Viestit

1

Ubuntu tietokoneissa / WWW-fontit kuntoon Hardyssä (8.04) - antialiasoituna ilman MS-fontteja

« : 23.05.08 - klo:10.09 »

Ensin varoitus: tämä on hyödyllistä tietoa lähinnä edistyneille fonttiaddikteille! Helppo tapa parantaa fontteja Firefoxissa on mennä asetuksiin ja pakottaa jokin omaa silmää miellyttävä fontti (käytännössä DejaVu Sans) kaikkiin nettisivuihin.

Ongelma on siinä, että useat nettisivut näyttävät pirun rumaa fonttia Hardyssä. Voit testata menemällä esimerkiksi osoitteisiin pelit.fi tai w3schools.com. Lähdin etsimään ratkaisua ja huomasin, että vika on siinä että Helvetica-fonttiperhe ohjautuu rumaan Nimbusiin.

Asennetaan siis Red Hatin tuottamat uudet fontit, joissa on muun muassa hyvä Arial/Helvetica-kopio Liberation Sans:

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get install ttf-liberationTämä valitettavasti muuttaa Googlen fontin pois kauniista DejaVu Sansista, mutta kun kerran Google käskee Arialia niin sille sitten annetaan se 99 % kopio.

Tämän jälkeen pitäisi saada Helvetica ohjattua Liberationiin eikä Nimbusiin. Tämäkään ei vielä riitä, sillä DejaVu Sans on paras fontti ja hyvä Verdanan sekä Tahoman korvike; ne pitäisi saada ohjattua siihen, jotta fontteja järjestyksessä "Verdana, Helvetica" pyytävä webbisivu ohjautuisi DejaVuun eikä Liberationiin.

Lopputuloksena oli säätöä /etc/fonts/conf.avail-kansiossa, ja tulos on liitteenä (.txt-pääte täytyy ottaa pois). Laiton Nimbusin tilalle Liberationin, ja lisäsin ohjaukset Verdanasta ja Tahomasta DejaVuun. Olen tarkka tälläisten asioiden kanssa, mutta nyt olen jopa varovaisen tyytyväinen. Vastaavuudet menevät suurin piirtein oikein.

Huomaa: tästä konffitiedostosta ei ole mitään hyötyä, jos Microsoftin fontit ovat asennettu. En ole myöskään aivan varma, onko Liberation täydellinen Helvetican korvike Postscript-tiedostoissa. Ilmoitelkaa tällaisista ongelmista.

korjattu: ttf-liberation eikä liberation-ttf

[ylläpito on poistanut liitteen]

2

Ubuntun kehitysversio / Pohdintaa ohjelmien nimistä, parannusehdotuksia

« : 27.04.07 - klo:01.10 »

Näistä on aiemmin ollut puhetta tuolla: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=9841.20

Olen samaa mieltä suomentajien kanssa siitä, että Gnomen pienten perusohjelmien nimet tulee kääntää: ei ole mitään järkeä olla kääntämättä vaikkapa CD Playeriä tai Terminalia. Ehdotan kuitenkin, että About-laatikossa lukisi aina ohjelman alkuperäinen nimi kokonaisuudessaan, sillä näin vikailmoitusten tekeminen helpottuisi.

Mielestäni yhdysmerkki ei sovi ohjelman nimen ja selityksen jakamiseen. Sulut olisivat paremmat: Musiikkimaija (CD-levyjen kopiointi). Yhdysmerkki ei ole ajatusviiva eikä ajatusviivakaan oikein sovi tilanteeseen, mutta sulkuja käytetään yleisesti selittämään lyhyesti lukijalle mahdollisesti tuntematon käsite. Kaksoispiste voisi olla myös käypä vaihtoehto. Yhdysmerkkinä käytetty yhdysmerkki on OK, kuten GIMP-kuvankäsittelyohjelma.

Mielestäni huonoja nimiä ja parannusehdotuksia:

Alkuperäinen	Ehdotus
Tomboy -muistilaput	Muistilaput tai Tomboy-muistilaput (ei välilyöntiä)
F-Spot valokuvien hallintaohjelma	F-Spot - valokuvien hallintaohjelma
Rytmilaatikko-musiikkisoitin	Musiikkisoitin tai Rhythmbox-musiikkisoitin
Musiikkimaija - CD-levyjen kopiointi	ehkä Musiikkimaija - äänilevyjen kopiointi
Serpentiini - CD-levyjen luonti	ehkä Serpentine - äänilevyjen luonti

CD-levyjen kopiointi on vähän harhaanjohtava, kun ohjelmat käsittelevät vain Audio CD -levyjä. Vaihtoehdot eivät nekään kyllä ole hyviä.

Rytmilaatikko ja Serpentiini särähtävät pahasti korvaan, ja on jotenkin turha käyttää suomennettuja nimiä, joista ei käy suoraan ilmi ohjelman tarkoitus. Musiikkimaija on suorastaan mainio suomennos.

Elokuvasoittimia on yleensä käytössä useita, joten Totemin kutsuminen vain Elokuvasoittimeksi on vähän outoa, kun samaan aikaan korostetaan vaikkapa Rytmilaatikko-nimeä.

3

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Unison

« : 16.07.06 - klo:00.58 »

Tällä hetkellä lupaavimmalta työkalulta vaikuttaa Unison. Se synkronoi tiedostot molempiin suuntiin, eikä asiakaskoneella tarvitse olla mitään palvelinohjelmistoa. Tehokkuudessa se vastaa rsynciä, eli vain muutokset kopioidaan ja nekin pakataan zlibin avulla.

Vaatimuksena on toisessa päässä ssh-palvelin ja toisessa päässä ssh. Jälkimmäinen tuottaa Windowsissa pienen ongelman: PuTTYn Plinkissä ei ole täysin ssh-yhteensopiva syntaksi ja OpenSSH:sta on vain Cygwin.dll-emuloitu OpenSSH for Windows; täydellinen Cygwin-asennus OpenSSH:n kera on ehdottomasti pois laskuista.

OpenSSH for Windows väläyttelee jänniä /cygmnt/c/ -hakemistoja eikä osaa automaattisesti tallentaa tunnettujen palvelinten avaimia, mutta toimii muuten riittävän hyvin Unisonin kanssa. Testimielessä pikakyhään plinkille wrapperia, joka saisi sen toimimaan oikein.

Voi olla, että saan kohta aikaan pienen Unison-Linux-Windows-HowTon.

4

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Etäohjelmointi - tiedostojen synkronointi usean tietokoneen välillä?

« : 14.07.06 - klo:23.40 »

Oletetaan, että minulla on tehokas Ubuntu-työasema aarne, jossa sijaitsee kääntäjät ja kirjastot oikein konfiguroituna sekä SSH-palvelin.

Haluan silloin tällöin ohjelmoida hitaalla kannettavalla Windows XP -tietokoneella bertta, johon en halua asentaa kääntäjiä tai kirjastoja. Tekstieditori (esim. SciTE) ja PuTTY/PSFTP saa riittää. Työaseman suora GPRS-etäkäyttö on liian hidasta, joten lähdekoodit pitää kopioida tietokoneiden välillä muokkausta ja kääntämistä varten verkon yli. Synkronoida.

Tarvitsen kaksi komentoa:
- toinen synkronoi bertan C:\Omat tiedostot\Projektit\x -kansion aarnen ~/projektit/x -hakemiston mukaan,ml. alihakemistot
- toinen tekee saman toisinpäin

Kuinka tuo onnistuu helpoiten?

Minulla on myös hiidas Ubuntu-työpöytätietokone celsius. Tällä ohjelmointiin ajattelin soveltaa sshfs:ää: muokkaan sshfs:n kautta ja annan build-käskyt ssh:n kautta.

Jos on kokemusta paremmista ratkaisuista niin kertokaa ihmeessä. CVS tms. vaikuttaa turhan järeältä ratkaisulta minikokoisiin harjoitteluprojekteihin.

Synkronointi lienee myös pätevä tapa varmuuskopioida digikuvia ym. verkon yli.