Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Asmo Koskinen - 12.12.07 - klo:14.19
-
Englanninkielisessä maailmassa joudutaan selittäämään "free" -sana, koska on vaikea erotella sitä lisensointiin liittyvää asiaa, että vapaan vastakohta ei ole maksullinen, vaan ei-vapaa. Linux tai mikä tahansa ohjelma on vapaa lisenssinsä perusteella, mutta silti siitä voi pyytää maksua hyvällä omallatunnolla.
Free as speech, free as beer > http://en.wikipedia.org/wiki/Alternative_terms_for_free_software
Mutta mikä onkaan vapaan ja ilmaisen ohjelman arvo mitattuna dollareissa...
"To give you another idea, from my personal pet project (FFADO): we are registered on the ohloh site (http://www.ohloh.net/projects/8040?p=FFADO), and one of the things they do is scan your code repository and use some industry standard way of value-ing the code (COCOMO). In the FFADO case they end up with a value > $1.000.000. In other words, if you were to have a commercial company develop the code, it would cost you 1M$. But hey, pick me, I'll do it 'for free'... Rosegarden is also present on ohloh, and is valued more than $2M."
Pieter Palmers LAU-listalla.
Oikea alakulma > "Project Cost" > http://www.ohloh.net/projects/8040?p=FFADO
Oikea alakulma > "Project Cost" > http://www.ohloh.net/projects/538?p=Rosegarden
Muistatteko keskustelun siitä, mikä on tämän foorumin arvo?
Ja silti - kuten Linus on sanonut jossakin - "raha ei ollut ensimmäinen asia josta meillä kotona puhuttiin..."
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Stallman kävi äskettäin hieman selittämässä omia näkemyksiään vapaista ohjelmistoista OpenBSD-listalla:
Real men don't attack straw men (http://thread.gmane.org/gmane.os.openbsd.misc/134252)
-
Tuo "free as a beer or free as in speech?" sanonta onkin kummastuttanut pientä ihmistä jo jonkin aikaa. Toisinaan kun on tullut kerrottua lontoonkielisille ystäville jostakin hienosta open-sorsa- tai GPL-softasta, käyttäen termiä "free software", on vastakysymyksenä ollut tuo kyseinen sanonta. Siinä sitä sitten on ihmetellyt, että missä maassa se olut on ilmaista ja miten se liittyy lisensseihin...
Ei ole koskaan tullut ajateltua, että sen "free" sanan voi käsittää jopa tuossa nimenomaisessa asiayhteydessä usealla tavalla.
Jos nyt oikein ymmärsin, niin "free as a beer" tarkoittaa softamaailmassa vaikkapa sitä, että "tarjoan sinulle ilmaisen Vista-kopion" (kaamea ajatus sinällään). "Kopio ei maksa mitään, mutta sinulla on siihen vain käyttöoikeus. Kaikki muut oikeudet omistaa microsoft". Vähän niinkuin vaikka koff-tuopissa; "voit vapaasti juoda tarjoamani ilmaisen oluen, mutta kylkiäisenä et valitettavasti saa kyseisen tuotemerkin valmistuoikeutta".
"Free as in speech" puolestaan tarkoittanee esim. GPL-lisenssillä olevaa sovellusta...
Varmistetaan nyt vielä, että ymmärsinkö oikein?
-
Pakko sanoa, mutta OSS on maailman (tai ainakin tämän foorumin ja linux-yhteisön ylipäätään) yliarvostetuin asia. Mitä väliä sillä on, (minulle) onko joku ohjelma OSS vai ei? Niin, eipä mitään. Jos ohjelma on ilmainen, toimii ja on muuten hyvä, se on esimerkillinen. Kuten Opera. Se on nopea, toimii hyvin, on vakaa. En käytä linuxia sen takia että se on OSS, vaan siksi että se on toimiva ja ilmainen.
PS. Älkää nyt sitten syyttä alkako väittelemään tästä kanssani. Tämä on vain mielipide.
-
Pakko sanoa, mutta OSS on maailman (tai ainakin tämän foorumin ja linux-yhteisön ylipäätään) yliarvostetuin asia. Mitä väliä sillä on, (minulle) onko joku ohjelma OSS vai ei? Niin, eipä mitään. Jos ohjelma on ilmainen, toimii ja on muuten hyvä, se on esimerkillinen. Kuten Opera. Se on nopea, toimii hyvin, on vakaa. En käytä linuxia sen takia että se on OSS, vaan siksi että se on toimiva ja ilmainen.
PS. Älkää nyt sitten syyttä alkako väittelemään tästä kanssani. Tämä on vain mielipide.
En ala väittelemään, mutta et taida kyllä olla perehtynyt koko homman pohjalla olevaan ideologiaan :) Sillä on oikeasti hyvinkin suuri merkitys onko jokin softa saatavilla jollain vapaalla lisenssillä vaiko vaan "ilmaiseksi käytettävissä".
-
Varmistetaan nyt vielä, että ymmärsinkö oikein?
Näin juuri.
Lisenssien kieli on kovin kaukana kaunokirjallisuudesta ;) , vaikka koodia, kuten matemaattisia kaavoja, voidaan määritellä adjektiivilla "kaunis".
"Kun tässä lisenssissä puhutaan vapaasta ohjelmasta, silloin ei tarkoiteta hintaa."
http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.html
Takavuosina käytin html-editoria, jolla oli varsin veikeä lisenssi (näitähän on vaikka mitä ihmeellisiä): Careware
http://www.arachnoid.com/careware/index.html
Sen saa näköjään Ubuntullekin nykyään:
http://www.pcurtis.com/arachno.htm
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Mitä väliä sillä on, (minulle) onko joku ohjelma OSS vai ei? Niin, eipä mitään.
Niin.
Jos et äänestä kunnallisvaaleissa, niin aika turha rutista, kun kunta päättää lopettaa yhtä ja toista jokapäiväiseen elämääsi vaikuttavia asioita.
Ei nämä virtuaaliset ja ei-aineelliset asiat sen kummempia ole. Sitä saa, mitä tilaa ja niin nukkuu kuin petaa.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Mitä väliä sillä on, (minulle) onko joku ohjelma OSS vai ei? Niin, eipä mitään. Jos ohjelma on ilmainen, toimii ja on muuten hyvä, se on esimerkillinen.
Niitä ilmaisia, toimivia ja muuten hyviä ohjelmia ei juurikaan olisi ilman GPL-lisenssiä ja OSS-lähtökohtaa. Jos ohjelmat eivät olisi OSS, et saisi niitä myöskään suomennettuina koneellesi.
-
Ohjelmien vapautta selitetään mm. blogiartikkelissa "Paljon puhuttu vapaus" (http://blog.ubuntu-fi.org/2007/paljon-puhuttu-vapaus/) ja toki Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa_ohjelmisto). Kannattaa tutustua, jos "vapaa ohjelmisto" on käsitteenä vieras.
-
Niitä ilmaisia, toimivia ja muuten hyviä ohjelmia ei juurikaan olisi ilman GPL-lisenssiä ja OSS-lähtökohtaa.
Kyllä niitä olisi vaikkei GPL:ää olisi olemassakaan. Se ei ole ainoa avoin lisenssi mitä maa päällään kantaa.
Jos ohjelmat eivät olisi OSS, et saisi niitä myöskään suomennettuina koneellesi.
Miksen saisi? En näe miten käännöstiedostot ovat suoraan yhteydessä ohjelman lisenssiin.
-
Ei ne ilmaiset, suljetun lähdekoodin ohjelmat ole yhtään sen huonompia kuin avoimenkaan lähdekoodin. Se on vain kehittäjästä kiinni. Usein kylläkin OSS ohjelmissa tahtuu olla enemmän porukkaa mukana. Tosin joskus se aiheuttaa bloatwaretuotoksia. Mutta kyllä suurin bloatware on windows vista.
-
Ei ne ilmaiset, suljetun lähdekoodin ohjelmat ole yhtään sen huonompia kuin avoimenkaan lähdekoodin.
Vaikea lähteä tätä arviomaan, koska suljetuiden ohjelmien "laatua" ei voi todeta muuta kuin käyttämällä, koska lähdekoodiin ei pääse käsiksi.
Se on vain kehittäjästä kiinni. Usein kylläkin OSS ohjelmissa tahtuu olla enemmän porukkaa mukana.
FOSS ohjelmat eivät ole "vain ohjelmia tietyllä lisenssillä", vaan se on maailman paras ja tehokkain tapa tehdä ohjelmia.
-
Kyllä sillä ohjelman lisenssillä on ihan oikeasti väliä. Vapaassa ohjelmassa on hyvin paljon sellaisia etuja, joita ei tule ihan heti ajatelleeksi, ja joita tästäkin viestistä varmaan jää puuttumaan. Koetan nyt kuitenkin joitain listata. Otin tässä pohjaksi vapaan ohjelman määrittelevät neljä vapautta, jotka jokaisen vapaan ohjelman täytyy käyttäjilleen antaa.
Vapaus 0: ohjelman käyttäminen
Eli ohjelmaa saa käyttää. Aina. Ei vain ja ainostaan silloin, kun se ohjelman tekijänoikeuden haltijaa sattuu miellyttämään. Vapaata ohjelmaa saa käyttää kotona omiin tarkoituksiin, tai vaikka 10000 ihmistä työllistävän firman jokaisessa työasemassa. Ei tarvitse kysyä lupia keneltäkään. Tämän vapauden edut ovat varmaan peruskäyttäjälle kaikkein selkeimmät, sillä valitettavan usein ihmiset näkevät vapaat ohjelmat lähinnä ilmaisina ohjelmina, vaikka muitakin etuja niissä on. Pelkästään vapaus käyttää ei kuitenkaan usein ole riittävä, esimerkiksi haluttaessa kääntää ohjelma tai sovittaa se uudelle tietokonearkkitehtuurille tai käyttöjärjestelmälle.
Vapaus 1: ohjelman tutkiminen ja muokkaaminen
Monen ei-vapaan ohjelman lisenssi kieltää suoraan ohjelman sisäisen toiminnan tutkimisen. Lisäksi niiden lähdekoodi on harvoin saatavilla, joten tutkiminen pitäisikin tehdä tutkimalla ohjelman binäärimuodossa jaettavaa versiota. Myös muokkaaminen on tavallisesti kielletty, mutta tottakai suljettujen ovien sisällä kaikkia ohjelmia voi jossain määrin purkaa, kunhan ei kerro väärille tahoille.
Vapaata ohjelmaa saa tutkia, ja se on yleensä jopa suositeltavaa. Esimerkiksi vapaan ohjelman käyttämää algoritmia jonkin haastavan asian suorittamiseen voisi käyttää joku toinenkin projekti, eikä välttämättä tarvitsisi keksiä pyörää uudestaan. Vapaata ohjelmaa saa myös tutkimisen ohessa muokkailla ja kehitellä paremmin omia käyttötarkoituksia vastaavaksi, jos siihen näkee tarvetta.
Vapaus 2: ohjelman kopioiminen
Jos ohjelmaa ei saisi kopioida eteenpäin, ei esimerkiksi Ubuntun kaltainen Linux-jakelupaketti olisi mahdollinen. Ei-vapaissa ohjelmissa on tavallisesti rajoitettu ohjelman kopiointia, vaikkakin freeware-tyyppisissä ohjelmissa tämä ei ole välttämättä kovin tavallista. Osa niistäkin silti, syystä tai toisesta, (yrittää) pakottaa käyttäjänsä lataamaan kyseisen ohjelman vain esimerkiksi sen omilta kotisivuilta, olivatpa ne esimerkiksi kuinka hitaat tai mainoksilla täytetyt tahansa.
Tällaisia ongelmia vapaissa ohjelmissa ei ole. Kopioida saa, eikä se ole edes paheksuttavaa, päinvastoin. Vapaata ohjelmaa saa kopioida kenelle tahansa, milloin vain.
Vapaus 3: ohjelman muokatun version levittäminen
Sen lisäksi, että vapaata ohjelmaa saa muokata, saa muokattuja versioita myös levittää. Varsinkin tämä vapaus puuttuu melkein kaikista ei-vapaista ohjelmista. Tämän vapauden ansiosta Linux-jakeluiden kehittävät voivat esimerkiksi korjata ohjelmissaan olevia tietoturvapaikkoja tai julkaista ohjelmista omalle jakelupaketille räätälöityjä versiota.
Vaikutuksia
Ei-vapaasta ohjelmasta voi joutua luopumaan esimerkiksi seuraavista syistä:
-Ei varaa hankkia lisenssiä (jos maksullinen ohjelma)
-Laitteiston vaihtuminen
-Käyttöjärjestelmän vaihtuminen
-Käyttöjärjestelmän päivittäminen
-Ohjelman lisenssin muuttuminen
-Ohjelman kehityksen päättyminen
-Oman käyttötavan muuttuminen (esim. ilmainen vain kotikäytössä)
-jne
Vapaata ohjelmaa vastaavat ongelmat eivät koske. Vaikka itse ohjelman alkuperäistä kehittäjää ei niin kiinnostaisi tehdä, voi aina joku innokas tehdä tarvittavat muutokset esimerkiksi ohjelman siirtämiseksi uudelle laitealustalle tai sovittamiseksi uuteen käyttöjärjestelmän versioon. Mikäli vapaa ohjelma vaihtaa lisenssiä, voi sen aiemman version kehitystä jatkaa, ja pitää sen vapaana. Näin kävi esimerkiksi Xorg:n kehityksen kanssa.
Ohjelman suomennoksiin ohjelman vapaus liittyy myös. Yleensä ohjelman mukan toimitettavat datatiedostot kuuluvat kyseiseen ohjelmaan, joten jos niiden muokkaaminen ei ole sallittua ja ohjelma ei tue lokalisointia erittäin hyvin, ei sille pystytä lisenssiä noudattaen tekemään suomennoksia ilman ohjelman tekijän myötävaikutusta.
Lyhyellä tähtäimellä ohjelman vapaus ei ole niin suuressa määrin tärkeä kuin hieman laajemmassa vinkkelissä tarkasteltuna. Jos todellakin ei osaa ajatella asiaa sen pidemmälle, kuin että miten nyt saisin helpoiten jonkin homman tehtyä, niin suljettu ohjelma on usein ihan yhtä hyvä ratkaisu kuin vapaakin. Pidemmällä tähtäimellä vapaan ohjelman käyttäminen ja tukeminen kannattaa, sillä sitä kautta ohjelma kehittyy. Isolla vaivalla kehitettyä vapaata ohjelmaa ei voida ottaa käyttäjäyhteisöltä pois, toisin kuin suljettu voidaan hyvin helpostikin. Tämän vuoksi vapaisiin ohjelmiin panostaminen kannattaa. Itse en esimerkiksi Operaa käytä juuri siitä syystä, sillä mielestäni aivan riittävän suuressa määrin yhtä hyviä vapaitakin vaihtoehtoja on. Opera on tällä hetkellä ilmainen, mutta epäilisin, että mikäli se joskus olisi se käytetyin selain ja jos Microsoftin määräävä asema olisi hävinnyt, se ei välttämättä enää ilmaisenakaan pysyisi.
Nyt alkaa olla jo hieman kiirus, ja tuli tästä loppupätkästä vähän sekava, mutta toivottavasti tämä nyt vähän selvitti sitä, miksi ohjelman vapaus on tärkeä. Itselleni se on arvo siinä missä esimerkiksi ohjelman suorituskyky tai ominaisuuksien määrä. Jotkut sanovatkin, että "Freedom is a feature".
-
Kyllä niitä olisi vaikkei GPL:ää olisi olemassakaan. Se ei ole ainoa avoin lisenssi mitä maa päällään kantaa.
Juu, onhan tietty esim. BSD.
Jos ohjelmat eivät olisi OSS, et saisi niitä myöskään suomennettuina koneellesi.
Miksen saisi? En näe miten käännöstiedostot ovat suoraan yhteydessä ohjelman lisenssiin.
Moniko viitsii tehdä käännöstiedostoja ilmaiseksi ei-OSS-ohjelmiin (en ainakaan minä)? Moniko yritys jakaa ilmaiseksi lokalisoituja ei-OSS-ohjelmia, joita ei rahoiteta mainoksilla tai jotka eivät sisällä vakoilu- tai muita haittaohjelmia?
-
Tuohon minun edelliseen viestiin vielä yksi selvennys.
En tarkoita, että kaikkien ohjelmien tulisi olla tai että kaikkien tulisi käyttää vain vapaita ohjelmia. Sitä taas haluan, että vapaalla ohjelmalla on aivan omanlaistaan lisäarvoa, jota ainakaan minun silmissäni ei voi korvata muutamalla lisäjipolla. Vapaat ohjelmat hyödyttävät koko yhteisöä erityisesti pitkällä tähtäimellä, ei-vapaat puolestaan lähinnä niiden käyttäjiä ja yleensä niiden tekijää. Tämän vuoksi itseäni ei ainakaan kiinnostaisi tehdä käännöksiä tai käyttäjätukea ilmaiseksi johonkin ei-vapaaseen ohjelmaan, mutta vapaiden ohjelmien aseman parantamiseksi olen valmis näkemään hyvinkin paljon vaivaa. Jälkimmäisestä vain on niin paljon enemmän hyötyä.
-
Moniko viitsii tehdä käännöstiedostoja ilmaiseksi ei-OSS-ohjelmiin (en ainakaan minä)? Moniko yritys jakaa ilmaiseksi lokalisoituja ei-OSS-ohjelmia, joita ei rahoiteta mainoksilla tai jotka eivät sisällä vakoilu- tai muita haittaohjelmia?
No, monikin. Esim. operaan on tehty. Ja jos katsoo monia ilmaisia windowsohjelmia, niin kaikissa ne lokalisaatiot on tehty fanipohjalta.
-
Moniko viitsii tehdä käännöstiedostoja ilmaiseksi ei-OSS-ohjelmiin (en ainakaan minä)? Moniko yritys jakaa ilmaiseksi lokalisoituja ei-OSS-ohjelmia, joita ei rahoiteta mainoksilla tai jotka eivät sisällä vakoilu- tai muita haittaohjelmia?
No, monikin. Esim. operaan on tehty. Ja jos katsoo monia ilmaisia windowsohjelmia, niin kaikissa ne lokalisaatiot on tehty fanipohjalta.
Okei, uskotaan. Kyseessä lienevät siis pääosin harrastuspohjalta tehdyt suljetun koodin ohjelmistot? -- Itse en tekisi palkatonta vapaaehtoistyötä voittoa tavoittelevien yritysten closed source -bisneksen tukemiseksi. Open source -bisneksiä puolestaan voin tukea kääntämällä ohjelmistoja, sillä käännökset eivät hyödytä yksinomaan yritystä, jonka osakkeita en omista.
-
Okei, uskotaan. Kyseessä lienevät siis pääosin harrastuspohjalta tehdyt suljetun koodin ohjelmistot? -- Itse en tekisi palkatonta vapaaehtoistyötä voittoa tavoittelevien yritysten closed source -bisneksen tukemiseksi. Open source -bisneksiä puolestaan voin tukea kääntämällä ohjelmistoja, sillä käännökset eivät hyödytä yksinomaan yritystä, jonka osakkeita en omista.
Iso yritys joka julkaisee ilmaisen (non-OSS) ohjelman? Aikas harvinainen. Mut joo, harrastuspohjalta yleensä, eli yksityisiä.
-
Jos ohjelmat eivät olisi OSS, et saisi niitä myöskään suomennettuina koneellesi.
Miksen saisi? En näe miten käännöstiedostot ovat suoraan yhteydessä ohjelman lisenssiin.
Moniko viitsii tehdä käännöstiedostoja ilmaiseksi ei-OSS-ohjelmiin (en ainakaan minä)? Moniko yritys jakaa ilmaiseksi lokalisoituja ei-OSS-ohjelmia, joita ei rahoiteta mainoksilla tai jotka eivät sisällä vakoilu- tai muita haittaohjelmia?
Kupuntu jo vastasikin tähän eli kyllä niitä ohjelmia on. Jos avoimen lähdekoodin ohjelmia ei olisi lainkaan niin silloin suljettuja ohjelmia lokalisoitaisiin vieläkin enemmän koska muita vaihtoehtoja ei ole. Kyllä niitä vapaaehtoisia aina löytyy vaikkei välttämättä samassa määrin kuin avoimissa projekteissa.
En tarkoita, että kaikkien ohjelmien tulisi olla tai että kaikkien tulisi käyttää vain vapaita ohjelmia. Sitä taas haluan, että vapaalla ohjelmalla on aivan omanlaistaan lisäarvoa, jota ainakaan minun silmissäni ei voi korvata muutamalla lisäjipolla.
Tästä olemme samaa mieltä mutta minusta esittämäsi väittämät olivat vääriä ja siksi puutuin niihin. Avoimilla ohjelmilla on kuitenkin paljon hyviä puolia joita esimerkiksi muep listasi. Itse pyrin välttämään suljettuja ohjelmistoja jos avoimia ohjelmia on tarjolla.
-
En tarkoita, että kaikkien ohjelmien tulisi olla tai että kaikkien tulisi käyttää vain vapaita ohjelmia. Sitä taas haluan, että vapaalla ohjelmalla on aivan omanlaistaan lisäarvoa, jota ainakaan minun silmissäni ei voi korvata muutamalla lisäjipolla.
Tästä olemme samaa mieltä mutta minusta esittämäsi väittämät olivat vääriä ja siksi puutuin niihin. Avoimilla ohjelmilla on kuitenkin paljon hyviä puolia joita esimerkiksi muep listasi. Itse pyrin välttämään suljettuja ohjelmistoja jos avoimia ohjelmia on tarjolla.
Puutuitko? Vai menivätkö lainaukset sekaisin?
-
Puutuitko? Vai menivätkö lainaukset sekaisin?
Ohops. Anteeksi. Luulin tuon olleen MikkoJP:n kirjoittamaa. Olen siis samaa mieltä sinun kanssasi ja puutuin nimimerkin MikkoJP väittämiin jotka olivat mielestäni vääriä.
-
Kupuntu jo vastasikin tähän eli kyllä niitä ohjelmia on.
No kertokaapa mulle Operan ohella muita esimerkkejä ilmaisista, hyvistä closed-source-ohjelmistoista?
Kaipaisin esimerkiksi tekstinkäsittelyä, tietokantoja, taulukkolaskentaa, sivuntaittoa, bibliografiaohjelmistoja sun muuta hyödyllistä, en tekstieditoreita, win-registryn sorkkimisohjelmia tai räiskintäpelejä.
-
Noita suljetun koodin ohjelmia ei pahemmin amd64 oikein saa (tietysti ne yleensä toimimaan saa). Jos Operankin haluaisn asentaa pitäisi käyttää --forcea jne.
Tuli hakattua päätä seinään kun tuli Adobelta aikaisena joululahjana päivitys Flashiin. joka sitten ei enään ollut yhteensopiva Konquerorin kanssa. Piti käydä niiden sivuilta lataamassa kokoelma vanhoja Flasheja (61 Mt). Purkaa nspluginwrapperin asetukset ja asentaa sillä uusiksi. Onpas näiden suljetun koodin ohjelmien kanssa helppoa.
Nvidian ajurien vakaus ei ole kauhean vakuuttavalla tasolla vaikka kyllä niillä pärjää nykyisellä asennuksella.
Ne suljetut ohjelmat ovat minusta siis poikkeusellisen hankalia omalla kokemusella ja eikös ne käännöstiedostotkin pidä lähes poikkeusetta ilmaisohjelmien tapauksessa erikseen asentaa?
-
Kupuntu jo vastasikin tähän eli kyllä niitä ohjelmia on.
No kertokaapa mulle Operan ohella muita esimerkkejä ilmaisista, hyvistä closed-source-ohjelmistoista?
Ei erityisen helppo tehtävä kun ei itsellä tuollaisille ole tarvetta.
Periaatteessa Sunin toimisto-ohjelma StarOffice on ilmainen ja vaikka se ilmainen versio on nimeltään OpenOffice.org niin sillä on kuitenkin tausta kaupallisella puolella. Jos Sun ei olisi julkaissut ohjelmaa avoimen lähdekoodin lisenssillä niin olisi hyvin mahdollista että he olisivat julkaisseet siitä yksityiseen käyttöön ilmaisen version. Ymmärrettävästi tämän olemassaolo syö muita yrittäjiä ilmaisten toimisto-ohjelmien markkinoilta.
Hmm... Mitenköhän Googlen toimisto-ohjelmat? Eivätkös nekin ole suljettua koodia?
Tietokantapuolella taitaa ilmaisia olla mm. IBM:n DB2 (DB2 Express-C), CodeGearin InterBase ja Oracle.
Ohjelmointiympäristönäkin taitaa Visual Studiosta olla saatavilla ilmainen versio.
Siinä nyt oli tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja tietokantoja.
-
Ei erityisen helppo tehtävä kun ei itsellä tuollaisille ole tarvetta.
"In the Linux land 99% of the applications are open source. It is part of the nature of the GNU/Linux community ecosystem to endorse open software. But there are a few applications that are not open and as they fill up a niche, they are pretty popular. Come in and vote for your favorite."
http://www.osnews.com/story.php/15289/Poll-Most-Important-Non-Free-Linux-Application
Yli sata kommenttia:
http://www.osnews.com/comment.php?news_id=15289
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Täällähän olisi mainiota blogitekstiä, ei kukaan olisi halukas koostamaan jotain tällaista pakettia blogiin (http://blog.ubuntu-fi.org). Asmo? muep (melkein voi copypasteta tuon sinun pitkän tekstin :)? Joku muu?
r
-
Periaatteessa Sunin toimisto-ohjelma StarOffice on ilmainen ja vaikka se ilmainen versio on nimeltään OpenOffice.org niin sillä on kuitenkin tausta kaupallisella puolella.
Hmm... kelvanneeko esimerkiksi ei-OSS-ohjelmasta kun on kerran avattu? Ei tainnut ohjelma pahemmin suljettuna enää menestyä.
Hmm... Mitenköhän Googlen toimisto-ohjelmat? Eivätkös nekin ole suljettua koodia?
Juu, ovat. Ja ilmeisesti ihan käyttökelpoisia. En vaan tiedä uskaltaisinko tallentaa omia tiedostojani -- vaikkapa seuraavan kirjan käsikirjoitusta -- millekään USA:laiselle palvelimelle. Tai millekään muulle palvelimelle ilman maksullista, allekirjoitettua sopimusta ja selkeyttä vastuukysymyksistä. OSS-ohjelmaan omalla koneella sen sijaan luotan tarpeeksi.
Tietokantapuolella taitaa ilmaisia olla mm. IBM:n DB2 (DB2 Express-C), CodeGearin InterBase ja Oracle.
Kelpuutetaan. Onko näihin GUI vai onko noista pelkkä taustaosa tarjolla ilmaiseksi? Käytetäänkö näitä sitten OpenOfficen tietokantaosalla tai MS Accessilla?
Ohjelmointiympäristönäkin taitaa Visual Studiosta olla saatavilla ilmainen versio.
Ja Borland jakelee 1990-luvun versioita kääntäjistään, C++ ja Turbo Pascalin MS-DOS -versioita ainakin. Tietokonelehtien mukana tulee tietenkin kaiken maailman muistakin ohjelmista vanhentuneita versioita mainostarkoituksissa jaeltuina.
Omat tekstityöläisen tarpeeni joka tapauksessa täyttyvät OSS-ohjelmilla huomattavasti paremmin kuin suljetun koodin ilmaisohjelmilla.
-
Periaatteessa Sunin toimisto-ohjelma StarOffice on ilmainen ja vaikka se ilmainen versio on nimeltään OpenOffice.org niin sillä on kuitenkin tausta kaupallisella puolella.
Hmm... kelvanneeko esimerkiksi ei-OSS-ohjelmasta kun on kerran avattu? Ei tainnut ohjelma pahemmin suljettuna enää menestyä.
Ilman sitä suljettua ohjelmaa koko OpenOffice.org:ia ei olisi edes olemassa. Tähän ei kuitenkaan kannata takertua, koska...
Hmm... Mitenköhän Googlen toimisto-ohjelmat? Eivätkös nekin ole suljettua koodia?
Juu, ovat. Ja ilmeisesti ihan käyttökelpoisia.
...tämä kelpasi esimerkiksi. On siis olemassa ilmaisia suljettuja toimisto-ohjelmia.
En vaan tiedä uskaltaisinko tallentaa omia tiedostojani -- vaikkapa seuraavan kirjan käsikirjoitusta -- millekään USA:laiselle palvelimelle. Tai millekään muulle palvelimelle ilman maksullista, allekirjoitettua sopimusta ja selkeyttä vastuukysymyksistä. OSS-ohjelmaan omalla koneella sen sijaan luotan tarpeeksi.
Tällä ei ole mitään merkitystä itse kysymyksen kannalta.
Tietokantapuolella taitaa ilmaisia olla mm. IBM:n DB2 (DB2 Express-C), CodeGearin InterBase ja Oracle.
Kelpuutetaan. Onko näihin GUI vai onko noista pelkkä taustaosa tarjolla ilmaiseksi? Käytetäänkö näitä sitten OpenOfficen tietokantaosalla tai MS Accessilla?
Ei mitään tietoa kun ei minulla ole noille minkäänlaista tarvetta. Osoitin vain että tarjolla on suljetun lähdekoodin tietokantoja ilmaiseksi.
Ohjelmointiympäristönäkin taitaa Visual Studiosta olla saatavilla ilmainen versio.
Ja Borland jakelee 1990-luvun versioita kääntäjistään, C++ ja Turbo Pascalin MS-DOS -versioita ainakin. Tietokonelehtien mukana tulee tietenkin kaiken maailman muistakin ohjelmista vanhentuneita versioita mainostarkoituksissa jaeltuina.
Microsoft jakeleekin tuoretta versiota.
Omat tekstityöläisen tarpeeni joka tapauksessa täyttyvät OSS-ohjelmilla huomattavasti paremmin kuin suljetun koodin ilmaisohjelmilla.
Tälläkään ei ollut mitään merkitystä varsinaisen kysymyksen osalta. Sinä halusit esimerkkejä hyvistä ilmaisista suljetun lähdekoodin ohjelmista ja niitä sinä sait.
-
Täällähän olisi mainiota blogitekstiä, ei kukaan olisi halukas koostamaan jotain tällaista pakettia blogiin (http://blog.ubuntu-fi.org). Asmo? muep (melkein voi copypasteta tuon sinun pitkän tekstin :)? Joku muu?
r
Minun puolestani tuon laittamani selostuksen saa hyödyntää ihan vapaasti. Itse en sitä ihan tuollaisenaan julkaisisi, vaan hioisin hieman, mutta tällä hetkellä on ollut vähän heikosti aikaa semmoiseen. Joululomien aikana varmaan ehtisin itsekin sitä hienosäätämään.
http://blog.ubuntu-fi.org/2007/paljon-puhuttu-vapaus/
Tuossa on melko tarkalleen samaa aihetta käsittelevä alle vuoden ikäinen blogikirjoitus, joka on ainakin minusta oikein hyvä. Tarvitaanko samasta aiheesta uusi artikkeli aina vuoden välein, vai olisiko parempi liittää joku tyhjentävä selvitys aiheesta johonkin sellaiseen paikkaan, että aloitteleva käyttäjä siihen voisi herkästi törmätä. Vanhoja blogikirjoituksia aika harva tietääkseni jaksaa selailla.
Minusta vapaiden ohjelmien eduista kannattaa kyllä jaksaa tiedottaa aina välillä. Peruskäyttäjä ajattelee harvoin omaa napaansa tai nykyhetkeä pidemmälle, jolloin he herkästi näkevät vain ohjelman välittömät hankita- ja käyttökustannukset. Ubuntunkin olemassaolon nykymuodossaan mahdollistaa kuitenkin vain se, että riittävän monet ovat ymmärtäneet vapaiden ohjelmien merkityksen laajemmalti. Pelkistä freeware-ohjelmista samanlaisen valmiin kokonaisuuden koostaminen yhtä hyvillä käyttöehdoilla olisi mahdotonta.