sain 2003, kun löysin Dator Special tietokonelehdestä Red Hat 8 asennuspaketin. Red Hat ei ymmärtänyt minua ja minä en sitä.

Lopulta löysin aikaa Linuxille joulun pyhinä ja kokeilin minä näitä Fedoran 3 ja 4 versioita netistä ladattuna, mutta tulos oli melkoinen pettymys. Pidemmälle pääsin SuSen kanssa. Kokeilin SuSe Professional 9 viime vuoden puolella, mutta en saanut kaikkia juttuja toimimaan kuten halusin ja OpenSuSe 10 versio vaikutti melko puolivalmiilta. Yksinkertaisesti kaikkien juttujen toimimaan saanti aloittelijalle vaikutti melko vaikealta. Mandriva vaikutti olevan kaikkein kauimpana siitä, mitä etsin, eli toimivuutta ja helppokäyttöisyyttä.

Olihan tässä Ubuntuun tutustumisessakin joulunpyhinä melkoinen urakka Linux aloitteljana. Joka tapauksessa sain haluamani systeemit toimimaan ja ohjelmiakin löytyi melko runsaanlaisesti. Nyt olen alkanut huomaamaan käyttäväni Windowsia entistä vähemmän ja tajunnut sen, että miksi minä vihasinkaan Windowsia.  Joka tapauksessa itsestäni on tullut vannoutunut Ubuntun käyttäjä. Hieno systeemi, johon jokaisen pitäisi tutustua ja joka on opiskeluun käytetyn ajan arvoinen sijoitus käyttäjälleen. Tämän systeemin saa toimimaan ja on normaalikäyttäjälle ehjä kokonaisuus.

[Juhhe1]

Onhan tässä itsekin monenlaista koittanut. Minulla on toinen kovalevy asennettu NTFS-pohjaiseksi ja toinen Ubuntulle jotain EXT2 ja vastaavaa pohjaiseksi tehtynä, eli koneellani on koneen oston yhteydessä saamani XP Home ja sitten toisena tämä Ubuntu.

Ensimmäisen yhteyteni Linuxiin sain 2003, kun löysin Dator Special tietokonelehdestä Red Hat 8 asennuspaketin. Red Hat ei ymmärtänyt minua ja minä en sitä.

Lopulta löysin aikaa Linuxille joulun pyhinä ja kokeilin minä näitä Fedoran 3 ja 4 versioita netistä ladattuna, mutta tulos oli melkoinen pettymys. Pidemmälle pääsin SuSen kanssa. Kokeilin SuSe Professional 9 viime vuoden puolella, mutta en saanut kaikkia juttuja toimimaan kuten halusin ja OpenSuSe 10 versio vaikutti melko puolivalmiilta. Yksinkertaisesti kaikkien juttujen toimimaan saanti aloittelijalle vaikutti melko vaikealta. Mandriva vaikutti olevan kaikkein kauimpana siitä, mitä etsin, eli toimivuutta ja helppokäyttöisyyttä.

Olihan tässä Ubuntuun tutustumisessakin joulunpyhinä melkoinen urakka Linux aloitteljana. Joka tapauksessa sain haluamani systeemit toimimaan ja ohjelmiakin löytyi melko runsaanlaisesti. Nyt olen alkanut huomaamaan käyttäväni Windowsia entistä vähemmän ja tajunnut sen, että miksi minä vihasinkaan Windowsia.  Joka tapauksessa itsestäni on tullut vannoutunut Ubuntun käyttäjä. Hieno systeemi, johon jokaisen pitäisi tutustua ja joka on opiskeluun käytetyn ajan arvoinen sijoitus käyttäjälleen. Tämän systeemin saa toimimaan ja on normaalikäyttäjälle ehjä kokonaisuus.

Ja suuri huomionarvoinen pointti mielestäni on toimivuus. Kerran kuntoon säädettyä systeemiä ei tarvitse asennella kuukauden välein uudelleen niinkuin windowssia. Tuossa viikonloppuna asentelin naapurin koneelle xp:n uudestaan kun oli ihan sekaisin ja se kerkesi olemaan 2 minuuttia netissä ilman palomuuria/virustorjuntaa (unohdin verkkopiuhan paikoilleen) ja siellä oli heti muutama mato ja troijalainen mitä ei meinannut millään saada pois

[Kupuntu]

Ajattelin tässä kertoa omat kokemukseni Linuxista (Vaikka onkin jo vähän vanha). Tossa viimevuoden alussa, vai olisko ollut jo toissavuona kaverini kertoi Linuxista. Hänellä oli joskus ollut Redhat 5.0. Sanoi sitten minulle, että kokeile sinäkin Linuxia. Sanoin, että ensin tarttis saada rahat uuteen koneeseen. Viime vuonna, hän sai uuden koneen johon laittoi OpenSusen. Sanoi pitävänsä siitä. No, oastin sitten itsekin uuden koneen ja laitoin siihen OpenSusen. Asennus sujui hyvin, sain kaiken toimimaan. Laitoin Susen myös pikkuveljelle. Kaikki tapahtui ennen joulua. Sitten päivä ennen uuttavuotta (tai siis uudenvuodenaattoa), löysin Ubuntun. Asensin sen uudenvuodenaattona. Kaikki meni hyvin, ja SuSe jäi vain varalle. Tammikuun puolella sain Ubuntussa netin sekaisin, ja asensin koneeni uudestaan. Tästä lähtien olen käyttänyt Ubuntua. Mites fossiili sun koneen kanssa on mennyt? Mikä distro on nyt alla?

[Anssi]

no laitetaanpas omaa linux historiaa. Ensimmäisen kerran käytin linuxia, kun serkku asensi minulle, joskus vuonna miekka ja kirves susen(taisi olla joku 6 versio) sitä käytin netissä surffailuun kakkos koneella. enpä oikeastaan silloin paljoakaan oppinut linuxista, mutta enpä oikeastaan edes opetellut.
seuraavan kerran linux kokemusta tuli ammatti koulussa kun yritin opetella palvelimen ylläpitoa. taisi olla debian pohjainen palvelin. seuraavaksi sitten muutama vuosi sitten sain päähäni asentaa mandraken koneelle xp:n rinnalle. no kokemus ei oikein ollut hieno kaatuili ja ei toiminut enkä oikein mistään löytänyt apua, joten se tuli poistettua. sitten viime kesänä tuttu tuli mikrobitti kädessä kehumaan tätä ubuntua ja oli asentanut sen omalle koneelleenkin. ja kuinkas ollakkaan, koska hänellä oli täsmälleen samanlainen kannettava kuin itselläni ja hänellä kaikki toimi ajattelin, että nyt lähti xp.
niinpä asensin ubuntun koneeseen enkä ole xp:tä sen jälkeen kaivannut.
nyt on Dapper ja kohta vuosi pelkän linux:n (Ubuntun) varassa ja hyvin pyyhkii.

[Ankka]

Muistan linuxista vain sen, että se on aina kiinnostanut minua. Myös isälläni on aina ollut pientä poltetta kokeilla linuxia. Joskus hän asentelikin redhattia ja corel linuxia koneellemme, kuitenkaan saamatta niitä täysin toimiviksi ja hänen kiinnostuksensa lopahti.

Sitten pari vuotta sitten aloin himoitsemaan omaa tietokonetta, jopa läppäriä. Voittajavaksi valinnaksi muotoutui pitkän harkinnan jälkeen Applen iBook. Päätöstä en ole oikeastaan katunut. Kone on toiminut, ja olen saanut sen oikeasti jäätymään ehkä kahdesti koko aikana.

Viime syksynä alkoi linux himottamaan sen seurauksena, että käyttelin knoppixia koulun koneilla kun windows oli niillä niin jumissa. Ubuntua hehkutettiin joka puolella helpoksi ja mukavaksi linuxiksi ja niin päätin tutustua siihen. Odotin hartaasti breezyä, jonka piti ilmestyä vain muutaman viikon päästä. Kun se ilmestyi, latasin sen heti ja aloittelin asentamaan koneeseen. Asentuihan se mukavasti, ja kun ymmärrettiin laittaa nettiasetuksetkin oikein, niin olihan siinä aika mukava käyttis. Pienellä säädöllä kaikki alkoi toimimaan, skype ja usb-kuulokkeet jotka eivät edes toimineet windows 98:ssa ilman ajureita.

Uudenvuoden aikaan kun uusi kone hankittiin, asensin siihenkin heti windowsin rinnalle ubuntun. Mitään ongelmia ei missään vaiheessa ole oikeasti ollut.

Ei voi kun olla tyytyväinen.

Nyt on alkanut himottamaan jonkun muun, hieman tuoreempaa pakettia tarjoavan distron kokeilu, kuten arch linuxin. Siinä en ole tähän mennessä kuitenkaan saanut nettiä toimimaan.

[LittleLion]

No kertoilempa minäkin oman tarinani.

Linux urani alkoi siitä, kun isäni osti minulle Best Linux 3.0:n, joka oli siis käytännössä suomennettu RedHat 7.0 suomenkielisen käsikirjan kanssa. Tuota aikani käytelty latasin uudemman version RedHatista 7.2:n. Linux harrastus jäi sitten välillä vähän sivumalle, kun ei se Linux tieto meinannut millään mahtua päähän. No aikani windowsin kanssa tapelleena alkoi se Linux maailma taas kiinnostamaan ja seuraavaksi vuorossa taisi olla Mandrake. En siitä tykännyt joten se sain väistyä aika äkkiä RedHat 8:n tieltä. Jatkoin tätä RedHat sarjaa RedHat 9.0:n ja lopulta Fedora 1:n asti.

No ammattikoulussa ollessani sain hoidettavaksi koulun sähköposti ja kotisivu palvelimen, joka pyöri SuSe Pro 8.1:n päällä. Ammattikoulussa sitten innostuin osallistumaan Taitaja kilpailuihin tietokoneet ja verkot jossa käytettiin Debian sargea, joten sitä varten piti opetella Debianin käyttö. Kun opin Debiania käyttämään ei RedHat maailmaan ollut enää mitään asiaa eli pidin Debianista paljon enemmän, kuin RedHatista lähinnä sen APT-pakettihallinnan takia.

Debianin oli mielestäni hyvä serveri käytössä, mutta työpöytä käyttöön siitä ei oikein ollut sen pakettien vanhuuden takia. Tästä syystä päätin kokeilla Gentoota. Gentoossa paketit kyllä oli riittävän uusia, mutta kaiken asentaminen/konffaaminen käsin ja ohjelmien ainainen koodista kääntäminen alkoi vähän kerrassaan kyllästyttää. Sitten löysin Ubuntun ja oli myyty. Ubuntun uusin versio oli silloin Hoary. Ja Hoaryn asentamisen jälkeen rekisteröidyin melkein heti tänne. Aluksi tosin käytin Kubuntua, koska olin vanhemmissa järjestelmissä oppinut KDE:tä käyttämään, mutta kun kerran sitten asensin Gnomen käyttöön sai KDE jäädä.

Nykyään minulla on serverissä Debian Stable ja kahdessa työasemassa Ubuntu Dapper.