Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun kehittäminen ja yhteisö => Oppaiden kehittäminen => Aiheen aloitti: AimoE - 25.07.23 - klo:16.50
-
Teen muistiinpanoja ain itselleni, joten tämä ei ole kommentti mihinkään Linux- tai Ubuntu-yhteisön ohjeistukseen. Ajattelin että asia silti kuuluu tähän osioon.
Kun teen muistiinpanoja, yritän kirjoittaa suomeksi niin palon kuin mahdolista, mutta joskus se on hirveän vaikeaa. Yksi ongema tuli vastaan kun tutkin olisiko mitään järkeä käyttää rEFInd:a Grubin sijaan. rEFInd:n tekijä selittää omissa ohjeissaan (https://www.rodsbooks.com/efi-bootloaders/efistub.html) (note-boksi kohdassa Installing the EFI Stub Loader), että "boot manager" on eri asia kuin "boot loader". Suomenkielisessä wikipediassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ynnistyslataaja) (ja muuallakin) puhutaan ensimmäisen ja toisen jne. tason käynnistyslataajista. Ensimmäisenä tasona ajatellaan BIOS/UEFI:a, ja toisena käyttiksen lataamista, mutta rEFInd onnistuu asettumaan näidenkin väliin. Onko näitä termejä missään avattu suomeksi jollain muulla tavalla kuin tasoja numeroimalla?
-
Itsekin tainnut täälläkin palstalla mainita, että näissä tietotekniikka-termeissä ole sillä tavalla aivan lähestulkoonkaan virallisia käännöksiä olemassa, ja aika monet on lainattu suoraan englannin kielestä ne, mitkä vakiintuneet sitten käyttöön ja lopulta päätyneet viralliseen kielitoimiston sanalistaan kieleen.
Itse olen päätynyt siihen, että parempi jäsentää kieltä englannin kielen kautta.
Itselläni oli ensimmäisessä harjoittelupaikassa 2015 it-osastolla yksi työtehtävistä kääntää kaksi A4-arkkia englanninkielisiä ATK-termejä suomeksi, ja silloin tuli juttua siinä osastoni esimieheltä, että nykyään YLE:n tietotekniikka-asiiantuntija vanhan koulukunnan tietokirailija Petteri Järvinen aikanaan uransa alkupuolella oli profiloitunut näihin käännöksiin.
Turha lähteä uutta suomen kieltä lähteä ainkaan virallisissa dokumenteissa keksimään, koska yhteisymmärrys on tärkeintä yleisön tai lukijoiden kanssa, omissa muistiinpanoissa sitten eri asia.
-
Okei, mutta jos kyse ei olekaan termien kääntämisestä sinänsä, vaan siitä että kirjoitan muistiinpanoja itselleni suomeksi, ja haluan pystyä lukemaan niitä suomeksi? Törkeintä ei ole yksittäinen sana, vaan tekstin ymmärrettävyys. Esimerkiksi voiko sanoa, että käyttiksen lataaminen on latausketjun viimeinen vaihe?
-
En ollut ennen kuullut tai törmännyt noihin suomennoksiin missään, niin näyttäisi tulevan tuo "bootloader" -alkulatausohjelma, mikä tulee ennen bootmanageria, tuo bootloader lataa sen kernelin tietokoneen muistiin, jonka jälkeen siirtää (passes) kontrollin sitten toisaalle, jonka jälkeen sitten tulee bootmanager, josta sitten voi valita käyttöjärjestelmän, jonka haluaa tietokoneen ajettavaksi käynnistää, jotta sitä olisi mielekästä myös käyttäjän tai ihmisen tehdä tällä jotain mielekästä ylipäätään.
Näyttäisi olevan Stack Exchangen ylivertaisessa kysymys/vastaus -superuser -foorumilla 15.10.2019 vastannut joku käyttäjä, mitä joku on kysellyt näistä kahdesta ja niiden eroista, seuraavaa. Suora lainaus:
A boot loader or bootstrap loader is the (relatively) small software that reads the operating system kernel into memory and then passes control to it. A boot manager is used for cases where there are multiple operating systems installed on the one computer.15.10.2019
Suora linkki, mistä tuo viittaus on poimittu
https://superuser.com/questions/1492583/is-bootloader-and-bootmanager-same-thing
(https://superuser.com/questions/1492583/is-bootloader-and-bootmanager-same-thing)
Itsekin varmaan käsittänyt nuo termit samalla tavalla ajat sitten, mitä viestimäärästä päätellen olet vanhan koulukunnan ATK-harrastaja/mahdollisesti ammattilainen, mutta nuo termit voi hämätä vähän, mitä nuo mainitsemasi termit ei liene virallisia.
Vastaus nyt on tuolla Superuser -palstalla 2019 vuoden lokakuun puolivälin tienoilta, mutta tämähän on ikivanhaa asaa, tuolla päiväyksellä nyt niin merkitystä ole, mainitsin senkin nyt kuitenkin.
Auttoiko tämä eteenpäin ongelmassasi?
-
mitä nuo mainitsemasi termit ei liene virallisia
Jaa mitkähän termit? Ensimmäisessä viestissäni viittasin wikipediaan, ja käytin sitä termiä joka siellä on. En siis viitannut mihinkään henkilökohtaiseen painolastiin.
-
Suomessa ei yleisemminkään ole ”virallisia” sanoja, mutta puolivirallisina voi pitää Kotimaisten kielten keskuksen alaisen kielitoimiston suosittelemaa yleistä sanastoa, joka löytyy Kielitoimiston sanakirjasta (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/), ja erikoisalatermistön osalta Sanastokeskuksen TEPA-termipankkia (https://termipankki.fi/tepa/fi/). Tiettyä klappia syntyy siitä, että kielitoimisto on ollut haluton vahvistamaan esim. tekniikan sanastosuosituksia, vaan jättää ne mieluummin TSK:lle, jolla taas ei ole samaa painoarvoa eikä aina nähdäkseni edes yhtä huolellista päätöksentekoprosessia.
-
Niin, ilmankos olen unohtanut koko TEPA:n.
-
Anteeksi huolimattomuuteni, meni jotenkin pikalukuna ohitse, että termi oli napattuna Wikipediasta.
Yksi syy ja, miksi Wikipedia ei käy esim. edes alemman korkeakoulututkinnon virallisena lähteenä opinnäytetyössä, mitä se kaikkineen välttämättä ei pidä 100% -faktatietoa sisällään?
Juuri tuonkaltainen termisekaannus saattaa olla yksi, mistä johtuen Wikipediaan ei voi saumattomasti olla luottaminen?
Itsekin katsoin tuon "bootloader" sanakirja.orgista, en tiedä onko sielläkään virallista suomennosta, mutta lähempänä lienee virallisempaa, mitä tuo Wikipedia on avoin tietosanakirja-encyclopedia-klassikko, joka on ihmisyhteisön globaalisti kaikille avoin lisätä/muokata/kommentoida artikkeleita, vaikkakaan sielläkään nyt mitä hyvänsä voi kirjoittaa, mitä kuitenkin yhteisön hyväksyntä ja jonkinlaiset faktat täytyy kuitenkin olla olemassa sisällössä, jos sinne nyt jotain ylipäätään aikoo kirjoittaa.
Varmaan tuo ajatus nyt selvillä noiden englannin kielisten termien avulla tulee selväksi, niin tee oma valinta, mitä tykkäät käyttää omissa muistiinpanoissasi?
-
Kyllä varmaan "alkulatausohjelma" aika pätevä suomennos voisi olla, mitä katsoin tuosta Superoscarin linkkaamasta tieteen termipankista tuon termin.
Ruotsin kielellä "kall", kylmälataus, mitä Cold Boot on sähkövirransyöttö tilasta 0 tilaan 1 tietokoneen virtakytkimellä, ja Warm Boot, on sitten CTRL-ALT-DEL DOS-ajoilta, eli tietokone bootataan bios-vaiheeseen ilman fyysistä virran katkaisua koneesta. Siinä määrin tuo bootloader täsmää myös ruotsiksi kylmälataukseen ohjelmistoihin nähden.
Englanniksi "Initial program load" alustavan ohjelman lataus, Wikiwand artikkelissa "Booting" tuo IPR on yhdistettynä bootloader-termin alla bootloaderin toimintaan, eli siinä määrin tuo "aikataulutusohjelma" lienee myös virallinen suomenkielinen tekniikkatermi, mitä se tuolla TEPA:ssa myös löytyi tosiaan luotettavuus-rating 3/4 ja vahvistettun lähde Euroopan Unioni -instanssin osalta IATE 13.02.2023 diaariluettelointinumerolla
IATE ID: 1695598.
Booting -artikkeli Wikiwandissa suora osoite, jos joku on kiinnostunut
https://www.wikiwand.com/en/Initial_Program_Load (https://www.wikiwand.com/en/Initial_Program_Load)
EDIT 28.07.2023 21:54
Syntaksivirhe "Aikataulutusohjelma":lla ole mitään tekemistä "alkulatausohjelma":n kanssa, miten sen olin aiemminkin tuolla tuota alkulatausohjelma -termiä käytin, nyt tuli korjattua tämäkin, kiitos "nm" maininnasta, en olisi enää itse varmaan palannut tuohon viestiini tai jos olisin, sokaistuneena varmaan mennyt ohi tuo.
-
Kyllä varmaan "Aikataulutusohjelma" aika pätevä suomennos voisi olla, mitä katsoin tuosta Superoscarin linkkaamasta tieteen termipankista tuon termin.
Tarkoitat varmaan alkulatausohjelmaa.
-
Kyllä varmaan "Aikataulutusohjelma" aika pätevä suomennos voisi olla, mitä katsoin tuosta Superoscarin linkkaamasta tieteen termipankista tuon termin.
Tarkoitat varmaan alkulatausohjelmaa.
No sitä juuri. Tuolla aiemmissa vastauksissani alunperin niin kirjoitinkin sen ja tarkoitin sitä. Ei mitään tekemistä aikataulutusohjelman kanssa. Syntaksivirhe luonnollisessa kielessä kirjallisen ulostuloni viestinnässä. Muokkaan tuota viestiä, että se on myös siinä niinkuin sen tarkoitin ulostulona.
-
Muistiinpanoja päivittäessä tuli eteen tällainenkin linkki: https://www.linux.fi/wiki/Käynnistyslatain (https://www.linux.fi/wiki/K%C3%A4ynnistyslatain)
Käynnistyslatain on ohjelma, joka aloittaa käyttöjärjestelmän latauksen tietokoneen käynnistyksen jälkeen. Tämän takia sitä sanotaan myös vyöryttäjäksi.
Sivu on päivtetty viimeksi 2016.
Tuon vyöryttäjän muistan hämärästi opiskeluajoilta.
-
Varmaan tuo ajatus nyt selvillä noiden englannin kielisten termien avulla tulee selväksi, niin tee oma valinta, mitä tykkäät käyttää omissa muistiinpanoissasi?
En ollut aikeissa kirjoittaa määritelmää, mutta kun tulit kysyneeksi, niin tällaiseen päädyin:
Alkulataaja ("boot loader")on mikä tahansa ohjelma, joka käynnistää vyörytysketjun seuraavan vaiheen. Ketjun aloittaa laitteen CMOS-muistiiin talletettu EFI (tai vanhoilla koneilla BIOS), ja ketju päättyy kun käyttöjärjestelmä on käynnissä. Näiden välissä ketjun hierarkiaan voi kuulua useita alkulataajia, jolloin ensimmäistä alkulataajaa (EFI:n tai BIOS:n jälkeen) saatetaan nimittää alkulatauksen hallintaohjelmaksi ("boot manager"), vaikka samaa ohjelmaa (kuten Grub) voi käyttää hierarkian useilla tasoilla.
Oli ihan pakko poimia toi vyörytys sinne mukaan ;-)
-
No vaikuttahan tuo ihan pätevältä ja ihan laajemmankin yleisön ymmärryksen ulottuvilla olevalta yhteenvedolta. Hyvä!
Olen itsekin kuullut tuon "vyörytys" -termin elämäni aikana, joten se lienee jonkinlainen harrastajien suosimaa "Nörttislangia" kenties jopa ja varmaan jossain määrin vakiintunut ajan kuluessa alan harrastajien keskuudessa, mitä tuolla pistämässäsi linux.fi -lähteessäkin wiki-artikkelissa noista käynnistyslataus-ohejlmista listaa ja asiaa, mitä niitä on saatavilla sen jälkeen, mikä se idea on siinä, mitä siteerasitkin tuolta lähteestäsi.
-
Ei, kyllä vyörytys käsittääkseni on yksi niistä sanoista joita mm. Helsingin Yliopiston tutkija oli kehittelemässä termipankkiin jo hyvissä ajoin. En tiedä milloin varsinainen termipankki on perustettu, mutta muistan 80-luvun alusta yliopistolta erään innokkaan hepun, joka oli mukana termien suomennustyössä. Jostani syystä muistan kasvojen muodon, mutta en nimeä ollenkaan. Voisin vaikka vannoa, että vyörytyksestä puhuttiin luennoilla.
-
PS.
Sellaisia nimityshirviöitä kuin "initramfs" on vaikea upottaa suomenkieliseen tekstiin, joten olen käyttänyt jo vuosia siitä nimitystä "alkumuisti", ihan vaan omissa muistiinpanoissa.
-
PS.
Sellaisia nimityshirviöitä kuin "initramfs" on vaikea upottaa suomenkieliseen tekstiin, joten olen käyttänyt jo vuosia siitä nimitystä "alkumuisti", ihan vaan omissa muistiinpanoissa.
Tarkoitat varman "iniframes", unohda jo 1990-luvun juppilekkejä leikkivien IT-bisnestä tekevien uusi suomenkieli. Monet vetäneet ranteet auki niiltä ajoilta, jotka lähtivät ifnon kultasiivin matkaan, ja mulla kenellä ollut koskaan mahdollisuutta vaurastua ensimmäisen kesätyöpalkan kautta siinä IT-buumissa.
Asiaan takaiin, Linuxin ensimmäinnen virallinen dokumentti oli Linus Torvaldsin opinnäytetyö julkistu 1990, eli voi olla sitä edeltävää aikaa, että vakiintunut tosiaan "Nörtti-slangi":ssa tuo "vyörytys" -terrmi jos säkin niinkuin postasinkin kirjallisen viestintäni vapaa-ehtoisena tottakai harrastuspohjalta nämä tietokoneet kaikkineen sitten kuitenkaan lopulta, teit hyvän yhteenvedon noista IPR-ohjelmistoista.
Näköjään konekielellä mahdollista ohjelmoida BIOSin ohittava järjestelmä, mitä nuo kaikki jailbreakit ja älypuhelimien -roottaajat käyttävät, onko se EFI muuten mitä 2005 siinä oli ne Backup-DVD:t piti itse polttaa, mitä nykyisin, onko se EFI juuriltaan ko pistää fyysisestä tietokoneet päälle virtakytkimestä sähkövirtasyötön ykköselle? Sehän on se, mihin juuritasolla se mielenkiinto ainakin itselläni kohdistuu lopulta, mitä pari kolme konetta tässä hyvä pitää DVD-RW -kannettavaa pysyvissä väreissä hamaan loppuun saakka elämänkaareni loppuun saakka.
Niissä poistui jossain kohtaa, tässä mun läppärissänikään enää nykyään ykköskoneessa, ottamatta osaa tuohon prosessorikeskusteluun, mitä se 200$ tai jonkun sadan taalan arvoinen taalan arvoinen olisi vielä, näitä ei myydä eikä pantata: Teen testamentin, että tietokonemuseon valitsen hyvän, ja sinne sitten elämäni aikana päättyy kaikki, kuten PS3 The Beatles -MINT ohjekirjoineen, vaikka en omista koko PS3 -konsolia. Siinä määrin olen jo pitkään ymmärtänyt ihmisen historian, mitä niitä vanhimmat on ajalta näissä läppäreissä 2005 -vuodelta.
Oon käynyt todella paljon läpi myös Suomen rajojen sisäpuolella, ja makrotasolla jäsennän asiaa kuin asiaa rekursiivisesti pilkkoen yhä pienempiin osakokonaisuuksiin ongelmanasettelua ja problematiikkaa sama, mitä oppiminen ei ole ainoastaan sidottu korkeakoulu-opetusta tarjoavien instituutioiden opiskelija-roolin omaavien velvollisuuksin.
Taas yuli ylivuoto. Mutta asiaa joka sana.
EDIT 31.07.2023 6:05
Siistisin vähän "juoppojorinoita" -vaikuttavaa tekstiä vähän selkeämpään muotoon.
-
Tarkoitat varman "iniframes"
En todellakaan tarkoita! Katso vaikka https://www.linux.fi/wiki/Initramfs.
, unohda jo 1990-luvun juppilekkejä leikkivien IT-bisnestä tekevien uusi suomenkieli.
Mikä ihmeen juppikieli? Itselleni minä näitä muistiinpanoja teen, kuten kerroin jo aloitusviestissä.
Asiaan takaiin, Linuxin ensimmäinnen virallinen dokumentti oli Linus Torvaldsin opinnäytetyö julkistu 1990, eli voi olla sitä edeltävää aikaa, että vakiintunut tosiaan "Nörtti-slangi":ssa tuo "vyörytys" -terrmi
Vaan eipä ole vakiintunut. En edes muistanut vyörytystä ennen kuin se sattui silmään. Ei sitä TEPAstakaan löydy. Nörttislangejakin on monta, enkä osaa niistä yhtään.
-
AimoE ehtikin jo ensin vastata, mutta mikä on tuo Jeren mainitsema "iniframes"?
-
Minua taas jäi ihmettyttämään milloin äidinkielestä on tullut juppijuttu? Yleensähän vieraan valtakielen (kuten englannin) käyttö on se, mitä pidetään elitistisenä. Silloinkin kun oikein ollaan juppeja, pääsunnittelijan käyntikorttiin printataan "head designer" ilman sanaakaan suomea.
-
Minua taas jäi ihmettyttämään milloin äidinkielestä on tullut juppijuttu? Yleensähän vieraan valtakielen (kuten englannin) käyttö on se, mitä pidetään elitistisenä. Silloinkin kun oikein ollaan juppeja, pääsunnittelijan käyntikorttiin printataan "head designer" ilman sanaakaan suomea.
:D :D
"head designer" on hauska englannin osaamisen testi :)
Jotkut firmat olivat jo vielä töissä käydessäni täynnä erilaisia varapresidenttejä (engl. Vice President of 'Something'). Kyllä, isolla alkukirjaimella tietenkin ...
Kyllä omatkin käyntikortit olivat englantia, kun aika isot prosentit työpaikkojen myynnistä oli vientiä. Mutta suunnitelijaksi, projektipäälliköksi suomeksi puhuttaessa 'muistaakseni' ;) itseni esittelin ...
TT:ssä, siis tietoteknikkassa, (IT, Information Technology) englannin käyttämisen vielä jotenkin voi ymmärtää, kun ei hyviä, vakiintuneita käännöksiä ole. Mutta kun kaikki kahvilat ovat Cafe:eita ja Alastaron taajamassa Loimaallakin on bistro nimeltä "Bistro A la Staro" ;)
-
AimoE ehtikin jo ensin vastata, mutta mikä on tuo Jeren mainitsema "iniframes"?
Ei se ole muuta kuin "Juoppojorinaa" ja korkeintaan jonkin asteista siansaksaa, mitä en hallitse tietoisesti lainkaan.
Siistisin vähän tuota kirjoitukseni ulkoasua.
En tarkoittanut että sinä, "AimoE", harrastaisit juppikieltä, liitin vain jotenkin humalapäissäni tuon "Initframs" jotenkin sumeasti tuohon vuosituhannen vaihteen molemmin puolin.
Tämä nyt mennyt vähän offtopiciin osittain minun syystäni, jos nyt itsekin pysyisin julkaisematta mallasjuomien siivittämänä kirjoittamaani postausta keskustelupalstalle, niin se on kaikkien etu pitkällä tähtäimellä.
-
Päädyin sitten kirjoittamaan omiin muistiinpanoihin "hallitseva alkulataaja" aina kun viittaan "boot manager"-tyyppiseen lataajaan. "Alkulatauksen hallintaohjelma" on ihan liian kankea (vaikka on siinä se hyvä puoli tuohon lyhempään nähden, että ekaa sanaa ei tarvi taivuttaa sijamuotoihin).
-
Mitä tässä ketjussa tullut itselleni ensimmäistä kertaa esille, että arvon palstakollega "AimoE", olet opiskellut HY:ssä 1980 -luvulla arvelisin, että tietojenkäsittelyä, niin kyllä tuo ihan luentomuistiinpanojen ulostulolta vaikuttaa, mitä siinä tekniikka tottakai kehittyi sitten itsellänikin. Jos joku ulkopuolinen lukee joskus muistiinpanojasi mahdollisesti, varmaan ymmärtää myös tuosta sinun omiin tarkoituksiisi tekemästäsi merkinnästä saman asian, tai asiayhteyden, jonka avulla pääsee samaan tietoon käsiksi.
-
Mitä tässä ketjussa tullut itselleni ensimmäistä kertaa esille, että arvon palstakollega "AimoE", olet opiskellut HY:ssä 1980 -luvulla arvelisin, että tietojenkäsittelyä, niin kyllä tuo ihan luentomuistiinpanojen ulostulolta vaikuttaa, mitä siinä tekniikka tottakai kehittyi sitten itsellänikin. Jos joku ulkopuolinen lukee joskus muistiinpanojasi mahdollisesti, varmaan ymmärtää myös tuosta sinun omiin tarkoituksiisi tekemästäsi merkinnästä saman asian, tai asiayhteyden, jonka avulla pääsee samaan tietoon käsiksi.
Nyt ei voi vastata muuta kuin että keskustelet näköjään jonkun mielikuvitushahmon kanssa, jonka olet omassa päässäsi kehitellyt. Olen kyllä opiskellut HY:ssä, mutta jos ylipäätään jotai muisiinpanoja tein silloin, niitä ei ole tallella yhtään, enkä ollut edes kiinnostunut käyttöjärjestelmistä silloin. Nää alkulatausjutut on tulleet tutuksi vasta paljon myöhemmin.
Sitäpaitsi, edes tuo hallitseva alkulataaja ei lopulta kelvannut, kun kyse on kuitenkin siitä alkulataajasta, jonka EFI käynnistää NVRAM:iin talletetun tiedon pohjalta. Samaa alkulataajaa voi hyvin nimittää muillakin nimillä, mutta käytännön tarkoituksiin "oletuslataaja" osoittautui sittenkin osuvimmaksi.
-
En liittänytkään näitä omia tähän aiheeseen liittyviin omiin muistiinpanoihisi muutoin opiskeluihin liittyviä muistiinpanoteko-tekniikoita, muuta kuin selkeästi ne on sinulla hallussa havaintoni mukaan, mitä tuo lyhennystekniikkasi viittaa siihen, että olet tosiaan opinnoissa ollut joskus kiinni. Tosiaan, onhan joka korkeakoulussa järkevämpiäkin oppiaineita, mitä TKT, mitä voi opiskella, sama joka alalla täytyy jokseenkin oppia tekemään lyhennettyjä muistimerkintöjä itselle luentojen aiheiden osalta muun materiaalin tueksi, onhan se sama joka alalla.
Tästä enää liene lisättävää.