Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - tmeriluo

Sivuja: [1]
1
[RATKAISTU]  -Kun tikku nro. 3 lopulta suostui juuri ja juuri yhdistämään, mutta 1 megan liittymässä siirtonopeus jäi alle 200 kilotavun sekunnissa, ryhdyttiin operaattorin puolelta viimein tarkistamaan verkkoa, ja paljastui, että lähin tukiasema on remontin vuoksi kuukauden poissa käytöstä! Sovimme asian siten, että saan testata liittymää maksutta, kunnes asema tulee käyttöön, mutta kyllä minä tässä hieman operaattoria kritisoisin: asian olisi pitänyt olla heidän tiedossaan sopimusta laadittaessa, kun vielä kysyin, missä on lähin tukiasema. Kiitos kuitenkin kaikista vastauksistanne.

2
     -Tein asiassa, kuten oli neuvottu: poistin ensin kaikki “network connections” -toiminnon kautta asennetut verkkoyhteydet, asensin tämän jälkeen uusimmat versiot paketeista USB-modeswitch ja USB-modeswitch-data (huomasin muuten, että aiemmin asentamani versiot taisivatkin olla vanhentuneet), ja käynnistin koneeni uudelleen.  Tämän jälkeen laitoin nettitikun porttiin, ja asensin verkkoyhteyden uudelleen “network connections” -toiminnon valikosta “mobile broadband” valiten vielä “connect automatically”. Valitettavasti lopputulos oli sama: ei yhteyttä. Asennustoiminto vaikuttaa tunnistavan tikun jollakin tavalla, koska se tarjoaa asennusta kohteeseen: “HUAWEI technology HUAWEI broadband”. Mikäli tikku on kiinni portissa, ilmestyy “network connections” -toiminnon päävalikkoon  myöskin teksti “mobile broadband disconnected”, ja linkki “Saunalahti connection 1” ,  mutta mikäli jälkimmäistä yrittää klikata, ilmestyy ruudulle: “GSM network disconnected – you are now offline” . Tiedostonhallinta näyttää toisaalta laitteen kahtena eri yksikkönä: “CD Drive: Mobiililaajakais” ja “HUAWEI MMC Storage”, so. se ei tunnista sitä modeemiksi. Ajoin terminaalin kautta myös komennon ls /dev/tty*, kuten oli neuvottu, ja se antoi seuraavan luettelon:

/dev/tty    /dev/tty2   /dev/tty31  /dev/tty43  /dev/tty55  /dev/ttyS0
/dev/tty0   /dev/tty20  /dev/tty32  /dev/tty44  /dev/tty56  /dev/ttyS1
/dev/tty1   /dev/tty21  /dev/tty33  /dev/tty45  /dev/tty57  /dev/ttyS2
/dev/tty10  /dev/tty22  /dev/tty34  /dev/tty46  /dev/tty58  /dev/ttyS3
/dev/tty11  /dev/tty23  /dev/tty35  /dev/tty47  /dev/tty59  /dev/ttyUSB0
/dev/tty12  /dev/tty24  /dev/tty36  /dev/tty48  /dev/tty6   /dev/ttyUSB1
/dev/tty13  /dev/tty25  /dev/tty37  /dev/tty49  /dev/tty60  /dev/ttyUSB2
/dev/tty14  /dev/tty26  /dev/tty38  /dev/tty5   /dev/tty61  /dev/ttyUSB3
/dev/tty15  /dev/tty27  /dev/tty39  /dev/tty50  /dev/tty62
/dev/tty16  /dev/tty28  /dev/tty4   /dev/tty51  /dev/tty63
/dev/tty17  /dev/tty29  /dev/tty40  /dev/tty52  /dev/tty7
/dev/tty18  /dev/tty3   /dev/tty41  /dev/tty53  /dev/tty8
/dev/tty19  /dev/tty30  /dev/tty42  /dev/tty54  /dev/tty9

     -En osaa itse tulkita luetteloa, mutta voisiko ongelma johtua viallisesta SIM-kortista?

PS: koska minulla ei nyt ole kotonani nettiyhteyttä, voi vastailuni ratkaisuehdotuksiin viedä jonkin aikaa.

3
     -Hankin PC-pöytäkoneelleni Saunalahden 1 megan mobiililaajakaistan Huawei E160E -nettitikulla, mutta tikku ei suostu kytkeytymään verkkoon. Koneella on 10.04 Lucid vasta asennettuna tyhjälle kiintolevylle, eikä muuta nettiyhteyttä. Kun laitan tikun USB-porttiin, siihen syttyy vilkkuva vihreä valo, joka ohjeiden mukaan tarkoittaa sen löytäneen verkon, muttei olevan kytkettynä. Työpöydälle ilmestyy tekstitiedostolle ominainen kuvake, ja teksti “mobiililaajakais”. Kun järjestelmä ei näin  ilmeisesti tunnista tikkua automaattisesti, koetin asentaa sitä “network connections” -toiminnon kautta kohdasta “mobile broadband”, joka nyt ilmoittaa, että “Saunalahti connection 1” on asennettu, mutta  “mobile broadband disconnected”. Asensin myös usb-modeswitch ja  usb-modeswitch-data -paketit, mutta tämä ei muuttanut asiaa. Olen myös koettanut laittaa tikkua porttiin sekä koneen ollessa päällä, että sammutettuna. Saunalahdelta ilmoitettiin, että tikun pitäisi toimia Ubuntussa, mutta ei osattu antaa muita ohjeita, kuin APN-koodi. Mitä siis teen väärin? SIM-kortinkin pitäisi olla oikein asennettu.

4
Kokemuksiani poistettujen työtiedostojen palauttamisesta EXT-3 -tiedostojärjestelmässä:

   -Laitoin tämän “keskusteluavauksen” maanantaina “Ubuntun käyttöön”, mutta koska sain siihen aiempaan nähden niukahkosti kommentteja, laitan sen vielä tähän, jos aihealue olisi lähempänä “Ohjelmointia ja palvelinkäyttöä”(?)  Haluaisin vielä kiittää niistä asiantuntevista ja selkeistä vastauksista, joita sain edelliseen viestiini ohjelmien asentamisesta Ubuntussa.

   -Aiheeni  liittyy siihen, että olen testannut normaalisti poistettujen työtiedostojen palauttamista Ubuntun käyttämässä EXT-3 -tiedostojärjestelmässä “Photorec” ja “Magicrescue” -ohjelmien avulla. Tutustuin myös “Testdisk” ja “Sleuthkit” -ohjelmiin, mutta käsitin, että niitä ei varsinaisesti ole tarkoitettu palauttamaan yksittäisiä tiedostoja (?)  “Photorec” on nimensä mukaan suunniteltu alunperin kuvatiedostojen palauttamiseen, ja sen käyttö on varsin yksinkertaista: valitaan valikoista lähdekansio, mistä tiedostoja yritetään palauttaa, tiedostomuodot, joiden palauttamista yritetään, lähdekansion tiedostojärjestelmän muoto, sekä lopuksi kohdekansio, jonne palautetut tiedostot tallennetaan.  “Magicrestore” toimii sen sijaan komentorivinä ilman erillisiä valikkoja. Sen käyttäminen vaatii pientä tarkkuutta ja ohjeisiin tutustumista, mutta periaate on suurin piirtein sama. Siihen on myös valittavissa “Photoreciä” enemmän hakuvaihtoehtoja. On tärkeää, että kohdekansio ei ole lähdekansion osa, jotteivät palautetut tiedostot tallennu palautettavien tiedostojen päälle. Itse tein palautusta kiintolevyltä toiselle, ja 80GB:n levyn läpikäynti 2GB:n keskusmuistilla sekä tuplaydinprosessorilla vei vajaat kaksi tuntia. Tein seuraavia huomioita:

     1: Palautuksen tehokkuus on yleensä suurimmillaan, kun valitaan vain yksi tiedostomuoto kerrallaan: kaikkien valittavissa olevien tiedostomuotojen palautus kerralla tuottaa tiedostojärjestelmän luonteen vuoksi yleensä vain merkityksetöntä “roskadataa”.   

     2:  Palautettujen tiedostojen määrä tai korruptoituneisuus ei yleensä vaihtele palautuskerrasta toiseen: satunnaisesti vertailuun valitsemani tiedostot käyttäytyivät samalla tavalla. (Kaikkien palautettujen tiedostojen läpikäyntiin minulla ei olisi riittänyt kärsivällisyyttä.)

    3: On selvästi havaittavissa kaksi raja-arvoa: ohjelmat eivät palauta yleensä lainkaan yli 50 megatavun tiedostoja, ja yleensä vain alle 10 megatavun tiedostot toimivat normaalisti. Käytännössä kaikki tämänkokoiset tiedostot olivat minulla erimuotoisia kuvatiedostoja (odg, jpg, tif, ym.).

    4: En saanut onnistuneesti palautettua yhtään niistä 50-200MB:n kuvatiedostoista, jotka olin vahingossa poistanut juuri ennen, kun virheen huomattuani lopetin kiintolevyn käytön, ja siirryin käyttämään järjestelmää toiselta kiintolevyltä. Näiden päälle tuskin ehti tallentua mitään.   

   -Kysymys: onko jollakulla kokemusta näin suurikokoisten, tai vieläkin suurikokoisempien työtiedostojen palauttamisesta EXT-3:ssa? Ovatko käyttämäni ohjelmat ainoastaan kehittymättömiä, vai tekeekö tiedostojärjestelmän tapa tallentaa tiedostoja fragmentteina tämän käytännössä mahdottomaksi? Onhan toki niin, että suurikokoisten tiedostojen menettäminen yleensä harmittaa eniten (...)


5
Kokemuksiani poistettujen työtiedostojen palauttamisesta EXT-3 -tiedostojärjestelmässä

   -Aluksi haluaisin kiittää asiantuntevista ja selkeistä vastauksista, joita sain viimeksi esittämääni kysymykseen ohjelmien asentamisesta Ubuntussa.

   -Tämänkertainen kysymykseni liittyy siihen, että olen testannut poistettujen työtiedostojen palauttamista EXT-3 -tiedostojärjestelmässä “Photorec” ja “Magicrescue” -ohjelmien avulla. Tutustuin myös “Testdisk” ja “Sleuthkit” -ohjelmiin, mutta käsitin, että niitä ei varsinaisesti ole tarkoitettu palauttamaan yksittäisiä tiedostoja (?)  “Photorec” on nimensä mukaan suunniteltu alunperin kuvatiedostojen palauttamiseen, ja sen käyttö on varsin yksinkertaista: valitaan valikoista lähdekansio, mistä tiedostoja yritetään palauttaa, tiedostomuodot, joiden palauttamista yritetään, lähdekansion tiedostojärjestelmän muoto, sekä lopuksi kohdekansio, jonne palautetut tiedostot tallennetaan.  “Magicrestore” toimii sen sijaan komentorivinä ilman erillisiä valikkoja. Sen käyttäminen vaatii pientä tarkkuutta ja ohjeisiin tutustumista, mutta periaate on suurin piirtein sama. Siihen on myös valittavissa “Photoreciä” enemmän hakuvaihtoehtoja. On tärkeää, että kohdekansio ei ole lähdekansion osa, jotteivät palautetut tiedostot tallennu palautettavien tiedostojen päälle. Itse tein palautusta kiintolevyltä toiselle, ja 80GB:n levyn läpikäynti 2GB:n keskusmuistilla sekä tuplaydinprosessorilla vei vajaat kaksi tuntia. Tein seuraavia huomioita:

     1: Palautuksen tehokkuus on yleensä suurimmillaan, kun valitaan vain yksi tiedostomuoto kerrallaan: kaikkien valittavissa olevien tiedostomuotojen palautus kerralla tuottaa tiedostojärjestelmän luonteen vuoksi yleensä vain merkityksetöntä “roskadataa”.   

     2:  Palautettujen tiedostojen määrä tai korruptoituneisuus ei yleensä vaihtele palautuskerrasta toiseen: satunnaisesti vertailuun valitsemani tiedostot käyttäytyivät samalla tavalla. (Kaikkien palautettujen tiedostojen läpikäyntiin minulla ei olisi riittänyt kärsivällisyyttä.)

    3: On selvästi havaittavissa kaksi raja-arvoa: ohjelmat eivät palauta yleensä lainkaan yli 50 megatavun tiedostoja, ja yleensä vain alle 10 megatavun tiedostot toimivat normaalisti. Käytännössä kaikki tämänkokoiset tiedostot olivat minulla erimuotoisia kuvatiedostoja (odg, jpg, tif, ym.).

    4: En saanut onnistuneesti palautettua yhtään niistä 50-200MB:n kuvatiedostoista, jotka olin vahingossa poistanut juuri ennen, kun virheen huomattuani lopetin kiintolevyn käytön, ja siirryin käyttämään järjestelmää toiselta kiintolevyltä. Näiden päälle tuskin ehti tallentua mitään.   

   -Kysymys: onko jollakulla kokemusta näin suurikokoisten, tai vieläkin suurikokoisempien työtiedostojen palauttamisesta EXT-3:ssa? Ovatko käyttämäni ohjelmat ainoastaan kehittymättömiä, vai tekeekö tiedostojärjestelmän tapa tallentaa tiedostoja fragmentteina tämän käytännössä mahdottomaksi? Onhan toki niin, että suurikokoisten tiedostojen menettäminen yleensä harmittaa eniten (...)


6
     -Olen jonkin aikaa käyttänyt Ubuntu 6.10 edgyä, mutta minulla itselläni ei ole nettiyhteyttä. Ongelmani on siinä, etten ole onnistunut asentamaan siihen yhtäkään ohjelmaa (!). Käsittääkseni ilman nettiyhteyttä tämän pitäisi onnistua joko toiminnolla "dpkg -i", tai noudattamalla ohjelmapaketin mukana tulleita asennusohjeita (yleensä "./configure, make, make install") sen jälkeen, kun paketti on purettu. Olen tällä tavoin yrittänyt asentaa mm. ohjelmia "mondo rescue" (mondo-2.2.4), "inkscape" (inkscape-0.45), ja "graveman" (graveman-0.3.12-5).

-Seuraavassa yhteenveto siitä, missä asennus kussakin tapauksessa "jumittuu":

1: "Mondo rescueta" asennettaessa "./configure" -toiminto vaikuttaa menevän normaalisti läpi, mutta "make" -toiminto ilmoittaa seuraavaa:

"in file included from libmondo-archive.c:175:
my-stuff.h:199:18: error: newt.h: No such file or directory"

-Nimeltään lähin järjestelmästä löytyvä, "Synaptic package managerin" asennetuksi ilmoittava ohjelmapaketti on "libnewt0.52"

2: "inkscapea" sennettaessa  "./configue" ilmoittaa:

"checking for png_read_info in -lpng... no
configure: error: libpng >= 1.2 is needed to compile inkscape"

-Järjestelmästä kuitenkin nimenomaisesti löytyy asennettuna paketti "libpng12-0" (!)

3: "gravemania" asennettaessa "./configure" ilmoittaa:

"no package 'gtk+-2.0' found
 no package 'glib-2.0' found
 no package 'atk' found
 no package 'pango' found
 no package 'libglade-2.0' found

Consider adjusting the PKG_CONFIG_PATH environment variable if you installed software in a non-standard prefix"

-järjestelmästä löytyvät asennettuina ainakin seuraavat paketit:

"libgtk2.0-0"
"libglib2.0-0"
"libatk1.0-0"
"libpango1.0-0"
"libglage2-0"


     -Tämä on ensimmäinen kerta kun jätän itse viestiä tähän foorumiin, koska en ole kyennyt löytämään ratkaisua muualta. Ne tuntemani henkilöt, jotka käyttävät Ubuntua, asentavat ohjelmat, ja niiden tarvitsemat päivitykset suoraan netistä, mutta minulle se ei ilman nettiyhteyttä onnistu. Itse en ole erityisesti ATK-asiantuntija, joten en osaa sen kummemmin tulkita näitä asennustoimintojen antamia viestejä. Koska tietokoneeni on lisäksi pöytäkone, sen siirtäminen toimivan nettiyhteyden ääreen ei sekään ole aivan yksinkertaista.

   -Jos jollakulla on ehdotuksia esittämäni ongelman ratkaisemiseksi, olisin siitä kovin kiitollinen.

Sivuja: [1]