Onko Sabayon sekava vaiko en vaan ymmärrä?

[Higgins]

Kokeilin Sabayonliveä, sitä uusinta, ja kysyisin:

1. Pitääkö joku todella sen valikoita selkeinä?
2. Pitääkö yhteen DVD:hen yrittää SuSemaisesti ängetä kaikki mahdollinen maan ja taivaan väliltä?

Henkilökohtaisesti lupaan, etten tikullakaan koske,  Higgins

[Tekno]

se ei-live versio on imo paljon parempi

[fossiili]

Kumma juttu kun minä pidin Sabayonista kovasti. Hävisi jonkin operaation seurauksena koneeltani. Sabayonissa:
1) Sain kirjoittimeni toimimaan (ei onnistu esimerkiksi Ubuntussa ...)
2) Nvidian ajuri oli jo live-CD:ssä valmiina
3) Erikoistemput kuten pyörivä neliö yms. toimivat ikonin nappauksella
4) Muutama hyvä peli valmiina
5) Oikein hauska porukka foorumilla
6) Runsaasti eurooppalaista väriä.

Valikkojärjestelmä oli oletuksena tavanmukainen KDE-systeemi. Tällä hetkellä ei ole Sabayonia koska olen innostunut minidistroista Fluxbuntu, Zenwalk ja Gentootakin pitäisi uskaltaa kokeilla. Sabayon on Foresightgin ohella mielestäni mitä suositeltavin ja innovatiivisin jakelu. Sabayonin paketinhallinta on sama kuin Gentoolla, joten se lie pehmeä tie ... Gentooseen

[shadowi]

Asensin huvin vuoksi virtuaalikoneeseen cd-versiolta sabayonin (taitaa olla 3.3. Uudempaa ei näkynyt cd-versiona?). Pikaisen vilkaisun perusteella aika karsea viritelmä.

Ensiksi pisti silmään, kun meinasin vilkaista yhtä ohjetta:

Koodia: [Valitse]

man euse
bash: man: command not found

Että mitä? 

Sitten vilkaisin make.conf tiedostoa, jossa on use-flägit yms. kiinnostaa. Use-flägejä on näköjään lätkitty miten sattuu mukaan. Tietysti ajatuksena on ominaisuuksien paljous, joka miellyttää työpöytäkäyttäjää, mutta miksi pitää olla määritelty tuki pascalille, clamavin kirjastoille, Micro$oftin help-filujen indexoinnille beaglessa, eräille nokian digibokseille, gsm:lle jne.

Sitten löytyi myös livecd -use-flägi, jota ei edes ole tarkoitettu käytettäväksi koneelle asennetussa järjestelmässä...

Mitäs sitten löytyy /etc/portage -hakemistosta...?

Mukavasti oletuksena on poistettu maskista joitain ohjelmia, suurin osa liittyy xfce-työpöytäympäristöön. En kuitenkaan ymmärrä miksi package.unmask-tiedostossa on käytetty ">" ja ">=" merkintöjä. Nyt portagesta mitään ymmärtämättömät asentelevat aina uusimman version paketeista heti kun se ilmestyy pakettivarastoihin. Toisin sanoen poijjaat asentelee sitten sabayonin perusasetuksilla alpha- ja beta-versioita tietyistä ohjelmista, kuten mplayeristä.

Kaikenlisäksi asennettuja paketteja on PALJON. Onneksi tavitsen kaiken maailman langattomien verkkokorttien firmwareja, tukea kaikille maailman näytönohjaimille ja osoitinlaitteille, bluetoothia...

Sitten nämä ajettavat ohjelmat. Samba, cups, portmap... Kaikki päällä oletuksena. 

Näyttäisi olevan gentoo-käyttäjän painajainen.

[Eskobastion]

Itsellänikin on tällä hetkellä SabayonLinux käytössä. Aluksi olin todella tyytyväinen, sillä oman kokemukseni mukaan Linuxia läppäriin asentaessa saa vähän viritellä ennen kuin kaikki toimii. Sabayon tuntui olevan poikkeus, sillä langaton verkkoyhteys, Compiz, ääni ja kaikki muukin tuntui toimivan todella hyvin Live-CD:ltä käytettäessä. Ja mikä parasta, multimediahärpäkkeet ovat asennuksen jälkeen paikoillaan eikä niitä tarvitse erikseen asennella. Tämähän oikeastaan onkin SabayonLinuxin kantava idea.

Kiintolevylle asentaessa ei sitten kaikki toiminutkaan. Accel-manager on hyvä juttu, mutta jostain syystä sen asetukset eivät kiintolevyasennuksessa pysyneet päällä boottauksen jälkeen, joten Compiz ei sitten toiminutkaan. Järjestelmän päivittämisen tein ohjeiden mukaan, mutta jostain syystä worldin päivittäminen pysähtyi useaan otteeseen eri virheisiin ja joka kerralla piti päivittää manuaalisesti jotain ennen kuin päivitys jatkui.

Sabayonista saisi varmasti ihan toimivan järjestelmän, mutta tänään jyrään sen ja kokeilen jotain muuta. Gentoo olisi yksi vaihtoehto, mutta jostain syystä en ole oikein innostunut asentamaan ohjelmia lähdekoodeista. En näe siinä mitään järkeä, koska kääntäminen omaan järjestelmään tuo vain niin vähän lisäarvoa (=nopeutta).

Ubuntu, Fedora, OpenSUSE on jo tullut kokeiltua. Mainioita jakeluita kaikki, mutta joku asia jokaisessa kuitenkin mättää ja menee taas konffailuksi. Asetusten viilaaminen on ihan opettavaista, mutta siihen ei vaan nykyisin ole enää aikaa.

Onko jollain kokemusta hyvästä Linux-jakelusta, jossa kaikki toimisi out-of-the-box SabayonLInuxin filosofian mukaisesti?

Feistyyn perustuva Freespire tuntuu mielenkiintoiselta..

[shadowi]

Järjestelmän päivittämisen tein ohjeiden mukaan, mutta jostain syystä worldin päivittäminen pysähtyi useaan otteeseen eri virheisiin ja joka kerralla piti päivittää manuaalisesti jotain ennen kuin päivitys jatkui.

Sabayonin asetukset ovat päin mäntyä, kuten aiemmassa postauksessani tähän ketjuun sanoin...

Sabayonista saisi varmasti ihan toimivan järjestelmän --

Ehkä mutta kyseinen prosessi sisältäisi make.confin ja portagen asetustiedostojen suursiivouksen, kaikkien ohjelmapakettien uudelleenkääntämisen yms. mukavaa, joten helpommalla pääsee asentamalla vaikkapa Gentoon alusta asti kunnolla. 

Gentoo olisi yksi vaihtoehto, mutta jostain syystä en ole oikein innostunut asentamaan ohjelmia lähdekoodeista. En näe siinä mitään järkeä, koska kääntäminen omaan järjestelmään tuo vain niin vähän lisäarvoa (=nopeutta).

Kyse ei ole nykyaikaisilla tietokoneilla nopeudesta (kyllä sen nopeuseron vanhoilla koneilla huomaa), vaan vaihtoehdoista ja optimoinneista. Lähdekoodista kääntämällä ohjelmaan saa mukaan vain ne ominaisuudet jotka haluaa ja voi vaikuttaa koodista käännettävän binäärin kokoon (kde muuten latautuu mukavasti nopeammin optimointien kanssa kuin ilman  ).

[fossiili]

Minulla on Sabayon 3.4e jälleen koneella. Kaikki toimii nyt hyvin. Tiedän toki, että se on epävakaa. Käytän sitä vähän, kun muiden linuxien virittämisessä käyttökuntoon menee niin paljon aikaa, esim. Mandriva, Fedora, Suse.

Ubuntu 7.10 ei ole kokeiltu, liekö syytä kun 7.04 ei suostunut toimimaan edellisellä koneellani
...................

En yleensä piittaa äänestä tietokoneessa. Toimii paremmalla teho/kustannus - suhteella analogisissa laitteissa. Nyt tulin työntäneeksi äänicd:n mikroon. Se on kirjasta "Maailman sademetsät", kustantaja Tammi. Linux oli Mandriva 2008 KDE. Amarok käynnistyi ja näytti soittavan "Sademetsän ääniä", mutta mitään ei kuulunut. Alapaneelissa oli ämyrin kuva, siitä säätely ei vaikuttanut asiaan. Äänen sai toki mykistää, mutta oli sama miten asetus oli, ääni oli aina mykkä. Käynnistin WindowsXP:n ja tietenkin Media Player alkoi soittaa cd:tä ilman ongelmia.

Sitten kokeilin Suse 10.3:a, Amarok käynnistyi ja teeskenteli soittavansa, mutta mitään ei Susessakaan kuulunut. Seuraava linux oli Fedora 8. Amarok käynnistyi ja alkoi todella soittaa cd:tä. Hienoa! Valitettavasti soittelu loppui 1. kappaleen jälkeen eikä millään suostunut uudelleen alkamaan. Sitten käynnistin Sabayon 3.4e linuxin. Kuten varmaan arvaatte, Sabayon ainoana soittaa sademetsän ääniä  edelleen.

Sabayonin kriitikoilla on linux-syndroma ("oireyhtymä", termiä käytetään sairaudesta, joka on sitä sun tätä): "Haluan tietää täsmälleen mitä linuxiini on asennettu tms."  Tavallinen käyttäjä haluaa, että mikro tekee tavanmukaisia usein vain muutamia asioita: surffauttaa Netissä sivulla kuin sivulla (vaikka ylen Pikku Kakkosella), soittaa Netistä  musiikkia tai koneeseen työnnetun cd:n, antaa kirjoittaa tekstiä ja printtaa sen kirjoittimella kuin kirjoittimella, sallii pelata 3D pelejä ja kaiken tämän ilman kummia asennustaikoja.  Kuten nyt "Sademetsän äänien" soittamisen.

Sabayon näyttää, mihin linuxien pitäisi kehittyä. Normaali käyttäjä on kuin  venäläinen äänestäjä, haluaa "vapauden" sijasta toimivan järjestelmän.  Kannattaisi osallistua keskusteluun Sabayonin foorumilla paremmin kuin kritisoida sitä ahtaasti.

[Fri13]

Sabayonin kriitikoilla on linux-syndroma ("oireyhtymä", termiä käytetään sairaudesta, joka on sitä sun tätä): "Haluan tietää täsmälleen mitä linuxiini on asennettu tms."  Tavallinen käyttäjä haluaa, että mikro tekee tavanmukaisia usein vain muutamia asioita: surffauttaa Netissä sivulla kuin sivulla (vaikka ylen Pikku Kakkosella), soittaa Netistä  musiikkia tai koneeseen työnnetun cd:n, antaa kirjoittaa tekstiä ja printtaa sen kirjoittimella kuin kirjoittimella, sallii pelata 3D pelejä ja kaiken tämän ilman kummia asennustaikoja.  Kuten nyt "Sademetsän äänien" soittamisen.

Sabayon näyttää, mihin linuxien pitäisi kehittyä. Normaali käyttäjä on kuin  venäläinen äänestäjä, haluaa "vapauden" sijasta toimivan järjestelmän.  Kannattaisi osallistua keskusteluun Sabayonin foorumilla paremmin kuin kritisoida sitä ahtaasti.

Tavallinen käyttäjä haluaa että hän voi vain tehdä niitä paria juttua mitä haluaa. MUTTA
Tavallinen käyttäjä haluaa että hän voi tehdä niitä asioita mitä hän haluaa eikä kone laita vastaan. MUTTA
Tavallinen käyttäjä haluaa tietää mitä kone tekee jotta hän voi tehdä mitä haluaa. MUTTA
....

Tavallisen käyttäjän määritelmä on HYVIN laaja. Ei ole olemassa YHTÄ ja ainoaa tapaa tehdä jotain tavalliselle käyttäjälle. Tätä varten on useita eri jakeluversiota GNU/Linux käyttöjärjestelmästä mitkä painottavat näitä eri asioita mitä erilaiset tavalliset käyttäjät haluavat.

Tätä varten yksi ei voi kertoa mikä on kaikille hyväksi kun halutut asiat ovat erilaisia.
Tätä varten meillä on juuri useita jakeluja jotka helpottavat jotain mutta tekevät toisen vaikeammaksi.
Se että joku haluaa sen nappia painamalla toimivan järjestelmän, ei tarkoita että se joka haluaa komentorivillä toimivan järjestelmän olevan väärässä. Meille tarjotaan vapaus eri jakelujen muodossa että ne jotka haluaa sen nappia toimivan järjestelmän, valitsee sellaisen jakelupaketin ja ne jotka haluaa kaiken tehdä toisella tavalla, valitsevat sen toisenlaisen jakelupaketin, vaikkapa Gentoon.

[Higgins]

Sabayon näyttää, mihin linuxien pitäisi kehittyä. Normaali käyttäjä on kuin  venäläinen äänestäjä, haluaa "vapauden" sijasta toimivan järjestelmän.  Kannattaisi osallistua keskusteluun Sabayonin foorumilla paremmin kuin kritisoida sitä ahtaasti.

Jos distrot  tuollaiseksi kauheaksi sekametelisopaksi kehittyisivät, harkitsisin vakavasti Redmont:iin päin kurkistamista, tai sittenkin ehkä Omenaa...

Hig

[Higgins]

Jos distrot  tuollaiseksi kauheaksi sekametelisopaksi kehittyisivät, harkitsisin vakavasti Redmont:iin päin kurkistamista, tai sittenkin ehkä Omenaa...

Kun noin haukuin, niin nyt Live Sabayon- Fluxboxilla tätä kirjoitan eli testaan:
1. KDE pilattu käyttökelvottomaksi - menuvalikko KÄYTTÖKELVOTON!
2. Gnome samoin kts ed.
3. Hyvää se, että Nvidia- ajurit toimivat näköjään Livenäkin jotenkin.
4. Fluxbox toimii ok. Toisaalta toimisi se monessa muussakin distrossa. Fluxbox- menuissa eli valikoissa ei löydy kaikkia softia, esim opera puuttuu. Avasin sen terminaalin kautta.
5. Tolkuttoman hidas Live- boottaus
6. Helppo Live- boottaus.
7. E16 löytyy, ei distrokohtaista säätöä.
8. Minin näitä kaikkia ihmeellisiä KDE-gnome - menuista löytyviä ohjelmia tarvitaan?

Eli muuten hyvinkin toimivan distron ovat menu- suunnittelijat ja kaikki mukaan- pellet PILANNEET!

Higgins

 

[fossiili]

Live Sabayon .... pellet PILANNEET!

Sabayonin foorumilla, kuten kaikkien linuxien foorumilla ehkä Gentoota lukuunottamatta, esiintyy CapsLock-purnauksia. Joten ihan asian kanssa suosittelisin, että kritiikki kerrottaisiin osoitteessa http://www.sabayonlinux.org/forum/

Aikaisempien Sabayonien kanssa touhutessani olen siellä paljon jutustellut ja saanut aulista ja osuvaa apua.
..........................

Tällä hetkellä yritän elvyttää 8-13 vuotiaiden tyttöjen jäljiltä solmuun mennyttä mikroa. Siihen tarvittaisiin vakaa eikän turhan nirso linux. Johon melko helposti saisi asennettua Pikku Kakkosen nettisivujen edellyttämät ohjelmat ja missä cd-levyt ja muu normaali musiikki soisivat. Sabayonia en valitettavasti uskalla laittaa, vaikka mieli tekisi. Se sopii paremmin räiskintäpeleistä innostuneille pojille. Niitä siinä on monta valmiina ja ihan hyviä ovat.

[Higgins]

Sabayonin foorumilla, kuten kaikkien linuxien foorumilla ehkä Gentoota lukuunottamatta, esiintyy CapsLock-purnauksia. Joten ihan asian kanssa suosittelisin, että kritiikki kerrottaisiin osoitteessa http://www.sabayonlinux.org/forum/

Siis ihanko pokkana ehdotat, että Sabayon- tekeleen takia rekisteröityisin heidän foorumeilleen? Ei ole ko. distro kyllä sitä ansainnut. Heh!

Hig

[Higgins]

Tällä hetkellä yritän elvyttää 8-13 vuotiaiden tyttöjen jäljiltä solmuun mennyttä mikroa. Siihen tarvittaisiin vakaa eikän turhan nirso linux. Johon melko helposti saisi asennettua Pikku Kakkosen nettisivujen edellyttämät ohjelmat ja missä cd-levyt ja muu normaali musiikki soisivat. Sabayonia en valitettavasti uskalla laittaa, vaikka mieli tekisi. Se sopii paremmin räiskintäpeleistä innostuneille pojille. Niitä siinä on monta valmiina ja ihan hyviä ovat.

Jos nyt sen Sabayonin jostakin kumman syystä haluat tytöille asentaa, niin saathan sinä ne räiskinnät pois pakettihallinnan kautta?

Hig

Ps. Jos et Ubuntua saa pelittämään, laitappa tytöille esim Mint: Säätämättä valmis... PcLinuxOs, Wolvix ja Zenwalk myös suoraan valmiita.

[juyli]

Siihen tarvittaisiin vakaa eikän turhan nirso linux. Johon melko helposti saisi asennettua Pikku Kakkosen nettisivujen edellyttämät ohjelmat ja missä cd-levyt ja muu normaali musiikki soisivat.

Onko olemassa Linux-jakelua, jossa nuo eivät toimisi? (FlashPlayer+Java Pikku Kakkosta varten)
Mitä tarkoitat normaalilla musiikilla? (Suojaamattomat) CD-levyt soivat takuuvarmasti.

[MikkoJP]

Onko olemassa Linux-jakelua, jossa nuo eivät toimisi? (FlashPlayer+Java Pikku Kakkosta varten)
Mitä tarkoitat normaalilla musiikilla? (Suojaamattomat) CD-levyt soivat takuuvarmasti.

Kyllä vielä tänä vuonna 2007 saa kuuden vuoden linux-kokemuksellakin joidenkin valtavirtadistrojen kanssa tapella, että emolevyni äänikortista tulisi ensimmäistäkään pihahdusta. Alsamixeriä toki hoksaan käyttää, mutta ei ollut ihan helppoa oivaltaa, että esd pitää käynnistää käsin.

[juyli]

Kyllä vielä tänä vuonna 2007 saa kuuden vuoden linux-kokemuksellakin joidenkin valtavirtadistrojen kanssa tapella, että emolevyni äänikortista tulisi ensimmäistäkään pihahdusta.

Tuosta ei ollutkaan suoranaisesti kyse. Jos osaa hommat - toimii. Eli alkuperäinen kysymys: missä jakelussa kaikki fossiilin mainitsemat toiminnot eivät toimisi?
Tällähetkellä juuri käytössä Xubuntu64, jossa vaadittu "Pikku Kakkonen" pelaa Firefox:lla. 32-bittisellä Ubuntu/Kubuntu/Xubuntu/Fluxbuntu ja mitä lieneekään toimisi ilman vähäisimpiäkään ongelmia.

[fossiili]

Jotenkin pidän Ubuntusta, vaikka tähän mennessä (kokemuksia 5.1 versiosta lähtien) yksikään Ubuntu ei ole toiminut edes kohtuullisesti mikroissani. Linux Mintusta pidin kovasti, mutta valitettavasti se kaatui (joo, tiedän että linux = linux kernel eikä se koskaan kaadu paitsi toisinaan) ja piti luopua. Ehkä uskallan nyt jotain Ubuntua kokeilla, vaikka Debian Unbuntua varmempana olisi kai parempi ratkaisu.

Kärsimyksistäni Ubuntun kanssa olen kirjoittanut  tällä foorumilla, joten en viitsi niitä uudestaan kertoa.
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Palaan aiheeseen: Sabayonin aikaisemmat versiot olivat ainakin yhtä vakaita kuin Ubuntu, minun koneissani. Uusin 3.4e lienee kunnianhimoinen yritys, joka ansaitsee kannustusta ja asiantuntijoiden kritiikkiä.

[muep]

Jotenkin pidän Ubuntusta, vaikka tähän mennessä (kokemuksia 5.1 versiosta lähtien) yksikään Ubuntu ei ole toiminut edes kohtuullisesti mikroissani. Linux Mintusta pidin kovasti, mutta valitettavasti se kaatui (joo, tiedän että linux = linux kernel eikä se koskaan kaadu paitsi toisinaan) ja piti luopua. Ehkä uskallan nyt jotain Ubuntua kokeilla, vaikka Debian Unbuntua varmempana olisi kai parempi ratkaisu.

Kärsimyksistäni Ubuntun kanssa olen kirjoittanut  tällä foorumilla, joten en viitsi niitä uudestaan kertoa.
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Palaan aiheeseen: Sabayonin aikaisemmat versiot olivat ainakin yhtä vakaita kuin Ubuntu, minun koneissani. Uusin 3.4e lienee kunnianhimoinen yritys, joka ansaitsee kannustusta ja asiantuntijoiden kritiikkiä.

Kyllä Linux voi kaatua ja kaatuukin. Normaalissa käytössä huonot ajurit ovat varmaankin tavallisin kaatumisen syy. Suljettujen ajurien bugien aiheuttamia kaatumisia Linuxin kehittäjät eivät voi diagnosoida eivätkä korjata, joten niiden kanssa voi törmätä aika sitkeän pitkäkestoisiin ongelmiin.

Ongelmilta voi hyvin pitkälle välttyä hankkimalla sellaisia laitteita, joille on hyvät ajurit olemassa. Joidenkin laiteryhmien kohdalla tämä on vaikeaa, mutta tilanne on jatkuvasti paranemaan päin. Muilta käyttäjiltä kokemuksia kyselemällä ja vaikka Googlesta laitteen nimellä ja linux-sanalla hakemalla voi saada jotain vihjettä siitä, onko joku laite hyvin tuettu Linuxissa. Jos laitteen tekniset tiedot ovat riittävässä määrin selvillä ja laitetta käyttää riittävän moni, se todennäköisesti toimii Linuxin kanssa hyvin.

Eri jakeluiden "vakautta" on todella vaikea päätellä yksittäisten asennus/käyttökokemusten perusteella. Ei-vapaiden ajurien kanssa toimivuus on usein täyttää onnenkauppaa, ja eteen tulevat ongelmat voivat riippua täysin käytettävästä laitteiden ja ohjelmien yhdistelmästä. Tämän vuoksi eri käyttäjiltä voi tulla hyvin ristiriitaista palautetta jakeluiden vakaudesta ja toimivuudesta. Jollain Mint ei esimerkiksi käynnisty ollenkaan, toisella taas ei Ubuntussa X käynnisty.

Oikeasti jakelun vakaudesta voi minusta sanoa mitään vasta siinä vaiheessa, kun laitteet oikeasti toimivat oikein.

Jos ei laitteita pysty parempiin vaihtamaan, voi ainakin testailla eri jakeluita ja kokeilla, millä homman saa toimimaan. Useimmat jakelut ovat kuitenkin toiminnoiltaan hyvin samankaltaisia, ja yhdessä jakelussa toimivat jutut saa lähes poikkeuksetta toimimaan toisissakin.