Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ubuntu tietokoneissa => Aiheen aloitti: Espi53 - 08.02.21 - klo:20.38
-
Vanhassa ubuntu 18.04.5 LTS (32-bit. alkujaan 14.04 LTS) koneessani on Sovellusvalikoima (Ohjelmistot sovellusvalikoima Gnomelle vrs. 3.28.1-0ubuntu4.18.04.15), jossa on kuusi eri sovellusohjelmaluokkaa ja kussakin paljon erilaisia sovelluksia. Nyt ostin uuden koneen, jossa on ubuntu 20.04.2 LTS (64-bit.). Mitenkä tähän uuteen koneeseen saisi myös edellisen kaltaisen laajemman sovellusvalikoiman? Eli mistä ja miten? Pitäisi löytyä mm. Evolution s-posti, erilaisia valokuvien käsittely/katseluohjelmia, vlc-player, shakkipelejä ym.
-
Kyllä sieltä pitäisi löytyä ihan vastaavat softat suoraan, onko se nyt 'Ohjelmistot' nimellä nykyään. Ulkoasu on tainnut kyllä muuttua jonkin verran. Vai mitä tarkoitit?
-
Pitää kylläkin jonkin verran odotella, että ruuduissa näkyy mitään ohjelmia - hidastelee eikä välttämättä kerro mitä on tekemässä. Mutta siellä ne ovat.
Ohjelmalähteet pitää varmistaa, että on valittu riittävä määrä - ja CD/DVD-ruksata siitä pois, jotta hakee oikeasti netistä.
Sen lisäksi on kaksi pikakuvaketta, jotka ovat tekstiltään samoja (näkyvältä osin), kuva on sama, mutta värit ovat erit - tekevät eri asioita, toinen on tuo ohjelmalähteet, toinen on itse ohjelmat.
Onhan tuossa muutama kupru käyttöliittymässä joka hämää. Tämä riippuu hivenen versiosta ja kielestä, joten joku muu voi varmaan ohjeistaa täsmällisesti koskien suomenkielistä 20.04. versiota - sikäli kuin tarpeen.
-
Kiitos tiedoista. Kyllähän ne päivitykset sieltä olivat tulleet kun yön yli odotteli.
Ubuntu softwaren Selaa-painike ei niitä näytä kuten vanhassa ja hyvä niin koska valittavaa tavaraa on ylenmäärin.
Sen sijaan suurennuslasihaulla sopivasti yksilöimällä löytyy kohtuullinen määrä sovelluksia, joista valitseminen käy vaivattomimmin.
-
asenna synaptic, toimii, ei hidastele ja luokkia on liikaakin :)
sudo apt install synaptic
-
Kiitos tiedoista. Kyllähän ne päivitykset sieltä olivat tulleet kun yön yli odotteli.
Ubuntu softwaren Selaa-painike ei niitä näytä kuten vanhassa ja hyvä niin koska valittavaa tavaraa on ylenmäärin.
Sen sijaan suurennuslasihaulla sopivasti yksilöimällä löytyy kohtuullinen määrä sovelluksia, joista valitseminen käy vaivattomimmin.
Tarkoitin oikeastaan tällaista:
- kun valitsee Software, niin se ei näytä mitään eikä myöskään sano, että tekee jotakin. Pitää odotella pari minuuttia tai jotain
- kun vihdoin näkee ryhmiä, niin niidenkään valinta ei näytä mitään. Niissä sentään on jotakin epämääräistä näkyvillä, josta voi hyväntahtoisesti päätellä, että tarkoitus on saada niihin tekstiä odottelun jälkeen
- odottelun aikana myöskään Search ei löydä mitään
- jostain syystä Chromiumin löytäminen Searchille on vaikeaa ... ihan niinkuin se olisi epätavallinen haku
- ovat myös poistaneet Internet-luokan, jotta Chromiumin ei löydy niinkään
- Dash-haku on poistettu 18.x versiossa, jonka avulla pystyi hakemaan suoraan sovellus-luokan asioita avaamatta itse koko Software juttua. Liian hieno ominaisuus pidettäväksi näköjään.
Kiusaa se on pienikin kiusa! Joku vilttiketju ollut tätä osaa tekemässä tai paremminkin muuttamassa ja testaukset tehty huonosti.
-
Tarkoitin oikeastaan tällaista:
- kun valitsee Software, niin se ei näytä mitään eikä myöskään sano, että tekee jotakin. Pitää odotella pari minuuttia tai jotain
- kun vihdoin näkee ryhmiä, niin niidenkään valinta ei näytä mitään. Niissä sentään on jotakin epämääräistä näkyvillä, josta voi hyväntahtoisesti päätellä, että tarkoitus on saada niihin tekstiä odottelun jälkeen
- odottelun aikana myöskään Search ei löydä mitään
- jostain syystä Chromiumin löytäminen Searchille on vaikeaa ... ihan niinkuin se olisi epätavallinen haku
Kuulostaa epätavalliselta. Ilmeneekö samoja ongelmia useammassa eri Ubuntu-asennuksessa eri tietokoneilla? Pystytkö kokeilemaan toisella nettiyhteydellä?
- ovat myös poistaneet Internet-luokan, jotta Chromiumin ei löydy niinkään
Ainakin Ubuntu 18.04:n sovellusvalikoimassa selaimet löytyvät luokituksella: Yhteydenpito ja uutiset -> Näytä: Verkkoselaimet
- Dash-haku on poistettu 18.x versiossa, jonka avulla pystyi hakemaan suoraan sovellus-luokan asioita avaamatta itse koko Software juttua. Liian hieno ominaisuus pidettäväksi näköjään.
Kyllä 18.04:ssä GNOME:n sovellukset-näkymän haku ehdottaa nätisti sovellusvalikoiman paketteja, kun muutaman sekunnin odottelee. Jos sinulla niitä ei ilmaannu järjellisessä ajassa, veikkaan syyksi samaa, joka aiheuttaa sovellusvalikoiman hitauden järjestelmässäsi.
-
Myöhemmissä versioissa näkyy korjatun se, että Software ohjelman valinnan jälkeen pahvi pysyy tyhjänä ilman mitään tietoa miksi - nyt latauksesta tulee ensin ilmoitus. Sen sijaan alavalikoissa on vain "-" merkkinä siitä, että sihen ehkä jotakin tulee. Tämä ei siis riipu nopeudesta, vaan on GUI virhe. Tämä näyttää myös nopeutuneen matkan varrella ja odotusaika ei ole kohtuuton (sinänsä melko huonolla yhteydellä).
Sen sijaan häröily "software" aiheen piirissä on GUIssa kyllä melkoista. Tämähän haittaa nimenomaan ensimmäisellä kerralla kun Ubuntua yrittää käyttää. En tiedä onko tämä oikea paikka kaikkien GUI-virheiden luetteluun, siis koskien pelkästään "software"-asiaa. Ei menisi kyllä minun testaamisesta läpi mikään näistä näytöistä. Samasta asiasta on useita erilaisia ikoneita, eri asioista on lähes samoja termejä ja ikoneita, terminologia on ristiriitaista ja vaihtelee ... yms.
Englanninkielisessä ei ole mitään ryhmää osoittamaan nettiselaimia - myöskään haku ei löydä Chromiumia millään järjellisellä tavalla (stringillä "chrom") ... testasin 20.10:llä ja 20.04:llä, joissa on osin eri ongelmat.
Ongelma tuli esille siinä kun yritin opastaa miten Ubuntuun ladataan ohjelmia ja miten Chromium löytyy - ei onnistu puhelimessa mitenkään, jos ei näe juuri samaa Ubuntu versiota samalla kielellä edessään ja pääse yli näistä edellämainituista häröilyistä. Canonicalin Unityn Dashissä haku oli oikeasti älykäs ja samalla varma - siinäkin piti kuitenkin kerran klikata ja valita haun kohteeksi applikaatiot - mutta tämäkin oli järkevää ja intuitiivistä - muuten "kaikki" ei löytynyt.
Voin kyllä tehdä paremmankin raportin ruutukopioineen asiasta, mutta tuskin sitä tähän kannattaa laittaa ... siis jos joku aikoo asiaa jollakin tasolla edistää ... vaikka tuskinpa, Canonical tekee mitä tekee oman organisaationsa puitteissa.
-
Voin kyllä tehdä paremmankin raportin ruutukopioineen asiasta, mutta tuskin sitä tähän kannattaa laittaa ... siis jos joku aikoo asiaa jollakin tasolla edistää ... vaikka tuskinpa, Canonical tekee mitä tekee oman organisaationsa puitteissa.
Jätä bugi-raportti - tarkista ennen onko joku jo raportoinut Softwaresta samaa. Raportoimani bugit on pääsääntöisesti korjattu.
-
Ubuntu Software on buginen verrattuna vaikkapa Deepin Linuxin Ohjelmaan. Ei pidä ihmetellä, että kiinalaiset ovat tehneet bugisista perinteisistä Linux-ohjelmista omat paremmat versiot. Totuus löytyy idästä. Niin se vain alkaa olla kaikessa.
-
Englanninkielisessä ei ole mitään ryhmää osoittamaan nettiselaimia - myöskään haku ei löydä Chromiumia millään järjellisellä tavalla (stringillä "chrom") ... testasin 20.10:llä ja 20.04:llä, joissa on osin eri ongelmat.
Jaa-a. Kokeilin Ubuntu 20.04:n Ubuntu Softwarea livelevyllä englanninkielisellä työpöydällä, ja kyllä siinä ainakin löytyy hakusanalla "chrom", kuten myös "chr", "browser", "web",
Muut mainitsemasi ongelmat ovat Snap Storen bugeja ja integraatio-ongelmia, joita varmaankin korjataan vähitellen käyttäjäpalautteen perusteella. Tällä hetkellä saat paremman käyttökokemuksen vaihtamalla takaisin GNOME Softwareen (joka löytyy asennuksen jälkeen nimellä Software). Se toimii vikkelämmin, näyttää alikategoriat ja integroituu GNOME-työpöydän Tracker-hakutoimintoon, jolloin myös sovellusvalikon haku tarjoaa hakutuloksissa apt- ja snap-paketteja.
-
Englanninkielisessä ei ole mitään ryhmää osoittamaan nettiselaimia - myöskään haku ei löydä Chromiumia millään järjellisellä tavalla (stringillä "chrom") ... testasin 20.10:llä ja 20.04:llä, joissa on osin eri ongelmat.
Jaa-a. Kokeilin Ubuntu 20.04:n Ubuntu Softwarea livelevyllä englanninkielisellä työpöydällä, ja kyllä siinä ainakin löytyy hakusanalla "chrom", kuten myös "chr", "browser", "web",
Muut mainitsemasi ongelmat ovat Snap Storen bugeja ja integraatio-ongelmia, joita varmaankin korjataan vähitellen käyttäjäpalautteen perusteella. Tällä hetkellä saat paremman käyttökokemuksen vaihtamalla takaisin GNOME Softwareen (joka löytyy asennuksen jälkeen nimellä Software). Se toimii vikkelämmin, näyttää alikategoriat ja integroituu GNOME-työpöydän Tracker-hakutoimintoon, jolloin myös sovellusvalikon haku tarjoaa hakutuloksissa apt- ja snap-paketteja.
Löytyy mutta ei järjellisellä tavalla, kuten kirjoitin. Hakusanalla "chrom" se on vasta toisella (näkyvissä olevalla) sivulla ja ensimmäisellä sivulla on kaikenmaailman humpuukia, joista ei "chrom"-yhteyttä löydy mitenkään. Ei mikään muu hakutoiminto lajittele löydöksiä näin tyhmästi. Tämä näyttää siltä, että ei löydy. Tämä oli tulos 20.10 -järjestelmässä (uusi asennus). 20.04 näkyi ekalla sivulla, mutta ei siinäkään ensimmäisenä tai toisena, mikä olisi ollut loogista.
"Software" -ikonia ei ole. On olemassa Ubuntu Software -ikoni, joka ilmaantuu VASTA sitten kun Automatic Update saa haettua puuttuvat - siis asennuksen jälkeen. Tämäkin on täysin epäintuitiivinen viive. Live-levyllä se kyllä näkyy heti. Sovellusvalikossa ei ole ollenkaan "Ubuntu Softwarea" eikä ole samanlaista ikoniakaan - siis 20.10 -järjestelmässä. Sen sijaan siellä on "Gnome Software" erilaisella ikonilla ... se, että sille sanotaan "installed", näyttää siltä, että tämä on sama asia.
Joillekin muille software-asioille, lukee kataloogissa "gnome -jotakin", mutta ne EIVÄT ole samoja kuin Ubuntun oletukset. Eli nämä kaksi edellämainittua asiaa ovat loogisesti täysin pielessä - toisessa Gnome on sama ja toisessa ei ole. Eihän tällaisesta kukaan vasta-alkaja saa tolkkua.
... ei tässä mitään käyttäjäpalautetta tarvita. Se mitä tarvitaan on Canonicalin testaus/certifiointi-ryhmä, joka saa tehtäväkseen - omassa järjestelmässään - kirjata kaikki GUI-ongelmat ja ristiriitaisuudet mitä löytyy. Samalla heidän pitää miettiä miten nämä ratkaistaan. Jos odotellaan yksittäistä käyttäjäpalautetta niin eihän tällaisia asioida saada koskaan kuntoon - tiedän tämän muiden ohjelmien perusteella. Varsinaiset bugit on hyvä korjata järjestelmällisten bugi-raporttien pohjalta, omassa järjestyksessään mikä on tuoteryhmän vaikeahkon päätöksenteon asia. GUI-suunnittelu pitää tehdä työryhmän avulla eikä selitellä että "kukaan ei ole raportoinut", koska kaikki osaavat oletettavasti lukea. Alkeelliset GUI-asiat ovat kyllä yleistä tietoa, mutta eivät loppukäyttäjien hallinnassa mitenkään välttämättä - siksi valikoitu työryhmä, joka hahmottaa ja ymmärtää kokonaisuuden.
Jos tämä laitetaan perspektiiviin, niin eihän tämä nyt mitään Windows häröilyä ole :) ... siellä on ikoni "Computer Management" - mitä ne kaikki 20 muuta sitten ovat joilla tehdään tietokoneen managerointia? Windows 10:ssä on asiaa uudistettu - on keksitty vielä Settings-valikko, omaan, uuteen paikkaansa, jotta asia ei olisi yhtään loogista ja jotta ei voisi olla varma että mistä mikäkin asia muutetaan tai katsotaan.
-
Löytyy mutta ei järjellisellä tavalla, kuten kirjoitin. Hakusanalla "chrom" se on vasta toisella (näkyvissä olevalla) sivulla ja ensimmäisellä sivulla on kaikenmaailman humpuukia, joista ei "chrom"-yhteyttä löydy mitenkään. Ei mikään muu hakutoiminto lajittele löydöksiä näin tyhmästi. Tämä näyttää siltä, että ei löydy. Tämä oli tulos 20.10 -järjestelmässä (uusi asennus). 20.04 näkyi ekalla sivulla, mutta ei siinäkään ensimmäisenä tai toisena, mikä olisi ollut loogista
Minulla näkyi hakutulosten ensimmäisenä 20.04:ssä.
"Software" -ikonia ei ole. On olemassa Ubuntu Software -ikoni, joka ilmaantuu VASTA sitten kun Automatic Update saa haettua puuttuvat - siis asennuksen jälkeen. Tämäkin on täysin epäintuitiivinen viive. Live-levyllä se kyllä näkyy heti. Sovellusvalikossa ei ole ollenkaan "Ubuntu Softwarea" eikä ole samanlaista ikoniakaan - siis 20.10 -järjestelmässä. Sen sijaan siellä on "Gnome Software" erilaisella ikonilla ... se, että sille sanotaan "installed", näyttää siltä, että tämä on sama asia.
Niin siis tarkoitin, että "Software" ilmaantuu sovelluksiin, jos asennat itse GNOME Softwaren, mikä onnistuu varmimmin ihan perinteisesti komentorivillä:
sudo apt install gnome-software
Muuten järjestelmässä on vain "Ubuntu Software" eli Snap Store, joka on itsekin snap-paketti. Tai näin ainakin 20.04:ssä. Uudempien versioiden mahdollisiin muutoksiin en ole perehtynyt.
-
...
Muuten järjestelmässä on vain "Ubuntu Software" eli Snap Store, joka on itsekin snap-paketti. Tai näin ainakin 20.04:ssä. Uudempien versioiden mahdollisiin muutoksiin en ole perehtynyt.
Yep, kiitos tuo selventää joitakin taustoja. Käytän eniten Ubuntu Studio 20.04:sta tällä hetkellä ja itse asiassa, juuri tänään katsoin tarkemmin, niin siinä on Snap Store ja samaltahan se tosiaan näyttää kuin "Ubuntu Software" 20.04:ssä (ja 20.10:ssä).
Varmaan tuo Gnome Software kannattaa kuitenkin asentaa ja saada näkymät hieman loogisemmiksi.
Ubuntu Studiossa on myös yksi parannus, tai paremminkin siitä puuttuu yksi todella ärsyttävä huononnus verrattuna 20.04/20.10 perus-Ubuntuun. "Create Document" puuttuu hakemistoista nykyään, on vain "Create Folder" ... pitää siis avata text editor jne jne. Todella monta klikkausta tarvitaan enemmän, ennen kuin saa lisättyä tekstitiedoston johonkin hakemistoon, sisältöineen siis. Tämä onnistui jo vuonna 1984 ensimmäisessä Macissä suoraan - jossa tämänkaltainen, hakemisto-tiedostot-näkymä, käyttöliittymä tuli suuren yleisön ostettavaksi. Miksi ihmeessä ottivat sen pois?
-
Tarkoitin oikeastaan tällaista:
- kun valitsee Software, niin se ei näytä mitään eikä myöskään sano, että tekee jotakin. Pitää odotella pari minuuttia tai jotain
- kun vihdoin näkee ryhmiä, niin niidenkään valinta ei näytä mitään. Niissä sentään on jotakin epämääräistä näkyvillä, josta voi hyväntahtoisesti päätellä, että tarkoitus on saada niihin tekstiä odottelun jälkeen
- odottelun aikana myöskään Search ei löydä mitään
- jostain syystä Chromiumin löytäminen Searchille on vaikeaa ... ihan niinkuin se olisi epätavallinen haku
- ovat myös poistaneet Internet-luokan, jotta Chromiumin ei löydy niinkään
- Dash-haku on poistettu 18.x versiossa, jonka avulla pystyi hakemaan suoraan sovellus-luokan asioita avaamatta itse koko Software juttua. Liian hieno ominaisuus pidettäväksi näköjään.
Kiusaa se on pienikin kiusa! Joku vilttiketju ollut tätä osaa tekemässä tai paremminkin muuttamassa ja testaukset tehty huonosti.
Eikös tuolla oleva chromium ole snap versio? Minulla se näkyy edelleen Ohjelmistot mutta se on snap versio, Minulla se lähti hyvin äkkiä kävelemään ja asensin kuvassa olevasta linkistä (synaptic)
-
Tarkoitin oikeastaan tällaista:
- kun valitsee Software, niin se ei näytä mitään eikä myöskään sano, että tekee jotakin. Pitää odotella pari minuuttia tai jotain
- kun vihdoin näkee ryhmiä, niin niidenkään valinta ei näytä mitään. Niissä sentään on jotakin epämääräistä näkyvillä, josta voi hyväntahtoisesti päätellä, että tarkoitus on saada niihin tekstiä odottelun jälkeen
- odottelun aikana myöskään Search ei löydä mitään
- jostain syystä Chromiumin löytäminen Searchille on vaikeaa ... ihan niinkuin se olisi epätavallinen haku
- ovat myös poistaneet Internet-luokan, jotta Chromiumin ei löydy niinkään
- Dash-haku on poistettu 18.x versiossa, jonka avulla pystyi hakemaan suoraan sovellus-luokan asioita avaamatta itse koko Software juttua. Liian hieno ominaisuus pidettäväksi näköjään.
Kiusaa se on pienikin kiusa! Joku vilttiketju ollut tätä osaa tekemässä tai paremminkin muuttamassa ja testaukset tehty huonosti.
Eikös tuolla oleva chromium ole snap versio? Minulla se näkyy edelleen Ohjelmistot mutta se on snap versio, Minulla se lähti hyvin äkkiä kävelemään ja asensin kuvassa olevasta linkistä (synaptic)
Olet oikeassa. Tässä oli parikin asiaa jotka hämäsivät luulemaan, että se ei olisi Snap omine ongelmineen. NM siitä jo huomautti, että näin on. Ubuntu Studiota 20.04 käytän pääasiassa tällä hetkellä, ja siinä samaa kutsutaan Snap Storeksi, Ubuntussa sitä kutsutaan Ubuntu Softwareksi.
Asensin jo Gnome Softwaren ja sillä asiat muuttuivat toimiviksi ja loogisiksi kertaheitolla.
Tähän ketjuun kirjoittelin lähinnä siksi, että juuri vasta-alkajalle ei olisi tarpeetonta vaikeuskerrointa vaan, että asiat toimisivat loogisesti ja intuitiivisesti. Vasta-alkajalle voi tietysti kirjoitella ohjeita, joita he eivät varmaan nyt löydä mistään, että tee nämä ja nämä asiat asennuksen jälkeen, kuten asenna Gnome Software ja käytä sitä. Mutta Ubuntu on sen verran hyvä systeemi, että tuollaista ohjetta ei tarvita, jos pikkuasiat tehdään jakelussa alkujaan oikein. Vastaavaa ohjetta ei Windowsissa pysty tekemään mitenkään, koska se on täyttä sillisalaattia ja hölmöt käyttötavat ja ohjelmiston epälooginen käytös, ovat jo muuttuneet vaatimuksiksi - säälittävää sinänsä.
-
"Create Document" puuttuu hakemistoista nykyään, on vain "Create Folder" ... pitää siis avata text editor jne jne. Todella monta klikkausta tarvitaan enemmän, ennen kuin saa lisättyä tekstitiedoston johonkin hakemistoon, sisältöineen siis.
Kaipaamasi ominaisuus on edelleen olemassa, mutta valmiita mallitiedostoja ei tarjota. En muista, onko niitä koskaan ollutkaan valmiina. Ei tietääkseni ainakaan Ubuntu 12.04:stä lähtien.
Eli kyseessä on ihan fiksu mekanismi, joka perustuu siihen, että luot itse haluamasi mallitiedostot kotihakemistosi Templates-kansioon. Suomenkielisessä Ubuntussa kansion nimi on Mallit. Tiedoston nimi määrää sekä sen, miten malli näkyy tiedostoselaimen "New Document" -valikossa, että minkä niminen uusi tiedosto syntyy, kun toimintoa käytetään. Mallitiedoston sisältö ja tyyppi puolestaan määräävät asiakirjan tyypin. Se voi olla vaikka laskentataulukko, Python-skriptin pohja , Inkscape-tiedosto tai mitä tahansa. Kun sitten luot uuden asiakirjan tiedostoselaimen kautta, tiedostoselain siis vain kopioi mallitiedoston sellaisenaan uuteen paikkaan.
Tyhjän tekstitiedostomallin voi luoda Tekstimuokkaimella (gedit), tallentamalla tyhjän dokumentin Templates-kansioon. Onnistuu myös päätteessä touch-komennolla, jolla saa luotua tyhjän tiedoston:
touch ~/Templates/Tekstitiedosto.txt
tai suomenkielisessä Ubuntu-asennuksessa:
touch ~/Mallit/Tekstitiedosto.txt
Valinta uuden asiakirjan luomiseksi ilmaantuu välittömästi tiedostoselaimeen.
Jos Templates (Mallit) puuttuu jostain syystä kokonaan kotihakemistostasi tai XDG-asetuksista (jotka sijaitsevat asetustiedostossa .config/user-dirs.dirs), sen voi luoda ja konfiguroida komennoilla:
mkdir ~/Templatesxdg-user-dirs-update --set TEMPLATES ~/Templates
Tämä onnistui jo vuonna 1984 ensimmäisessä Macissä suoraan - jossa tämänkaltainen, hakemisto-tiedostot-näkymä, käyttöliittymä tuli suuren yleisön ostettavaksi.
Ei onnistu kuitenkaan nykyisessä macOS:ssä eikä missään Mac OS X-versiossa. Niissä tiedostot luodaan sovellusten kautta.
-
Kiitokset NM selvennyksistä!
Tämä ei kuitenkaan täysin vastaa sitä minkä sanoin poistetun. Nimittäin Ubuntu Studiossa 20.04.1 valinta on "Create Empty File" - ja sellainen se muistini mukaan on aina ollut, mutta 20.04 Ubuntussa sitä ei ole (en muista varmasti kaikkia versioita, 18.04:ssähän alettiin häsläämään, joten kenties siitä lähtien on puuttunut).
Eli Ubuntu Studiossa on edelleen Create Empty File ja Templates-hakemisto on tyhjä oletuksena. Joten toimii.
Tavallisessa Ubuntussa, jotta hiirien klikkausten määrä olisi maksimoitu ja GUI johtaisi harhaan, niin tyypillisessä File ikkunassa, kuten Muistiossa tms, NIMI kenttä on maalattu, mutta ei suinkaan aktiivinen, kuten voisi kuvitella. Tähänkin pitää vielä erikseen klikata, jotta saa nimen syötettyä.
Siis antamalla nimen "ohje.txt" valmiiksi maalatulle, uudelle tyhjälle tiedostolle, ja painamalla Returnia sai ennen tiedoston automaattisesti oikeaan hakemistoon, joka oli muutenkin auki, käynnistettyä tekstieditorin ja suoraan voi alkaa syöttää tekstiä. Nyt klikkauksia on ties kuinka monta, riippuen miten syvällä oikea hakemisto on.
Pieniä juttuja, mutta GUI suunnittelijat eivät selvästikään itse enää käytä järjestelmiään. Windowsissa nämä kumma kyllä jo toimivat ... tosin sen ikkunoissa on arvaamatonta, että mihin kohtaan uusi tiedosto syntyy - kuten aina (= pitää osata hakea tiedostolistan lopusta tai kohdasta New ... saattoi olla jokin muukin paikka).
-
Tämä ei kuitenkaan täysin vastaa sitä minkä sanoin poistetun. Nimittäin Ubuntu Studiossa 20.04.1 valinta on "Create Empty File" - ja sellainen se muistini mukaan on aina ollut, mutta 20.04 Ubuntussa sitä ei ole (en muista varmasti kaikkia versioita, 18.04:ssähän alettiin häsläämään, joten kenties siitä lähtien on puuttunut).
14.04:ssä tuollaista ei ole ainakaan minulla. Tosin vaihtoehto tyhjälle asiakirjalle ilmaantuu, kun luon minkä tahansa mallitiedoston. Saattaa olla kyseisen Nautilus-version bugi.
16.04:ssä tiedostoselaimen kontekstivalikossa näkyy olevan valinta tyhjän tekstidokumentin luomiselle (ilman tiedostopäätettä), vaikka mallikansio on siinäkin oletuksena tyhjä. Valikko on sama kuin templaateissa: New Document -> Empty Document, mutta se luo tiedoston nimellä "Untitled Document". Samoin omien mallitiedostojen kautta luodut dokumentit saavat "Untitled" -etuliitteen.
Ilmeisesti ominaisuus on vähin äänin poistettu samalla kun Nautiluksen käyttöliittymää on muutenkin uudistettu. Minusta tuo onkin hieman tarpeeton ja epälooginen vipstaaki verrattuna pelkkiin mallitiedostoihin perustuvaan valikkoon. Jos jotain malleja haluttaisiin tarjota oletuksena, niiden pitäisi sisältyä vakiona kotihakemiston mallikansioon, jolloin käyttäjä voi niitä itsekin muokata.
Eli Ubuntu Studiossa on edelleen Create Empty File ja Templates-hakemisto on tyhjä oletuksena. Joten toimii.
Ubuntu Studiossa on Xfce-työpöytä ja Thunar tiedostoselaimena, ja ne ovat aina toimineet omalla tavallaan, vaikka Thunar muistuttaakin aika paljon Nautilusta.
Tavallisessa Ubuntussa, jotta hiirien klikkausten määrä olisi maksimoitu ja GUI johtaisi harhaan, niin tyypillisessä File ikkunassa, kuten Muistiossa tms, NIMI kenttä on maalattu, mutta ei suinkaan aktiivinen, kuten voisi kuvitella. Tähänkin pitää vielä erikseen klikata, jotta saa nimen syötettyä.
Kokelin juuri sekä 18.04:ssä että 20.04:ssä, ja minulla normaalissa GNOME:n/GTK:n tiedostodialogissa nimi on maalattu ja aktiivinen heti kun dialogi avautuu. Voin siis kirjoittaa nimen suoraan ja tallentaa tiedoston enterillä.
Siis antamalla nimen "ohje.txt" valmiiksi maalatulle, uudelle tyhjälle tiedostolle, ja painamalla Returnia sai ennen tiedoston automaattisesti oikeaan hakemistoon, joka oli muutenkin auki, käynnistettyä tekstieditorin ja suoraan voi alkaa syöttää tekstiä.
Joo, 18.04:stä lähtien ei voi suoraan nimetä uutta dokumenttia uudelleen, vaan kirjoittelu avaa tiedostoselaimen hakutoiminnon. Ei kuitenkaan välttämättä tarvitse klikkailla hiirellä sen enempää kuin ennenkään, kunhan teet uusia dokumentteja varten tyhjän mallitiedoston ja luodessasi uuden dokumentin mallin avulla, käytät tiedoston uudelleennimeämiseen pikanäppäintä F2.
Tuosta kannattaa tehdä bugiraportti, jos asia häiritsee.
Nyt klikkauksia on ties kuinka monta, riippuen miten syvällä oikea hakemisto on.
No kannattaa ottaa mallitiedostot hyötykäyttöön! Nehän mahdollistavat siis vaikka useiden valmiiden sisältöpohjien luomisen, ja voit tehdä malleja mille tahansa tiedostotyypeille.
Pieniä juttuja, mutta GUI suunnittelijat eivät selvästikään itse enää käytä järjestelmiään. Windowsissa nämä kumma kyllä jo toimivat ... tosin sen ikkunoissa on arvaamatonta, että mihin kohtaan uusi tiedosto syntyy - kuten aina (= pitää osata hakea tiedostolistan lopusta tai kohdasta New ... saattoi olla jokin muukin paikka).
GUI-suunnitelija käyttää järjestelmää omalla tavallaan, eikä välttämättä tule miettineeksi kaikkia käyttötapauksia viimeisen päälle optimaalisiksi. Ja vaikka tällainen toiminto on kertaalleen toteutettu tietyllä tavalla, käyttöliittymän refaktorointi ja uudet ominaisuudet voivat helposti rikkoa jonkin aiemman flow'n, jota juuri kyseiset kehittäjät eivät itse käytä. Kattavalla testauksella tätä saadaan toki hallittua, jos siihen haluttaisiin panostaa resursseja.
-
Tämä onnistui jo vuonna 1984 ensimmäisessä Macissä suoraan - jossa tämänkaltainen, hakemisto-tiedostot-näkymä, käyttöliittymä tuli suuren yleisön ostettavaksi.
Kokeilin muuten huvikseni vuoden 1991 Mac OS System 7.0.1:llä, jota voi käyttää selaimessa emuloituna versiona Archive.orgissa: https://archive.org/details/mac_MacOS_7.0.1_compilation
tai täällä: https://jamesfriend.com.au/pce-js/
Eipä löytynyt siitäkään mahdollisuutta luoda tiedostoja tiedostoselaimessa, kuten ei myöskään Windows 3.1:stä.
Olisikohan tämä siis Microsoftin innovaatio Windows 95:een, jossa kyseinen toiminto näyttää olevan.
-
Mielenkiintoinen juttu tuo Mac-homma. En ehkä osaa käyttää web-sivua, mutta jotenkin Macissä vain yhdessä hakemistossa työskentely onnistui. Tosin, käytin paljon vanhempaa - viimeinen dokumentti minkä tein oli tehty McWritellä eikä mitään MSoft-tuotteita ollut missään. Ensimmäinen jossa käyttöideaa testasin oli lainassa oleva demokone, jossa ei edes vielä ollut kovalevyä, pelkkä yksi korppuasema. Käsittääkseni myyntimalleissa oli jo 10 tai jopa 20 MB:n kovalevy.
En sinänsä pidä Template ajattelua mitenkään huonona - kyse on vain siitä, että nykytrendin mukaan ei pitäisi käyttöympäristöä tehdä tarpeettoman hankalaksi, vaan mahdollisimman helpoksi. Ubuntu Matea mainostetaan kaikkein edistyksellisemmäksi - siinä tämä Create Empty Document toimii. Siinä on joku Caju tiedostoselain.
-
Mielenkiintoinen juttu tuo Mac-homma. En ehkä osaa käyttää web-sivua, mutta jotenkin Macissä vain yhdessä hakemistossa työskentely onnistui. Tosin, käytin paljon vanhempaa
No tuossa System 1.1 vuodelta 1984: http://myoldmac.net/system1/run.html
Siinä ei voi luoda edes uutta hakemistoa muuten kuin duplikoimalla olemassa olevan Empty Folderin. Drag and drop kuitenkin toimii hienosti.
En sinänsä pidä Template ajattelua mitenkään huonona - kyse on vain siitä, että nykytrendin mukaan ei pitäisi käyttöympäristöä tehdä tarpeettoman hankalaksi, vaan mahdollisimman helpoksi.
Mielestäni tyhjä tekstidokumentti hämää ainakin sellaisia käyttäjiä, jotka eivät ymmärrä, että kyseessä on puhdas tekstitiedosto, eikä esimerkiksi LibreOffice -dokumentti. Miksi juuri tekstieditoriin avautuvan tekstitiedoston luomisen pitäisi olla tarjottu vakiotoiminto?
Ubuntu 16.04:n ja mahdollisesti aiempien versioiden tapauksessa kyseessä oli tosiaan Ubuntua varten lisätty toiminto Nautilukseen, ja Canonicalin kehittäjät ovat sittemmin katsoneet sen tarpeettomaksi: https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/nautilus/+bug/1632027
Lisää keskustelua aiheesta ja siihen liittyvistä ongelmista käyttäjien ja kehittäjien välillä:
https://discourse.gnome.org/t/bringing-back-the-new-document-button-on-right-click-by-default/892
https://gitlab.gnome.org/GNOME/nautilus/-/issues/407
https://gitlab.gnome.org/GNOME/nautilus/-/issues/1475
Tässä vielä uuden dokumentin uudelleennimeämisen kohdistusongelma: https://gitlab.gnome.org/GNOME/nautilus/-/issues/524
Ubuntu Matea mainostetaan kaikkein edistyksellisemmäksi - siinä tämä Create Empty Document toimii. Siinä on joku Caju tiedostoselain.
Kaikilla työpöytäympäristöillä on faninsa – eihän niitä muuten olisi olemassakaan. "Kaikkein edistyksellisin" on kuitenkin jo melkoista liioittelua MATE:n kohdalla. Sehän on vain GNOME 2:n ylläpidetty versio, jossa pyritään säilyttämään vanha käyttöliittymä jokseenkin muuttumattomana. "Tuttu ja turvallinen" voisi olla lähempänä totuutta ainakin niille käyttäjille, jotka sattuivat tutustumaan Linuxiin 2000 - 2010 välisenä aikana. :)
-
...
Kaikilla työpöytäympäristöillä on faninsa – eihän niitä muuten olisi olemassakaan. "Kaikkein edistyksellisin" on kuitenkin jo melkoista liioittelua MATE:n kohdalla. Sehän on vain GNOME 2:n ylläpidetty versio, jossa pyritään säilyttämään vanha käyttöliittymä jokseenkin muuttumattomana. "Tuttu ja turvallinen" voisi olla lähempänä totuutta ainakin niille käyttäjille, jotka sattuivat tutustumaan Linuxiin 2000 - 2010 välisenä aikana. :)
Tuosta Macistä - Web-sivu toimii niin hitaasti, että en saa sillä aikaiseksi oikein mitään ... enkä varmasti muista miten sitä käytettiin. Muistan vain, että projekti=kansio-keskeinen työskentely oli sillä mahdollista. Windows-maailmassa vastaava toteutui vasta Win95:ssä, tosin sekin toimi osin väärin ja ikkunat toimivat vieläkin sekavasti. NT-maailmassa piti odotella Win NT 4.0 versiota - aika monta vuotta. Voi hyvin olla, että jotkut kaivatut ominaisuudet tulivat vasta 95:sssä, mutta vuonna 1991 oli Macissä ehkä jotakin (siis järjestelmä oli tietysti vanhempi kuin tuo vuosiluku) ... ei kuitenkaan se mitä aiemmin kerroit ... käytin sitä lyhyesti tekstinkäsittelyyn.
Noista käyttäjäliitynnän jutuista - ne ovat NIIN VANHOJA keskusteluja etten halua niihin osallistua. Huonoja käyttöliittymiä ja puuttuvia ominaisuuksia jaksetaan perustella aivan loputtomiin kun sellaiset on kerran tehty. Jos esim. toisessa ohjelmistossa ovat asiat toimineet fiksusti, niin edes 20-vuodessa ei toinen ryhmä saa niitä parannettua. Nämä ovat arvovaltakysymyksiä ja viime kädessä näkemyskysymyksiä - eli lopulta lähes BS-tasoista väittelyä jota kehitysryhmä harrastaa silloin kun eivät itse näe. Toisaalta, jos käyttöliittymää AIVAN OIKEASTI muutetaan, niin loppukäyttäjät vihaavat sitä ja keksivät verukkeita. Tuntematta organisaatiota, luulisin että näin kävi Canonicalin käyttöliittymäsuunnittelijoille. He turhautuivat siihen kun heidän OIKEASTI edistyksellinen Unity haukuttiin, tälläkin Foorumilla, tekaistuin perustein ja sitten joku nero keksi Activities valinnan, joka on lähinnä kuohittu Dash. Ehkä nämä kaverit vaihtoivat projektia tässä vaiheessa ... siis tämä on puhdas arvaus. Hyvä salaliittoteoria vaikkei yhtään pitäisi paikkansa :) .
18.04 versiosta lähtien ei selvästikään ole ajateltu loppukäyttäjää siten, että hän saisi ilman lisäsäätöjä esim. ladattua ohjelmia itselleen tai edes päivitettyä - ilman että kysyy vaikkapa täältä. Aiemmin menut olivat hyvin loogisia, kuten kävin läpi erään loppukäyttäjän kanssa, joka ei tiennyt järjestelmästä mitään mutta ymmärsi logiikkaa. Unity ei ollut mitenkään vaikea hahmottaa kun aiempaa painolastia ei ollut. Sen sijaan Chromiumia hän ei yhdessä vuorokaudessa löytänyt ladattavaksi, versiossa 20.04. Esim. ruudun lukitus on järjettömän vaikea löytää ja kotikäytössä selkeästi ärsyttävin aloituspiirre. Unity löysi lähes heti kun asiaa alkoi edes ajatella :) .
Jos kokeilee MATEa, niin ensivaikutelmana huomaa TÄYSIN päinvastaisen ajatuksen. Käyttöympäristö on mahdollisimman looginen ja helppo, ohjelmat löytyvät helposti. Kaikki hallintatyökalut näyttävät olevan paikoillaan.
Se, että onko MATE loppun asti hyvin tehty - minulla ei ole mitään havaintoa, koska tuskin sitä kuitenkaan käytän. Puhun nyt kuitenkin ensivaikutelmasta näiltä osin. Se, että onko Ubuntu 20.04 huono - ei tietenkään ole, mutta on täysin hölmöä tehdä asioita, jotka vaativat täysin turhaa virittelyä aluksi. Se mitä käyttäjä tarvitsee ensimmäisen viikon aikana ei ole mitään rakettitiedettä eikä siitä pitäisi keskustella vuositolkulla ... tällainen keskustelu oli uutta joskus 90-luvun alussa, mutta ei ole enää.
... kun nyt kysyit mihin juuri tekstitiedostoa tarvitaan:
Sitä tarvitaan esim. readme.txt tiedoston luomiseen kuvaamaan hakemiston sisältöä. Käyttötarkoitukset ovat loputtomia, esim. avainohjeet virtuaalikoneen käyttämiseksi, äärimmäisen kryptisen WIFI-tunnuksen taltiointi työpöydälle kun jotkut järjestelmät eivät sitä tallenna (esim. Win7), backupin sisältö ja päiväys, leikkaa/liimaa jutut jostakin jotka on tarkoitettu vietäväksi jonnekin muualle tai talletettavaksi sellaisenaan, esimerkiksi tämän keskustelun tallentaminen ennenkuin painaa Lähetä nappia, koska tämä pitkä kirjoitus voi tuhoutua (esim. VMware Forum tekee JUURI tätä) ... jne ... jne ... Miksi teksti ... siksi että se toimii aina ... jonkin Libre Office tai Word dokumentin tekeminen joka kerta olisi tosi tyhmää - ei toimisi esim. uudella Windows-koneella.
Tästäkin voi keskustella, että "eihän tuollaista tekstitiedoston käyttöä opeteta missään". Ehkä ei, mutta se ei ole minun vikani.
-
Tuosta Macistä - Web-sivu toimii niin hitaasti, että en saa sillä aikaiseksi oikein mitään
Minulla toimii kyllä ihan mukavasti sekä Firefoxilla että Chromella. Koneeltakaan ei pitäisi ihmeitä vaatia.
Noista käyttäjäliitynnän jutuista - ne ovat NIIN VANHOJA keskusteluja etten halua niihin osallistua. Huonoja käyttöliittymiä ja puuttuvia ominaisuuksia jaksetaan perustella aivan loputtomiin kun sellaiset on kerran tehty.
Näissä asioissa on eri mielipiteitä, ja mielestäni tämän ominaisuuden puuttuminen on täysin perusteltua. Templaattien luonti voisi sen sijaan olla löydettävissä selvemmin käyttöliittymän kautta, tai niitä olisi hyvä tarjota oletuksena. Mutta siihenkin liittyy teknisiä haasteita, kuten noista keskusteluista käy ilmi.
He turhautuivat siihen kun heidän OIKEASTI edistyksellinen Unity haukuttiin, tälläkin Foorumilla, tekaistuin perustein ja sitten joku nero keksi Activities valinnan, joka on lähinnä kuohittu Dash. Ehkä nämä kaverit vaihtoivat projektia tässä vaiheessa ... siis tämä on puhdas arvaus. Hyvä salaliittoteoria vaikkei yhtään pitäisi paikkansa :) .
Canonical muutti Ubuntun suuntaa "kaikkien ihmisten" Linuxista ammattilaisten ja palvelimien käyttöjärjestelmäksi. Samalla siellä päätettiin, ettei ole järkevää laittaa resursseja työpöytäympäristön kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Siksi Unity vaihdettiin muiden tahojen (Red Hat, yhteisö) kehittämään ja ylläpitämään GNOME 3:een, ja Canonical tekee siihen vain pienempiä ulkoasuviilauksia.
18.04 versiosta lähtien ei selvästikään ole ajateltu loppukäyttäjää siten, että hän saisi ilman lisäsäätöjä esim. ladattua ohjelmia itselleen tai edes päivitettyä - ilman että kysyy vaikkapa täältä.
Tarkentaisin, että 18.04:ssä Software Center toimii varsin hyvin, koska se ei ole Snap Store vaan GNOME Software. 20.04:ssä ilmenee havaitsemiasi ongelmia Snap-pohjaisen sovellusvalikoiman kanssa.
Jos kokeilee MATEa, niin ensivaikutelmana huomaa TÄYSIN päinvastaisen ajatuksen. Käyttöympäristö on mahdollisimman looginen ja helppo, ohjelmat löytyvät helposti. Kaikki hallintatyökalut näyttävät olevan paikoillaan.
Et varmasti ole ainoa, joka on sitä mieltä, mutta toisaalta GNOME 3:lla on myös suuri joukko kannattajia, jotka eivät kaipaa vanhaa takaisin.
mutta on täysin hölmöä tehdä asioita, jotka vaativat täysin turhaa virittelyä aluksi. Se mitä käyttäjä tarvitsee ensimmäisen viikon aikana ei ole mitään rakettitiedettä eikä siitä pitäisi keskustella vuositolkulla ... tällainen keskustelu oli uutta joskus 90-luvun alussa, mutta ei ole enää.
Käyttöliittymäsuunnittelu elää edelleen jatkuvassa muutoksessa, eikä tällaisissa asioissa välttämättä jämähdetä vanhoihin käytäntöihin, jos käyttökokemusta ollaan uudistamassa.
Linuxissa on kuitenkin poikkeuksellinen mahdollisuus käyttää sellaista työpöytää kuin itse haluaa. Tarjonta on todella monipuolista verrattuna Applen ja Microsoftin harjoittamaan totalitarianismiin.
... kun nyt kysyit mihin juuri tekstitiedostoa tarvitaan:
En kysynyt että mihin tarvitaan, vaan pohdin retorisesti, onko yleisemmin järkevää lukita tyhjä tekstitiedosto oletusvaihtoehdoksi.
Sitä tarvitaan esim. readme.txt tiedoston luomiseen kuvaamaan hakemiston sisältöä. Käyttötarkoitukset ovat loputtomia, esim. avainohjeet virtuaalikoneen käyttämiseksi, äärimmäisen kryptisen WIFI-tunnuksen taltiointi työpöydälle kun jotkut järjestelmät eivät sitä tallenna (esim. Win7), backupin sisältö ja päiväys, leikkaa/liimaa jutut jostakin jotka on tarkoitettu vietäväksi jonnekin muualle tai talletettavaksi sellaisenaan, esimerkiksi tämän keskustelun tallentaminen ennenkuin painaa Lähetä nappia, koska tämä pitkä kirjoitus voi tuhoutua (esim. VMware Forum tekee JUURI tätä) ... jne ... jne ... Miksi teksti ... siksi että se toimii aina ... jonkin Libre Office tai Word dokumentin tekeminen joka kerta olisi tosi tyhmää - ei toimisi esim. uudella Windows-koneella.
Ymmärrän kyllä, että se on sinulle täysin selvä ja tarpeellinen ominaisuus, mutta loogisuus ei yleisty kaikille käyttäjille etenkään jos ajatellaan peruskäyttäjiä, jotka eivät erota tekstitiedostoa Word/LibreOffice-dokumentista. Itsekin käytän työssäni ja yksityisissä muistiinpanoissani lähes kaikkeen pelkkiä plain text -tiedostoja (esim. Markdown- tai CSV-syntaksilla), mutta en silti laittaisi sitä tuonne tiedostoselaimen valikkoon ainoaksi oletusvaihtoehdoksi.
Tämä onkin hyvä esimerkki siitä, miten työpöytäympäristöjen kehittäminen on aikamoista tasapainoilua ominaisuuksien ja selkeyden välillä.
-
...
Tämä onkin hyvä esimerkki siitä, miten työpöytäympäristöjen kehittäminen on aikamoista tasapainoilua ominaisuuksien ja selkeyden välillä.
Sitähän se tietenkin. Muutenkin, yksittäiset ominaisuudet, epäselvyydet ja bugit ovat oma juttunsa, mutta lopulta kokonaisuus ratkaisee.
Se, että halutaanko Ubuntu todella helppokäyttöiseksi vasta-alkajalle vai todella hyväksi sellaiselle, joka näkee vaivaa opetteluun, on vielä oma asiansa ja oikeastaan Canonicalin oma business-päätös ... kaupallisesta yrityksestähän puhutaan kuitenkin.
-
Se, että halutaanko Ubuntu todella helppokäyttöiseksi vasta-alkajalle vai todella hyväksi sellaiselle, joka näkee vaivaa opetteluun, on vielä oma asiansa.
Oma näkemys on kyllä, että järjestelmä voi ihan hyvin olla tätä kumpaakin. Sanoisin että ihan perus Windows on aika hyvä esimerkki. Lukuisia kertoja on saanut lukea, että miten Windowsissa ei ole jotain "poweruser" toiminnallisuutta, vaikka järjestelmä sen oikeasti sisältää, mutta se ei ole suoraan tyrkytettynä käyttäjälle, vaan hiukan syvemmälle nivottu toiminto. Sanotaan vaikka esim. syvällisemmät lokitiedostot ja osiontityökalut. Yllättävän monesti olen lukenut moitteita, että kumpaakaan ei löydy "kunnollisena" Windowsista, joka kyllä kertoo kommentoijan perehtymisestä aika paljon. Silti sen ns. perusnäkemissä ei nykyään enää tyrkytetä mitään oikein älyttömän teknistä tietoa.
Tuo vanilla Gnome on aika pitkälti kyllä aloittajalle suunnattu. Juu, toki, kyllä siihen saa toiminnallisuutta lisää tweakeillä, mutta jos katsotaan vaikka PopOS!:ää, niin sen liittymä on käytännössä Gnome, mutta siihen on leivottu heti suoraan näitä "poweruser" toimintoja oletuksena. Silti niitä ei kuitenkaan varsinaisesti tyrkytetä käytettäväksi peruskäyttäjälle. Ehkä yksi parhaista kompromisseista mitä tiedän käyttöliittymien osalta.
Jakelujen osalta minusta on hyvin ironista, että Ubuntua pidetään jotenkin äärimmäisen aloittelija ystävällisenä jakeluna. Minusta openSUSE on sellainen Yast:n, one-click installien yms. kanssa ja minusta ihan eri luokassa mitä Ubuntu. Ubuntun ainoa hyvä asia on minusta, että siitä nyt vain sattuu löytymään paljon juttua hakemalla ja foorumit on aktiivisia. Mutta siis eihän Ubuntussa edelleenkään ole mitään Yast:n tapaista, millä voit hallita järjestelmää syvällisemmin graafisesti.
Lyhyesti: Minusta järjestelmä voi soveltua kaiken tasoisille käyttäjille. Oikeastaan jos se ei sitä ole, niin se on jo epäonnistunut järjestelmä/käyttöliittymä.
-
Oma näkemys on kyllä, että järjestelmä voi ihan hyvin olla tätä kumpaakin.
...
Lyhyesti: Minusta järjestelmä voi soveltua kaiken tasoisille käyttäjille. Oikeastaan jos se ei sitä ole, niin se on jo epäonnistunut järjestelmä/käyttöliittymä.
Mielenkiintoinen vaatimus. Varmaan riippuu siitä minkälaisista järjestelmistä puhutaan, nythän toki puhuttiin työpöydistä jms, mutta laajennan sitä - en tiedä, mutta esimerkkejä kyllä on.
Oracle versus SQL Server
- tässä helppokäyttöisyys on suhteellista ja pitäisi puhua ammattilaisen näkökulmasta
- Oracle on esimerkki käyttäjävihamielisestä ohjelmistosta. Sitä kuitenkin, usein perusteettomasti, suositaan
- SQL Server on (lähes) intuitiivinen ja helppo. Niin helppo, että sitä ei vaivauduta opettelemaan ja ajetaan resursseja ja levytilaa armottomasti tuhlaten, tarvitaan vain viiden asian opettelu, ei edes opiskelua, mutta sekin lyödään laimin.
- Oracle on hyvin luotettava jos sen osaa pystyttää eikä koske siihen. Muuten hommasta ei tule mitään tai sen saa myös hyvin hitaaksi taitamattomuudella.
Mac versus Windows
- en nyt puhu markkinaosuuksista koska ne tulevat muuta kautta
- Windows on sekamelska verrattuna Maciin
- Mac on ensituntumaltaan miellyttävä, jossa "kaikki toimii". Oikeasti kaikki ei toimi, mutta ei sillä ole ilmeisesti väliä, koska tuntuma on hyvä
- kummatkin tekevät rahaa hyvin (katso kuvat)
Unix versus Windows NT
- Windows NT jyräsi Unixin vaativassa käytössä hyvin nopeasti ilmestymisen jälkeen (esim. viidessä vuodessa)
- Windowsilla ei ollut mitään referenssejä, Dos ja Dos-Windows olivat lähinnä vitsejä vaativassa käytössä
- Windows NT:tä epäiltiin kuitenkin monta vuotta, mutta jotkut aloittivat siihen siirtymisen jo 1994 ja 1998 Unixit lopetettiin (siis edelläkävijät tekivät näin)
- Unixin käytössä oli kyse siitä, oliko komentokieli hallussa vai ei ollut. NT oli intuitiivinen ja helppokäyttöinen. Se oli myös suorituskykyinen, esim. Command Prompt oli heti alusta lähtien hyvä (se EI OLLUT mikään Dos prompt, ei koskaan ole ollut)
- suurin tekijä lienee ollut se, että Windows NT oli yleiskäyttöinen ja Unix rajattu (kaikki versiot siitä olivat)
- olen jo aikaisemmin kommentointu sitä, että kaikki Unix oppaat olivat hyvin ja hauskastikin kirjoitettuja esseitä osoittamaan että tekijä hallitsee asiansa suvereenisti. Windows oppaat ovat aina olleet tarkoitettuja ratkaisemaan suoranaisesti käyttäjän ongelmat, tässä mielessä hieman tyhmiäkin koska niissä yleistetään terminologiaa niin, että varsinaisen järjestelmän toiminta kuvataan väärin. Mutta ainahan Windowsiin löytyy perusteellisempiakin oppaita.
- kyse oli myös siitä, että Intel jyräsi muiden yli, vaikka sekin oli DOS-aikakaudella lähinnä vitsi
Ubuntu versus kaikki muut
- tarkoitin lähinnä sitä että bugeille ja epäloogisuudelle kehittäjien ei pitäisi keksiä mitään selityksiä vaan suunnitella ja toteuttaa paremmin
- nykyaikana vaaditaan myös miellyttävää käyttäjäkokemusta, mitä se nyt kenellekin on (ihan oma tieteenhaaransa varmistua tästä, epäilemättä Apple hallitsee tämän)
VMware versus avoimet (työasemavirtualisoint)
- vaikka VMware on kaikessa parempi tai paljon parempi, avoimmuus houkuttelee ja tarjoaa suoremman asennuskokemuksen (jos tarjoaa)
- yrityselämässä VMware Playerin mitätön hinta voi kuitenkin olla syy siihen että käytetään VirtualBoxia, koska se toteuttaa minimivaatimukset. Silloin kun kustannuksia säästetään, kaikki maksulliset ohjelmat arvioidaan
MS Office versus Libre Office / Open Office
- maksullisessa tuotteessa ei ole mitään parempaa, esim. PDF:n luonti on tullut paljon myöhemmin MS:ään, ainoastaan joitakin marginaalisia eroja. Käyttöympäristö on maksullisessa sekavampi ja muuttuu tarpeettomasti vuosien kuluessa.
- yritysmaailma katsoo, että Libre Officea ei ole olemassakaan
- Microsoft Teams integrointi varmistaa MS Officen voittokulun
- toisin sanoen, mahdollisuudet johonkin muuhun kuin MS Officen käyttöön ovat lähinnä teoreettisia yritysmaailmassa.
- käyttöliittymällä ei ole tässä oikeastaan mitään vaikutusta. Yritysten omat ohjelmat ja makrot määräävät hyvin pitkälle.
- yksityiskäytössä on maksettu MS Officesta 300 euroa, jokin vuosi sitten vielä 100 euroa ja vieläkin maksetaan iloisesti jotakin kun se on NIIN välttämätön
Varsinaista trendiä käyttöliittymämielessä en löytänyt näiden asioiden välillä.
-
Pakko sen verran kommentoida tuota Libreä, että en yhtään ihmettele, että sitä ei noteerata mitenkään yritysmaailmassa. Vaikka siinä on suurimmalle osalle riittävät ominaisuudet, niin sen käyttöliittymä on ihan järkyttävää kuraa. Itse asiassa täydellinen malliesimerkki siitä, minkälainen käyttöliittymä ei nykypäivänä saa olla. Esim. käytännössä mikään ei toimi kontekstin mukaan, vaan kaikki vaan "on" näkyvillä käyttäjille. Officen käyttöliittymä onneksi on muuttunut vuosien saatossa. Sehän oli samanlainen jäte kuin Libre aikoinaan. Nykyään se on kontekstuaalinen. Jos itse aloittaisin yrityksen, niin ensimmäisenä softana valitsisin Office paketin, vaikka siihen rahaa menisikin. Se nimittäin mielestäni maksaisi itsensä takaisin hetkessä.
-
Minusta Applen Mac on ylivoimaisesti helpoin ja tuottavin käyttöympäristö tai on ainakin ollut. Käyttö on vähenemään päin uuden Big Surin myötä. Saan Macilla tehtyä vaativat työt nopeammin ja helpommin kuin Windowsilla ja Linuxilla ja lopputulos on myös näyttävämpi, mutta nyt on aika tullut palata takaisin Linuxiin. Työuran loppuvaiheessa ei ole enää varaa hankkia Macceja, vaikka ne ovat helposti kestäneet kovassa käytössä 10 vuotta. Jokainen PC-kone on hajonnut muutamassa vuodessa enemmän tai vähemmän. Odotukset tämän päivän Linuxille ovat kovat. Uskon, että saan tehtyä sillä helposti kaiken tulevina vuosina riippumatta taloustilanteesta. Nyt on aikaa säätää ja käyttää jopa komentoriviä. Raspberry-tietokoneet ovat lupaavia, samoin Chromebookit, jos niihin saa myös Linuxin.
Olen pitänyt Ubuntua parhaimpana vaihtoehtona, mutta Susea näköjään kehutaan myös Yastin takia. Kauan sitten Mandrake oli suosikkini. Deepin Linux on nouseva tähti. Kiinalaiset ovat hankkineet osaamista ja osaavat sitä myös käyttää. Kaikesta huolimatta ilmastonmuutoksen ja yhdentyvän maailman tulevaisuus on avoimissa ohjelmissa ja laitteissa. Ihmiskunta tarvitsee yhteistyötä kilpailun sijaan. Linux leviäisi vauhdilla, jos sille vain annettaisiin mahdollisuus kouluissa, yrityksissä ja kodeissa. Liian moni pelkää turhaan myös Kiinan jakelupaketteja. Jakeluita on aivan liikaa Linuxia kokeileville tai pitäisi olla selkeitä oppaita valintojen tekemiseen.
-
...
Officen käyttöliittymä onneksi on muuttunut vuosien saatossa. Sehän oli samanlainen jäte kuin Libre aikoinaan. Nykyään se on kontekstuaalinen.
...
Mielenkiintoista, että joku on kokenut tämän edistykseksi. En sitten tiedä minkälaisista teksteistä puhutaan - olen toiminut yrityksissä joissa ei kirjoitella mitään romaaneja. Lyhyissä teksteissä en ole huomannut Officessa muuta kuin ärsytystä - samaa kuuluu kaikilta muiltakin, jotka todellakaan eivät ole mitään romaanien puhtaaksikirjoittajia.
Jos puhutaan teksteistä joilla on oikeasti kunnollinen ulkoasu, niin mielestäni kummallakaan ei tee mitään. Tuollaiset muokkaan aina Scribuksella - joka ei ole ollenkaan samantyyppinen ohjelma eikä sovellu tekstimassan tuottamiseen. Itse tekstin voi tehdä melkein millä hyvänsä, jossa ei ole liikaa ärsyttäviä piirteitä.
En sinänsä epäile etteikö uudempi MS Office olisi parempi jossakin kuin mikä-tahansa-open-office, mutta en kyllä keksi että missä. Oikeinkirjoituksen tarkistus on tietysti oma juttunsa, olettaisin kuitenkin että englannin tarkistus sujuu kohtalaisesti missä hyvänsä.
-
Lyhyissä teksteissä en ole huomannut Officessa muuta kuin ärsytystä - samaa kuuluu kaikilta muiltakin, jotka todellakaan eivät ole mitään romaanien puhtaaksikirjoittajia.
En ole hetkeen taas Libreä kokeillutkaan ja piti oikein mielenkiinnosta testata hyvin nopeasti. Tein dokumentin, tein ylä- ja alatunnisteen. No ihan ok sivunumeroiden laittaminen automaattiseksi jne. Sitten lisäsin kuvan ja sen sai laitettua ylä- tai alatunnisteen päälle. Testini loppui tähän :D
Edit: Tai no vielä sen verran tutkiskelin, että ainakin nyt nuo vaihtoehtonäkymät alkaa olla siedettävällä tasolla. Mutta kun selailin valikoita, niin törmäsin pariinkin 4k näyttöongelmaan, eli tekemistä tuolla osalla on vielä melkoisen paljon. Mutta juu, ei oikein sytytä, että esim. noin perusasian kuin kuvan liittämisen jälkeen se pitää "parametroida" että leiska pysyy kunnollisena. Juuri tällaiset perusjutut pitäisi toimia yksinkertaisesti, näin ei näemmä vielä Libressä ole.
-
Lyhyissä teksteissä en ole huomannut Officessa muuta kuin ärsytystä - samaa kuuluu kaikilta muiltakin, jotka todellakaan eivät ole mitään romaanien puhtaaksikirjoittajia.
En ole hetkeen taas Libreä kokeillutkaan ja piti oikein mielenkiinnosta testata hyvin nopeasti. Tein dokumentin, tein ylä- ja alatunnisteen. No ihan ok sivunumeroiden laittaminen automaattiseksi jne. Sitten lisäsin kuvan ja sen sai laitettua ylä- tai alatunnisteen päälle. Testini loppui tähän :D
Yep, kuvien lisäämisessä pitää katsoa mitä optiota käyttää. Jotenkin oletuksilla menee aina pieleen. Siksi käytän vanhaa Templatea jossa on jo valinnat oikein. Kaikilla *office* versioilla.
Sinänsä koko kuvajuttu ja kunnollisen sivun tekeminen on aivan järkyttävän ärsyttää kaikilla *word* ohjelmilla. Laitan tähän esimerkin dokumentista (Yamaha), jonka yrittämiseen minun hermoni ei riitä *word*-ohjelmilla. Vähintäinkin aina kun dokumentin avaa ja editioi, asemointi on pielessä. *powerpoint* on vielä hölmömpi sivun tekemiseen, mutta onhan se esityksiin ihan OK.
Scribuksella tällaisen dokumentin hallitseminen on sinänsä triviaalia ja sillä voi helposti tehdä dokumentissa mitä hyvänsä eikä mikään muutu kun jotain toista kohtaa muuttaa. Scribus on kuitenkin ohjelma jota pitää jo opiskella - se ei ole aivan helppo ottaa käyttöön, ei ainakaan intuitiivisesti. Se on myös paljon työläämpi tekstimassan tuottamiseen, koska siinä sisältö ei ole viime kädessä millään sivulla, vaan omassa objektissaan, joiden ominaisuuksista pitää huolehtia, jokaisesta objektista erikseen.
Laitan mukaan myös toisen esimerkin (Tangerine Dream), joka on siinä rajoilla, mutta eihän sitä aloittaessa vielä tiedä mitä haluaa tehdä. Joten ei tullut mieleenikään yrittää tätäkään millään *word*-ohjelmalla.
-
365:lla on minusta ihan suht ok tehdä esimerkin mukaisia sivuja. Mutta isompien kuvien liittäminen ja "sitominen" dokumentteihin meinaa aina töksähtää rivivaihdoissa. Itse teen paljonkin lyhyitä dokumentteja, joissa on yleensä isoja esimerkkikuvia ja rehellisesti sanottuna pitäisi opetella käyttämään objekti ankkuria enemmän. Pahin minkä oikeastaan aina unohdan tehdä on ihan perus sivunvaihto, joka helposti aiheuttaa dokumentin rikkoutumisen. Tuo jälkimmäinen on varsinkin sellainen, että se saisi omaan makuun olla enemmän kontekstiriippuvainen ja en pitäisi pahana lainkaan, että 365 muistuttaisi tuosta jotenkin käyttäjää.
Mutta en minäkään mitään kirjoja tee. Ihan parin sivun ohjeita pääasiassa, enkä todellakaan pidä itseäni minkäänlaisena "Word" spesialistina. Kaukana siitä. Mutta siinä se oikeastaan onkin, että 365:lla saan silti jotain järkevää kohtuullisessa ajassa aikaiseksi. Se on se juttu siinä omalla kohdallani. Toki tottumisasioita monet, mutta tuossa pikaisessa Libre testissäni jouduin hetken taas hakemaan valikoita, että miten tämä toimii. En toki sano että Libre mikään käyttökelvoton on, mutta se vain vaatisi minua kiinnostamattoman ajan opetteluun. Piti vielä kokeilla, että miten tuo Googlen Docs nykyään toimii jos sinne istuttaa kuvia. Kokemus oli kyllä ihan käyttökelvoton. En saa siinä mitenkään tekstiä esim. kuvan vasemmalle puolelle, vaikka se pitäisi selkeästi olla mahdollista kuvaoptioiden mukaan.
*Edit*
Heti korjaus perään tuohon Google Docs kuvan istutukseen. Se toimiikin itse asiassa varsin hienosti. Omaa tyhmyyttäni lisäsin vain randomisti merkkejä ja typeränä en heti hoksannut, että merkkiriveissäni ei ollut lainkaan välilyöntejä. Heti kun lisäsin niitä, niin homma alkoi toimia oikein mallikkaasti. Sanoisin näin äkkiseltään, että tuo Googlen Docs on ehkä paras käyttökokemus aloittelijalle. Perustoiminnallisuudet löytyy oikeastaan kaikki ja optiot on suht intuitiivisesti istutettu sivustoon. Pitäisi melkein kokeilla mielenkiinnosta jatkaa tuon kokeiluni editoimista puhelimella, että miten se toimii. Nämä webbisovellukset alkaa olla kyllä erittäin käyttökelpoisia vrt. vain muutama vuosi taaksepäin.
-
Yep, rivinvaihdot ja sivunvaihdot ja kuvien muutokset (vaihto, koko tai asemointi) saavat aikaan kaikilla *word* ohjelmilla jotakin hallitsematonta. Julkaisuohjelmalla, kuten avoin Scribus, ei mitään hallitsematonta. Tosin hallittuja muutoksia voi hyvinkin olla tarpeen tehdä, mutta oikeasti kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kaikenlainen automaattinen ohjelman tekemä häsläys nyt on vaan niin ärsyttävää. Tavanomaisen tekstidokumentin tekoon Scribus on kyllä aivan liian vaivalloinen (esimerkiksi ilman tyylejä se ei tee mitään järkevää ja joka RIVIllä on oma tyylinsä, tyhjälläkin rivillä).
Google Docsia kokeilin joskus alussa ja sillä ei voinut tehdä mielestäni yhtään mitään. Hyvä tietää, ei mitenkään yllättävää toisaalta, että se on kehittynyt.
Se, että joku toimii pilvessä, on kyllä suomeksi, sanalla sanoen Game Changer. Minullakin on nyt käytössä 7 ERI fyysistä käyttöjärjestelmää (ja siihen virtuaaliset päälle), tämänkin palstan testausten vuoksi, ja tiedostot ovat sitten aina jossakin. Jos ne olisivat aina vain pilvessä, homma yksinkertaistuisi. Samasta syystä en ole käyttänyt desktop maili-clientejä enää sotien jälkeen, vaan pelkästään G-mailia (siitä lähtien kun sitä ei vielä yleisesti voinut saada - markkinointikikka se oli sekin). Ehkä siirryn siihen, että NAS-levy on masteri kaikille käyttötiedostoille ja se on sitten samassa verkossa (varmaan pitää olla kaksi, koska kaiken datan masterin pitäminen verkossa jolla pääsee Internettiin, ei ole ollenkaan hyvä idea amatöörimäisesti ylläpidetyssä verkossa, mitä kotiverkko on).
-
Itsellä kutakuinkin sama tilanne. Itsellä myös äkkiseltään laskettuna lähemmäs 10 laitetta, joista osaa käytän hyvin satunnaisesti. Itse siirryin nyt pilveen ja Googlen Sheet:n käyttöön täysin harrastuksessani, jossa joudun jo pitää seurannassa mitä osia olen valmistanut, mitä tulossa, mittoja yms kun kokonaisuudet alkaa olla turhan isoja ja muuttuvia pidettäväksi paperilla. Puhumattakaan että jos haluan tehdä pikamuistiinpanon, että tarvin jotain tiettyä tai teen jonkin asian X jossain muualla, jossa paperit ei kuitenkaan olisi mukana. Totesin että nyt voin työskennellä nuo perusjutut niin helposti pilvipalvelun kautta ja tosiaan näen käytännössä katsoen reaaliajassa muutokset sitten vaikka puhelimesta tai voin tehdä vähäisiä muutoksia silläkin helposti.
En nyt muista milloin tuo Googlen paketti tuli nettiin, mutta joskus sitä testailin ja se ei vakuuttanut kyllä lainkaan. Kovasti on muuttuneet lähdöstä ja todella mukava nähdä, että pienetkin muutokset synkkautuu viiveettä pilveen ja tosiaan muutoshistoria on yllättävän iso asia itselle. Alkuun pidin hiukan turhana niitä, mutta nyt kun on omiakin "ikuisuusprojekteja", niin ei ollenkaan huono, että muutoksiakin voi palauttaa mieleen tutkimalla historiaa. Ei nuo varmasti säväytä jotain todella ammattimaista toimistotyöntekijää, mutta nyt alan ymmärtämään ihan hyvin kun olen jostain ohimennen kuullut, että monet nuoret käyttää näitä kotitehtäviin yms.
Varmasti helppo tehdä yhdessä puoliksi läksyt jne. :D
-
Tämäkin homma tehdään Applen Pages-ohjelmalla vielä paljon helpommin ja nopeammin. Kuten huomaatte ohjelmien välillä ja siten myös tuottavuudessa on vielä suuret erot ja nimenomaan Applen hyväksi. Siksi Mac maksaakin enemmän. Mutta oma mielenkiintoni on nyt selvitä pienellä budjetilla. Enää eivät tietokoneen käyttöä säätele tiukat määräajat ja vaatimukset työn lopputuloksesta ja näyttävyydestä. Hyviä toimintatapoja kannattaisi kopioida muilta, jos sellaisia hyviä tapoja löytää - eivätkä ole patenttien suojaamia.
Koetan löytää Linux-maailman parhaimmat ohjelmat eri tarkoituksiin ja myös testata ne omin käsin ja jakaa sitten tietoa itseni kaltaisille paluumuuttajille Linuxiin. Ei riitä, että ohjelmia on tarjolla paljon, vain laadulla ja ohjelman hyvyydellä on merkitystä loppukäyttäjälle. Deepinin kehittäjät vastasivat selkeästi, että he haluavat tehdä Linux-maailman parhaimpia ohjelmia ilman kompromisseja. Se kuullostaa hyvältä. Toisten kehittäjien ohjelmista kerrotaan löytyvän bugeja eikä niitä saada korjattua vuosienkaan päästä.
-
No minun silmään tuo Pages nyt kovinkaan kauheasti poikkea tuosta Googlen sovelluksesta, mitä pikaisesti yhden Pages tutoriaalin katsoin läpi YT:sta. Varmaan omppujen omistajille ihan jees, mutta muille tuo ei sitten olekaan vaihtoehto. Google ja Office kuitenkin toimivat selaimella ja Officesta on natiivi paketti myös Applelle. Pages käsittääkseni on 100% Apple ekosysteemin sovellus. Itsellä ei ainakaan koskaan riittäisi rahat vaihtamaan koko laitekantaani Applen tuotteisiin. Eikä kyllä ole haluakaan mennä noin pahasti suljettuun järjestelmään.
Mitä vielä tässä tutkiskellut tuota Docs:a, niin yllätyksenä siellä on nykyään jopa kaavaeditori, nähtävästi kaikki unicode-merkit pystyy syöttään suoraan tuosta webbisovelluksesta ja sillä näemmä voi piirtää grafiikkaa suoraan sovelluksesta dokumenttiin tai lisätä kuvan ja muokata tekstiä kuvan kehyksiin yms ja tallentaa vaikka SVG-muodossa omalle koneelle. Ihan tyyliin minuutissa sain haettua kuvan suoraan netistä ja lisättyä sen yläpuolelle perus grafiikkaa ja tekstiä.
Pakko sanoa, että wau, tuo todellakin on muuttunut melkoisen paljon siitä mitä viimeksi pikaisesti vilkaissut kun aloin tutkiin hiukan enemmän. Pitää jossain vaiheessa tutkia tuota Sheet:ä, että paljo siihen on lisätty toimintoja. Tämä olikin paljon hedelmällisempi ketju itselle mitä odotin.
-
...
Eikä kyllä ole haluakaan mennä noin pahasti suljettuun järjestelmään.
...
Mielestäni suljetut järjestelmät ovat aivan erilainen pallopeli. Apple on kokonaan ja Windows puoliksi.
Tuo 7 eri fyysistä käyttöjärjestelmää, mitä olen käyttänyt TÄNÄ vuonna on tietysti vain jäävuoren huippu. Sen lisäksi on "muutama läppäri", joita tarvitsee joihinkin juttuihin tai ei tarvitse ollenkaan, esim. ASUS EE PC, jossa on vielä Ubuntu 12.04, mutta toimivat kuitenkin ja odottavat specifistä tarvetta (esim. musan soittokoneena jossakin muualla). Olohuoneen kirjahyllyssä on 3 Raspberry tietokonetta tuottamassa TV:hen sarjaohjelmia ja elokuvia sekä musiikkia verkkolevyltä.
Ei ole mitenkään realistista ajatella, että kaiken tämän olisi saanut aikaiseksi parilla Applen koneella. Ei myöskään Windowsilla vaikka mitä olisit maksanut - tarvittaisiin kylkeen suljettuja, mitä lie mediaplayereitä jms. Raspberryt ovat melko uusia, mutta noin muuten uusin kone on vuodelta 2011 - hyvin pelittävät kun tietää mitä milläkin tekee. Mitään erityisen kallista ei ole mukana.
-
Olisi kiva joskus kokeilla Applen tietokonetta kuriositeettina, siis näitä joissa olisi vielä tuki tälle uusimmalle käyttisversiolle, mutta sama minkälaista konetta katsoi niin hinnat oli käytetyillekin niin kovat, että mielenkiinto loppui. Itse asiassa vaikutti, että halvin vaihtoehto olisi ollut Applen ekosysteemistä melkein jokin iPad, mutta enemmän kiinnostaisi kokeilla nimenomaan "perinteisiä" laitteita, että onko järjestelmä niin hyvä mitä monet hehkuttaa. Ei kuitenkaan oikein hotsita maksaa tyyliin 500€ laitteesta, jonka rauta ei ole millään lailla eksoottista. Puhumattakaan kun on katsonut joitain Louis Rossmanin videoita, niin rautaratkaisut ei vaikuta edes olevan kovin luotettavia.
-
Microsoftin, Googlen ja Applen toimisto-ohjelmia pystyy kaikkia käyttämään selaimen kautta ilmaiseksi osoitteissa www.office.com, www.google.fi ja www.icloud.com. Verkkoversiot ovat ilmaisia ja avoinna kaikille palvelun tilinomistajille. Onnea vertailuun. Itse olen käyttänyt useita vuosikymmeniä työssä ja kotona Maccia, Windowsia ja Linuxia, joten vertailupohjaa on. Toiset puhuvat tuotteista huvikseen mitä sattuu netissä saadakseen klikkejä ja rahaa, toiset kertovat omasta kokemuksestaan laitteiden ääreltä. Laitteissa ja ohjelmissa on vieläkin isoja eroja, kun tekee samoja asioita ja vähänkin monimutkaisempia töitä.
-
Onko tuolle mainitsemallesi Pages ohjelmalle jokin käyttöliittymä tuolla iCloudissa? Tuo iCloud ei kerro oikein mitään sisällöstään kun ei ole tunnusta tehtynä.
-
Olisi kiva joskus kokeilla Applen tietokonetta kuriositeettina
....
Eipä noissa insinöörille ole oikein mitään. Ehkä vuonna 1984 oli, koska silloin muut tekstinkäsittelyohjelmat olivat toinen toistaan huonompia. Käyttöideat olivat emäsurkeita, mutta MacWrite oli sellainen, jolla pystyi tekemään helposti tekstiä, ihan WYSIWYG-muodossa kuvineen. Tämähän vaati laadukkaan näytön, mitä muissa ei ollut. (Vertailukohdat olivat Mykkä-Mikko, joka ei antanut lopulta tarjousta, tyhmä HP PAM-järjestelmä, missä oli kamala Word-jotakin tekstinäytöllä. Sitä ohjelmaa ei ollut tuolla WEB-linkissä ollenkaan - ehkä yhteyteni on niin hidas että käyttämisestä ei tule mitään.
Applen rahastusta kuvastaa hyvin liitetty videolinkki :) . Se missä Apple loistaa on käyttäjäkokemus - se on aivan oma tieteensä eikä sitä saisi koskaan aliarvioida kuluttajatuotteessa - sitä kuulutin jo edellä Ubuntuun. Yksi esimerkki: Ubuntussa 2000-luvulla oli vakiona käynnistysääni, jossa pärähtivät rummut. Siihen eräs muusikkoystäväni kommentoi välittömästi: Nuohan olivat oikeat congat! Positiivinen käyttökokemus oli heti valmis.
https://www.youtube.com/watch?v=-I9n-cjl7zg
-
Onko tuolle mainitsemallesi Pages ohjelmalle jokin käyttöliittymä tuolla iCloudissa? Tuo iCloud ei kerro oikein mitään sisällöstään kun ei ole tunnusta tehtynä.
Tuon osoitteen takana ovat Applen verkkosovellukset. Vaatii icloud-tunnukset kuten MS Hotmail/Outlook-tunnukset www.office.comiin.
-
Niin siis sitä juuri meinasin, että onko tuo Pages verkkosovellus? Ei tuo iCould.com kerro tosiaan sisällöstä yhtään mitään. Officen sivu kertoo mitä sieltä löytyy kirjautumatta. Enkä ala tekeen kyllä tunnusta sen takia, että käyn tarkistaan sisällön.
-
Niin siis sitä juuri meinasin, että onko tuo Pages verkkosovellus? Ei tuo iCould.com kerro tosiaan sisällöstä yhtään mitään. Officen sivu kertoo mitä sieltä löytyy kirjautumatta. Enkä ala tekeen kyllä tunnusta sen takia, että käyn tarkistaan sisällön.
Hehe, siinä meni minun teoriani Applen yleispätevästi hyvästä käyttökokemuksesta ;D
-
Monelle insinöörille ja huippututkijalle nimenomaan Mac on ja on ollut ykköskone, mutta nämä tyypit kuten minäkin emme pidä suurta rumpua omista toimintatavoistamme. Sanon vain oman akateemisen kokemukseni perusteella, että maailma voi yllättää elämäntavoillaan ja valinnoillaan, mutta mitäpä niistä. Minun työvuoteni ja tutkimukseni sujuivat Macin parissa ja tulevaisuus on Linuxin parissa. Kaikilla alustoilla pärjää ja kaikki muuttuu tietoekniikassa paremmaksi ja helpommaksi ajan myötä. Arm-Macit ovat oma vallankumouksensa ja Raspberryt voivat olla sitä myös, kunhan saadaan työpöytä-Linuxit pyörimään siinä vikkelästi hyvine ohjelmineen.
-
Pages on osa Applen toimisto-ohjelmaa, johon pääsee käsiksi myös selaimen kautta www.icloud.com osoitteen kautta samoin kuin www.office.comin kautta pääsee MS Officen verkkosovelluksiin. Sinä teet miten haluat. Jaoin vain tietoa tietyistä palveluista. Mitään ei opi, jos ei koskaan tutustu uusiin asioihin ja kokeile. Vaihtoehtoja on kaikille. Parhaiten toki Pages toimii osana Maccia, jossa palvelu on sisäänrakennettuna ja mahdollistaa integroinnin kaikkiin muihin ohjelmiin ja käyttikseen. Tästähän se tuottavuus tai arvonlisä syntyy omalta osaltaan Macissa. Ohjelmat toimivat hyvin ristiin ja helposti toisiaan tukien. Mutta mitäpä siitä. Ei kuulu tähän ketjuun.
-
.........
Yksi esimerkki: Ubuntussa 2000-luvulla oli vakiona käynnistysääni, jossa pärähtivät rummut. Siihen eräs muusikkoystäväni kommentoi välittömästi: Nuohan olivat oikeat congat! Positiivinen käyttökokemus oli heti valmis.
....
Heh. Minulle tuo käynnistysääni tarkoitti etten juurikaan käynnistänyt Ubuntua.
Kunnes joku osasi neuvoa mikä tiedosto poistettava jotta pääsi siitä eroon.
Tee noilla lisäkikoilla sitten yleispätevää, positivista käyttäjäkokemusta.
-
Äänistä tulee mieleen artikkeli Dr. Dobb's -lehdessä aikoinaan. Joku ohjelmoija muisteli omia alkuaikojaan, kun pöydällä oli tietokone ja radio ja ohjelmaa testatessa radio sai häiriötä PC:n toiminnasta. Kirjoittaja kertoi kuinka hän pystyi sen radiohäiriön avulla nopeasti tunnistamaan missä kohtaa ohjelma alkoi toimia väärin. Minulle on siitä jäänyt mieleen kummittelemaan sellainen ajatus, että vielä joku päivä joku kytkee debuggeriin ääniulostulon avuksi. Samoin haluaisin nähdä debuggerin joka visualisoi muistinkäyttöä ohjelman suorituksen aikana; myöskin visuaalinen hahmotus voisi nopeuttaa debuggausta. Vaan eipä ole sattunut silmiin kumpikaan lähetymistapa vielä missään.
-
Äänistä tulee mieleen artikkeli Dr. Dobb's -lehdessä aikoinaan. Joku ohjelmoija muisteli omia alkuaikojaan, kun pöydällä oli tietokone ja radio ja ohjelmaa testatessa radio sai häiriötä PC:n toiminnasta. Kirjoittaja kertoi kuinka hän pystyi sen radiohäiriön avulla nopeasti tunnistamaan missä kohtaa ohjelma alkoi toimia väärin. Minulle on siitä jäänyt mieleen kummittelemaan sellainen ajatus, että vielä joku päivä joku kytkee debuggeriin ääniulostulon avuksi. Samoin haluaisin nähdä debuggerin joka visualisoi muistinkäyttöä ohjelman suorituksen aikana; myöskin visuaalinen hahmotus voisi nopeuttaa debuggausta. Vaan eipä ole sattunut silmiin kumpikaan lähetymistapa vielä missään.
Tuo on aivan uskottava juttu.
Ehkä visaisin ongelma minulla oli sellainen, jossa huomasin työaseman pitämästä äänestä tietäväni, milloin ohjelma ei toimi. Unix-RISC koneet varustettuna SCSI-levyillä olivat toki äänekkäitä silloin.
-
Monelle insinöörille ja huippututkijalle nimenomaan Mac on ja on ollut ykköskone, mutta nämä tyypit kuten minäkin emme pidä suurta rumpua omista toimintatavoistamme.
...
Mielenkiintoista koska tuo yleistys ei toimi minulle yhtään. Jos puhutaan insinööritoimistoista, joissa käsittääkseni on aika suuri osa insinööreistä töissä, niin en ole sotien jälkeen niissä tavannut yhtään Macia. Jotain Microstationia ajettiin 90-luvun alussa, mutta siihen se sitten loppui.
Mitä teknisiä laskentaohjelmia tai CAD-ohjelmia tai CAE-ohjelmia on saatavana Maciin? En ole kuullut yhdestäkään. (No, yhden tiedän, mutta se toimii myös Linuxissa).
Ymmärrän kyllä, että tutkijat jotka tekevät tekstejä, grafiikkaa, videoita ja esityksiä, arvostavat Macia. Näinhän tapahtuu varsinaisessa graafisessa suunnittelussakin - mutta että varsinaisessa insinöörityössä? Tekstinkäsittely ja videoiden teko ei ole insinöörityötä, vaikka työhön liittyykin.
-
Kerron yhden esimerkin omasta kokemuksesta: Ilmatieteen laitoksen huippututkijoilla on Macit! Onhan noita muitakin, mutta näillä Macisteilla ei ole tapana huudella ja kehuksella tekemisiään mediassa. Jokainen käyttää mitä työkaluja käyttää. Etevimmät heput saavat sanella työnantajalle omat työkaluvalintansa. Se oli minun kokemukseni työelämässä. Toki valtaosa pyörittää varmaan muita alustoja. Minun mielenkiintoni on nyt myös muualla. Jos elämässä haluaa pysyä skarppina ja tyytyväisenä, kannattaa aina välillä katsella aidan toisellekin puolelle ja olla avoin erilaisille vaihtoehtoille. Voi tapahtua myönteisiä muutoksia omassa elämässä ja ympäristössä. Oma työurani kului Maccia käyttäen, mutta rinnalla olivat aina myös Windows ja Linux myös testausmielessä. Hyvää ystävänpäivää kaikille!
-
Yep, tuon ymmärrän. Myönteisen käyttökokemuksen ja graafisten ominaisuuksien vuoksi, Macejä halutaan käyttää mm. tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaa, esitysten tekoon, videoiden tekoon ja grafiikkaan. Käsittääkseni graafisen suunnittelun alalla Macit ovat aina olleet ykkösvalinta.
Tuo insinöörinimi ei kuitenkaan tuohon istu. Voin luetella helposti 10 ohjelmistoa, jotka ovat ylivoimaisesti johtavia insinöörien käyttämiä ohjelmistoja omalla alallaan, jopa yksistään tai ainakin yhdessä. Mikään niistä ei toimi Macissä. Eivätkä meteorologitkaan millään Macillä ilmastomallejaan pyörittele - en tiedä onko niissä supertietokoneissa Linux vai Unix. Esitysgrafiikkaan voisi Mac olla ihan hyvä - en tiedä mitä liityntöjä heillä on.
Se, että alasta riippumatta, taulukkolaskenta toimii Macillä, ehkä paremmin kuin missään muualla, ei ole minulle erityinen saavutus insinöörialalla. Apple II (1977-) sisälsi jo taulukkolaskennan ja sitä pidetäänkin ns. killerapp'ina, joka varsinaisesti perusteli henkilökohtaisten tietokoneiden tarpeen.
Tuo kommentti että "parhaimmat saavat valita koneensa" - kunpa tuo pitäisikin aina paikkansa. Siinä merkityksessä 90-luvulla Macejä käytettiin insinööritoimistoissa, mutta myöhemmin sitten hävitettiin "koska niistä oli niin paljon harmia infrastruktuurissa". IT-osastot ovat oppineet jyräämään yli työelämän varsinaiset tarpeet. Tämä ilmenee mm. sillä, että kunnollista työasemaa ei voida hankkia vaativaan 3D-suunnitteluun, koska "ostamme vain HP:n tiettyjä, valmiita koneita". Kuitenkin, monet lukiolaisetkin osaisivat rakentaa 1000 eurolla paljon paremman työaseman, joka oikeasti toimisi. On aika karua katsella, kun OpenGL ei toimi oikein jollakin mopolla ja käyttäjät vain räpeltävät tämän vuoksi. Laitteiden kuvitellaan maksavan suhteessa yhtä paljon kuin n. 25 vuotta sitten - laitteet eivät oikeasti maksa yrityksille enää mitään, eikä niiden ylläpitokaan maksa liikaa, jos ei aleta häsläämään.
Jos minulta kysytään, niin Windows-koneet olisivat dedikoiduissa tehtävissä (insinöörisuunnittelussa) koska siinä ne ovat kaikinpuolin hyviä ja niitä ei koskaan suoraan (mitä tämä nyt tarkoittaakaan) kytkettäisi Internettiin, koska niiden systeemiarkkitehtuuri on kelvoton, etenkin XP:ssä oli hirveä. Eihän suunnittelu- tai FEM-laskentatyöasemalla ole mitään tarvetta päästä mtv3.fi -sivuille tai lukea sähköposteja. Muuta työskentelyä varten jokaisella olisi Mac tai Linux -kone. Nyt IT-osastot haluavat omalta työpöydältään kontrolloida jokaista konetta symmetrisesti ja siihen ajatukseen eivät muut kuin Windows-koneet sovellu. Ei ole pitkä aika, kun jotkut IT-osastot ilmoittivat standardoivansa kaikille Windows-puhelimet kun "Android on lähinnä kotikäyttöjärjestelmä" ... tuntui täysin perusteettomalta kommentilta silloin.