Näytä kirjoitukset
1
Ubuntu tietokoneissa / Re: Mitä ihmettä tekee Ubuntulla
« : 30.12.05 - klo:16.16 »
Itse olen erinäiset kokeilut ja lukuisat "switchaamiset" läpikäynyt aloittelija.
Alkuperäiselle kirjoittajalle haluaisin tarjota seuraavat yksinkertaiset neuvot:
Asenne:
Asenteesi on yksinkertaisesti pielessä. Tietokoneet ja varsinkin Linux soveltuvat edelleen parhaiten asioihin perehtyville.
Jotta voisit ns. "pärjätä" Linuxin parissa tarvitset mielestäni väistämättä jonkinasteisen bittikärpäsen pureman sekä paljon kypsää joustavuutta, uteliaisuutta ja kokeilunhalua. Sinun täytyy kyetä motivoitumaan ja kiinnostumaan erilaista virheilmoituksista sekä vikatilanteista. Tulee olla utelias ja oppimishaluinen sekä -kykyinen. Ja voida antaa paljon anteeksi vaatimatta mitään takaisin. Ongelmia tulee vastaan ennenpitkää jokaisella, mutta kaikki ongelmat ovat jotenkin ratkaistavissa käsittelemällä niitä pieni pala kerrallaan yhteisöjä ja muita resursseja hyödyntämällä. Jos et luonnostasi löydä henkistä kotiasi ratkomalla mystisiä virhei-ilmoituksia niin opettele. Jos et halua opetella niin kysy ihmeessä itseltäsi oletko oikeassa paikassa. Linux- järjestelmät ja niiden ympärillä pyörivät yhteisöt ovat samanhenkisille ihmisille tarjottuja lahjoja, eivät tuotteita. Eikä kukaan vaadi sinulta mitään takaisin. Ei rahaa, ei projekteihin ja yhteisöihin sijoitettua aikaa. Useat Linux-ympäristöt toimivat useammallakin tasolla täysin omalla tavallaan ja erillään loppukäyttäjien vaatimuksista. Loppukäyttäjien vaatimukset eivät ole ehdoton ja tärkein prioriteetti, vaikka Linux työpöytäympäristönä jatkuvasti kehittyykin.
Varmuuskopiot ja -suunnitelmat:
Tämä pätee toki muulloinkin, mutta varsinkin Linux- ympyröissä toimiessa. Tulet todennäköisesti tekemään erinäisiä kokeiluja ja virheitä, joten vältyt paljolta stressiltä ja vaivannäöltä varmistamalla AINA itsellesi varmuuskopioiden lisäksi myös varmuussuunnitelman kämmellyksistä palautumiseen. On huomattavasti hauskempaa tutkia järjestelmää vailla pelkoa menetetyistä tiedoista ja massiivisista uudelleenasennuksista.
Pidä siis käytössäsi kahta kiintolevyä tai vaihtoehtoisesti kahta osiota. Toiselle asennat esim. Windowsin ja toista voit käyttää siten huoletta Linux- maailman kartoittamiseen. Tarpeen mukaan voit hyödyntää Linuxista löytyvää FAT, FAT32 ja NTFS- tiedostojärjestelmien tukea. Linux- asennuksen ollessa rikki tai altis muutoksille saattaa olla kätevää tallentaa hyödyllisiä dokumentteja Windows- ympäristössä ja käsitellä näitä sitten Linuxista.
Vielä lopuksi todettakoon, että itsekin olen nyt (lukuisten onnistuneiden kokeilujen jälkeen) törmännyt noin kolmen viikon (m)asennusputkeen uuden AMD64- pohjaisen koneeni kanssa. Takana on lukuisia asennusyrityksiä Ubuntulla, Kubuntulla ja Debianilla. Epäonnistumisvariaatioita on vielä lukuisasti enemmän. Pelihousut olen repinyt monin tavoin ja moneen kertaan. Ymmärrän silti nyt aiempaa paremmin Linuxin kaltaisen järjestelmän kehittämiseen liittyvät hankaluudet erilaisten laitekokoonpanojen äärettömyydessä. Eteenpäinkin olen päässyt erinäisillä foorumeilla apuaan tarjoavien ihmisten kautta. Uskomatonta on miten monet ihmiset jaksavat paneutua tuntemattomien ihmisten lähes abstrakteilta tuntuviin ongelmiin. Joku keksi minullekin ehdottaa Hoaryn asentamista Breezyn sijaan. Tällä kertaa Ubuntu vihdoin asentui. Nähtäväksi jää poistuvatko Debiania rassanneet kaatumiset. Ja vaikka eivät vielä poistuisikaan, olen päässyt kuitenkin riittävästi eteenpäin jaksaakseni motivoitua yhä uudelleen. Siksi Linux omalla kohdallani toimii: sen avoimuus, joustavuus ja omalaatuisuus takaavat jatkuvasti uutta löydettävää tarjoavan ympäristön. Kyllästyn jos "vain käytän" tietokonettani. Jonkin täytyy olla rikki. Jonkin täytyy olla puutteellinen. Jonkin täytyy olla parannettavissa, kehitettävissä. Jos et tunne vähääkään näin, mikset valitsisi itsellesi toista ympäristöä?
Alkuperäiselle kirjoittajalle haluaisin tarjota seuraavat yksinkertaiset neuvot:
Asenne:
Asenteesi on yksinkertaisesti pielessä. Tietokoneet ja varsinkin Linux soveltuvat edelleen parhaiten asioihin perehtyville.
Jotta voisit ns. "pärjätä" Linuxin parissa tarvitset mielestäni väistämättä jonkinasteisen bittikärpäsen pureman sekä paljon kypsää joustavuutta, uteliaisuutta ja kokeilunhalua. Sinun täytyy kyetä motivoitumaan ja kiinnostumaan erilaista virheilmoituksista sekä vikatilanteista. Tulee olla utelias ja oppimishaluinen sekä -kykyinen. Ja voida antaa paljon anteeksi vaatimatta mitään takaisin. Ongelmia tulee vastaan ennenpitkää jokaisella, mutta kaikki ongelmat ovat jotenkin ratkaistavissa käsittelemällä niitä pieni pala kerrallaan yhteisöjä ja muita resursseja hyödyntämällä. Jos et luonnostasi löydä henkistä kotiasi ratkomalla mystisiä virhei-ilmoituksia niin opettele. Jos et halua opetella niin kysy ihmeessä itseltäsi oletko oikeassa paikassa. Linux- järjestelmät ja niiden ympärillä pyörivät yhteisöt ovat samanhenkisille ihmisille tarjottuja lahjoja, eivät tuotteita. Eikä kukaan vaadi sinulta mitään takaisin. Ei rahaa, ei projekteihin ja yhteisöihin sijoitettua aikaa. Useat Linux-ympäristöt toimivat useammallakin tasolla täysin omalla tavallaan ja erillään loppukäyttäjien vaatimuksista. Loppukäyttäjien vaatimukset eivät ole ehdoton ja tärkein prioriteetti, vaikka Linux työpöytäympäristönä jatkuvasti kehittyykin.
Varmuuskopiot ja -suunnitelmat:
Tämä pätee toki muulloinkin, mutta varsinkin Linux- ympyröissä toimiessa. Tulet todennäköisesti tekemään erinäisiä kokeiluja ja virheitä, joten vältyt paljolta stressiltä ja vaivannäöltä varmistamalla AINA itsellesi varmuuskopioiden lisäksi myös varmuussuunnitelman kämmellyksistä palautumiseen. On huomattavasti hauskempaa tutkia järjestelmää vailla pelkoa menetetyistä tiedoista ja massiivisista uudelleenasennuksista.
Pidä siis käytössäsi kahta kiintolevyä tai vaihtoehtoisesti kahta osiota. Toiselle asennat esim. Windowsin ja toista voit käyttää siten huoletta Linux- maailman kartoittamiseen. Tarpeen mukaan voit hyödyntää Linuxista löytyvää FAT, FAT32 ja NTFS- tiedostojärjestelmien tukea. Linux- asennuksen ollessa rikki tai altis muutoksille saattaa olla kätevää tallentaa hyödyllisiä dokumentteja Windows- ympäristössä ja käsitellä näitä sitten Linuxista.
Vielä lopuksi todettakoon, että itsekin olen nyt (lukuisten onnistuneiden kokeilujen jälkeen) törmännyt noin kolmen viikon (m)asennusputkeen uuden AMD64- pohjaisen koneeni kanssa. Takana on lukuisia asennusyrityksiä Ubuntulla, Kubuntulla ja Debianilla. Epäonnistumisvariaatioita on vielä lukuisasti enemmän. Pelihousut olen repinyt monin tavoin ja moneen kertaan. Ymmärrän silti nyt aiempaa paremmin Linuxin kaltaisen järjestelmän kehittämiseen liittyvät hankaluudet erilaisten laitekokoonpanojen äärettömyydessä. Eteenpäinkin olen päässyt erinäisillä foorumeilla apuaan tarjoavien ihmisten kautta. Uskomatonta on miten monet ihmiset jaksavat paneutua tuntemattomien ihmisten lähes abstrakteilta tuntuviin ongelmiin. Joku keksi minullekin ehdottaa Hoaryn asentamista Breezyn sijaan. Tällä kertaa Ubuntu vihdoin asentui. Nähtäväksi jää poistuvatko Debiania rassanneet kaatumiset. Ja vaikka eivät vielä poistuisikaan, olen päässyt kuitenkin riittävästi eteenpäin jaksaakseni motivoitua yhä uudelleen. Siksi Linux omalla kohdallani toimii: sen avoimuus, joustavuus ja omalaatuisuus takaavat jatkuvasti uutta löydettävää tarjoavan ympäristön. Kyllästyn jos "vain käytän" tietokonettani. Jonkin täytyy olla rikki. Jonkin täytyy olla puutteellinen. Jonkin täytyy olla parannettavissa, kehitettävissä. Jos et tunne vähääkään näin, mikset valitsisi itsellesi toista ympäristöä?
