Päätin kirjoittaa kokemukseni asiasta, jos jollakulla tulee saman tyyppisiä ongelmia.
Kone on "vanha" IBM R40 läppäri. Cd-rom on hajonnut (jumii koneen). Koneesta oli myös tyhjennetty kiintolevy.
No eipä kun Usb-asennusta tekemään. Karvas pettymys: kone ei osaa bootata usb:ltä... Usb-tikku oli toimiva, kun kokeilin pöytäkoneessa. Eikä suostunut myöskään toimimaan omistamani usb-korppuaseman kanssa. Usb-kiintolevyt ja romppuasemat ei myöskään toimineet. Alkoi tuntumaan pikkuhiljaa umpikujalta.
Verkkobootin tekeminen tuntui työläältä, enkä jaksanut (laiskiainen) keskittyä siihen. Siipä jätin sen viimeiseksi oljenkorreksi.
Olin kerran kokeillut winkussa tätä (huonoin kokemuksin: sininen ruutu, ajuriherjoja, jumimisia yms yms), mutta tuntui muuten helpolta vaihtoehdolta.
Eli asennetaan pöytäkoneessa käyttis ja vaihdetaan levy sitten läppäriin.
Kun kerran oli kaupassa käyntiä, ostin adapterin että sain 2,5" levyn kiinni normaaliin idekaapeliin. Levy kiinni ja asennus käyntiin. Xubuntu asentui suht nopsaan (oikeastaan tosi nopsaan, koska olen polttanut Hardysta tarpeelliset paketit dvd:lle.). No niin, masiina oli toimintakunnossa.
Levy irti ja läppäriin. Grubin kanssa kävi tuuri, osoitti suoraan oikealle osiolle. Ja niin Xubuntu alkoi boottaamaan. Nopeasti ilmestyi kirjautumisikkuna. Ei muuta kuin tunnukset sisään ja menoksi. Työpöytä latautui ilman herjoja. Huomasin myös, että wlanin merkkivalo osoitti elonmerkkejä. Meinasin pudota tuolilta, kun network managerista löytyi muutama tukiasema. Kirjoittelin oman tukiasemani tiedot(piilotettu essid) ja voila. Ylänurkkaan ilmestyi ikoni, että olisi päivityksiä saatavilla.
Pikainen tutkiminen: kaikki toimii. (paitsi tietenkin firewire, joka on disabloitu biossista).
Ei ajurin asenteluja, uudelleenkäynnistelyjä. Kone oli heti toiminnassa.
Ei muuta kuin kirjoittamani asennusskripti käyntiin ja jonkin ajan päästä oli automaattisesti kaikki codecit, mplayerit yms. asennettu (ilman typerää "next next finish"-rumbaa, joka on tuttu MuuSta yhteydestä.).