Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö => Aiheen aloitti: charmless - 28.04.08 - klo:12.30
-
Tämä kysymys saattaisi sopia paremmin Laitealueelle, mutta menköön tänne. Ja vaikka kysymys syleileekin Edubuntua & LSTP:tä, kysymys ei ole pelkästään Ubuntu-spesifiinen. Uskoisin kuitenkin, että tältä foorumilta saattaisi irrota parhaimmat kommentit.
Käyttäjät:
- kaksi aikuista
- kolme muksua (eka kouluun syksyllä)
Tarpeet:
...parin kuukauden sisällä:
- 1 aikuisten kone
- 1 lasten kone
...parin vuoden sisällä:
- 2 aikuisten konetta
- 2-3 lasten konetta
Reunaehdot:
- softa avointa
- rauta sähköpihiä, hiljaista ja pienikokoista
- ei tarvetta videomuokkaukselle, raskaille peleille yms.
- pääkäyttö: nettiselaus, sähköposti, kuvien ja musan jako, Edu-ohjelmat, toimisto-ohjelmat
- ylläpito helppoa
Toki hinta on yksi tärkeä kriteeri. Mitä lähestymistapaa suosittelisitte kotiverkon rakennukseen:
1) palvelin + 3-4 thin clientiä
- yksi tehokone joka suoriutuu palvelinaskareista
- loput thin clienttejä hyllystä tai itse rakennettuna
2) jokaiselle omat PC:t
- yksi tehokkaampi kone optisella asemalla yms.
- loput energiapihejä pikkukoneita (esim. linutop, zonbu)
3) joku muu, mikä?
Tällä hetkellä perheessä yksi ikivanha pöytäkone, jossa Xubuntu Fluxboxilla ja vanha IBM:n läppäri, jossa W2k. Näitä siis tuskin voidaan hyödyntää jatkossa. Roku Soundbridge tosin pysyy ja sitä varten täytyy saada Firefly-serveri (mt-daapd) pyörimään jossain koneessa. Yksi vaihtoehto on tietty hankkia tuota varten NSLU2.
Jälleen kerran, kiitokset jo etukäteen.
-
- kaksi aikuista
- kolme muksua (eka kouluun syksyllä)
- softa avointa
- rauta sähköpihiä, hiljaista ja pienikokoista
- ei tarvetta videomuokkaukselle, raskaille peleille yms.
- pääkäyttö: nettiselaus, sähköposti, kuvien ja musan jako, Edu-ohjelmat, toimisto-ohjelmat
- ylläpito helppoa
Toki hinta on yksi tärkeä kriteeri.
Minä nyt olen vähän jäävi vastaamaan tähän ;D
LTSP ehdottomasti. Kotona minulla on pöytäkone, pääte ja läppäri. Olen testaillut myös 64-bittistä ympäristöä, mutta siihen ei kannata mennä lapsiperheessä (eikä koulumaailmassa, tylsässä toimisto-ympäristössä kyllä). Oikealla oleva ruutu on tyhmä pääte.
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP5_64/Studio_LTSP_x86_64.png
Tämän päivän Duo/Quadro-koneet kahden gigan rammilla pyörittävät helposti vaikka viisi yhtäaikaista päätetta. Ja samalla se pöytäkone on täysi PC video/audio-ominaisuuksineen.
Itse suosin Intel-emoja, joissa on Intelin integroitu grafiikkapiiri, toki myös äänipiiri. En pelaa 3D-pelejä, joten en tarvitse NVidian tai ATIn kortteja.
Käytettynä saa ihan hiljaisiakin vanhoja P4-koneita, joista ottaa kovalevyn pois, sellaisesta saa päätteen kotiin halvalla. Tässä kuvassa on kaikki, mitä vanhasta PC:stä tarvitaan:
http://www.arkki.info/howto/Wiki/AOP2008/esitys/temp/Nice_Thin_Client.png
Jos haluaa kotiin uusia, oikeita päätteitä, niin suosittelen joko Linutop2- tai ThinCan-päätteitä. Ne ovat paljon tehokkaampia kuin HP t5135 samassa hintaluokassa.
t5135 - http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=14254
Linutop2 - http://www.linutop.com/linutop2/linutop2.en.html
ThinCan - http://www.artecgroup.com/thincan/models.html
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Alkuperäinen visio oli tosiaan pystyttää verkko LTSP:n ympärille. Ratkaisussa on jotain joka vetää perusinsinööriä puoleensa ;) Jossain vaiheessa aloin kuitenkin miettiä, että onkohan LTSP "ylimitoitettu" kotikäyttöön ja/tai hankala pystyttää/ylläpitää. Kiitos Asmo siis rohkaisusta!
Lähiverkko kannattaa yksinkertaisuuden vuoksi toteuttaa varmaankin Ethernetillä ja langatonta vain sinne missä välttämätöntä? Kaapelointi asettaa omat haasteensa, mutta nyt sekin on hyvä huomioida kun muutamme uuteen asuntoon ja teemme remonttia.
Lapseni aloittavat näillä näkymin koulutaipaleensa koulussa, jossa oppilasverkko on toteutettu LTSP:n ympärille. Siinäkin on muuten yksi hyvä syy tutustuttaa jälkipolvi pingviiniin jo ennen koulua ;)
--
Ville
-
Lähiverkko kannattaa yksinkertaisuuden vuoksi toteuttaa varmaankin Ethernetillä ja langatonta vain sinne missä välttämätöntä? Kaapelointi asettaa omat haasteensa, mutta nyt sekin on hyvä huomioida kun muutamme uuteen asuntoon ja teemme remonttia.
LTSP ei toimi wlanissa, lanissa tottakai. Ja 100 megan verkko riittää oikein hyvin, jos ei ole mahdollista vetää uusinta uutta ja gigabitin verkkoa kotiin.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Lähiverkko kannattaa yksinkertaisuuden vuoksi toteuttaa varmaankin Ethernetillä ja langatonta vain sinne missä välttämätöntä?
LTSP ei toimi wlanissa, lanissa tottakai.
Väitän että LTSP toimii langattoman sillan ylitse. En näe mitään syytä miksei se toimisi.
Ja 100 megan verkko riittää oikein hyvin, jos ei ole mahdollista vetää uusinta uutta ja gigabitin verkkoa kotiin.
Minkä kaistanleveyden arvioisit minimiksi yhtä päätettä kohden?
-
Väitän että LTSP toimii langattoman sillan ylitse. En näe mitään syytä miksei se toimisi.
Minkä kaistanleveyden arvioisit minimiksi yhtä päätettä kohden?
Totta kai toimii, olen sen testannut. Siihen aikaan käytin SuSEa:
http://linux.fi/index.php/WLAN_ja_LTSP
En tiedä mitä tarkoittaa kaistanleveys tässä kohtaa. Kyllä 10 megan verkkokin riittää aivan mainiosti, jos sitä kysyt. ADSL voi olla pullonkaula, jos kaikki pelaavat Flash-pelejä, ei kai mikään muu nykytekniikalla.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Väitän että LTSP toimii langattoman sillan ylitse. En näe mitään syytä miksei se toimisi.
Minkä kaistanleveyden arvioisit minimiksi yhtä päätettä kohden?
Totta kai toimii, olen sen testannut.
Mitä sinä sitten menit muuta väittämään? :)
Kyllä 10 megan verkkokin riittää aivan mainiosti, jos sitä kysyt.
Juuri sitä tarkoitin. Halusin vain varmistua etteivät vaatimukset ole liian kovat wlan-sillan kannalta.
-
Jatkanpa tätä itseni aloittamaa ketjua, koska "projektini" on edennyt asennusvaiheeseen. Minut oli suht helppo ylipuhua, joten päädyin server/client-ratkaisuun. Mulla on nyt pari Artecin ThinCan DBE61A-PXE päätettä ja HP:n Dual Core pöytäkone serverinä. Pöytäkone tosin on 64-bittinen - vastoin Asmon suositusta... Pöytäkoneessa on vielä Vista asennettuna (tuli kylkiäisenä) ja tarkoitus oli jättää se Ubuntun rinnalle.
Kysymys: hyllyllä olis jo Ubuntu Server 64-bit asennuslevy (8.04 LTS). Onnistuuko LTSP:n+Edubuntun+normi-Gnome-työpöydän asennus tuolla levyllä kivuttomasti? Vai onko helpompaa asentaa Edubuntu sillä alternate-CD:llä (classroom tjsp.)?
-
Vai onko helpompaa asentaa Edubuntu sillä alternate-CD:llä (classroom tjsp.)?
Ehdottomasti Alternate, siinä on valmiina LTSP.
http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_8.04_Alternate_(x86_32)
http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_8.04_Alternate_(x86_64)
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Pöytäkone tosin on 64-bittinen - vastoin Asmon suositusta... Pöytäkoneessa on vielä Vista asennettuna (tuli kylkiäisenä) ja tarkoitus oli jättää se Ubuntun rinnalle.
Minusta molemmat huonoja valintoja...
64-bittisellä on omat ongelmansa jotka korostuvat nimenomaan ltsp-ympäristössä. Vistan käynnistäminen jättää päätteesi pimeäksi; sille kai sitten on suuri tarve. Silloin varaisin ko. tarkoitusta varten jonkin toisen koneen.
Kysymys: hyllyllä olis jo Ubuntu Server 64-bit asennuslevy (8.04 LTS). Onnistuuko LTSP:n+Edubuntun+normi-Gnome-työpöydän asennus tuolla levyllä kivuttomasti? Vai onko helpompaa asentaa Edubuntu sillä alternate-CD:llä (classroom tjsp.)?
Classroom on omana "jakelunaan" menneisyyttä, mutta tuolla Alternate-levyllä Edubuntu-vaihtoehto on mukana, kuten Asmo jo totesi. Mutta sekä ltsp-server, ltsp-server-standalone, edubuntu-desktop ja vaikka edubuntu-server ovat asennettavissa "normi" -ubuntuun jälkikäteen.
-
64-bittisellä on omat ongelmansa jotka korostuvat nimenomaan ltsp-ympäristössä. Vistan käynnistäminen jättää päätteesi pimeäksi; sille kai sitten on suuri tarve. Silloin varaisin ko. tarkoitusta varten jonkin toisen koneen.
Mitä tarkalleen ottaen ovat 64-bittisen ongelmat LTSP-ympäristössä? Tai ylipäänsä Ubuntun kanssa? Pystyykö ongelmat kiertämään jotenkin vai estävätkö jonkin oleellisen ohjelman/konfiguraation täysin?
EDIT: Jaa, Googletin nopeasti ja ainakin Flashin kanssa näyttäisi olevan ongelmia. Mitäs muuta? 64-bittinen käyttis ei ole mikään ehdoton, jos niikseen tulee.
Päätteen pimeneminen ei ole ongelma, koska päätteiden ei tarvitse olla saatavilla 24/7. En tosin usko, että Vistaa käynnistellään useasti, mutta koska kovalevytilaa on riittävästi, ajattelin jättää sen rinnalle - lähinnä "varmuuden vuoksi".
-
Mitä tarkalleen ottaen ovat 64-bittisen ongelmat LTSP-ympäristössä? Tai ylipäänsä Ubuntun kanssa?
Käännetään kysymys vähän toisinpäin - jos et tiedä, että tarvitset jostakin erittäin perustellusta syystä 64-bittistä käyttäjärjestelmää, niin älä asenna sitä.
Minulla on Mäntykankaalla kaksi järeää palvelinta, joissa on kummassakin kaksi tuplaydin Xeon-prosessoria ja kummassakin 6 gigaa muistia. 32-bittinen server-kerneli hallitsee nuo koneet hienosti. En minä tiedä yhtään syytä, miksi koulumaailmassa ja LTSP-ympäristössä pitäisi käyttää 64-bittistä käyttöjärjestelmää.
Mutta minä tiedän monta hyvää syytä, miksi 64-bittistä käyttöjärjestelmää ei pidä käyttää. Kuten itsekin huomasit, niin Google kertoo niistä lisää.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Katselin Asmo linkkaamiasi ohjeita ja thin clienttien asennus vaikutti varsin suoraviivaiselta. Yksi kysymys jäi askarruttamaan: onko mitään mahdollisuutta jättää WLAN-tukaria toimimaan DHCP-serverinä muille verkon laitteille siten, että LTSP/Edubuntu-serverini toimisi DHCP-serverinä vain päätteille? Linksysin WRT54G:ssa ei näytä olevan optiota IP-osoitteiden jakoon esim. MAC-osoitteiden perusteella.
Jos menee vaikeaksi, laitan suosiolla staattiset IP-osoitteet muille koneille ja saa LTSP-serveri jakaa päätteille IP-osoitteet.
-
Jos menee vaikeaksi, laitan suosiolla staattiset IP-osoitteet muille koneille ja saa LTSP-serveri jakaa päätteille IP-osoitteet.
Selkeä nyrkkisääntö on tämä: LTSP-lähiverkossa ei saa olla kuin yksi DHCP-palvelin. Kotona kaikilla ei-päätteillä (wlan/läppärit, wlan/N800) on kiinteät ip-osoitteet samassa osoite-avaruudessa, jota LTSP/DHCP jakaa.
Ja poikkeus vahvistaa säännön.
Työpaikalla Windows 2003 -palvelin jakaa ip-osoitteet, LTSP-palveliemlla ei ole lainkaan DHCP-palvelinta.
Mäntykankaalla on kaksi LTSP/DHCP-palvelinta ja silloin tarvitaan DHCP failover -tekniikkaa.
"Another common method of loadbalancing is to use DHCP loadbalancing. There's an excellent writeup on the topic at: https://wiki.edubuntu.org/EdubuntuDHCPload-balancingFailover"
http://doc.ubuntu.com/edubuntu/edubuntu/handbook/C/ch03s06.html
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Ensimmäiset kokeilut tehty. Kotona on remppa ja verkon rakennus vielä kesken, joten tein ekan testin siten, Ubuntu serveri oli WLAN:n yli kiinni tukiasemassa, mutta Thin Can piuhalla. Istunnon käynnistäminen kesti turkasen kauan ja aloin jo epäillä laitehankintojeni järkevyyttä. Loppujen lopuksi työpöytä ei edes latautunut kunnolla vaan jäi mustaksi harmaita ylä/alapalkkeja lukuunottamatta.
Toisen testin tein tänään siten, että myös serveri oli piuhalla kiinni tukiasemassa. Johan alkoi tapahtua: login-ruutu tuli päätteen ruudulle todella ripeästi. Ääniä sun muita hienouksia en vielä ehtinyt kokeilla, mutta muuten työpöytä näytti toimivan sujuvasti! Tästä on hyvä jatkaa! Kiitos vinkeistä ja kannustuksesta!
-
LTSP toimii WLANin yli, mutta itse huomasin jopa suuren eron kun vaihdon 1GBs D-Linkin pikku kytkimestä HP:n Pro Curveen 1GBs, koska LTSP vaatii jonkin verran kaistaa ja alhaisia yhdistysaikoja kytkimeltä.
Jos päätteitä aikoo tehdä, kannattaa miettiä Intelin Mini-ITX emoja joissa on Celeroni integroituna ja DDR2 muistipaikka. Joskus laskin, että koko purkki Mini-ITX koossa niillä osilla kustantaisi vähän alle 200€
-
LTSP toimii WLANin yli, mutta itse huomasin jopa suuren eron kun vaihdon 1GBs D-Linkin pikku kytkimestä HP:n Pro Curveen 1GBs, koska LTSP vaatii jonkin verran kaistaa ja alhaisia yhdistysaikoja kytkimeltä.
Jos päätteitä aikoo tehdä, kannattaa miettiä Intelin Mini-ITX emoja joissa on Celeroni integroituna ja DDR2 muistipaikka. Joskus laskin, että koko purkki Mini-ITX koossa niillä osilla kustantaisi vähän alle 200€
Teimme jo vuosia sitten (SuSE 9.2/LTSP 4.1) tuollaisen testin: http://linux.fi/index.php/WLAN_ja_LTSP
Linux Journal keksi sen vasta vähän myöhemmin ;D http://www.linuxjournal.com/article/9850
Jep, Intel Celeron-pohjainen pääte voisi olla aika optimaalinen (parempi kuin Atom-pohjainen):
"Video: Intel® Graphics Media Accelerator X4500HD onboard graphics subsystem with integrated HDMI + DVI-I display ports"
http://www.intel.com/products/desktop/motherboards/dg45id/dg45id-overview.htm
http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2008/08/19/intelin-uusi-emolevy-facebook--ja-youtube-sukupolvelle/200821438/7?rss=8
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Minulla on Mäntykankaalla kaksi järeää palvelinta, joissa on kummassakin kaksi tuplaydin Xeon-prosessoria ja kummassakin 6 gigaa muistia. 32-bittinen server-kerneli hallitsee nuo koneet hienosti. En minä tiedä yhtään syytä, miksi koulumaailmassa ja LTSP-ympäristössä pitäisi käyttää 64-bittistä käyttöjärjestelmää.
Minne maaginen 4 gigan muistiraja katosi 32-bittisistä järjestelmistä? Joku kernel-päivitys? Mikä nyt on yläraja? Hyvä tietää tämäkin, ei kun vaan tilaamaan muistia.
-
Minne maaginen 4 gigan muistiraja katosi 32-bittisistä järjestelmistä? Joku kernel-päivitys? Mikä nyt on yläraja?
En tiedä, koeta kaivaa täältä.
http://packages.ubuntu.com/hardy/linux-server
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Lisäksi PAE hidastaa jonnin verran muistinkäsittelyä eikä se ole ongelmavapaa kaikilla kamppeilla. Ihan syystä PAE ei ole käytössä desktop-distroissa.
PAE on ilmeisesti valmiiksi käytössä 32 bittisessä Edubuntussa?
-
PAE on ilmeisesti valmiiksi käytössä 32 bittisessä Edubuntussa?
Ei. Sellaista distroa kuin Edubuntu ei ole enää olemassa. Kun asennetaan valmis LTSP-ympäristö, niin käytetään Ubuntu 8.04.1 Alternate -distroa. Edubuntu tarkoittaa vain lisälevyä, jossa on opetusohjelmia ja jotka voidaan asentaa kyseiseltä rompulta ilman Internet-yhteyttä.
LTSP-ympäristön asentamiseen on kaksi tapaa. Ensimmäinen on hyvä, toinen huono.
Hyvä - Ubuntu 8.04.1 Alternate - http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP5/Asennus/LTSP5_02.png
Huono - Ubuntu 8.04.1 + LTSP-paketit.
Nämä Linux-ytimeen ja muistin käyttöön liittyvät asiat pitää viilata kuntoon perusasennuksen jälkeen. Ja sillä käyttääkö 32- vai 64-bittistä ympäristöä, ei ole mitään väliä LTSP-ympäristön kannalta. Mutta sillä on väliä työpöytäkäytössä (Java-plug-in, Flash-plug-in jne jne)
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Ei. Sellaista distroa kuin Edubuntu ei ole enää olemassa.
Anteeksi epätäsmällisyyteni. Muotoillaan kysymys uudelleen: sisältääkö Ubuntu 8.04.1 Alternate-levyltä asennettu ltsp-ympäristö valmiiksi PAE:n? (Ei=ei.)
Tein hakua ubuntu.comin wikissä ja keskusteluryhmissä. Siellä kerrattiin samat asiat kuin tässä säikeessä mutta pääasia jäi epäselväksi: jos Alternate-LTSP asennukseen lisää yli 4 GB muistia, niin jotain käsketään tehdä mutta mitä se oli? Käsitys 4 GB:n rajasta näkyy olevan foorumeilla niin yleinen, ettei tässä jaksa hävetä tietämättömyyttään.
Näitä LTSP-ympäristön viilaukseen liittyviä asioita on nyt tuntunut putkahtelevan täällä palvelinalueella tässä kuussa niputtain:
- Adobe Flashin kanssa hakkaa moni päätään seinään (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=21230.0 (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=21230.0))
- Firefox 3 vaatisi viilausta
- lts.confin muokkaus: automaattinen kirjautuminen, päätteiden asetukset (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=12898.msg159518#msg159518 (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=12898.msg159518#msg159518))
- Sabayone ja muu käyttäjäasetusten vakiointi (ei kai kouluissakaan kaikkea tarvitse naulata kiinni)
- turhien prosessien tappaminen (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=12898.msg153010#msg153010 (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=12898.msg153010#msg153010)) lienee myös hyvä idea
- muuta, mitä? lista asioista, joita ei saa tehdä?
Ehkä Edubuntu 7.04 opetti vaarin liian helpolle: kun heitti asennuslevyn sisään ja hakkasi enteriä, kaikki tuntui sen jälkeen toimivan itsestään. (Naivia kai ajatellakaan, ettei viilausta tarvittaisi, tarvetta ei vain silloin huomannut.) Nyt Hardyn kanssa on oppimiskäyrä alkanut muistuttaa v-käyrää. Lisäksi niin moni asetustiedosto vaihtoi paikkaa, ettei tässä enää ole kärryillä siitä, minne pitäisi puukko työntää.
-
Tämä säie oli mielenkiintoista luettavaa erityisesti tuon muistihomman osalta. Mulla on töissä käyttistestejä varten kone 4Gt:n muistilla. Asensin siihen joskus ubuntun 32-bit. perusversion, jolla muistia tuli käyttöön ~3,5Gt. Käytössä on 2.6.24-19-generic kerneli (oletusarvo?).
Tässä dmesg-litanian alku:
[ 0.000000] Initializing cgroup subsys cpuset
[ 0.000000] Initializing cgroup subsys cpu
[ 0.000000] Linux version 2.6.24-19-generic (buildd@terranova) (gcc version 4.2.3 (Ubuntu 4.2.3-2ubuntu7)) #1 SMP Wed Aug 20 22:56:21 UTC 2008 (Ubuntu 2.6.24-19.41-generic)
[ 0.000000] BIOS-provided physical RAM map:
[ 0.000000] BIOS-e820: 0000000000000000 - 000000000009fc00 (usable)
[ 0.000000] BIOS-e820: 000000000009fc00 - 00000000000a0000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000000e8000 - 0000000000100000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 0000000000100000 - 00000000df7b1d00 (usable)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000df7b1d00 - 00000000df7b3d00 (ACPI NVS)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000df7b3d00 - 00000000e0000000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000f4000000 - 00000000f8000000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000fec00000 - 00000000fed40000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000fed45000 - 0000000100000000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 0000000100000000 - 0000000118000000 (usable)
[ 0.000000] Warning only 4GB will be used.
[ 0.000000] Use a HIGHMEM64G enabled kernel.
[ 0.000000] 3200MB HIGHMEM available.
[ 0.000000] 896MB LOWMEM available.
Ja pari riviä /proc/meminfo alusta:
MemTotal: 3623700 kB
MemFree: 3046236 kB
Tuon dmesg-litanian mukaan pitäisi siis käyttää HIGHMEM64G enabloitua kerneliä. Luulin aluksi että joutuisin kääntämään kernelin saadakseni kaiken muistin käyttöön, mutta em. viestien jälkeen kokeilin server-kerneliä. Asensin siis "linux-image-server" paketin.
Nyt dmesg kertoo:
[ 0.000000] Initializing cgroup subsys cpuset
[ 0.000000] Initializing cgroup subsys cpu
[ 0.000000] Linux version 2.6.24-19-server (buildd@terranova) (gcc version 4.2.3 (Ubuntu 4.2.3-2ubuntu7)) #1 SMP Wed Aug 20 23:54:28 UTC 2008 (Ubuntu 2.6.24-19.41-server)
[ 0.000000] BIOS-provided physical RAM map:
[ 0.000000] BIOS-e820: 0000000000000000 - 000000000009fc00 (usable)
[ 0.000000] BIOS-e820: 000000000009fc00 - 00000000000a0000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000000e8000 - 0000000000100000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 0000000000100000 - 00000000df7b1d00 (usable)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000df7b1d00 - 00000000df7b3d00 (ACPI NVS)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000df7b3d00 - 00000000e0000000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000f4000000 - 00000000f8000000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000fec00000 - 00000000fed40000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 00000000fed45000 - 0000000100000000 (reserved)
[ 0.000000] BIOS-e820: 0000000100000000 - 0000000118000000 (usable)
[ 0.000000] 3584MB HIGHMEM available.
[ 0.000000] 896MB LOWMEM available.
...ja meminfo
MemTotal: 4013704 kB
MemFree: 3529392 kB
Varoitukset ja viritysohjeet siis hävisivät dmesg-litanian alusta ja koko 4Gt muisti tuli käyttöön ;D
-
Tämä säie oli mielenkiintoista luettavaa erityisesti tuon muistihomman osalta. Mulla on töissä käyttistestejä varten kone 4Gt:n muistilla. Asensin siihen joskus ubuntun 32-bit. perusversion, jolla muistia tuli käyttöön ~3,5Gt. Käytössä on 2.6.24-19-generic kerneli (oletusarvo?).
Varoitukset ja viritysohjeet siis hävisivät dmesg-litanian alusta ja koko 4Gt muisti tuli käyttöön ;D
Joo, tuo generic-kernel asentuu oletuksena; 32-bittisiin servereihin (tai jos tahtoo paljon muistia käyttöön) pitää asentaa server-kernel. Itselläni töissä näkyy koko 16GB palvelimessa ihan mainiosti.
-
Nyt Hardyn kanssa on oppimiskäyrä alkanut muistuttaa v-käyrää. Lisäksi niin moni asetustiedosto vaihtoi paikkaa, ettei tässä enää ole kärryillä siitä, minne pitäisi puukko työntää.
LTSP5-ympäristössä on ollut ja on vain kaksi tiedostoa, joita käsitellään. Ne ovat...
lts.conf ja dhcpd.conf.
Minulla on kaksi asennusta, jotka edustavat ääripäitä.
1. Ensimmäinen ääripää on tämä oman työpaikkani asennus. Minulla ei ole LTSP-palvelimella lainkaan lts.conf tai dhcpd.conf-tiedostoja, sillä Windows 2003 Server jakaa ensin ip-numerot MAC-osoitteen perusteella ja sen jälkeen LTSP5-palvelin hoitaa kaiken muun automaagisesti.
2. Toinen ääripää löytyy Mäntykankaankoululta, jossa on kaksi palvelinta. Niiden kaikki asetustiedostot löytyvät täältä. Tässä asennuksessa noita kahta tiedostoa on säädetty oikein urakalla.
http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP5-Mantykangas/ltsp-master/
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP5-Mantykangas/ltsp-slave/
Miksi jotakin pitää sitten säätää?
Jos rautaympäristö vaatii sitä.
Jos lähiverkkoympäristö vaatii sitä.
Jos jokin yksittäinen ohjelma vaatii sitä.
Mutta jos palvelinrauta, pääterauta ja lähiverkko ovat kunnossa, niin LTSP5 ei tarvitse mitään säätämistä, kuten täällä minun työpaikallani. Mäntykankaalla on toisin.
Jos Gnome tai Firefox tai OpenOffice tai Flash tai Java ei toimi, niin se ei ole LTSP5:n syy. Mutta yksittäisiä ohjelmia voi joutua säätämään paljonkin, koska niitä ohjelmia ei ole koskaan kukaan edes ajatellut käytettävän niin kuin ohjelmia käytetään thin client -ympäristössä.
----
Totuus säätämisestä on jossain näiden kahden ääripään välissä.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.