Lisää tilaa SSD asemalle poistamalla ubuntu-docs?

[Ville Pöntinen]

pakko se oli minunkin päätteeseen turvautua

Niin, itse tykkään päätteestä ja ikävä kyllä osaan useimmiten neuvoa vain sen käyttöä... 

[Tha-Fox]

En tiedä, onko tällä merkitystä, mutta kun komentoriviltä poistin kyseisen paketin --purge-vivulla, tila tuntui vapautuvan heti, eikä cleanilla saanut enää mitään aikaiseksi.

[anttimr]

En tiedä, onko tällä merkitystä, mutta kun komentoriviltä poistin kyseisen paketin --purge-vivulla, tila tuntui vapautuvan heti, eikä cleanilla saanut enää mitään aikaiseksi.

apt-get clean poistaa asennusta varten pakettivarastoista ladatut debit sijainneista /var/cache/apt/archives/ ja /var/cache/apt/archives/partial/
Varsinaisesti asennetun paketin poistamiseen ei apt-get clean mitenkään liity.

man apt-get on aina hyvää kamaa.

[Tha-Fox]

En tiedä, onko tällä merkitystä, mutta kun komentoriviltä poistin kyseisen paketin --purge-vivulla, tila tuntui vapautuvan heti, eikä cleanilla saanut enää mitään aikaiseksi.

apt-get clean poistaa asennusta varten pakettivarastoista ladatut debit sijainneista /var/cache/apt/archives/ ja /var/cache/apt/archives/partial/
Varsinaisesti asennetun paketin poistamiseen ei apt-get clean mitenkään liity.

man apt-get on aina hyvää kamaa.

Kiitokset selvennyksestä! Taas oppi jotain uutta

[anttimr]

Ei se Synaptic sinänsä valehtele. Siinä vissiinkin oletetaan, että käyttäjä tietää mitä on tekemässä. Kuten itsekin tuossa huomasin, se on tosiaan vahva työkalu, hyvässä ja pahassa.

Kylläpä vain Synaptic tässä tapauksessa valehtelee. Näet ubuntu-docs deb-paketin debian/control tiedostossa annetaan asennetun paketin koko väärin! Paketinhallintaohjelmat ilmoittavat asennetun paketin viemän tilan juuri control-tiedoston perusteella. Miksi tällainen virhe on päässyt syntymään Ubuntun pakettienrakennussysteemissä, selitetään tässä bugiraportissa:
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/pkgbinarymangler/+bug/451764

Avoimessa järjestelmässä on niin helppoa tarkistaa itse paketin todellisuudessa viemä tila ilman sen asentamista; ladataan jostain kyseinen deb-tiedosto, joka itse asiassa on pakattu tar-arkisto ja tutkitaan sitä jollain tareja aukovalla ohjelmalla, esimerkiksi Pakettienkäsittelyohjelmalla (file-roller).
Nähdään, että arkiston tiedostojen yhteiskoko purettuna on noin 6 MB. Kuitenkin todellisuudessa purkamisen jälkeen levytila pienenee noin 13 megatavulla, koska paketti sisältää tuhansia pieniä tiedostoja, jotka käsittääkseni vievät aina vähintään yhden varausyksikön verran (4 KB oletusarvoisesti).

Voimme siis päätellä, että ubuntu-docsin poistamalla saadaan 13 MB lisää levytilaa.
Ubuntu-docsin riippuvuuksia (yelp, scrollkeeper, gnome-user-guide) ei poisteta missään tapauksessa, koska toisetkin (perusasennukseen kuuluvat) paketit ovat niistä riippuvaisia.

Mulla sekä poisto että kokonaan poisto näyttää poistavan 270M. Tämän jälkeen kun ajaa päätteessä
Koodia:
sudo apt-get clean
niin tilaa vapautuu.

Aptin archivessa on sattunut olemaan ollut 270 MB verran debejä, jotka clean poisti. Ei johdu ubuntu-docsin poistamisesta.

[Hajakenttä]

Ahaa!

Kylläpä vain Synaptic tässä tapauksessa valehtelee. Näet ubuntu-docs deb-paketin debian/control tiedostossa annetaan asennetun paketin koko väärin! Paketinhallintaohjelmat ilmoittavat asennetun paketin viemän tilan juuri control-tiedoston perusteella. Miksi tällainen virhe on päässyt syntymään Ubuntun pakettienrakennussysteemissä, selitetään tässä bugiraportissa:
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/pkgbinarymangler/+bug/451764

Vai noin se onkin. Sitten hän se selvisikin, miksi se oli niin epämääräistä sen tilan vapauttaminen tuossa tapauksessa. Melkeinpä olisivat saaneet ubuntu-docsit jäädä paikoilleen.

Jostain syystä, muuten, kehoitetaan aina pitämään yksi vanhemman ikäluokan kernel tykötarpeineen käytössä olevan uusimman lisäksi. Tilan vapauttamiseksi olen senkin aina poistanut, ehkä se ei ole aivan parasta systeeminhuoltoa, mutta tilaa siinä kyllä vapautuu, etenkin kun niiden headerit poistaa myös.

Olen jahkaillut, koska mielessä siintää myös vaihto isompaan ja nopeampaan SSD asemaan.

En ole aivan varma, kun en ole eee 901.stä paljoa purkanut, mutta luullakseni vain sen 16 Gt.n isomman ja hitaamman ssd.n saa vaihdetuksi ilman erikoisvehkeitä. Tosin, sitäkään en tiedä: ovatko nykyiset ssd.t jopa nopeampia kuin se 4 Gt.n pikku ssd, jolla nykyisin yleensä pidetään käyttöjärjestelmä. Jos ne ovat läheskään yhtä nopeita, silloin voisi jopa osioida molemmat fyysiset levyt yhdeksi. Silloin ei tosin voi koskaan tietää mitä milläkin levyllä oikeasti on, mutta sittenhän sillä ei ole väliäkään, jos ne ovat yhtä nopeita. Kehitys kehitty...

[serola]

Aptin archivessa on sattunut olemaan ollut 270 MB verran debejä, jotka clean poisti. Ei johdu ubuntu-docsin poistamisesta.

Jaa, että tuli sitten jotakuinkin turhan poistettua ubuntu-docs No ei semitään, enpä ole tuota ainakaan vielä kaipaillut.

En ole aivan varma, kun en ole eee 901.stä paljoa purkanut, mutta luullakseni vain sen 16 Gt.n isomman ja hitaamman ssd.n saa vaihdetuksi ilman erikoisvehkeitä. Tosin, sitäkään en tiedä: ovatko nykyiset ssd.t jopa nopeampia kuin se 4 Gt.n pikku ssd, jolla nykyisin yleensä pidetään käyttöjärjestelmä. Jos ne ovat läheskään yhtä nopeita, silloin voisi jopa osioida molemmat fyysiset levyt yhdeksi.

Näin juuri on ollut ajatus, eli korvata 16GT asema paljonkin nopeammilla ja isommilla SSD asemilla mitä nykyään markkinoilta löytyy. Lukemani perusteella vaihdettavaa isompaa asemaa ei kuitenkaan pysty osioimaan yhtenäiseksi kiinteän 4GT aseman kanssa, eli tuo 4GT asema pitää jättää joko kummittelemaan ylimääräisenä asemana tai jättää se käyttämättömäksi eli kokonaan pois osioinnista.

[Tomin]

Lukemani perusteella vaihdettavaa isompaa asemaa ei kuitenkaan pysty osioimaan yhtenäiseksi kiinteän 4GT aseman kanssa, eli tuo 4GT asema pitää jättää joko kummittelemaan ylimääräisenä asemana tai jättää se käyttämättömäksi eli kokonaan pois osioinnista.

Et ilmeisesti ole lukenut LVM:stä? http://linux.fi/wiki/LVM

[Hajakenttä]

Lukemani perusteella vaihdettavaa isompaa asemaa ei kuitenkaan pysty osioimaan yhtenäiseksi kiinteän 4GT aseman kanssa, eli tuo 4GT asema pitää jättää joko kummittelemaan ylimääräisenä asemana tai jättää se käyttämättömäksi eli kokonaan pois osioinnista.

Et ilmeisesti ole lukenut LVM:stä? http://linux.fi/wiki/LVM

Tuossapa se tuli selväksi. Kannattaa ottaa huomioon siinä harkinnassa, kun ssd-massamuisteja arvioidaan niiden elinkaaren pituuden perusteella. On paljon keskusteltu luku/kirjoitus operaatioiden määrän vähentämisestä. Uudet ssd.t taitavat kuitenkin kestää pitempään kuin me itse. Windows tietääkseni lukee ja kirjoittaa tiedoston kokonaan aina, vaikka siihen ei tehtäisi muutostakaan, katsottaisiin vain. Linux kirjoittaa vain tarpeelliset osat. Korjatkaa, jos olen väärässä.

[Tomin]

Lukemani perusteella vaihdettavaa isompaa asemaa ei kuitenkaan pysty osioimaan yhtenäiseksi kiinteän 4GT aseman kanssa, eli tuo 4GT asema pitää jättää joko kummittelemaan ylimääräisenä asemana tai jättää se käyttämättömäksi eli kokonaan pois osioinnista.

Et ilmeisesti ole lukenut LVM:stä? http://linux.fi/wiki/LVM

Tuossapa se tuli selväksi.

Mikä?

Kannattaa ottaa huomioon siinä harkinnassa, kun ssd-massamuisteja arvioidaan niiden elinkaaren pituuden perusteella. On paljon keskusteltu luku/kirjoitus operaatioiden määrän vähentämisestä. Uudet ssd.t taitavat kuitenkin kestää pitempään kuin me itse. Windows tietääkseni lukee ja kirjoittaa tiedoston kokonaan aina, vaikka siihen ei tehtäisi muutostakaan, katsottaisiin vain. Linux kirjoittaa vain tarpeelliset osat. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Minusta tuossa esittämässäsi Windowsin tavassa ei ole mitään järkeä, enkä oikein jaksa uskoa sitä.

Noille SSD-muisteille on olemassa Trim-komento, joka ei siis ole ilmeisestikään komento sillä tavalla kuin esim. ls tai cd on, mutta sillä voi nopeuttaa SSD:een toimintaa tiedoston poiston jälkeen (siivoaa solut, jotta niihin voi taas kirjoittaa). Onko kukaan perehtynyt asiaan? Onko se oletuksena käytössä jos koneeseen laittaa SSD-levyn vai pitääkö tehdä jotain. Ilmeisesti kuitenkin ainakin Ubuntu 10.10:n Linux sisältää tuon trimmin.

[J3K]

Taisi olla loppukeväästä kun kokeilin 9.10:n kanssa tuota trimmiä. Piti hakea erikseen eikä toiminut "lennossa" ellei käyttänyt ext4:ää. Nyt alkaa taas mielenkiinto heräämään sillä aktiivisessa surffailussa Firefox kirjoittaa vähän väliä levylle mikä aiheuttaa todella pahaa tahmaamista miniläppärillä.

[Tha-Fox]

Taisi olla loppukeväästä kun kokeilin 9.10:n kanssa tuota trimmiä. Piti hakea erikseen eikä toiminut "lennossa" ellei käyttänyt ext4:ää. Nyt alkaa taas mielenkiinto heräämään sillä aktiivisessa surffailussa Firefox kirjoittaa vähän väliä levylle mikä aiheuttaa todella pahaa tahmaamista miniläppärillä.

Eikö olisi vain helpompaa laittaa Firefoxin cachet menemään keskusmuistiin? Muistaakseni tuo neuvotaan Wikin EEE 901-ohjeessa

[J3K]

Taisi olla loppukeväästä kun kokeilin 9.10:n kanssa tuota trimmiä. Piti hakea erikseen eikä toiminut "lennossa" ellei käyttänyt ext4:ää. Nyt alkaa taas mielenkiinto heräämään sillä aktiivisessa surffailussa Firefox kirjoittaa vähän väliä levylle mikä aiheuttaa todella pahaa tahmaamista miniläppärillä.

Eikö olisi vain helpompaa laittaa Firefoxin cachet menemään keskusmuistiin? Muistaakseni tuo neuvotaan Wikin EEE 901-ohjeessa

Tuli sitäkin kokeiltua pari kertaa että ajaa kokonaan rammissa. Kaksi kertaa tuloksena oli FF.n toimimattomuus Firefox is already running but is not responding
säestämänä. Kyllä nuo muut eee-tweakit tein kirjoitusten vähentämiseksi.

[Hajakenttä]

Lukemani perusteella vaihdettavaa isompaa asemaa ei kuitenkaan pysty osioimaan yhtenäiseksi kiinteän 4GT aseman kanssa, eli tuo 4GT asema pitää jättää joko kummittelemaan ylimääräisenä asemana tai jättää se käyttämättömäksi eli kokonaan pois osioinnista.

Et ilmeisesti ole lukenut LVM:stä? http://linux.fi/wiki/LVM

Tuossapa se tuli selväksi.

Mikä?

Kannattaa ottaa huomioon siinä harkinnassa, kun ssd-massamuisteja arvioidaan niiden elinkaaren pituuden perusteella. On paljon keskusteltu luku/kirjoitus operaatioiden määrän vähentämisestä. Uudet ssd.t taitavat kuitenkin kestää pitempään kuin me itse. Windows tietääkseni lukee ja kirjoittaa tiedoston kokonaan aina, vaikka siihen ei tehtäisi muutostakaan, katsottaisiin vain. Linux kirjoittaa vain tarpeelliset osat. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Minusta tuossa esittämässäsi Windowsin tavassa ei ole mitään järkeä, enkä oikein jaksa uskoa sitä.

Noille SSD-muisteille on olemassa Trim-komento, joka ei siis ole ilmeisestikään komento sillä tavalla kuin esim. ls tai cd on, mutta sillä voi nopeuttaa SSD:een toimintaa tiedoston poiston jälkeen (siivoaa solut, jotta niihin voi taas kirjoittaa). Onko kukaan perehtynyt asiaan? Onko se oletuksena käytössä jos koneeseen laittaa SSD-levyn vai pitääkö tehdä jotain. Ilmeisesti kuitenkin ainakin Ubuntu 10.10:n Linux sisältää tuon trimmin.

Selväksi tuli tämä sieltä wikistä:

Loogisessa taltiohallinnassa yksi tai useampia laitteita kootaan ensin taltioryhmäksi, jota voidaan sitten osioida joustavasti. Osioita eli loogisia taltioita voidaan myös muuttaa varsin helposti kunhan taltioryhmässä on riittävästi tilaa käytettävissä. Osioinnissa ei tarvitse välittää fyysisten laitteiden rajoituksista. Rajana on vain taltioryhmän kokonaiskapasiteetti.

Olen myös osioinut kaksi levyä yhdeksi. Tosin se oli käkikellolevy, siis sellainen vonkuva magneettilevy, kai muistatte vielä. Siinä oli ne Windows-ajan C ja D levyt, eli saman levyn ylä- ja alapuoli. Gpared työkalulla vaan cd-levyltä ajamalla vapautin molemmat levyt auki ja sitten muodostin molemmista yhteisen levyosion. Siihen sitten asensin ensin Windowsin ja sitten perään Ubuntun. Annoin Windowsille 16 Gt tilaa ja loput Ubuntulle. Eri fyysisten levyjen rajapinta ei näy missään mitenkään. Levykokokin on suunnilleen se mitä ne entiset yhteensä, tai vähän enemmän.

Se, mitä kirjoitin Windowsin luku/kirjoitus tavasta, siis: lue pois levyltä...tee sillä jotain tai ole tekemättä...kirjoita takaisin levylle ja ihan eri paikkaankin, perustuu siihen mitä luin viisaiden tavallisesti asioista perillä olevien gurujen kirjoituksista, en muista mistä, mutta juuri tähän ssd muistien kulumiseen liittyen se oli. Voi olla roskaakin, mutta siksi Windows ei ole kuulema ssd.lle hyväksi. Jos joku tietää totuuden niin saa paljastaa.