Näytä kirjoitukset
1
Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: 9.10 NBR on hidas 9.04:ään verrattuna
« : 08.01.10 - klo:13.13 »
Melkein kaiken raudan saa ennemmin tai myöhemmin toimimaan, mutta mielestäni Ubuntu keskittää resurssinsa viisaasti (tarpeeksi avoimiin) systeemeihin joita se pystyy tukemaan.
Intelin lisensoiman GMA 500 Poulsbon nykyinen Linux ajuri on sidoksissa vanhoihin ohjelmapintoihin ja sen toimintakuntoon saaminen (ja jatkuva ylläpitäminen) vaatii melkoisia ylimääräisiä kikkoja distron kehittäjiltä. Oli Intelin oma moka liata hyvä nimensä tämän Poulsbon kanssa. Paremmin tuettavia ja päivitettäviä (avoimen pinnan vaikkei täysin avoimen koodin) ajureita ollaan kuulemma kehittämässä, mutta kuka tietää koska niistä on hyötyä.
Jotkut distrot (esim. Jolicloud ja kuulemma Mandriva) on paketoinut modifioidut vanhemmat pinnat/moduulit uudempien rinnalle niin että homman pitäisi toimia asennuksesta alkaen. Yrityskeskeisemmät SUSE ja Fedora paketoi myös jotain ratkaisuja virallisesti tukemattomien mutta suosittujen extras-repojen kautta.
Jolicloud on Debianiin/Ubuntu NBR:ään perustuva omitunen netbook-keskeinen hybridi-distro joka voi sopia kokemattomille ja ei-liian-vaativille käyttäjille. GMA 500 Poulsbo tuki on heille aika tärkeä kunnia-asia...
Moblin on Intelin itsensä aloittama ja nykyisin Linux Foundationin hallinnoima kämmen- (MID) and netbook-koneisiin tarkoitettu niinikään yksinkertaistettu ja Debianiin/Ubuntuun perustuva kevytdistro. Jopa heillä on ollut vaikeuksia GMA 500 Poulsbon kanssa, mutta tulevan 2.2-version pitäisi taas tukea Poulsbon rautaa.
Jos itse joutuisin tukemaan jotakuta Poulsbon käyttäjää niin joko kokeilisin tuota Jolicloudia tai sitten pitäisin hänet Ubuntu 9.04 Jauntyssa ja tarvittaessa hankkisin muut ajurit jostain Ubuntu PPA:sta (Personal Package Archive) kunnes tulevaisuus alkaa selvetä. Tai sitten laittaisin kyseisen koneen takaisin markkinoille ja hankkisin tilalle sellaisen jonka kaikki rauta (mukaanlukien WIFI ym.) on avoimen koodin tukemaa ja siten tuettavissa/käytettävissä hamaan tulevaisuuteen.
Voi tietysti olla että Ubuntu 10.04 Lucid LTS (Long Term Support) kehittää Poulsbolle jonkinlaisen kestävämmän kehityksen raamit.
Pikku vinkki: Jos olet pätevä koneiden kanssa niin kannattaisi aina heti asentaessa eristää käyttäjän/käyttäjien omat tiedostot systeemin tiedostoista omalle levyn osiolleen. Kyseinen asetelma helpottaa paitsi muiden distrojen rinnakkaisasennusta myös distron uudelleenasentamista siten että kotitiedosto pysyy ennallaan.
PS. Valitan jos jotkut käyttämäni termit ovat hiukan epäkonventionaalisia, mutta oma Linux-tietoni on kertynyt ulkomailla ollessa ja nyt pitäisi päivittää alan sanastoa äidinkielelläkin.
Intelin lisensoiman GMA 500 Poulsbon nykyinen Linux ajuri on sidoksissa vanhoihin ohjelmapintoihin ja sen toimintakuntoon saaminen (ja jatkuva ylläpitäminen) vaatii melkoisia ylimääräisiä kikkoja distron kehittäjiltä. Oli Intelin oma moka liata hyvä nimensä tämän Poulsbon kanssa. Paremmin tuettavia ja päivitettäviä (avoimen pinnan vaikkei täysin avoimen koodin) ajureita ollaan kuulemma kehittämässä, mutta kuka tietää koska niistä on hyötyä.
Jotkut distrot (esim. Jolicloud ja kuulemma Mandriva) on paketoinut modifioidut vanhemmat pinnat/moduulit uudempien rinnalle niin että homman pitäisi toimia asennuksesta alkaen. Yrityskeskeisemmät SUSE ja Fedora paketoi myös jotain ratkaisuja virallisesti tukemattomien mutta suosittujen extras-repojen kautta.
Jolicloud on Debianiin/Ubuntu NBR:ään perustuva omitunen netbook-keskeinen hybridi-distro joka voi sopia kokemattomille ja ei-liian-vaativille käyttäjille. GMA 500 Poulsbo tuki on heille aika tärkeä kunnia-asia...
Moblin on Intelin itsensä aloittama ja nykyisin Linux Foundationin hallinnoima kämmen- (MID) and netbook-koneisiin tarkoitettu niinikään yksinkertaistettu ja Debianiin/Ubuntuun perustuva kevytdistro. Jopa heillä on ollut vaikeuksia GMA 500 Poulsbon kanssa, mutta tulevan 2.2-version pitäisi taas tukea Poulsbon rautaa.
Jos itse joutuisin tukemaan jotakuta Poulsbon käyttäjää niin joko kokeilisin tuota Jolicloudia tai sitten pitäisin hänet Ubuntu 9.04 Jauntyssa ja tarvittaessa hankkisin muut ajurit jostain Ubuntu PPA:sta (Personal Package Archive) kunnes tulevaisuus alkaa selvetä. Tai sitten laittaisin kyseisen koneen takaisin markkinoille ja hankkisin tilalle sellaisen jonka kaikki rauta (mukaanlukien WIFI ym.) on avoimen koodin tukemaa ja siten tuettavissa/käytettävissä hamaan tulevaisuuteen.
Voi tietysti olla että Ubuntu 10.04 Lucid LTS (Long Term Support) kehittää Poulsbolle jonkinlaisen kestävämmän kehityksen raamit.
Pikku vinkki: Jos olet pätevä koneiden kanssa niin kannattaisi aina heti asentaessa eristää käyttäjän/käyttäjien omat tiedostot systeemin tiedostoista omalle levyn osiolleen. Kyseinen asetelma helpottaa paitsi muiden distrojen rinnakkaisasennusta myös distron uudelleenasentamista siten että kotitiedosto pysyy ennallaan.
PS. Valitan jos jotkut käyttämäni termit ovat hiukan epäkonventionaalisia, mutta oma Linux-tietoni on kertynyt ulkomailla ollessa ja nyt pitäisi päivittää alan sanastoa äidinkielelläkin.
