Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Hakemistorakenne

« : 19.08.08 - klo:20.10 »

Mielestäni ei, koska suurimmalla osalla kotikäyttäjistä tai pienyrityksistä ei ole varaa omaan järjestelmänvalvojaan. Toinen vaihtoehto on työntää kaikki mahdollinen softa asennettavaksi käyttiksen mukana... Jos koitetaan valikoida kaikki käyttäjän puolesta niin valinnan vara katoaa, sorsitaan pienempien ohjelmien kehittäjiä, ja otetaan mielestäni turha ylimääräinen työmaa.

2

Yleistä keskustelua / Vs: Hakemistorakenne

« : 19.08.08 - klo:17.21 »

Eikö ohjelmien asentaminen ole kuitenkin ihan peruskäyttöä eikä esim. järjestelmän yleisten asetusten muuttamista. Useimmilla työpöydillä ainakin... Siksi en ymmärrä miksi pakotetaan tämä tekemään roottina. Voisi asentaa kotihakemistoon, tai jonkin sortin palvelinmalli, että tuo ja tuo käyttäjä saa asentaa yhteisiä ohjelmia, muttei poistaa järjestelmän "alkuperäisiä" ohjelmia.

Kieltämättä ylimääräsen piilottaminen muilta kuin rootilta todennäkösesti selkiyttäis ja helpottais käyttäjää. Ihmiset kun selailee kaikkee uutta että mikä tämä-ja-tämä-ja-tämä on =).. Ja sitä kautta sit näyttää missä on turvallisen hiekkalaatikon rajat. Tärkeempi on mun mielestä kuitenkin tuo ohjelmien asentaminen kuin tiedostojen näkyminen.

3

Yleistä keskustelua / Vs: Hakemistorakenne

« : 19.08.08 - klo:13.14 »

Tottapa törisette... ei mikään kuningasidea. Taitaa olla iso työ suhteessa kovin olemattomaan hyötyyn.

"Mitä kaikkea sinne asennetaan? Kaikki buutissa tarvittava kirjastoineen? Asennetaanko sinne myös esimerkiksi tietokantapalvelimen binäärit? Entä pidetäänkö siellä vain buutissa käynnistyvät ohjelmat vai ohjelmat jotka teoriassa saatetaan käynnistää buutissa?"

En ollut jatkanut ajatustani niin pitkälle että olisin eritellyt, eikä se itse idean kannalta varmaan kauhean oleellista ole.

"Mitä hyötyä sinun ehdotuksesi tarjoaa työpöytäympäristöä ajatellen? Käytettäviltä koneilta ei juuri koskaan löydy flash-muistia enkä näe mitään syytä miksi perustallaaja olisi kiinnostunut järjestelmän buutissa tarvittavista tiedostoista taikka mitä hyötyä hänelle olisi niiden näkemisestä."

Juurikin tuo hybridi-mahdollisuus, sekä se että tavis-minälle on selkee erotus välillä _ei_pakollista_kamaa_jonka_olen_asentanut_joskus_ ja _käyttiksen_mukana_tullut_stuffi_. Jälkimmäiseen varmaan kannattaakin etsii jo vähän lähempää lääkettä kun hakemistorakenteesta .

Kiitos vastauksista varsinkin mgonberille

4

Yleistä keskustelua / Vs: Hakemistorakenne

« : 18.08.08 - klo:15.09 »

Jotakuinkin... userworld on frisbiistä. Vertaus on sinällään huono, että ohjelmia ei asenneta samalla lailla tai samaan paikkaan, vaan niille on oma lootansa.

edit: Tuohon vielä se, että ei toki. Linux ja moni muukin käyttis todistetusti toimii työpöydällä. Muunmuassa minulla. Mut mielestäni vaan ehdottamani malli sopii kaikin puolin paremmin nimenomaan työpöydälle, enkä näe siitä mitään haittaa palvelimellakaan. Sen takia oisin halunnut argumentoitia miksi se ei ole hyvä ratkasu, tai on huonompi, tai mitä ongelmia siitä tulisi ennemmin kuin että sanotaan että kyl tääkin on ihan jees..

Frisbii on lempparinimike freebsd:lle jos joku ihmettelee =)

5

Yleistä keskustelua / Vs: Hakemistorakenne

« : 18.08.08 - klo:15.00 »

Unixia ei ikinä suunniteltu työpöydälle. Luen standardin, mutta standardien tarkoitus on pitää yllä yhteensopivuutta, ei standardin noudattaminen standardin takia. Jos standardista poiketaan, pitää miettiä rikkooko se jotain ja miten. Jos halutaan että asiat löytyvät aina standardin mukaisista paikoista, symlinkit toimivat. En ole lukenut tuota standardia, mutta luen sen nyt.

6

Yleistä keskustelua / Vs: Hakemistorakenne

« : 18.08.08 - klo:14.35 »

Ajattelisin, että /boot sisältää ainoastaa kernelin, ja latausjärjestyksen ennakointikin voi tehdä vain niin paljon. Linuxin käynnistymisestä olen kyllä jotakuinkin perillä.

En ajattelisi tuon muutoksen toteuttamisen olevan niin radikaali, kuin miltä se kuulostaa. Teen oletuksen että pakettienhallinta antaa asentaa paketteja käyttäjän määrittelemän hakemiston alle samaan tapaan kuin configure scripti ottaa parametrin --prefix. Jos ei onnistu, niin eihän ohjelmiakaan voi asentaa normikäyttäjänä muuten kuin lähdekoodeista. Pakko myöntää etten tiedä kun en ole perehtynyt, mutta veikkaisin että isoin este asialle on mahdolliset pakettienhallinnan rajoitukset.

Upstart käsittääkseni tarkoittaa että käynnistyksessä hoidetaan montaa asiaa yhtä aikaa, joka tarkottaa että multicore ja cpu järjestelmät käyttää enemmän kuin yhtä härpätintä asioiden tekemiseen (sama asia kuin ohjelmien threading/forkkaus).

Korjaa toki, jos olen väärässä (mikä on paljon mahdollista). Jos pakettienhallinnasta puuttuis tollanen ominaisuus ja se korjattais, niin sehän olis jo bugikorjaus eikä uusi ominaisuus

7

Yleistä keskustelua / Hakemistorakenne

« : 18.08.08 - klo:13.07 »

Ajattelin heittää idean keskusteltavaksi, kun täällä kuitenkin guruja on..:

Olisiko ideaa järjestää käyttöjärjestelmän "ydintä" (jo asiayhteydestä selvää että en puhu pelkästä kernelistä), eli käynnistyksessä avattavat ohjelmat yms. esimerkiksi /system taakse. Ajattelisin tästä olevan kaksi hyötyä. Tuon /system voisi olla esimerkiksi flash-muisti, jolta luku on huomattavasti nopeampaa kuin kiintolevyltä, ja joka sallisi järjestelmän nopeamman käynnistymisen. Toinen on, että perustallaajat kuten minä voisi helposti tunnistaa tärkeät palikat: ne ovat /system alla ja paketit.deb on merkitty punaisella varoitustarralla. Voisihan tuonne sitten asennella jotain useammin käytettyjä ohjelmiakin, tms.

Toimisiko esim. sellanen, että tutkailee tiedostojen access timeja bootin jälkeen ja katsoo sit mihin paketteihin ne kuuluvat

Minun mielestä nykynen järjestelmä on vähän takaperonen työpöytäympäristöä ajatellen. Ja päivitys jumittaa: Generating locales...