Voiko Xubuntun aritmetiikkasuoritinvaatimuksen kiertää[RATKAISTU]

[Pulkkinen]

Väsäilen sulautettuja järjestelmiä, ja Xubuntu sopisi hyvin erittäin halpaan eBox-2300SX:ään, ellei koneen suorittimesta, Vortex86sx:stä puuttuisi aritmetiikkasuoritinta. Vortex86sx on risc-tekniikalla toteutettu suoritin, joka kuitenkin tottelee x86 käskykantaa, mutta siitä puuttuu matikkaprosessori - kyseessä on siis Intel 486sx:n klooni, jossa kuienkin on riittävästi vääntöä sulautettuihin ratkaisuihin.

Xubuntu menisi eBox-2300SX:ään speksiensä puolesta muuten, mutta sen ydin vaatii aritmetiikkasuorittimen. Debianista tutu keinot aritmetiikkasuorittimen puutteen kiertämiseen eivät Xubuntussa toimi, ellei sitten lähde kääntämään uudestaan Xubuntun ydintä, homma johon en viitsisi heti lähteä, koska se on Debian 4:ssä helpompi toteuttaa (tai ainakin siitä on hyvät ohjeet, joita en ole Xubuntun kohdalta löytänyt). Ideana on panna aritmetiikkasuorittimen emulointi päälle ytimessä, ja silloin järjestelmä toimii ongelmitta. Debian 5:ttyä en muuten ole myöskään saanut Vortex86sx:ssä toimimaan, mutta vanhempi versio on aivan riittävän hyvä tarkoituksiini.

Onko kenelläkään kokemusta Xubununtun ajamisesta ympäristössä, josta puuttuu matikkalutikka? Asennuksen yhteydessä se komentoriviparametri (pnpbios=off)t, joka toimi Debian 4:ssä, eit Xubuntussa toiminut, ei myöskään 387:n disablointi.

Jos joku ihmettelee, miksi olen kiinnostunut moisesta antiikkiympäristöstä, niin 100 euron hintaero on merkittävä, jos koneita joutuu ostamaan esim. 20 kpl.

[Fri13]

Nyt kannattaa ihan tutustua Linux käyttiksen kääntämiseen. Unohda valmiiksi paketoidut linux käyttiksen paketit canonicalilta ja käännä käyttis kokonaan itse. Menee kyllä aika vaikeaksi mutta pitäisi onnistua ilman matematiikkasuoritinta.
Sulautetuissa systeemeissä kannattaa myös unohtaa valmiiksi käännetyt systeemit ja paketoida itse koko systeemi itse. Ensin haet linux käyttiksen kernel.org sivustolta ja sitten kääntelet gnu systeemikirjastot ja hoidat asennuksen periaatteessa LFS oppaan mukaan. Kun oot saanut perussysteemin kuntoon (pari megatavua) niin rupeat asentelemaan tarvittavia softia että saat halutunlaisen systeemin kokonaisuudessaa.

Kyllä se linux käyttis siihen asentuu mutta voipi olla vain 2.4 versio minkä joudut asentaa ja tämä asettaa paljo vaatimuksia sitten muille softille.

[lompolo]

Tässä on yksi ohje ytimen kääntämiseen:
http://linux.fi/wiki/Ytimen_k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen

[Pulkkinen]

Nyt kannattaa ihan tutustua Linux käyttiksen kääntämiseen. Unohda valmiiksi paketoidut linux käyttiksen paketit canonicalilta ja käännä käyttis kokonaan itse. Menee kyllä aika vaikeaksi mutta pitäisi onnistua ilman matematiikkasuoritinta.
Sulautetuissa systeemeissä kannattaa myös unohtaa valmiiksi käännetyt systeemit ja paketoida itse koko systeemi itse. Ensin haet linux käyttiksen kernel.org sivustolta ja sitten kääntelet gnu systeemikirjastot ja hoidat asennuksen periaatteessa LFS oppaan mukaan. Kun oot saanut perussysteemin kuntoon (pari megatavua) niin rupeat asentelemaan tarvittavia softia että saat halutunlaisen systeemin kokonaisuudessaa.

Kyllä se linux käyttis siihen asentuu mutta voipi olla vain 2.4 versio minkä joudut asentaa ja tämä asettaa paljo vaatimuksia sitten muille softille.

Mukavuussyistä haluaisin aktiivisen distron, koska sulautettu kone on kiinni vepissä, ajantasaisista tietoturvapäivityksistä olisi iloa. Ytimen kääntäminen onnistuu kyllä ja minulla on Debian 4.0 ympäristö siinä Vortex86sx-koneessa. Distrojen mukavuus on myös, että jos haluaa laitteeseen lisätoiminnallisuutta, valmiit paketit säästävät aikaa. Oman version kasaamista scratcheistä vierastan. Debian 4.0 kernelin säätäminen menuconfigilla vie 15 minuuttia, sitten voi kirjoitaa "make" ja mennä nukkumaan. Joskus aamupäivällä käännös on valmis. Voisihan sen kääntää nopeammallakin koneella, mutta öinen eräajo toimiva ratkaisu.

Xubuntua katselin sillä silmällä, että siinä saisi ehkä graafisen ympäristön toimimaan, ja koska varsinainen työ liittyy anturipuolen kehittämiseen, olen kiinnostunut kaikessa joka säästää vaivaa. Siinä anturipuolen ohjelmoinnissa vasta aikaa menekin, joten haluaisin keskittyä siihen, ja pitää pohjana jotain toimivaa jakelua.

Jos nyt luen rivienvälistä, niin vastauksesi lienee "Älä tuhlaa aikaa Xubuntuun". Olenko ymmärtänyt oikein? Jos niin, niin jatkan Debian 4.0:n tiellä. Vortex86sx:lle on muuten oma distro, Xlinux, mutta sen asennus on hankalaa, ja kun skriptien komennoissa on yksinkertaisia kirjoitusvirheitä eikä päivityksiä Xlinuxiin ole tullut aikoihin, en oikein viitsisi panostaa tälle.

[peran]

Jos nyt luen rivienvälistä, niin vastauksesi lienee "Älä tuhlaa aikaa Xubuntuun". Olenko ymmärtänyt oikein? Jos niin, niin jatkan Debian 4.0:n tiellä. Vortex86sx:lle on muuten oma distro, Xlinux, mutta sen asennus on hankalaa, ja kun skriptien komennoissa on yksinkertaisia kirjoitusvirheitä eikä päivityksiä Xlinuxiin ole tullut aikoihin, en oikein viitsisi panostaa tälle.

Luulisin, että ihan oikein luet. Varmaan Debian 4.0 on oikea ko. hardikselle, mikäli sillä saat koneen pelittämään. Lisäksi Debian on kuitenkin aktiivinen distro, vaikka Suomessa näyttää olevan käytetyin (X/K)Ubuntu.

Luultavasti saat myös vikkelämmäksi Debianissa kuin Xubuntussa, kun tää Ubuntu-pohjainen ei mikään raketti ole.

[Pulkkinen]

Luulisin, että ihan oikein luet. Varmaan Debian 4.0 on oikea ko. hardikselle, mikäli sillä saat koneen pelittämään. Lisäksi Debian on kuitenkin aktiivinen distro, vaikka Suomessa näyttää olevan käytetyin (X/K)Ubuntu.

Luultavasti saat myös vikkelämmäksi Debianissa kuin Xubuntussa, kun tää Ubuntu-pohjainen ei mikään raketti ole.

Tulipa vielä mieleeni seuraava murhe, jos kääntäisinkin Xubuntun ytimen, panisin sen 486 tilaan ja aritmetiikkasuorittimen emuloinnin päälle, sekä lisäisin eBoxin verkkoajurit.

Muistuipa mieleeni juuri, että X taitaa jossain vaiheessa latauksessa laukaista suorittimelle assembly-käskyn CPUID, (http://en.wikipedia.org/wiki/CPUID)  joka kertoo suorittimen tyypin. Ja sen suorittimen tyypin pitää olla vähintään Pentium-tasoa joitain 486:sia lukuunottamatta , koska usemmat 486:t ja vanhemmat eivät tunnista käskyä. Ja mitä käy ohjelmalle, joka lähtee kiusaamaan prossua komenolla, jota se ei tunnista....  Siinäkin mielessä ytimen kääntö hitaassa Vortex86sx-koneessa on perusteltua, ettei tuollaisia alaspäinyhteensopimattomuuksia pääse livahtamaan käännettyyn ohjelmat.

Eli vaikka kääntäisin Xubuntun ytimen 486 prossulle matikkalutikkaemulaattorilla, minun pitäisi rukata X:n koodia, josta muuten olenjossain nähnyt dokumentitkin, jolloin saisin aikaan todella mielenkiintoisen Xubuntu-installaation, jonka ylläpitäminen tosin voisi olla pahempaa kuin  vanilla-kernelin ympärille pykätyn oman minidristron hoito.

Jos kenelläkään ei ole parempaa tietoa, niin päätteleisin, että eBox-2300SX ja Xubuntu on yhdistelmä, jolla kaivaa verta nenästään virkkuukoukulla, ja jonka selvittämisen ja kokeilut lopetan saman tien.

[peran]

Lisäksi varmaan tiedätkin tämän, mutta sanonpahan kuitenkin, että matikkalutikalla vastaan ilman sitä saattaa olla jopa 50 kertainen nopeusero ehkä enemmänkin, kun lasketaan liukulukuja tosissaan.

Itselläni tapahtui tällainen huomio, kun tein ray-trace-ohjelman Pascalilla. 386:nen selvisi 5:ssä minuutissa, mutta 286 ilman matikka-lutikkaa ei selvinnyt siitä yön aikana. Valitettavasti vain olen hukannut ko. sorsat ensimmäisen linux-sekoiluni aikana.