Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: Ankka - 08.04.07 - klo:18.42
-
http://www.us.debian.org/News/2007/20070408
Hassuja valintoja niillä.. kde 3.5 ja xfce 4.4 mutta gnome 2.14.. Gnome on oletus mutta vanhin..
Also newly available with Debian GNU/Linux 4.0 are multi-arch CDs and DVDs supporting installation of multiple architectures from a single disc.
Kuulostaa coolilta.
-
Gnome 2.14 ei taida olla KDE 3.5:a oleellisesti vanhempi, jos ollenkaan.
Alunperinhän Debian 4.0:n piti ilmestyä jo viime vuoden puolella, jolloin 2.14 oli melkein uusin Gnomen versio. Nyt se on kohta jo kaksi julkaisua vanha versio, mutta eipä noissa uudemmissa Gnomeissa mitään kovin kriittisen hienoa ole 2.14:aan verrattuna. Lisäksi oletustyöpöydän erityisesti tulee toimia mahdollisimman vähin ongelmin, joten uudemman version laittaminen olisi luultavasti pakottanut aivan erilailla testaamaan kuin vaikka XFCE:n uudemman version laitto.
Itse laitoin yhteen vanhempaan läppäriin tuon asentumaan, Kyseisestä koneesta on cd-asema rikki, joten luultavasti Debianin vakaus auttaa välttämään uudelleenasentelun tarvetta lähiaikoina.
-
Debian on viimeaikoina tuntunut tulevan jälkijunassa,tuskin taidan distroa vaihtaa...
-
Hassuja valintoja niillä.. kde 3.5 ja xfce 4.4 mutta gnome 2.14.. Gnome on oletus mutta vanhin..
Haitanneeko mitään? Siirryin pari kuukautta sitten etchiin ja hyvin on pyörinyt. Tärkeintähän tässä vakaassa versiossa käsittääkseni on, että nyt ei sitten pitäisi enää olla tarvetta muihin kuin turvapäivityksiin. Bugien pitäisi olla suht korjattuja. Ja jos ei sorki sources.list -tiedostoa, niin eiköhän tuota tavaraa ala testingiin valua vauhdilla lähipäivinä.
Mä itse olen ainakin tyytyväinen siihen, että nyt pitäisi 20MB päivityskasojen jäädä historiaan.
Mun mielestäni oli outoa, että viime Ubuntuun oli jätetty vanha versio LyXistä. Debian testing oli siinä edellä :-)
-
tämä gnome-juttu on muuten minun syyni käyttää ubuntua...
Alunperinhän Debian 4.0:n piti ilmestyä jo viime vuoden puolella, jolloin 2.14 oli melkein uusin Gnomen versio.
melkein uusin on aika kauniisti sanottu.
Nyt se on kohta jo kaksi julkaisua vanha versio, mutta eipä noissa uudemmissa Gnomeissa mitään kovin kriittisen hienoa ole 2.14:aan verrattuna.
ei ehkä kriittisen hienoa, mutta parannuksia silti. sitä paitsi minusta on paljon kätevämpää käyttää projektin tukemaaa versiota jolle oikeasti tehdään tietoturva/bugi/ym. korjauksia. se, että vanhan debianin 'vakaa' gnome oli 2.8 oli minusta naurettavaa. kukaan ei ole tukenut sitä enää aikoihin ja kaikki (siis ihan kaikki) paikkaukset siihen olisivat langenneet debianin oman väen harteille. heillä on tosin muutakin tekemistä joten bugit saivat olla kun niitä ei edes yritetty korjata.
Lisäksi oletustyöpöydän erityisesti tulee toimia mahdollisimman vähin ongelmin, joten uudemman version laittaminen olisi luultavasti pakottanut aivan erilailla testaamaan kuin vaikka XFCE:n uudemman version laitto.
niin miten sen nyt ottaa. testaaminen on toki aina hyvä asia, mutta minusta työpöydän tuomisessa olisi debianisoinnin lisäksi (jonka muuten ubuntu on jo tavallaan tehnyt ja testannutkin ihan käytössäkin useita kuukausia) lähinnä integrointitestausta. gnome projekti kun aivan varmasti testaa oman tuotteensa ennen sen julkistamista.
Itse laitoin yhteen vanhempaan läppäriin tuon asentumaan, Kyseisestä koneesta on cd-asema rikki, joten luultavasti Debianin vakaus auttaa välttämään uudelleenasentelun tarvetta lähiaikoina.
olisin minäkin tuon jo testattavaksi ladannut jos en olisi olosuhteiden pakosta aivan järkyttävän hitaan netiyhteyden päässä :( ja tietty mukava jos olet tyytyväinen debianin vakauteen ja tykkät käyttää sitä. en kyllä oikeasti muista koska minun olisi ollut pakko asentaa käyttämäni linux järjestelmä uusiksi riippumatta käytetystä distrosta.
-
tämä gnome-juttu on muuten minun syyni käyttää ubuntua...
Oukei! Mä olen tuossa suhteessa agnostikko, eri koneissa kaikissa eri käyttikset ja DE:t. Mulle nyt riittää joku IceWM myös ihan hyvin, samoin WindowMaker. Mä siirryin Debianiin siinä vaiheessa takaisin, kun LyX 1.4 oli etchissä mutta Ubuntussa vasta ikivanha 1.3.6. Ja tämä oli oikeasti merkittävä muutos sisäänrakennetun jurabib-lähdeviittaustuen takia.
Ja niille jotka eivät tiedä, kerron että LyX (ks. http://www.lyx.org) on maanmainio tekstinkäsittelyohjelma, joka käyttää LaTeXia tulostuksen luomiseen.
-
Oukei! Mä olen tuossa suhteessa agnostikko, eri koneissa kaikissa eri käyttikset ja DE:t. Mulle nyt riittää joku IceWM myös ihan hyvin, samoin WindowMaker.
kyllä ne minullekin riittäisivät, mutta viihdyn silti edelleen parhaiten gnomessa, joten en näe mitään syytä käyttää mitään muuta.
Mä siirryin Debianiin siinä vaiheessa takaisin, kun LyX 1.4 oli etchissä mutta Ubuntussa vasta ikivanha 1.3.6. Ja tämä oli oikeasti merkittävä muutos sisäänrakennetun jurabib-lähdeviittaustuen takia.
juu, dapperissa taisi olla vielä 1.3.7 ja sen jälkeen ubussakin on ollut 1.4-sarjalaista. itse olen kyllä tehnyt niin, että jos debianissa on paketoituna joku uudempi softa jonka välttämättä haluan, niin haen debianisoidut sorsat ja käännän (triviaalisti) paketista itselleni ubuntu-paketin.
näin minulla on ympäristö joka on sen tarjoajan mielestä stable ja tuettu myös tietoturvan suhteen, uusin versio haluamastani työpöytäympäristöstä ja tosiaan myös ne softat joita tarvitsen/haluan jotka ovat debianissa uudempia.
Ja niille jotka eivät tiedä, kerron että LyX (ks. http://www.lyx.org) on maanmainio tekstinkäsittelyohjelma,
tämä pitää täysin paikkansa myös minun mielestäni :)
-
Noh, en minä sillä, että ne vanhat softat välttämättä niin hyväkään juttu olisivat. Tässä läppärillä ne vaan eivät itseäni hirveästi haittaa, kunhan ei tosiaan tarvitse mitään Gnomen 2.8 -versiota käyttää.
Yksi huomattava syy nimenomaan Debianin käyttöön siinä läppärissä on tosiaan se cd-aseman puute. Aika harva jakelu enää tarjoaa korppuasennusta, ja ainoat toimivat käynnistystavat ovat korppu ja kiintolevy.
Se on kyllä ihan tosi, että esim. Ubuntussa ei mitään suurempia vakausongelmia ole siinäkään, vaikka vähän uudempaa softaa siellä käytetäänkin.
edit:
Voisi kai tässä jotain sanoa nyt, kun se asennus tähän läppärille valmistui. Asennus meni tosiaan aika samaan tyyliin kuin Ubuntun Alternate install, korppuasennuksen ollessa kyseessä. Jotain ihme virhettä tuli välillä joidenkin vaiheiden epäonnistuessa, mutta uudella yrityksellä sain virheet korjattua. Hankala sanoa, oliko vika nettiyhteydessä, korpuissa, pakettivarastoissa vai missä. Asennettu systeemi näyttäisi toimivan oikein hyvin, työpöydälle tuli nätti taustakuva, äänet toimivat ja Gnome toimii ihan kuten odottaa sopii. Oletuksena asennettu sovellusvalikoima on hyvin samankaltainen kuin Dapperissa. Käytössä on oletuksena samat pakettienhallintatyökalut kuin Ubuntussakin, update-notifier on oletuksena päällä ja niin edelleen. Kyllä tämä ainakin samaan rakoon kuin Dapper näyttäisi aika mukavasti sopivan.
-
Asensin Ubuntun tilalle ja on vähintään yhtä nopea, ellei nopeampi. Mistä tähän muuten löytää niitä pakettivarastoja?
-
Asensin Ubuntun tilalle ja on vähintään yhtä nopea, ellei nopeampi. Mistä tähän muuten löytää niitä pakettivarastoja?
Eiköhän se ole justiinsa yhtä nopea, jos samat palvelut pyörivät. Ubuntuhan on Debianiin perustuva jakelu.
Tässä mun /etc/apt/sources.list
deb http://debian.hands.com/debian/ etch main contrib non-free
deb http://security.debian.org/ etch/updates main
deb http://switch.dl.sourceforge.net/sourceforge/bibus-biblio ./
deb-src http://switch.dl.sourceforge.net/sourceforge/bibus-biblio ./
# lisätty 18032007 bibus-bibliografiaohjelmistoa varten
Noita peilejä varmaan löytyy ties mistä, esim. nic.funet.fi-palvelimelta. Bibus-rivejä et tarvitse, jos et halua käyttää maanmainiota Bibus-ohjelmistoa.
Mutta jos kaipailet kaikenmaailman multimediahärpäkkeitä, niin parjatun automatixin vastine noita asettamaan löytyy myös debianille, ks.:
http://www.debcentral.org/modules/news/article.php?storyid=235
m
-
Se on kyllä ihan tosi, että esim. Ubuntussa ei mitään suurempia vakausongelmia ole siinäkään, vaikka vähän uudempaa softaa siellä käytetäänkin.
Mä joskus ymmärsin että Debianin "vakaus" on nimenomaan sitä, että ohjelmia ei enää päivitetä ellei pakko ole. Ei sitä, että ne kaatuisivat vähemmän kuin testingissä, vaan sitä, että se ympäristö on sitten jatkossa kiveen hakattu.
Voi olla että olen väärin ymmärtänyt. Saapi korjata ???
Mutta en mä oikeastaan näe mitään merkittävää eroa Ubuntun ja Debian testingin välillä. Ubuntu on paremmin tuotteistettu ja markkinoitu. Ja siinä on rumempi oletustyyli Gnomessa ;D
m
-
No nettikäytössä Ubuntu vie muistia 130mb ja tämä 100mb. On siinä pieni ero, mutta paljonko tuo sitten vaikuttaa...
Mitäs tiedostoja tämä sisältää: deb http://debian.hands.com/debian/ etch main contrib non-free
-
Se on kyllä ihan tosi, että esim. Ubuntussa ei mitään suurempia vakausongelmia ole siinäkään, vaikka vähän uudempaa softaa siellä käytetäänkin.
Mä joskus ymmärsin että Debianin "vakaus" on nimenomaan sitä, että ohjelmia ei enää päivitetä ellei pakko ole. Ei sitä, että ne kaatuisivat vähemmän kuin testingissä, vaan sitä, että se ympäristö on sitten jatkossa kiveen hakattu.
Ei, kun siinä on vakaat ohjelmat, niin vakaat ja kuitenkin uudet ettei niitä tarvitse päivittää koko aikaa. Koska versio oli kokonaisuutena niin vakaa, sille päätettiin tarjota tukea pidemmäksi aikaa.
-
Ei, kun siinä on vakaat ohjelmat, niin vakaat ja kuitenkin uudet ettei niitä tarvitse päivittää koko aikaa. Koska versio oli kokonaisuutena niin vakaa, sille päätettiin tarjota tukea pidemmäksi aikaa.
No tuontapaista ajatusta epävakaat -- eikun testing -- aivoni hakivat. Siis ohjelmat ovat mahdollisimman vakaita, samoin ympäristö kokonaisuutena.
Debianissahan tietty ohjelmat valuvat unstable-jakelusta testingiin, joka aikanaan jäädytetään ja sitten lopulta siitä tulee vakaa (stable).
Mutta jos debianisti ei huomaa vaihtaa aptin asetuksia, niin se stabiilius jää huitsin nevadaan kun huomenna alkaa tulla uutta testing-tavaraa sisään. Ja sitten voikin taas mennä jotain rikki. Harvoin on kyllä mitään mennyt.
Onneksi huomasin tänään tsekata distrowatchin ja vaihtaa testingin etchiksi ennen apt-get update && apt-get upgrade loitsua. Taidan olla old schoolia kun en tuota gnome-apuria muista käyttää.
-
Mitäs tiedostoja tämä sisältää: deb http://debian.hands.com/debian/ etch main contrib non-free
HTTP-osoite viittaa käytössä olevaan pakettivarastopeiliin. Listan peileistä voit katsoa osoitteesta http://www.us.debian.org/mirror/list
/debian kertoo, että hakemisto on debian-jakeluun
etch kertoo, että nimenomaan etch-versioon (eli Debian 4.0)
main jakelun peruskama
contrib riippuvaisia ei-vapaasta tavarasta
non-free ei vapaat softat
Ks. esim. http://www.us.debian.org/distrib/packages:
Kaikki viralliseen Debian-jakeluun sisältyvät paketit ovat vapaita Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston (DFSG) määritelmän mukaan. Tämä varmistaa pakettien vapaan käytön, uudelleen jakamisen ja lähdekoodin saatavuuden. Virallinen Debian-jakelu on se, mikä kuuluu Debian-arkiston main-osastoon.
Palveluksena käyttäjillemme tarjoamme erillisissä osastoissa sellaisia paketteja, joita ei rajoittavan lisenssin tai muiden lainopillisten seikkojen vuoksi voida sisällyttää main-jakeluun. Näihin kuuluvat:
Contrib
Paketit tässä osastossa ovat itsessään vapaasti lisensoituja tekijänoikeuden haltijan puolelta, mutta ovat riippuvaisia sellaisesta ohjelmistosta, joka ei ole vapaata.
Non-Free
Tämän osaston paketeissa on jotain ankaria lisenssiehtoja, jotka rajoittavat ohjelmiston käyttöä tai jakelua.
Non-US/Main
Paketit tässä osastossa ovat itsessään vapaita, mutta niitä ei voida viedä ulos Yhdysvalloissa olevalta palvelimelta.
Non-US/Non-Free
Tämän osaston paketeissa on jotain ankaria lisenssiehtoja, jotka rajoittavat ohjelmiston käyttöä tai jakelua. Näitä ei myöskään voida viedä Yhdysvalloista, koska ne ovat salausohjelmistopaketteja, joita ei ole käsitelty vientirajoitusmenetelmien mukaisesti toisin kuin paketit Main:ssa tai ei voida säilyttää palvelimilla Yhdysvalloissa patenttirasitteiden vuoksi.
Huomaa, että sama paketti voi esiintyä useissa jakeluissa mutta eri versionumerolla.
Sivusto http://www.debian.org/ on kohtuupitkälle suomennettu, sieltä lisäinfoa.
m
-
Käsittääkseni Gnome 2.16:ta pidettiin turhan bugisena, minkä takia pysyttiin 2.14:ssa (paitsi ilmeisesti gnome-games 2.16 ainakin). Enkä kyllä ihmettele, kyllä Ubuntu 6.10:n Gnome on ollut tosiaan bugisempi kuin 6.06:n, ainakin Nautiluksen kanssa on ollut ongelmia minulla. Gnome 2.18 tuli sitten vasta Etchin viime metreillä, joten sitä ei toki voinut laskea.
Joka tapauksessa, kerrassaan loistavaa että 4.0 on ulkona! Debian on kuitenkin varmaan tärkein distro mitä löytyy, ja Ubuntunkin menestys on kuitenkin Debianin varassa - onneksi molemmat hyödyttävät toisiaan, toivottavasti yhä paremmin jatkossa.
-
sanotaas nyt jotain negatiivistakin. Murheenkryynit:
numero 1: Iceweasel
- kaatuilee kuin Konqueror viisi vuotta sitten (en oikein tiedä mihin, flasheihin? javascripteihin?)
- vasta pari viikkoa sitten tuli päivitys, joka ymmärtää edes jotenkin pdf:ien päälle.
numero 2: Iceape Calendar
- printtaus ah, niin ihanaan vuosikymmenen ikäiseen Apple LaserWriter Select -printteriin ei näytä toimivan. Toimineeko mihinkään??
m
-
numero 1: Iceweasel
- kaatuilee kuin Konqueror viisi vuotta sitten (en oikein tiedä mihin, flasheihin? javascripteihin?)
Kaatuilu voi hyvinkin johtua flashista, etenkin jos olet asentanut jostakin Flash7:n. Flash7 itsessään on bukinen se kaatoi itsellänikin syksyllä Firefoxia. Kannattaa asentaa Flash9. Ja se Flash9 kannattaa asentaa Debianin contrib-reposta. Sitä ei kannata haeskella muualta. Flash9 asentuu näin:
Varmistetaan, että Debianin-contrib repo on aktiivisena, eli sources.list:n jotain tälläistä, sana contrib on tärkeää riveillä:
deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main non-free contrib
deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main non-free contrib
deb http://security.debian.org/ etch/updates main non-free contrib
deb-src http://security.debian.org/ etch/updates main non-free contrib
Asennetaan Flash9:
# apt-get install flashplugin-nonfree
Iceweasel + Flash9 on toiminut loistavasti. Vakaudesta Flash9:n kanssa antaa hyvän kuvan se, että eilen just laskeskelin että mulla on tälläkin hetkellä Iceweaselissa auki 90 tabia eikä selain silti ole kaatuillut oikeastaani lainkaan, ei kuukausiin sen jälkeen kun siirryin Flash9:n.
- vasta pari viikkoa sitten tuli päivitys, joka ymmärtää edes jotenkin pdf:ien päälle.
No tuo nyt on ihan täyttä puppua. Itse päivitin Sargesta Etchiin jo elokuussa ja aivan kokoajan on pdf:t toiminut ilman minkäänlaisia ongelmia sekä ensin Firefox 1.5:lla, että nyt Iceweaselilla (joka on vain uudelleen nimetty Firefox 2.0). Ei siihen pdf-tiedostojen katseluun tarvita mitään muuta kuin asentaa Adoben Acrobat Reader ja sen selain plugini. Asennettavat debianpaketit löytää debian-multimedia.org -repositorysta, joka on Debianin multimediarepository. Asentaminen menee näin:
sources.list:n rivi:
deb http://www.debian-multimedia.org etch main
Lisätään repositoryn key SecureAptia varten:
# gpg –keyserver wwwkeys.eu.pgp.net –recv-key 1F41B907
# gpg –armor –export 1F41B907 | apt-key add -
# apt-get update
# apt-get install debian-multimedia-keyring
Ja sitten Acrobat Readerin asennus:
# apt-get install acroread acroread-plugins acroread-escript mozilla-acroread
numero 2: Iceape Calendar
- printtaus ah, niin ihanaan vuosikymmenen ikäiseen Apple LaserWriter Select -printteriin ei näytä toimivan. Toimineeko mihinkään??
Kannattanee tarkistaa CUPS-asetukset aivan ensimmäisenä.
-
Asensin Ubuntun tilalle ja on vähintään yhtä nopea, ellei nopeampi. Mistä tähän muuten löytää niitä pakettivarastoja?
Debianiin ei tarvitse haeskella repositoryja ympäri nettiä. Debianin omissa repositoryissa on vajaa 19000 pakettia, joten sources list pysyy hyvin lyhyenä. Tässä on mun sources.list:
deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main non-free contrib
deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main non-free contrib
deb http://security.debian.org/ etch/updates main non-free contrib
deb-src http://security.debian.org/ etch/updates main non-free contrib
deb http://www.debian-multimedia.org etch main
# Skype
deb http://download.skype.com/linux/repos/debian/ stable non-free
# Beryl
deb http://debian.beryl-project.org etch main
deb-src http://debian.beryl-project.org etch main
-
deb http://debian.hands.com/debian/ etch main contrib non-free
Suomessakin on jopa kaksi mirroria. Esim ftp.fi.debian.org
Mutta jos kaipailet kaikenmaailman multimediahärpäkkeitä, niin parjatun automatixin vastine noita asettamaan löytyy myös debianille, ks.:
Ei missään nimessä. Ensinäkin automatix on kaikin puolin roskaa. ja se muuttelee sources.list:a oman päänsä mukaan, mikä on typerää. Toisekseen automatixin debianporttaus on alkutekijöissään eikä sen loppuun kehittämiseen tunnu olevan paljon kiinnostusta. Ja kolmanneksi se Debian versio asentaa paketteja testingistä, eli jos tuota automatixia käyttää Etchissä, niin se asentelee paketteja Lennystä joka on nykyinen testing. Automatixilla saa helposti systeemin sekaisin on käyttis sitten ubuntu tai Debian.
-
Asentelin eilen etch'in ja hyvältä vaikuttaa mutta ihmetyttää miten koneesta muisti muka vähentynyt ??? On siis 2kpl 512 megan kampaa mutta järjestelmän valvonta näyttää muistin määräksi 885 megaa.... ??
-
Eiköhän se ole justiinsa yhtä nopea, jos samat palvelut pyörivät. Ubuntuhan on Debianiin perustuva jakelu.
Joo perustuu Debianiin, mutta se ei vielä kerro koko totuutta. Nopeuteen vaikuttaa myös mm. se miten koodi on käännettäessä optimoitu ja onko käytettävissä oleva kerneli käännetty omantyyppiselle prosessoille jne. Ubuntussa on käytössä jonkinlainen geneerinen kerneli, jota ei ole optimoitu eri 32bit x86 versioille. Debianissa on erikseen 486, 686 ja K7 versiot. Tuolla voi olla merkittäväkin vaikutus. Samaten sillä millä asetuksilla kerneli on käännetty jne. Olen kuullut useamman kerran, että Debian vaikuttaa kevyemmältä ja että se pyörii paremmin vanhemmallakin raudalla. Itselläni on käytössä vain Debian joten en voi tuota alkaa kokeilemaan. Tosin sillon kun joskus kokeilin ubuntua yhdellä raatokonella huomasin tuon saman jutun itsekin, Debian pyöri vanhalla raudalla nopeammin.
-
Asentelin eilen etch'in ja hyvältä vaikuttaa mutta ihmetyttää miten koneesta muisti muka vähentynyt ??? On siis 2kpl 512 megan kampaa mutta järjestelmän valvonta näyttää muistin määräksi 885 megaa.... ??
kyse on siitä millaisin optioin kerneli on käännetty. oletettavasti haluat käyttöösi jonkun muun kernelin?
Joo perustuu Debianiin, mutta se ei vielä kerro koko totuutta.
ei kerrokaan.
Nopeuteen vaikuttaa myös mm. se miten koodi on käännettäessä optimoitu ja onko käytettävissä oleva kerneli käännetty omantyyppiselle prosessoille jne.
pitää paikkansa, joskin vakautta haettaessa optimointeja jätetään suosiolla vähemmälle.
Ubuntussa on käytössä jonkinlainen geneerinen kerneli, jota ei ole optimoitu eri 32bit x86 versioille. Debianissa on erikseen 486, 686 ja K7 versiot. Tuolla voi olla merkittäväkin vaikutus.
voi teoriassa olla, mutta käytännössä ei kuitenkaan ole. juuri tuosta erojen marginaalisuudesta johtuen ubuntu-väki päätti pudottaa 686 ja uudempien prossujen erillisen tuen ja niputtaa ne yhteen generic pakettiin. 386:lle on oma kernelinsä ja samoin servereihin ja 'oikeaan' serverirautaan. kernelin konffamisella tiettyä käyttötarkoitusta varten on jo paljon suurempaa eroa, työpöydällä esim. oikean skedulerin valinta on merkittävästi tärkeämpää kuin prosessorikohtainen optimointi.
Samaten sillä millä asetuksilla kerneli on käännetty jne.
asetuksilla on kyllä väliä.
Olen kuullut useamman kerran, että Debian vaikuttaa kevyemmältä ja että se pyörii paremmin vanhemmallakin raudalla.
voi hyvin olla. debian taitaa oikeasti olla yksi harvoja distroja joita ylipäätään kuvitellaan ajettavan vanhemmalla raudalla.
-
Vanhasta raudasta tuli mieleen, että mahtaako tämmöinen (http://www.multitronic.fi/index.php?prod=U2P4) toimia Linuxissa ongelmitta? Pitäisi tuommoinen laittaa vuosimallia -98 olevaan koneeseen.
-
Vanhasta raudasta tuli mieleen, että mahtaako tämmöinen (http://www.multitronic.fi/index.php?prod=U2P4) toimia Linuxissa ongelmitta? Pitäisi tuommoinen laittaa vuosimallia -98 olevaan koneeseen.
meillä usb-2 kortti toimi varsin mainiosti kun sellainen aikoinaan yhdessä koneessa oli.
-
kyse on siitä millaisin optioin kerneli on käännetty. oletettavasti haluat käyttöösi jonkun muun kernelin?
Löysinkin samasta aiheesta ohjetta kun vähän hakunappia käyttelin :) Muistiakin taas normaalisti,kyllä kelpaa ;D
-
Asentelin eilen etch'in ja hyvältä vaikuttaa mutta ihmetyttää miten koneesta muisti muka vähentynyt ??? On siis 2kpl 512 megan kampaa mutta järjestelmän valvonta näyttää muistin määräksi 885 megaa.... ??
kyse on siitä millaisin optioin kerneli on käännetty. oletettavasti haluat käyttöösi jonkun muun kernelin?
Itse asentelin 2.6.18-4-k7 kernelillä joka on optimoitu.Itselläni AMD Athlon 3200+ ja nopeuden tai muistin käytön suhteen en ole huomannut mitään erikoista?
Joo perustuu Debianiin, mutta se ei vielä kerro koko totuutta.
ei kerrokaan.
Nopeuteen vaikuttaa myös mm. se miten koodi on käännettäessä optimoitu ja onko käytettävissä oleva kerneli käännetty omantyyppiselle prosessoille jne.
pitää paikkansa, joskin vakautta haettaessa optimointeja jätetään suosiolla vähemmälle.
Ubuntussa on käytössä jonkinlainen geneerinen kerneli, jota ei ole optimoitu eri 32bit x86 versioille. Debianissa on erikseen 486, 686 ja K7 versiot. Tuolla voi olla merkittäväkin vaikutus.
voi teoriassa olla, mutta käytännössä ei kuitenkaan ole. juuri tuosta erojen marginaalisuudesta johtuen ubuntu-väki päätti pudottaa 686 ja uudempien prossujen erillisen tuen ja niputtaa ne yhteen generic pakettiin. 386:lle on oma kernelinsä ja samoin servereihin ja 'oikeaan' serverirautaan. kernelin konffamisella tiettyä käyttötarkoitusta varten on jo paljon suurempaa eroa, työpöydällä esim. oikean skedulerin valinta on merkittävästi tärkeämpää kuin prosessorikohtainen optimointi.
Samaten sillä millä asetuksilla kerneli on käännetty jne.
asetuksilla on kyllä väliä.
Olen kuullut useamman kerran, että Debian vaikuttaa kevyemmältä ja että se pyörii paremmin vanhemmallakin raudalla.
voi hyvin olla. debian taitaa oikeasti olla yksi harvoja distroja joita ylipäätään kuvitellaan ajettavan vanhemmalla raudalla.
-
kyse on siitä millaisin optioin kerneli on käännetty. oletettavasti haluat käyttöösi jonkun muun kernelin?
Löysinkin samasta aiheesta ohjetta kun vähän hakunappia käyttelin :) Muistiakin taas normaalisti,kyllä kelpaa ;D
Voitkin säästää minulta etsimisen vaivan ja laittaa linkin ohjeeseen, ajattelin tuossa perjantaina kun taas pääsee oman koneen ääreen asentaa debianin 1.5G muistin omaavaan koneeseen ...
-
Siltä varalta että kaikki eivät seuraa blogia, Debian 4.0 (http://ubuntu-fi.org/blog/2007/debian-40-julkaistu/) -kirjoitukseni voi kiinnostaa etenkin ihmisiä, jotka haluaisivat jollain tavalla osallistua Debianin tekemiseen.
-
386:lle on oma kernelinsä ja samoin servereihin ja 'oikeaan' serverirautaan. kernelin konffamisella tiettyä käyttötarkoitusta varten on jo paljon suurempaa eroa, työpöydällä esim. oikean skedulerin valinta on merkittävästi tärkeämpää kuin prosessorikohtainen optimointi.
Löytyisikö tästä kernelin kääntämisasiasta vinkkejä? Itse olen harvoin ryhtynyt moiseen muutoin kuin kokeillessani Gentoota.
voi hyvin olla. debian taitaa oikeasti olla yksi harvoja distroja joita ylipäätään kuvitellaan ajettavan vanhemmalla raudalla.
Slackware on ehkä vielä paremmin vanhan raudan distro. Oletusasennus muistaakseni selvästi Debian Sargea kevyempi, Etch on varmaan vielä raskaampi oletuksena. Kaikki nykydistrot kyllä menevät helposti hankalan puolelle asennettaessa vanhoihin koneisiin, joissa muisti ja kovalevy rajoittavat asiaa pahasti.
Mulla on yksi vanha P100 -läppäri joka pitäisi jotenkin elvyttää. Muistia 40 MB (maksimilaajennus) mutta kovalevyn koko pelkästää 800 MB, mikä on hankaluus jo Debianinkin asennukselle. Sargen minimiasennuskin täyttää levyn jo aika pitkälle, vaikka enhän tietenkään /home -partitiota varten tarvitsisikaan kuin vaikka viisi megaa.
Tällä hetkellä siinä on NetBSD, mutta ehkä slack olisi parempi. Minix on tietty myös ihan kiva (kokeilkaa vaikka qemu:n avulla), mutta Emacs tekstinkäsittelyä varten on vähän ankeaa :-) Minix boottaa muuten äärettömän nopeasti, eli romukoneen elvyttämiselle ihan OK systeemi. FreeDOS olisi yksi vaihtoehto, voisi käyttää pitkästä aikaa sitä ainoaa oikeaa teksturia, eli wordperfect viisykköstä 8)
m
-
kauhee määrä levyjä pitäis polttaa, oliko noita 22 .iso -tiedostoa?
-
No kyllähän noita levyjä melkoinen kasa on, mutta suurin osa niistä on turhia. Kätevin tapa Debianin asentamiseen on netinstall (http://www.debian.org/CD/netinst/)-cd:n käyttäminen, jolloin tarvittavat tiedostot ladataan asennuksen aikana verkosta.
-
kauhee määrä levyjä pitäis polttaa, oliko noita 22 .iso -tiedostoa?
No ei niitä kaikkia nyt kuulu polttaa, eikös pari ensimmäistä riitä. Ja tietty on olemassa netinstalli, joka on kaikista fiksuin, jos ei ole asentamassa kymmeniä koneita kerralla
http://www.debian.org/CD/faq/#which-cd
Ne kaikkikin saa tietysti tilattua, suhteellisen edullisesti, mutta harva niitä tosiaan kaikkia tarvitsee.
-
tarkoitus oli testata Deborah-Iania Ammattikoulun Linux-kurssilla, tuo Netinstall -levy, silläkö voi asentaa netin välityksellä linuxin koneeseen, jossa ei ennestään käyttistä ole? mitäpä N.I. -levy tykkää reitittimestä, keskittimestä ja vielä putiikin palvelimesta siinä koneen ja internetin välillä? Meillä on nimittäin opetusluokassa luokan kokoinen lähiverkko koulun lähiverkon sisällä, mikäli ko. verkko nimittäin yhdistetään palvelimelle, jos ei, pitää kait koittaa pärjätä PCLOSilla/Kubuntu Feistyllä.
-
Parhaillaan asennan testikoneeseen. Laitan myös samalla KDE:n ja tutustun kofficeen ja kopeteen.
-
tarkoitus oli testata Deborah-Iania Ammattikoulun Linux-kurssilla, tuo Netinstall -levy, silläkö voi asentaa netin välityksellä linuxin koneeseen, jossa ei ennestään käyttistä ole? mitäpä N.I. -levy tykkää reitittimestä, keskittimestä ja vielä putiikin palvelimesta siinä koneen ja internetin välillä? Meillä on nimittäin opetusluokassa luokan kokoinen lähiverkko koulun lähiverkon sisällä, mikäli ko. verkko nimittäin yhdistetään palvelimelle, jos ei, pitää kait koittaa pärjätä PCLOSilla/Kubuntu Feistyllä.
Netinstall kysyy IP:t, jos se ei saa niitä automaattisesti DHCP:n kautta. Eikä sinne palvelimelle ole tarvetta kirjautua, jos Internettii halujaa päästä.
-
tarkoitus oli testata Deborah-Iania Ammattikoulun Linux-kurssilla, tuo Netinstall -levy, silläkö voi asentaa netin välityksellä linuxin koneeseen, jossa ei ennestään käyttistä ole? mitäpä N.I. -levy tykkää reitittimestä, keskittimestä ja vielä putiikin palvelimesta siinä koneen ja internetin välillä? Meillä on nimittäin opetusluokassa luokan kokoinen lähiverkko koulun lähiverkon sisällä, mikäli ko. verkko nimittäin yhdistetään palvelimelle, jos ei, pitää kait koittaa pärjätä PCLOSilla/Kubuntu Feistyllä.
Kyllä sen pitäisi tuollakin yhdistelmällä toimia. Opetuskäytössä toki olisi parempi kun ottaisi pari ensimmäistä cd:tä ja monistaisi niitä sitten luokallisen verran. Tietysti netinstallikin sopivan proxyn kautta toimisi oikein hyvin. Koko tunti voi nimittäin mennä odotteluun jos te yhden luokallisen voimin kuritatte ftp.fi.debian.orgin palvelimia. Approx niminen ohjelma taitaisi olla juuri tähän tilanteeseen soveltuva, lisäksi sen avulla voi tehdä muutkin paketinhallintaan liittyvät harjoitukset kaistaa säästäen.
-
Voitkin säästää minulta etsimisen vaivan ja laittaa linkin ohjeeseen, ajattelin tuossa perjantaina kun taas pääsee oman koneen ääreen asentaa debianin 1.5G muistin omaavaan koneeseen ...
Löytyisikö tästä kernelin kääntämisasiasta vinkkejä? Itse olen harvoin ryhtynyt moiseen muutoin kuin kokeillessani Gentoota.
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3752.0
-
kauhee määrä levyjä pitäis polttaa, oliko noita 22 .iso -tiedostoa?
Et tarvitse kuin ykköslevyn, jos sinulla on kiinteä nettiyhteys.s
m
-
ei ole kotona nettiä, amiksen linux -kurssille tarvitsen, jokainen valitsee itse jakelunsa, Debiania voisi kokeilla.
-
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3752.0
Tuolla nyt ei vielä kovin pitkälle pötkitä. Kotikutoisten kernelien kanssa kun on tupannut tulla kaikenlaisia vaikeuksia kun yrittää niitä eri tavoin säädellä. Tod. näk. jostain gentoo-sivulta löytyy asiasta enemmän kuin Ubuntu-sivuilta 8)
-
Tuolla nyt ei vielä kovin pitkälle pötkitä.
No on se helpoin tapa vaihtaa jakelun tukemaa kerneliä.
Tod. näk. jostain gentoo-sivulta löytyy asiasta enemmän kuin Ubuntu-sivuilta
Laitetaan kuitenkin vielä Ubuntuun ja Debianiin liittyvä ketju.
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=113.0 uuden ytimen kääntäminen
Tästä saisi mielestäni hyvän ohjeen wikiin.
-
Laitetaan kuitenkin vielä Ubuntuun ja Debianiin liittyvä ketju.
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=113.0 uuden ytimen kääntäminen
Tämä on hyvä:
make menuconfig Konfigurointi. Tiedä mitä teet!
Juuri tässä minulla onkin ongelma :D
-
make menuconfig Konfigurointi. Tiedä mitä teet!
Juuri tässä minulla onkin ongelma :D
Linux kernel in nutshell kannattaa lukaista. Kirja on englanninkielinen ja löytyy vapaasti luettavana internetistä. Laita hakua vaan googleen niin löydät.
Tämän jälkeen alkaa kernelin kääntö ja sorvaaminen sujua :)
-
Nyt on itselläkin pari päivää debian 4.0. Täytyy sanoa että olen tähän enemmän kuin tyytyväinen. Näillä näkymin debian jää ja ubuntu on historiaa :)
-
Tosi hyvä distro, mutta itselläni toimii feisty paremmin. Tiedän kyllä miksi Debiania pidetään parhaimmasta päästä olevista distroista. :D
-
Toimiikohan toi net install- levykuva sillain että ei kirjottais sitä levylle vaan kopiois sen .ison usb-tikulle ja buuttais tikulta?
Entä pitääköhän sillä tikulla olla vain ja ainoastaan se .iso vai torpedoikohan musiikkitiedostot sen buuttaamisen. Tosin sen tikun tyhjentäminen ei oo ongelma.
-
Toimiikohan toi net install- levykuva sillain että ei kirjottais sitä levylle vaan kopiois sen .ison usb-tikulle ja buuttais tikulta?
Entä pitääköhän sillä tikulla olla vain ja ainoastaan se .iso vai torpedoikohan musiikkitiedostot sen buuttaamisen. Tosin sen tikun tyhjentäminen ei oo ongelma.
Hmm, luulenpa että pitää "polttaa" iso usb-tikulle. Siis siten että tikulla on cd:tä vastaava sisältö, ei pelkkää .iso-tiedostoa.
-
Feistyä kokeilin, mutta asennuksen jälkeen ei nettikään ei toiminut.Uusi yritys "Alternatella" ja kaikki toimi niinkuin pitää :) Suosittelen kaikille aina käytettäväksi tuota "Alternate"- viahtoehtoa, varsinkin jos on harvinaisia vimpeleitä kiinni?Ìtse luovuin Feistystä parin tunnin kokeilun jälkeen ja palautin Partimagella Debianin 4.0:n.Etchy toimii minulla loistavasti eikä suurempia ongelmia ole oluut alun räätälöintejä lukuunottamatta.
-
Onnistuiskos kuinka helposti päivittää unstablesta pelkkä kerneli tähän etchiin?? Ja sitten jatkettais normaalisti etchin repoilla?
-
Miten saan muutettua lähdelistaa?. Osaan Ubuntussa vaihtaa sen, mutta tässä valittaa etten ole pääkäyttäjä, vaikka kirjoitin su ja kokeilin sudolla, mutta sitä tämä ei tunne.
-
Miten saan muutettua lähdelistaa?. Osaan Ubuntussa vaihtaa sen, mutta tässä valittaa etten ole pääkäyttäjä, vaikka kirjoitin su ja kokeilin sudolla, mutta sitä tämä ei tunne.
No kyllä Debianissa pääkäyttäjäksi mennään komennolla
su
Kai annoit pääkäyttäjän salasanan etkä taviskäyttäjän salasanan?
MP
-
Miten saan muutettua lähdelistaa?. Osaan Ubuntussa vaihtaa sen, mutta tässä valittaa etten ole pääkäyttäjä, vaikka kirjoitin su ja kokeilin sudolla, mutta sitä tämä ei tunne.
No kyllä Debianissa pääkäyttäjäksi mennään komennolla
su
Kai annoit pääkäyttäjän salasanan etkä taviskäyttäjän salasanan?
MP
Annoin, mutta pistin lähdelistan synapticin kautta haluamakseni muotoon.
-
miten saada debian stable unstableksi? Lisäämällä unstablen lähteet? ja mistä löytää lisää pakettivarastoja debianiin?
-
miten saada debian stable unstableksi? Lisäämällä unstablen lähteet? ja mistä löytää lisää pakettivarastoja debianiin?
Katoppa tuosta olisko apuja.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000001710&posting=22000000025286657
-
taidanpa kyllä siirtyä takaisin ubuntun käyttäjäksi, sen verran toimivampi on ubuntu
-
taidanpa kyllä siirtyä takaisin ubuntun käyttäjäksi, sen verran toimivampi on ubuntu
Ei se sen toimivampi ole. Debian vaatii ehkä vain hiukan enemmän säätämistä, Ainakin jos käyttää unstablea tai testingiä joita aloittelijat käyttävät ja valittavat ku ei toimi.
-
Ei se sen toimivampi ole. Debian vaatii ehkä vain hiukan enemmän säätämistä, Ainakin jos käyttää unstablea tai testingiä joita aloittelijat käyttävät ja valittavat ku ei toimi.
Nojoo ehkä vähän huono sanavalinta tuo toimivampi. Stablea kyllä käytin. Ehkä sopivampi olisi ollut parempi sanavalinta. En debianiin löytänyt läheskään kaikkia ohjelmia mitä ubuntussa käytin. enkä saanut mitään ulkopuolisia pakettivarastoja lisättyö vaikka ne sources.listiin lisäsin, tuli aina niistä jotain valituksia. joita en jaksanut alkaa ratkomaan.
-
Tuossa topicin alkupuolella mainittu sourceslist taitaa sisältää suurinpiirtein samat paketit mitä ubuntussa on.
Debianiin ei tarvitse haeskella repositoryja ympäri nettiä. Debianin omissa repositoryissa on vajaa 19000 pakettia, joten sources list pysyy hyvin lyhyenä. Tässä on mun sources.list:
deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main non-free contrib
deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main non-free contrib
deb http://security.debian.org/ etch/updates main non-free contrib
deb-src http://security.debian.org/ etch/updates main non-free contrib
deb http://www.debian-multimedia.org etch main
# Skype
deb http://download.skype.com/linux/repos/debian/ stable non-free
# Beryl
deb http://debian.beryl-project.org etch main
deb-src http://debian.beryl-project.org etch main